Mankala-malli on suomalaisen energiantuotannon kulmakivi
”In Finland we have this thing called Mankala Principle”, lienee usein tarvittu lause, kun TVO:n toimintaa avataan ulkomaalaisille sidosryhmille. Mankala-periaate on nimittäin suomalaisen energiantuotannon erikoisuus. Sen merkityksestä kertoo paljon se, että noin puolet kaikesta Suomen sähköntuotannosta tuotetaan Mankala-mallilla.
Tiivistetysti sanottuna Mankala-periaate on toimintatapa, jossa useampi yritys perustaa yhdessä voittoa tuottamattoman osakeyhtiön yhteistä tarkoitusta varten.
TVO on sanakirjaesimerkki Mankala-yhtiöstä. Valtavia investointeja vaativan ydinvoimalan rakentamiseen malli on ollut keskeinen mahdollistaja. Harvalla yksittäisellä yrityksellä kun olisi resursseja moiseen.
TVO:n tapauksessa Mankala-mallissa on kyse sähkön tuottamisesta omakustannushintaan. Eli siitä, että kukin osakas on velvollinen maksamaan yhtiön toiminnasta aiheutuneet kustannukset suhteessa omistukseensa ja saa osakkeillaan oikeiden yhtiön tuottamaan sähköön yhtä lailla omistuksensa mukaan. Omistajille menoja aiheuttavia tuotantokustannuksia ovat vaikkapa käyttö- ja huoltokustannukset, vakuutukset, verot, lainat sekä polttoainehankinnat.
– Kun tapaamme sidosryhmiämme niin kotimaassa kuin ulkomailla, aika usein kysytään, että miten Suomessa on onnistuttu ydinvoiman rakentamisessa yksityisen yhtiön toimesta. Tähän on helppo vastata avaamalla Mankala-mallia, joka on mahdollistanut niin uusien hankkeiden rahoituksen kuin omistajilleen ennustettavan sähköntuotannon. Nämä ovat olleet avainasemassa Suomen sähköntuotannon omavaraisuuden positiivisessa kehityksessä, kertoo HR- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalo.
On hyvä huomata, että osakkailla on paitsi oikeus, myös velvollisuus tuotetun sähkön ostamiseen tuotantohintaan. Jos tuotantohinta olisi markkinahintaa korkeampi, voitto olisikin tappiota. Mankala-yhtiön osakkuus ei siis suinkaan ole osakkailleen riskitön.
Pelkästään energiantuotantoon Mankala-malli ei rajoitu, vaan se on käytössä myös osuustoiminnassa ja asunto-osakeyhtiöissä. Toimintamallilla on Suomessa pitkät perinteet, sillä sen on hyväksynyt korkein hallinto-oikeus (KHO) jo 1960-luvulla kahdessa ratkaisussaan. Nimensä malli on saanut siitä, että toinen näistä ratkaisuista koski Oy Mankala Ab -nimistä yritystä.
Mankala-mallin laillisuutta on aika ajoin kyseenalaistettu. Viimeksi 2010 kaksi suomalaista europarlamentaarikkoa jätti Euroopan parlamentille kirjallisen kysymyksen periaatteen laillisuudesta. Kritiikin kärki kohdistui siihen, että kyseessä olisi peitelty osingonjako. Euroopan komissio otti asian tutkintaan, mutta lopetti tutkimukset 2012.
Teksti: Ville Kulmala
Kuva: Tapani Karjanlahti
Jaa somessa