Polttoaineen koostumus
Polttoaine, uraanioksidi, puristetaan tableteiksi, jotka pakataan zirkoniummetallisiin, nipuiksi koottaviin polttoainesauvoihin. Käytetyt polttoaineniput ovat ulkoisesti samanlaisia kuin uudet, mutta uraanitablettien sisällössä on tapahtunut muutoksia.
Polttainetabletti sitoo tehokkaasti radioaktiiviset aineet
Polttoaine, uraanioksidi, puristetaan tableteiksi, jotka pakataan zirkoniummetallisiin, nipuiksi koottaviin polttoainesauvoihin. Käytetyt polttoaineniput ovat ulkoisesti samanlaisia kuin uudet, mutta uraanitablettien sisällössä on tapahtunut muutoksia.
Reaktorista poistamisen jälkeen käytetty polttoaine säteilee voimakkaasti. Aikojen kuluessa uraani, siihen muodostuneet halkeamistuotteet ja transuraanit vähitellen hajoavat muiksi aineiksi, kunnes tuloksena on lopulta ei-radioaktiivisia aineita. Joillakin aineilla tähän kuluu muutamia sekunteja ja joillakin miljardeja vuosia.
Useimmat polttoaineeseen muodostuneet radioaktiiviset halkeamistuotteet ovat lyhytikäisiä. Polttoaineen radioaktiivisuus vähenee vuodessa noin sadasosaan ja 40 vuodessa noin tuhannesosaan. Ajan kuluessa myös polttoaineen säteilyn luonne muuttuu. Alussa merkittävintä on läpitunkeva säteily ja pitkällä aikavälillä uraanin kaltaisten raskaiden aineiden lähettämä säteily, joka ei ole läpitunkevaa. Nämä jäljelle jääneet radioaktiiviset alkuaineet ovat ihmiselle myrkyllisiä vain nautittuna tai hengitettynä.
Lue lisää käytetyn ydinpolttoaineen säteilystä