Ydinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoimalla on vähäpäästöisenä sähköntuotantomuotona merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ydinvoima toimii vakaana perusvoimana, joka tukee tasaista sähköntuotantoa vaihtelevan vesi-, tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon rinnalla.
Suomen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma korostaa ydinvoiman merkittävää roolia Suomen energiajärjestelmässä. Suunnitelma huomioi OL3:n vaikutuksen sekä TVO:n selvitykset OL1:n ja OL2:n käyttöiän pidentämisestä ja tehonkorotuksista. Suunnitelmassa ydinvoiman merkitys säilyy korkeana, ja uusiutuvan energian osuuden tavoitteeksi asetetaan vähintään 62 prosenttia kokonaisloppuenergian käytöstä. Kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma on osa EU:n energiaunionin hallintamallia. Sen lisäksi Suomi valmistelee erillistä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2025 aikana.
Suomi pyrkii edistämään teknologianeutraalia energia- ja ilmastopolitiikkaa EU:ssa
ydinvoiman aseman parantamiseksi esimerkiksi vihreän vedyn määritelmän ja taksonomian osalta.
Tuotantomuotojen elinkaarien CO₂-päästöt
Alla olevassa kuvituksessa esitetään eri sähköntuotantomuotojen elinkaarien CO₂-päästöt 1 kWh energiaa tuottaessa. Ydinvoiman päästöt lukeutuvat kaikista teknologioista matalimpiin.
Lähde: Nuclear for climate
Ydinvoima Euroopassa
Euroopan komission suuntaviivoissa painotetaan EU:n teollisen kilpailukyvyn vahvistamista ja 90 prosentin päästövähennystavoitteeseen pääsyä vuoteen 2040 mennessä. Komissio aikoo lisätä investointeja puhtaan energian infrastruktuuriin ja teknologioihin, joihin kuuluvat muun muassa vähähiiliset teknologiat. Keväällä 2025 komissio aikoo julkaista niin sanotun puhtaan teollisuuden ohjelman, joka vaikuttaa myös ydinvoiman toimintaympäristöön. Helmikuussa 2024 komissio perusti SMR-teollisuusallianssin (Small Modular Reactor) edistämään pienten modulaaristen reaktorien käyttöönottoa. Allianssin tavoitteina on muun muassa tuotantoketjujen vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja polttoaineiden kehitystyön edistäminen.
Asenne ydinvoimaan on EU-instituutioissa muuttunut positiivisemmaksi ja useat jäsenmaat ovat edistäneet vahvemmin uusia ydinvoimainvestointeja. Esimerkiksi Tšekin uusi ydinvoimalahanke otti askelia eteenpäin hankkeen tukimekanismin saatua vuoden 2024 aikana hyväksynnän Euroopan komission kilpailupääosastolta. Samantyyppisiä, valtionlainoista ja hinnanerosopimuksista koostuvia tukimekanismeja harkitaan myös muissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa.