Biodiversiteetti
Pinta-alaltaan pienellä Olkiluodon saarella, neljän luonnonsuojelualueen ympäröimänä, tuotetaan noin 30 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta. Energiantuotannon keskittäminen pienelle alueelle minimoi ympäristövaikutukset ja mahdollistaa luonnontilaisten alueiden säilyttämisen muualla.
Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus myös biodiversiteettiin. TVO-konserni osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävän kehityksen edistämiseen merkittävällä tavalla tuottamalla puhdasta ja ilmastoystävällistä ydinsähköä.
Olkiluodon saari on yksi Suomen tutkituimpia alueita ja sen monimuotoinen luonto tunnetaan tarkoin. Olkiluodon saarella on tehty ympäristötutkimuksia 1970-luvulta alkaen, jo vuosia ennen sähköntuotannon käynnistymistä. Alkuvuosien perustilatutkimukset ovat luoneet pohjan ympäristön säteilyvalvonnan ja vesistövaikutusten ympäristötarkkailuohjelmille.
Olkiluodon laitoshankkeille on toteutettu laajat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on tutkittu 1980-luvulta alkaen ja sitä on arvioitu myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyillä.
Olkiluodon saaren pinta-ala on noin 900 hehtaaria, josta ydinvoimaa ja loppusijoitusta varten rakennettu alue on noin 170 hehtaaria. Vettä läpäisemättömän alueen kokonaismäärä on 42 hehtaaria.
Monimuotoinen luonto ympäröi Olkiluotoa
Olkiluodossa sijaitsee neljä luonnonsuojelualuetta, jotka ovat kaikki luonnoltaan vaihtelevia. Varsinaisten suojelualueiden lisäksi saarella sijaitsee myös muita arvokkaita luontoalueita, kuten Tyrniemen avosuoalue.
Kaksi luonnonsuojelualuetta on osin päällekkäisiä, sillä Liiklankarin suojelualue on sekä vanhojen metsien suojelualuetta että osa Rauman saariston Natura-aluetta. Liiklankarin suojeltaviin kasveihin kuuluu muun muassa pikkupunka, joka on luokitukseltaan erittäin uhanalainen kasvi.
Liiklankarin suojelualue sijaitsee Olkiluodon Vierailukeskuksen läheisyydessä. Suojelualueella on pääasiassa varttunutta kuusivaltaista luonnontilaisen kaltaista metsää. Lahopuuta alueella on vähän, vaikka luonnontilaistumista onkin jo näkyvissä tuulenkaatojen ja harvakseltaan esiintyvien pystylahopuiden muodossa.
Liiklankarin metsissä kasvaa myös tervaleppälepikkoja, joista yhden esimerkin voi nähdä Vierailukeskuksen havaintopolulta. Tervaleppävaltaisia reheviä lehtoja löytyy Liiklankarin lisäksi myös Olkiluodon itärannalta.
Kaksi muuta suojelualuetta sijaitsevat Kornamaalla. Toinen, Kornamaan länsipuolelle sijoittuva pieni alue on osa Selkämeren kansallispuistoa ja toinen, länsiosiin sijoittuva alue lukeutuu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Selkämeren kansallispuiston alue käsittää Kornamaan länsipuolen rantaviivaa ja merialuetta.
Kornamaan luonnonsuojelualue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueella kasvaa varttunutta, luonnontilaistuvaa lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Lahopuun määrä alueella on vielä melko vähäinen, mutta tuulenkaatojen ja vanhenevan puuston myötä sen osuus kasvaa koko ajan. Kasvava lahopuun määrä tulee lisäämään Olkiluodon saaren biodiversiteettiä.
Saaren erilaisia luontotyyppejä pääsee näkemään Vierailukeskuksen noin kilometrin pituisella havaintopolulla.