ET:n Jukka Leskelä: Sähkön kokonaishinnasta kolmasosa koostuu veroista

Sähköä voi hankkia kiinteään hintaan, ellei halua käyttää vaihtelevahintaista pörssisähköä, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön kokonaishintaan?

Asiakkaat maksavat kahdesta eri tuotteesta, sähköenergiasta ja sähkön verkkopalvelusta. Kolmas komponentti kokonaiskuluissa on sähkövero, joka peritään verkkopalvelumaksun yhteydessä. Verolla halutaan hillitä sähkönkulutusta ja kerätä valtiolle rahaa. Kaikista kolmesta komponentista, myös sähköverosta, peritään lisäksi arvonlisävero. Verojen osuus sähkölaskusta on noin kolmasosa.

Miten sähköenergian hinta muodostuu ja miksi sen hinta vaihtelee?

Etäluettavien mittareiden myötä kuluttajat ovat saaneet mahdollisuuden ostaa sähköä tukkuhintaan, johon myyjä lisää välityspalkkion. Pörssisähkön hinta vaihtelee tunti tunnilta. Jatkossa tahti tiivistyy, ja hinnat muuttuvat varttitunneittain.

Pörssisähkö on kasvattanut suosiota viime vuosina, ja noin kolmanneksella kuluttajista on pörssisopimus. Tämän vuoksi kiinnostus tukkuhintojen vaihteluun on kasvanut.

Tukkumarkkinoilla sähkön hinta muodostuu joka hetki kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähkön hinnanvaihtelu on kasvanut, kun sähkön tuotantorakenne on muuttunut. Aiemmin sähköntuotantoa säädettiin kulutuksen mukaan polttamalla fossiilisia polttoaineita. Nyt tuotanto vaihtelee tuulisuuden ja aurinkoisuuden mukaan. Fossiilisia polttoaineita ei käytetä Suomessa sähköntuotantoon juuri lainkaan.

Hinta muodostuu aiempaa enemmän myös kysynnän mukaan: kun hinta nousee, moni sähkönkäyttäjä siirtää kulutustaan toiselle ajalle. Sähköenergian hintaa nostavat tarjonnan niukkuus ja kysynnän kasvu. Isoimpia tekijöitä ovat tuulisuus, tuotantolaitosten käytettävyys (viat), sähkön tuonnin saatavuus ja sähkönkulutuksen osalta lämmitystarve, viikonpäivä ja kellonaika sekä teollisuuden käyntiasteet.

Miten suuri osa Suomen sähköntuotannosta on sääriippuvaista?

Asennetusta tuotantotehosta lähes puolet on tuuli- (yli 8 000 MW) ja aurinkovoimaa (yli 1 000 MW). Ydinvoimaa on 4 400 MW, vesivoimaa 2 500 MW ja polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa noin 5 000 MW. Kantaverkkoyhtiöllä on lisäksi reservejä häiriötilanteita varten.

Vesivoimaa on tuotettava jonkin verran, koska veden pitää päästä kulkemaan joissa, ja veden kokonaismäärä riippuu sateisuudesta. Lämpövoimalaitoksista osa on riippuvaisia lämmitystarpeesta eli säästä. Tällaisissa voimaloissa sähköä saadaan lämmönkulutuksen mukaan, onneksi eniten silloin kun on kylmintä. Kun olemme irtautuneet fossiilienergiasta, otamme suuren osan energiasta luonnosta. Sen vuoksi sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi.

Mikä merkitys ydinvoimalla on hintaa vakauttavana tekijänä?

Ydinvoimalla on keskeinen rooli hintaa vakauttavana tekijänä, koska se tuottaa suuret määrät sähköä vakaasti säästä riippumatta. Ydinvoimakin voi joustaa jonkin verran, jos muuta sähköntuotantoa on tarjolla ylen määrin.

On paljon helpompi rakentaa fossiiliton sähköjärjestelmä ydinvoiman päälle kuin ilman sitä.

Olkiluoto 3:n ansiosta tuontiriippuvuus väheni, ja siirtoyhteydet naapurimaihin saatiin käyttöön säätämään sähköjärjestelmää. Aiemmin toimme sähköä suuren osan ajasta täydellä siirtoteholla. Tarvitsemme jatkossakin monipuolista sähköntuotantoa. Se merkitsee kustannustehokkuutta ja luotettavuutta.

Miten sähkön hintaan ja hinnanvaihteluihin vaikuttaisi se, jos Suomessa ei olisi lainkaan ydinvoimaa?

Tämä on aika mielipuolinen ajatus. Jos meillä ei olisi ydinvoimaa, olisimme todennäköisesti fossiiliriippuvaisia ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset olisivat paljon vakavammat koko Suomelle.

Sähkö olisi meillä paljon nykyistä kalliimpaa, mikä heikentäisi talouttamme ja ostovoimaamme merkittävästi.

Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan sähkön keskihinta on ollut Suomessa viime vuosina edullista. 2023 sähkön hinta oli Euroopan toiseksi ja 2024 kolmanneksi halvinta. Mikä selittää alhaista hintaa suhteessa muuhun Eurooppaan?

Hinta on alhaisin maissa, joissa on pienin fossiilienergian osuus ja hyvin toimivat rajat ylittävät markkinat. Näitä alueita ovat Pohjoismaat ja Iberian niemimaa. Monissa maissa vesivoimaa on niukasti verrattuna Pohjoismaihin, ja säätöä hoidetaan pitkälti kaasuvoimalla. Kaasun hinta on noussut Ukrainan sodan vuoksi merkittävästi, ja muun muassa siksi sähkö on Keski-Euroopassa paljon kalliimpaa kuin meillä.

Meillä hintaa laskee myös kilpailukykyinen tuotantorakenne (ydin, tuuli, vesi ja CHP eli sähkön ja lämmön yhteistuotanto) sekä hyvät mahdollisuudet saada edullista tuontisähköä silloin, kun omaa tuotantoa ei ole riittävästi.

Ydinvoimalla on edullisen sähkön tuotannossa merkittävä rooli. Saksa luopui ydinvoimasta ja kärsii siitä nyt teollisuuden heikentyneen kilpailukyvyn muodossa. Suomessa luottamus ydinvoimaan on jättimäisen vahvaa. Siksi on uutinen, että ydinvoimalassa voi olla vika. Olisin ydinvoima-alan toimijana tästä asetelmasta hyvin ylpeä.

‍

Teksti: Timo Sillanpää
Kuva: Vesa Marjanen/Energiateollisuus

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Uutisia Olkiluodosta -lehdessä. Juttua on päivitetty vuoden 2024 luvuilla. Juttu ilmestyi marraskuussa 2024.