Reaktoriturvallisuus

Eristämiseen käytetään erilaisia vapautumisesteitä. Ensimmäisenä vapautumisesteenä toimii keraaminen polttoaine, joka pidättää tehokkaasti siinä olevia fissiotuotteita. Toinen este on polttoaineen suojakuori. Kolmannen esteen muodostaa reaktorin paineastia, jonka sisällä reaktorin sydän sijaitsee. Neljäntenä esteenä on koko reaktorijärjestelmää ympäröivä kaasutiivis suojarakennus ja viidentenä reaktorirakennus, jossa suojarakennus sijaitsee.

Polttoaineeseen kertyneiden radioaktiivisten aineiden säteilyenergia kehittää lämpöä vielä reaktorin sammuttamisen jälkeenkin. Tämä ns. jälkilämpö on aluksi muutama prosentti reaktorin toiminnan aikaisesta lämpötehosta, mutta pienenee vähitellen.

Lähtökohtana ketjureaktion ja jälkilämmön hallinta

Reaktoriturvallisuuden lähtökohta on, että uraanihalkeamisten ketjureaktio ja sen tuottama teho ovat aina hallinnassa ja että polttoaineen radioaktiivisuuden aiheuttaman jälkilämmön poistamisesta voidaan huolehtia kaikissa tilanteissa.

Ydinvoimalaitos on varustettu moninkertaisilla turvallisuusjärjestelmillä, joiden avulla häiriötilanteet havaitaan ja saadaan nopeasti hallintaan. Automaattinen pikasulku pysäyttää tarvittaessa reaktorin toiminnan ajamalla säätösauvat muutamassa sekunnissa reaktorisydämeen.

Jälkilämmön poisto käynnistyy hätäjäähdytysjärjestelmällä, joka syöttää vettä reaktoriin korkealla paineella. Reaktorin paineen alentuessa hätäjäähdytys siirtyy sydämen ruiskutusjärjestelmälle. Molemmat järjestelmät niihin liittyvine apujärjestelmineen on jaettu toisistaan riippumattomiin osajärjestelmiin, jotta turvallisuus on varmistettu myös jonkin osan vikaantuessa.

Kuva: OL2:n reaktoriallas.

‍