Usein kysytyt kysymykset

Ra­dio­ak­tii­vis­ten ai­nei­den eris­tä­mi­nen ym­pä­ris­tös­tä. 2. Reak­to­rin hal­lin­ta ja ydin­reak­tion hal­lit­tu py­säyt­tä­mi­nen kai­kis­sa olo­suh­teis­sa. 3. Jäl­ki­läm­mön pois­to sitä vaa­ti­vis­sa ti­lan­teis­sa.

Olkiluodossa vesijäähdytystä käytetään reaktorista poistetun polttoaineen jäähdytykseen polttoaineen loppusijoittamiseen saakka. Jälkilämmön tuoton vuoksi polttoainenippua jäähdytetään vedessä vuoden verran. Radioaktiivisuuden takia niput säilytetään kuitenkin vesialtaissa myös tämän jälkeen. Vesi on radioaktiivisuuden kannalta erinomainen eriste.

Sydämen sulamiseen on varauduttu OL1 ja OL2 -laitosyksiköillä vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmillä. Näillä järjestelmillä varmistetaan suojarakennuksen eheys sekä minimoidaan ympäristöpäästöt. Reaktorin paine alennetaan automaattisesti reaktorin vedenpinnan laskiessa. Näin estetään reaktoripaineastian rikkoutuminen korkeassa paineessa, mikä voisi vaurioittaa suojarakennusta. Vetypalot ja -räjähdykset on estetty käyttämällä typpeä. Suojarakennuksen alatila tulvitetaan tarvittaessa lauhdutusaltaasta. Näin sydänsula saadaan jäähdytettyä, mikäli se purkautuisi suojarakennukseen reaktoripaineastian rikkoutumisen jälkeen. Vesi myös suojaa suojarakennuksen kuivatilan alaosan läpiviennit korkean lämpötilan varalta. Läpiviennit on suojattu lisäksi mekaanisin suojin. Suojarakennuksen kaasutilaa puhdistetaan suojarakennuksen vesitäytöllä, mikä sekin hidastaa suojarakennuksen paineistumista jälkitehon takia. Mikäli suojarakennuksen jäähdytystä ei onnistuttaisi palauttamaan, suojarakennuksen kuivatilan yläosan murtolevylinja aukeaa kuuden(6) barin paineessa johtaen höyryn ja kaasun suodattimen ja ilmastointipiipun kautta ulos. Näin hallitaan sekä suojarakennuksen painetta että lämpötilaa. Suodatin minimoi ympäristöpäästöt ja laitosten suodatinlinja on suunniteltu kestämään vakavien onnettomuuksien paineet ja lämpötilat.

Polttoaineallaskapasiteetti on sellainen, että mikä tahansa yksi allas voidaan aina tyhjentää ja polttoaine siirtää muihin altaisiin. Polttoainealtaissa olevan polttoaineen jäähdyttämiseen voidaan tarvittaessa käyttää palonsammutusvettä.

Myös käy­te­tyn polt­toai­neen vä­li­va­ras­ton tur­val­li­suus­jär­jes­tel­mät ovat mo­nin­ker­tai­set ja var­men­net­tu ai­van sa­moin kuin voi­ma­lai­to­syk­si­köi­den tur­val­li­suus­jär­jes­tel­mät. Va­ras­ton jääh­dy­ty­sal­taat on lou­hit­tu kal­lioon ja ne ovat maan­pin­nan ala­puo­lel­la. Välivaraston al­tais­sa on kak­sin­ker­tai­nen jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mä (jääh­dy­tys­ket­jut), jois­ta vain toi­sen toi­min­ta riit­tää jääh­dy­tyk­seen poikkeustilanteissa. Ääritilanteissa altaiden jäähdytys voidaan varmistaa myös pumppaamalla erillisjärjestelyin merivettä.   TVO on vuo­sien var­rel­la pa­ran­ta­nut kaikkia lai­to­syk­si­köi­tään mo­nin ta­voin. Käy­te­tyn polt­toai­neen vä­li­va­ras­toa on laajennettu, ja va­ras­ton tur­val­li­suuso­mi­nai­suuk­sia on pa­ran­ne­ttu esimerkiksi va­rusta­mal­la va­ras­toal­taat be­to­ni­kan­sin ja vah­vis­ta­mal­la ul­koi­sia ra­ken­tei­ta.   Reaktorihallin altaissa olevan käytetyn polttoaineen ylikuumenemisen aiheuttama vedynkehitys ja mahdolliset vetypalot estetään varmistamalla polttoaineen jäähdytys.

Olkiluodon käyvillä laitoksilla OL1 ja OL2 vedyn muodostumista varten reaktorin suojarakennus on tehoajon aikana typpitäytteinen. Näin vähennetään tai estetään palavien kaasuseosten kerääntyminen. Suojarakennuksen tiiveyden takaavat betoniin upotettu teräslevy sekä suojarakennuksen katon muodostava teräksinen kupoli. OL3 suojarakennuksessa on kiinteät järjestelmät mahdollisessa onnettomuustilanteessa vapautuvan vedyn hallittua polttamista varten. Näin estetään palavien kaasuseosten kerääntyminen suojarakennukseen jäähdytteenmenetysonnettomuudessa. Näin voidaan estää vetypalot ja -räjähdykset reaktorirakennuksessa.

OL3:n järjestelmät täyttävät luonnollisesti kaikki olemassa olevat viranomaisvaatimukset. Tämän lisäksi siinä on monia uusia turvallisuusominaisuuksia. OL3 on alun perinkin suunniteltu sellaisiksi, että vakavassakaan reaktorionnettomuudessa ei merkittävää päästöä ympäristöön tapahtuisi. Erityistä huomiota on kiinnitetty turvallisuusjärjestelmien erotteluun ja riippumattomuuteen toisistaan. OL3 on suunniteltu kestämään maanjäristys ja vaihtosähkön ja meriveden menetykseen on varauduttu monin toisiaan tukevin tavoin. Sähkönsyöttöön on useita erilaisia varajärjestelmiä, ja reaktorin jäähdytykseen sekä jälkilämmön poistoon reaktorista ja suojarakennuksesta on useita järjestelmiä. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten korkea tai matala lämpötila, korkealle noussut meriveden korkeus tai pitkäkestoinen lumimyrsky on nekin huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi laitoksen turvallisuus on varmistettu, vaikka merivesijäähdytys olisi menetetty. OL3 on ensimmäinen laitosyksikkö Euroopassa, jossa vakavat reaktorionnettomuudet on otettu huomioon suunnittelun alusta alkaen. Vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmillä varmistetaan suojarakennuksen eheys ja minimoidaan ympäristöpäästöt.Onnettomuuden aikana reaktorin paine alennetaan vakavien onnettomuuksien paineenalennusjärjestelmällä. Näin estetään reaktoripaineastian rikkoutuminen korkeassa paineessa, mikä voisi vaurioittaa suojarakennusta. Suojarakennuksen alaosassa on sydänsulan jäähdytysallas. Tämä niin kutsuttu sydänsieppari varmistaa sen, että vaikka reaktorisydän sulaisi, se pystytään jäähdyttämään suojarakennuksessa ja varmistamaan suojarakennuksen eheys.OL3:n suojarakennus on ilmatäytteinen. Vakavassa onnettomuudessa vapautuvaan vetyyn on varauduttu vedynhallintajärjestelmällä, johon kuuluvilla ympäri suojarakennusta sijoitetuilla passiivisilla rekombinaattoreilla vety poltetaan hallitusti suojarakennuksessa. Suojarakennuksen painetta ja lämpötilaa hallitaan vakavia onnettomuuksia varten suunnitellulla suojarakennuksen jäähdytysjärjestelmällä. Lisäksi myös OL3:lla on suodatettu suojarakennuksen paineenalennusjärjestelmä.

Selkämeren rannalla Olkiluoto on varsin turvassa maanjäristyksiltä ja tsunameilta. Suomi on seismisesti hyvin rauhallista aluetta, eikä Itämeren syvyys edes riitä tsunamin synnyttämiseen. Tästä huolimatta laitoksen maanjäristyskestoisuutta ja turvallisuusominaisuuksia on vuosien saatossa parannettu lukuisin tavoin. Suunnittelussa, turvajärjestelmien kehittämisessä ja rakentamisessa on otettu huomioon pahimmat mahdolliset uhat, jotka Olkiluotoa voisivat kohdata. Tällaisia ovat muun muassa myrskyt, tulvat, jäätymisolot, tulipalot ja maanjäristykset. Alun perin OL1 ja OL2 -laitosyksiköitä ei ole suunniteltu maanjäristyskestoisiksi. Tehtyjen muutosten mukaan laitosyksiköt Olkiluodossa kuitenkin kestävät analyysien perusteella myös maanjäristyksen, jonka esiintymistodennäköisyys Olkiluodossa on luokkaa yksi 100 000 vuodessa. Maanjäristystodennäköisyyttä on arvioitu alueen seismisen historian, mannerlaattoihin suhteutetun sijainnin sekä geologisen tietämyksen perusteella. Laitoksen turvajärjestelmät on rakennettu siten, että vesi Olkiluodossa voi nousta nykyiseltä tasolta noin neljä metriä. Raumalla merenpinnan korkeutta on mitattu vuodesta 1933 lähtien. Tuona aikana korkein mitattu merenpinnan korkeuden nousu oli tammikuussa 2007, jolloin pinta nousi 123 senttiä.

Kaikkien rakennusten ja rakennelmien korkeus meriveden pinnasta on yli 10 metriä. Vaikka vesi Olkiluodon alueella nousisi jopa yli 10 metriä, siitä ei olisi merkittävää turvallisuusriskiä, sillä Posivan käsittelyssä on vain jäähtynyttä käytettyä polttoainetta ja sitäkin pieniä määriä ja lyhyen aikaa kerrallaan. Kun polttoaine on kuljetuskapselissa tai loppusijoituskapselissa, se on turvassa luonnonilmiöiltä.

Val­tio­neu­vos­ton ase­tus ydin­voi­ma­lai­tok­sen tur­val­li­suu­des­ta edel­lyt­tää, että voi­mayh­tiöt va­rau­tu­vat mah­dol­li­siin ym­pä­ris­tös­tä tai ih­mi­sen toi­min­nas­ta joh­tu­viin, voi­ma­lai­tok­sen toi­min­taa vaa­ran­ta­viin te­ki­jöi­hin. Myös me­rel­lä mah­dol­li­ses­ti ta­pah­tu­va öl­jy­on­net­to­muus katsotaan tällaiseksi. TVO on ar­vioi­nut öl­jy­on­net­to­muuk­sien mah­dol­li­suut­ta Ol­ki­luo­don lä­hi­me­ria­lueil­la sekä niiden vai­ku­tuk­sia lai­tos­tur­val­li­suu­del­le. Öljy­on­net­to­muu­den vai­ku­tus lai­tok­sen tur­val­li­suu­del­le on vä­häi­nen. Täs­tä huo­li­mat­ta TVO on hank­ki­nut öl­jyn­tor­jun­ta­ka­lus­toa si­joi­tet­ta­vak­si lai­to­sa­lu­een vä­lit­tö­män lä­hei­syy­den li­säk­si lä­hi­saa­riin, kos­ka kun­nal­li­sen pe­las­tus­toi­men omis­ta­ma tor­jun­ta­ka­lus­to on on­net­to­muu­den sat­tues­sa to­den­nä­köi­ses­ti muus­sa käy­tös­sä. TVO:n öl­jyn­tor­jun­ta­vä­li­neis­tön ka­lus­to­kon­tit on sijoitettu Kuusi­sen­maan ja Li­pon saa­riin. Öljyn­tor­jun­ta­ka­lus­tol­la es­te­tään tuu­len mah­dol­li­ses­ti pai­na­man öl­jyn le­viä­mi­nen Ol­ki­luo­don ete­lä­puo­li­sel­le ve­sia­lu­eel­le ja siel­tä jääh­dy­tys­ve­den mu­ka­na lai­tok­sil­le. Öljyn­tor­jun­ta­puo­mit on ve­det­ty seu­raa­vien saa­rien vä­lil­le: Kuusi­sen­maa - Lip­po - Nousiai­nen - Ko­va­kyn­si.

Kaiken toimintamme peruslähtökohtana on varautuminen erilaisiin häiriöihin sekä onnettomuuksien estäminen. Tätä varten jokainen laitosyksikkömme on varustettu moninkertaisin turvajärjestelmin, jotka ovat toisistaan riippumattomia, erotettuja ja eri tavoin toimivia. Suunnitteluperusteena on, että kaikkia turvallisuusjärjestelmiä ei menetetä samasta syystä. Seuraamme maailmalla tapahtuvia tilanteita, ja käymme läpi tarvittaessa omat turvajärjestelmämme sekä kotimaisten että kansainvälisten asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.  Jos tarvetta löytyy, kehitämme laitosyksiköitämme ja toimintatapojamme entistäkin paremman turvallisuuden takaamiseksi.

Lai­tok­sem­me tur­val­li­suus­jär­jes­tel­mien säh­kön­saan­ti on var­mis­tet­tu mo­nin ta­voin si­ten, että säh­kö­jär­jes­tel­mät ovat toi­sis­taan eril­lään ja eri pai­kois­sa.Nor­maa­lis­sa käyt­tö­ti­lan­tees­sa säh­kön­syöt­tö saa­daan lai­to­syk­si­kön omal­ta pää­ge­ne­raat­to­ril­ta. Jos lai­to­syk­si­kön pää­ge­ne­raat­to­ri ei ole käy­tet­tä­vis­sä, säh­köä saa­daan joko toi­sel­ta lai­to­syk­si­köl­tä tai val­ta­kun­nan joko 400 kV tai 110 kV ver­kois­ta.OL1 ja OL2 lai­to­syk­si­köil­lä on mo­lem­mil­la käy­tös­sään nel­jä omaa die­sel­ge­ne­raat­to­ria ja OL3:lla kuusi. Die­sel­ge­ne­raat­to­rit käyn­nis­ty­vät au­to­maat­ti­ses­ti säh­kön­me­ne­tys­ti­lan­tees­sa.  Kai­kil­ta die­sel­ge­ne­raat­to­reil­ta on mah­dol­li­suus syöt­tää lai­to­syk­si­köi­den vä­li­sen yh­tey­den kaut­ta säh­köä myös mui­hin lai­to­syk­si­köi­hin.   Ol­ki­luo­dos­sa ole­val­ta va­ra­voi­ma­lai­tok­sel­ta (kaa­su­tur­bii­ni­lai­tos) voi­daan säh­köä syöt­tää lai­to­syk­si­köil­le joko maa­kaa­pe­liyh­teyk­sien tai 110 kV säh­kö­ase­man kaut­ta. Eri­tyis­jär­jes­te­lyin säh­köä on mah­dol­lis­ta saa­da myös Pa­ne­lia­kos­ken Voi­man 20 kV:n ver­kos­ta tai suo­raan Har­ja­val­lan ve­si­voi­ma­lai­tok­sel­ta.

TVO on onnistuneesti vaalinut jatkuvan parantamisen kulttuuria jo vuosikymmeniä. Niin kauan kuin tästä ei luovuta, voimme sanoa laitostemme olevan hyvässä kunnossa ja uuden veroisia. Myös jatkuva turvallisuusominaisuuksien parantaminen kuuluu TVO:n toimintakulttuuriin. Tästä esimerkkinä voimme todeta aiemmin tehdyt vakavien onnettomuuksien hallintaan tehdyt laitosparannukset sekä OL1 ja OL2 -yksiköiden käyttöikää parantaneet laitosparannukset.

OL1 ja OL2 -laitosyksiköillä on tehty analyysi koskien muun muassa tätä törmäyskestävyyttä. Näissä analyyseissä rakennukset on todettu hyvin vahvoiksi, mutta yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi mahdollisen törmäävän esineen suuruudesta ei ole turvallisuussyistä tarkoituksenmukaista antaa.

Olkiluodossa on käytettävissä paikalle varastoitua makeaa vettä, jonka avulla laitoksia ja käytettyä polttoainetta voidaan jäähdyttää useita viikkoja. Näin ollen meriveden käyttöön ei ole lähtökohtaisesti tarvetta.

Varsinainen ydinräjähdys ydinvoimalaitoksella ei ole mahdollinen, koska reaktoreiden polttoaineen uraani-235:n väkevyys on vain 3­-4 %. Jotta ydinräjähdys olisi mahdollinen, olisi väkevyyden oltava yli 90 %. Japanissa maaliskuussa 2011 tapahtuneen luonnonkatastrofin seurauksena sattuneessa Fukushiman ydinvoimalan onnettomuudessa reaktorirakennuksissa tapahtuneet räjähdykset johtuivat vedyn kertymisestä reaktorirakennusten yläosiin. Vastaavanlainen vedyn kertyminen on estetty kaikilla Olkiluodon laitosyksiköillä teknisin järjestelyin. Reaktorin suojarakennus on tehoajan aikana typpitäytteinen, mikä estää vetyräjähdykset. Suojarakennuksessa on myös kiinteät järjestelmät mahdollisessa onnettomuustilanteessa vapautuvan vedyn hallittua polttamista varten. Reaktorihallin altaissa olevan käytetyn polttoaineen ylikuumenemisen aiheuttama vedynkehitys ja mahdolliset vetypalot estetään varmistamalla polttoaineen jäähdytys.