Ydinvoima-asiassa naapurimaiden reitit olivat erilaiset – Nyt suunta tuntuu kuitenkin olevan sama
Ei siitä mihinkään pääse. Länsi eli Ruotsi on aina ollut se suunta, mistä meillä Suomessa on otettu mallia. Voipa maata hyvällä syyllä pitää isoveljenäkin. Se ei ole yllätys, olimmehan me pitkään yhtä maata kirjaimellisestikin.
Ydinvoiman suhteen naapurusten käsi kädessä kulkenut taival kuitenkin katkesi pitkäksi toviksi. Ruotsissa päätettiin kansanäänestyksellä ydinvoiman lopullisesta alasajosta jo 1980-luvun alkupuolella, jolloin Suomi oli vasta atomiaikansa lähtötelineissä.
Täyskäännös
Maailma on muuttunut valtavasti, ja Ruotsi siinä sivussa. Ydinvoiman suhteen voidaan puhua jopa 180-asteesta. Ruotsin viime syksynä aloittanut pääministeri Ulf Kristersson hallitus onkin iskenyt silmään aivan uuden vaihteen.
Oikeastaan kyse on yksittäisestä sanasta. Siinä missä aikaisemmin Oy Ruotsi AB ilmoitti energiatavoitteekseen ”100-prosenttinen uusiutuvien käyttö” vuoteen 2040 mennessä, muutti viime syksynä valtaan noussut hallitus muotoilun ”100-prosenttiseksi fossiilivapaudeksi”.
Kirjauksen muoto voi vaikuttaa pieneltä, mutta sen vaikutus on valtava. Käytännössä tämä oli selkeä kädenojennus ydinvoiman suuntaan.
Marraskuussa Ruotsin hallitus tarkensi suunnitelmiaan ja listasi useita toimenpiteitä. Hallitus nimittää ydinvoimakoordinaattorin edistämään ydinvoimahankkeita, suunnittelee rahoitusmallia ja julkista tukea investoinneille sekä mahdollista valtion osallistumista riskeihin.
Ruotsi kertoi samalla myös aikataulutavoitteet: viranomaisluvitus alkaa 2025–2026, kaksi isoa reaktoria 2035 ja 10 ison reaktorin verran tehoa vuoteen 2045 mennessä. Viimeisin tavoite sisältää sekä pienreaktorit, että isommat.
Suomi on hyvissä asemissa
Ruotsin kunnianhimoiset suunnitelmat ovat Suomelle ja ydinalalle hyvä asia. Ydinvoiman rakentaminen Euroopassa vauhdittuu ja näin olemme entistä tärkeämpi osa puhdasta siirtymää. Suomi ja Ruotsi tulevat molemmat menestymään. Sen takaa puhdas sähköntuotanto, kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja osaaminen.
Suomella ja Ruotsilla Erityisesti ydinvoiman luvituksessa ja käyttöönotossa on paljon yhteistyömahdollisuuksia. Tärkein menestystekijä ydinvoiman kannattavuudelle on sarjatuotannon mahdollisuus. Ruotsin ja Suomen on hyvät lähtökohdat rakentaa identtisiä laitoksia, pieniä tai isoja.
Näinhän me teimme myös 1970-luvulla, kun rakensimme ruotsalaiset Asea-Atomin kopiot (OL1 ja OL2) Suomeen.
Teksti: Ville Kulmala ja Juha Poikola
Kuva: Ville Kulmala
Jaa somessa