Turvallisuusominaisuudet
Ydinvoimalaitoksessa noudatetaan sekä syvyyssuuntaisia turvallisuusperiaatteita että moninkertaisia vapautumisesteitä. Useat erilaiset sekä rinnakkaiset turvallisuusjärjestelmät vähentävät onnettomuuden mahdollisuutta.
OL3:n turvallisuusominaisuudet pohjautuvat olemassa oleviin ratkaisuihin ja tekniikoihin, joita on edelleen kehitetty. Kehityksen pääpaino on ollut turvallisuusjärjestelmissä sekä poikkeuksellisten tilanteiden hallinnassa.
Poikkeuksellisia tilanteita varten OL3:lla on turvallisuusjärjestelmät, jotka koostuvat neljästä rinnakkaisesta osajärjestelmästä. Näistä jokainen pystyy itsenäisesti suorittamaan tarvittavan turvallisuustoiminnon. Ne on sijoitettu toisistaan fyysisesti erotettuihin tiloihin ja rakennuksiin, millä varmistetaan, että riittävä määrä osajärjestelmistä säilyy aina käyttökuntoisena. Mahdollisiin turvallisuusjärjestelmien laitteiden yhtäaikaiseen, esimerkiksi suunnitteluvirheestä aiheutuvaan vikaantumiseen on varauduttu soveltamalla erilaisuusperiaatetta systemaattisesti. Jos mikä tahansa turvallisuusjärjestelmä olisi kokonaan toimintakyvytön yhteisvian seurauksena, kaikki käyttöhäiriöt ja yleisimmät onnettomuustyypit voidaan edelleen hallita erilaisuusperiaatteen toteuttavalla varajärjestelmällä.
Suureiden hallinta
OL3-laitosyksiköllä hallittavia suureita on enemmän kuin yksinkertaisemmilla OL1- ja OL2-laitosyksiköillä, sillä kyse on painevesilaitoksesta. Primääripiirin pääsuureita ovat reaktoriteho, primääripaine ja lämpötila, primääripiirin boorikonsentraatio sekä paineistimen vedenpinnan korkeus. Sekundääripiirissä vastaavat pääsuureet ovat sekundääripaine ja kunkin höyrystimen pinnankorkeus. Jokaiselle näistä suureista on määritelty raja-arvot, joiden ylittyminen johtaa välittömästi suojaustoimintoihin ja laitoksen automaattiseen ajoon hallittuun tilaan.
Turvallisuusominaisuuksien kehityksestä kertoo myös varsinainen reaktorirakennus, joka on kaksiseinäinen. Sisempi seinä on kaasutiivis ja paineenkestävä, minkä ansiosta rakennus säilyttää eheytensä vakavimmissakin tilanteissa. Ulompi seinä suojaa ulkoisilta uhilta – se kestää muun muassa suuren matkustajakoneen törmäyksen.
Vaativaa turvallisuustekniikkaa tarvitaan niin sanotun vakavan reaktorionnettomuuden eli reaktorisydämen sulamiseen johtavan onnettomuuden hallinnassa.
Tässä erittäin epätodennäköisessä reaktorisydämen sulamisonnettomuudessa reaktoripaineastiasta valuva sydänsula ohjataan reaktorirakennuksen pohjalla olevalle sydänsulan leviämisalueelle (kuvien valkoinen alue), jossa se jäähdytetään jähmeään tilaan, millä varmistetaan sydänsulan vakaa hallinta.
Suomessa ydinturvallisuuden yleisperiaatteista päättää valtioneuvosto. Yksityiskohtaiset ohjeet turvallisuusvaatimusten soveltamisesta laatii Säteilyturvakeskus (STUK), joka myös valvoo niiden noudattamista.
Keskeisiä ja uusimpia kansainvälisiä turvallisuussuosituksia ovat muun muassa eurooppalaisten voimayhtiöiden määrittelemät EUR-turvallisuusvaatimukset (European utility requirements) sekä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n turvallisuus- ja laatusuositukset. Myös nämä vaatimukset on otettu huomioon OL3:ssa.
