Näistä syistä Olkiluoto 3 on niin merkityksellinen

Jo megawattimäärä itsessään on merkittävä. Katsoipa asiaa mistä näkövinkkelistä tahansa, 1600 megawatista saadaan huima määrä energiaa. Olkiluodon kolmosreaktori vastaakin käynnistyttyään noin 14 prosentista koko maan sähköntuotannosta.

Kun tähän ynnää yhteen uskollisesti, todella komeilla käyttöasteilla jo yli 40 vuotta toimineet Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköt, tuotetaan pienehköltä Suomen länsirannalla sijaitsevalta luodolta nykyään peräti 30 prosenttia koko Suomen sähköstä.

Ja jos ja kun laskutoimitukseen otetaan mukaan vielä myös Loviisan kahden laitosyksikön tuotanto, Suomen kaikesta sähköstä ydinvoimalla tuotetaan 40 prosenttia. Se on kansainvälisestikin merkittävä lukema.

Sitten tuli sota

Muuttuva maailmantilanne ei ole ainakaan vähentänyt OL3:n merkityksellisyyttä. Koko Euroopan energiavirrat ja markkinat menivät isoon remonttiin viime vuonna Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kylmää talvea pelättiinkin Euroopassa enemmän kuin miesmuistiin. Ja toki tämän on saanut tuta meistä itse kukin sähkölaskussaan. Ainakin loppuvuodesta 2022 ja alkuvuodesta 2023 moni sähkösauna jäi lämmittämättä. Ja se, jos joku, riittää Suomessa kertomaan, että kyseessä on vakava tilanne.

Toisaalta Euroopan mittakaavassa me Pohjoismaat olemme kuitenkin selvinneet energiakriisistä varsin kuivin jaloin. Faktaa on, että Suomessa oli viime vuonna Euroopan toiseksi halvin pörssisähkö, Ruotsissa halvin.

Tämä ei toki ole pelkästään ydinvoiman ansiota, mutta eipä sen merkitystä kannata vähätelläkään. Ilman Olkiluodon tuotantoa Suomi olisi kovasti pimeämpi ja kylmempi, puhumattakaan siitä lovesta, minkä Olkiluodon laitosten puuttuminen aiheuttaisi teollisuudelle ja taloudelle.

Ylivoimainen ympäristöteko

Olkiluoto 3 on myös iso askel kohti ympäristöystävällistä energiantuotantoa. OL3:n myötä hiilidioksidipäästöt ovat 11 miljoonaa tonnia pienemmät, kuin mitä ne olisivat hiilivoimalla tuotettuna olleet. Se on enemmän, kuin mitä koko Suomen liikenne tupruttelee ilmakehään vuosittain.

Vihreä siirtymä nytkähti sekin merkittävästi eteenpäin laitostulokkaan ansiosta. Suomessa tuotetusta sähköstä päästöttömästi tuotetaan jo yli 90 prosenttia. TVO:n OL3:sta käyttämä ”Suomen suurin ilmastoteko” toteamus ei siis sisällä tuumaakaan liioittelua. Ympäristö on ehdottomasti saamapuolella.

Suomen vihreä siirtymä tuntuu olevan tukevilla raiteilla. Jonkinmoista maistiaista tulevaisuudesta saatiin jo ainakin 18. maaliskuuta. Kyseisenä päivänä sähkö oli Suomessa halvempaa, kuin missään muualla Euroopassa. Viimeksi tilanne oli sama aika tasan vuosikymmen sitten. Ja kun tiedossa on, että tuulivoimaa on tulossa tulevinakin vuosina lisää, näyttää Suomen energiatulevaisuus nyt varsin valoisalta.

Vastaa myös sijoittajien toiveisiin

Pohjois-Euroopalle kohtuuhintainen energia on ollut jo pidemmän aikaa oleellinen kilpailuvaltti. Ja ehdottoman tervetullut sellainen se on jatkossakin. Maantieteelle kun emme voi mitään. Me olemme jatkossakin etäällä maanosan väestökeskittymistä ja markkinoista.

Kohtuuhintainen, tasainen ja ennakoitavissa oleva energiantuotanto sen sijaan saattaa hyvinkin olla se ratkaiseva seikka, joka kallistaa tulevaisuudessa investointeja Pohjoismaiden puolelle. Ja ydinvoima itsessään on kuin tehty täyttämään edellä mainitut adjektiivit.

Fingridin suursuosioon ponnahtaneella reaaliaikaisella ”Sähköjärjestelmän tila” -sivulla ydinvoima on kaikista tuotantomuodoista ehdottomasti ”tylsin” seurattava, sillä tavanomaisessa tilassa tuotantokuvaaja piirtää tunnista toiseen yhtä ja tasaista viivaa. Tässä yhteydessä tylsyys on todellakin hyve, sillä se on paras mahdollinen tae myös hinnan tasaisuudesta ja ennustettavuudesta.

Melkoinen asennemuutos

OL3:n kaupallinen käyttöönotto on iso asia paitsi Suomelle, myös koko ydinvoima-alalle. OL3 on pitkän hiljaiselon jälkeen ensimmäinen uusi reaktori Euroopassa. Kun päätös Olkiluoto kolmosen rakentamisesta aikanaan tehtiin 2000-luvun alkupuolella, oli suhtautuminen ydinvoiman käyttöön merkittävästi kriittisempi, niin Suomessa kuin maailmallakin.

Asenneilmapiirin muutos on käynyt selväksi jokaiselle energia-alan uutisia seuraavalle. Ydinvoima-ala onkin elänyt viime aikoina todellista renesanssia. Monessa maassa on tehty päätöksiä jo olemassa olevien laitosyksiköiden jatkoajan pidentämisestä ja onpa kokonaan uusiakin laitosyksiköitä rakenteilla ja suunnitteilla useammassa maassa.

Myös meillä Suomessa toteutetussa energia-asennetutkimuksessa ydinvoiman kannatus on nyt historiallisen korkealla. Sen kokonaiskannatus on peräti 83 prosenttia, sillä jopa 65 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä ydinvoimaa ja 18 prosenttia pitää nykyistä määrää sopivana. Vain 11 prosenttia vähentäisi ydinvoiman käyttöä. Se siitä puheesta ydinvoimasta auringonlaskun alana.

Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti