Tuhansien testien laitos

5.1.2023

Olkiluoto 3:n kaupalliseen käyttöön ottamista edeltävät tuhannet testit. Kehitysinsinööri Mika Hassinen toteaa, että julkisuudessakin esillä olleiden korjattavien asioiden löytyminen on normaali osa koekäyttövaihetta, jolla varmistetaan laitoksen tuottavan sähköä luotettavasti tulevina vuosikymmeninä.

Ennen kuin Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikkö otetaan kaupalliseen käyttöön, laitoksella tehdään yhteensä useita tuhansia testejä. Koekäyttövaiheen aikana testatuiksi tulevat kaikki järjestelmät ja niihin kuuluvat laitteet, järjestelmien toiminta yhdessä ja lopuksi ydinvoimalaitoksen toiminta kokonaisuutena.

– Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja siihen liittyvä testaaminen perustuvat yleiseen käytäntöön, jossa noudatetaan tiettyä järjestystä. Kun yksittäinen järjestelmä on saatu valmiiksi, testataan ensin kaikki siihen kuuluvat yksittäiset laitteet ja sen jälkeen järjestelmän toiminta eri tilanteissa. Seuraavaksi vuorossa ovat järjestelmätason testit, joissa kokeillaan, miten eri järjestelmät toimivat yhdessä. Tähän sisältyy useita erilaisia tilanteita normaaleista käyttötilanteista häiriötilanteisiin. Lopulta siirrytään nyt meneillään oleviin laitostason testeihin, joissa laitosta testataan kokonaisuutena. Pikku palasista mennään kohti isompaa kokonaisuutta, selvittää kehitysinsinööri Mika Hassinen.

Testauksilla varmistetaan, että laitteet, järjestelmät ja kokonainen laitos toimivat suunnitellusti kaikissa eri tilanteissa. Siksi meneillään oleva koekäyttövaihekin vaatii pitkän ajanjakson, koska toimintaa testataan sekä normaaleissa käyttötilanteissa, häiriötilanteissa että tietyissä onnettomuustilanteissa. Näin pystytään varmistamaan laitoksen toimivuuden lisäksi se, että kaikki turvallisuusjärjestelmät toimivat suunnitellusti.

– Ja testejähän me olemme tehneet jo pitkään ennen meneillään olevaa käyttöönottovaihetta. Turbiinilaitoksen yksittäisten laitteiden testauksia tehtiin jo vuonna 2009, jolloin turbiinilaitoksessa aloitettiin ensimmäisten sähköjärjestelmien käyttöönotto, Hassinen muistelee.

Muutostarpeet kuuluvat asiaan

Hassisen mukaan on normaalia, että testeissä tulee esiin myös säädettäviä ja korjattavia asioita. Käyttöönottovaiheen yhtenä tarkoituksena on nimenomaan löytää mahdolliset muutostarpeet ja tehdä tarvittavat korjaukset, jotta sähköä voitaisiin tuottaa vakaasti sen jälkeen, kun laitos on otettu kaupalliseen tuotantoon.

– Tämä on asia, joka helposti unohtuu julkisuudessa. On hyvä tiedostaa, että kaikissa tuotanto- ja voimalaitoksissa testataan laitteita ja järjestelmiä samalla tavalla ennen käyttöönottoa ja on erittäin harvinaista, ettei niiden yhteydessä paljastu mitään ongelmia.

Testejä on monenlaisia

Olkiluoto 3:ssa tarvittavien testien lukumäärää nostaa se, että kyseessä on suuri ja kompleksinen kokonaisuus, jossa on paljon laitteita ja järjestelmiä mukaan lukien useat turvallisuusjärjestelmät. Samoin erilaisia vikatilanteita pyritään testaamaan kattavasti.

– Itse testit vaihtelevat paljon luonteeltaan ja kestoltaan riippuen siitä, mitä testataan. Esimerkiksi yksittäisen lämpötila- tai painemittauksen testi voi olla hyvin yksinkertainen. Katsotaan vain, että oikea tieto kulkee mittauspisteestä sinne, minne sen pitää mennä.

– Toisaalta jo yksittäisen pumpun testi on paljon laajempi ja pitkäkestoisempi. Siinä pumppua käytetään erilaisissa tilanteissa ja eri pisteissä mitataan toiminta-arvoja ja värähtelyjä, Hassinen kertoo.

Testaaminen ei rajoitu pelkästään ydinvoimalaitokseen. Yhteistyössä kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa testataan myös laitoksen ja kantaverkon suhdetta.

– Tämä on tärkeä osa käyttöönottoa, koska kyseessä on suuri tuotantolaitos. Olemme tehneet esimerkiksi isoja kuormanpudotuskokeita, kuten pikasulkukokeen, jossa OL3 tippuu yhtäkkiä pois sähköntuotannosta. Fingrid on sitten seurannut tarkasti kantaverkon käyttäytymistä tällaisissa tilanteissa. Teemme myös niin sanotun lähivikakokeen, jossa Fingrid tekee verkkoon lyhytaikaisen oikosulun. Sen aikana laitoksen pitää pysyä verkossa, Hassinen kertoo.

Taustalla on kansainvälistä yhteistoimintaa

Hassinen haluaa nostaa esiin vielä sen, että testauksen taustalla on kansainvälinen toimintatapa, joka perustuu Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ohjeisiin.

– Sieltä tulee peruskonsepti, jossa vaiheittain edetään pienistä palasista kohti isompia kokonaisuuksia. Tästä yhdenmukaisuudesta on meidänkin tapauksessamme hyötyä, koska samankaltaisia EPR-painevesireaktorityypin ydinvoimalaitoksia Ranskassa Flamanvillessa ja Kiinassa Taishanissa on testattu yhdenmukaisella tavalla. Siten tietoa on voitu jakaa ja ottaa oppia toisiltamme.

– Esimerkiksi osa laitostason testejä täällä nyt toteuttavan laitostoimittajan edustajista on ollut tekemässä Taishanissa vastaavia käyttöönottotestejä. Sitä kautta on siirtynyt osaamista Olkiluotoon laitostoimittajan käyttöönotto-organisaatioon. Jo aikaisemminkin yhteistyö on tässä suhteessa toiminut siten, että muualla havaituista laitosmuutostarpeista on saatu tieto tänne ja niiden perusteella on tehty muutoksia ennen käyttöönottokokeita. Ja kun me olemme havainneet muutostarpeita, niistä on lähtenyt tieto muihin kohteisiin.

Mika Hassinen on Olkiluodon veteraani

Ydinvoimatekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa valmistunut Mika Hassinen on yksi niistä ydinalan ammattilaisista, jotka ovat olleet mukana rakentamassa OL3:sta alusta lähtien – ja itse asiassa jo vähän ennenkin.

– Tulin töihin uuteen ydinvoimalaprojektiin vuonna 2000, jolloin uudesta ydinvoimalaitoksesta vasta keskusteltiin. Aluksi työ liittyi hankkeen edistämiseen, hän kertoo.

Kun päätös uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta oli tehty, Hassisen työnkuva muuttui. Hän oli mukana laatimassa tarjouspyyntöjä ja neuvottelemassa laitostoimittajien kanssa. Hankkeen edetessä Hassinen työskenteli pääinsinöörinä voimalaitostekniikan yksikössä. Välillä hän ehti olla puoli vuotta lainalla Arevassakin.

Pari vuotta sitten hän siirtyi suunnittelutöistä käyttöyksikköön, koska halusi osallistua voimalaitoksen käyttötoimintaan.

– Tuttu projekti on kyseessä, Hassinen summaa ja uskoo töitä OL3:ssa riittävän jatkossakin.

– Kun laitos on saatu kaupalliseen tuotantoon, ryhdytään kehittämään ja parantamaan prosessia ja energiatehokkuutta.


Teksti: Ismo Myllylä
Kuvat: Tapani Karjanlahti

Juttu on julkaistu TVO-konsernin Uutisia Olkiluodosta -lehdessä 2/2022.