Ilkka Tammela on kirjaimellisesti tuhansien kalojen mies

Ilkka Tammelan työpöydällä sijaitseva viivoitin ja tarkkuusvaaka ovat aktiivisessa käytössä, ja välillä on tarpeen turvautua myös mikroskooppiin. Näitä kaikkia tarvitaan, tehtäessä tarkkaa selvitystä Olkiluodon lähialueen kalakannasta.

Tammela on sataprosenttisesti koulutustaan vastaavassa työssä. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan akvaattiset tieteet ja erikoistumisalana kalabiologia ja kalatalous.

Uusi laitosyksikkö selittää ajoituksen

Kalakannan selvitykseen TVO:ta velvoittaa voimalaitokselle myönnetty vesilupa. Siinä sitoudutaan tekemään selvitystä voimalaitokselle jäähdytysveden mukana ajautuvista kaloista sekä kalanpoikasista. Viimeksi vastaavanlainen tutkimus toteutettiin vuonna 2010. Joskin nyt toteutettu on aikaisempaa yksityiskohtaisempi.

- Kalanpoikasten tutkimus on tullut uutena asiana mukaan. Edellisellä kerralla poikasia ei tutkittu, mutta nyt mukaan otetaan myös kaikki alle senttimetrinkin pituiset kalat, Tammela puhuu kokemuksesta. Hän oli mukana myös 2009–2010, jolloin vastaavanlainen tutkimus tehtiin edellisen kerran.

- Tutkimus tehdään nyt kun OL3 on otettu käyttöön ja seuraavan kerran tutkimus pitää uusia viimeistään neljä vuotta laitosyksikön kaupallisesta käyttöönotosta.

Tarkkaa puuhaa

Kalanäytteitä kerätään kaikkien kolmen laitosyksikön merivesilaitosten huuhtelukanavista.

- OL1:llä ja OL2:lla on käytössä sihtilevyt ja OL3:lla sihtilevykatiska, Tammela esittelee.

Pelkästään kalaa nämä eivät tosin pyydystä. Niihin kertyvät kaikki jäähdytysveden mukana niin sanottu välpe. Ja se taas muodostuu levien, simpukoiden ja kalojen lisäksi myös vesikasveista ja polyypeistä.
Ja juuri tämän samaisen välppeen analysointi on Tammelan työssä avainasemassa.

- Käyttöhenkilöt keräävät välppeen ja minä lajittelen ja analysoin sen, hän selittää. Tutkittavaksi tulee aikamoinen määrä kalaa – joista osa on hyvinkin piskuisia. Siis niitä mikroskooppia vaativia.

- Toistaiseksi mikroskooppia ei ole vielä tarvittu, tutkija myöntää.

Virallisesti Tammelan toteuttamassa tutkimuksessa selvitetään jäähdytysveden mukana tulevien kalojen määrä, biomassa sekä kalojen laji. Myös pituus- ja painojakauma selvitetään.

- Tehtävänä on selvittää montako kappaletta ja grammaa kalaa laitokseen päätyy keskimäärin kuutiometriä laitokseen pumpattua vettä kohtaan. Tästä voidaan laskea arvio kappalemäärästä ja massasta koko vuoden aikana.

Myös simpukoiden suhteellinen osuus selvitetään. Osa simpukoista on niin pieniä, että tarkemman määrityksen niistä tekee alan spesialisti.

Myös haaville on käyttöä

Välpenäytteet voimalaitosten merivesilaitoksilta kerätään satunnaistettuina ajanjaksoina. Näin saadaan aikaan kattavampi kuva.

- Olemme havainneet edellisessä selvityksessä, että vuorokauden aika voi vaikuttaa voimalaitoksiin ajautuvien kalojen määrään. Yöaikaan laitosyksiköihin ajautuu enemmän kalaa kuin päivisin.

Varsinaista arvokalaa sihteihin on päätynyt ensimmäisten kuukausien aikana verraten vähän.
- Pääsääntöisesti siellä on kuoretta, kolme- ja kymmenpiikkejä. Myös tokkoja, ahvenia, kiiskejä ja siloneuloja on ollut ajoittain runsaasti, Tammela listaa.

Edellämainittujen välpenäytteiden lisäksi tutkija ottaa säännöllisesti poikasnäytteitä laitosyksiköiden tulovesikanavista.

Alle 2-senttimetrin pituisten kalanpoikasten määrää ja laatua on pyritty selvittämään OL1:llä ja OL2:lla jäähdytysvesikanavaan eri syvyyksille takilan avulla laskettavan planktonhaavin avulla. Haavi on laskettu karkeavälppien ulkopuolella sijaitsevilta puulaitureilta.

- OL3:n tulovesikanavassa poikasia on yritetty pyytää haavia veneen perässä vetämällä, mutta poikasia ei sieltäkään ole vielä saatu saaliiksi. Yksin tämä ei onnistu, vaan tuolloin apunani on ollut Juha Luonto, tutkija kertoo.

Näytteenotto alkoi maaliskuussa

Tämänkertaisen tutkimuksen ensimmäiset välpenäytteet Tammela otti analysoitavaksi maaliskuun alussa kahden vanhemman laitosyksikön osalta ja OL3:n osalta näytteenotto aloitettiin 17. huhtikuuta eli vain päivä sen jälkeen, kun laitos aloitti säännöllisen sähköntuotantonsa.

Laitoksen ulkopuolella otettavien poikasnäytteiden osalta ensimmäiset näytteenotot tehtiin huhtikuussa. Itse asiassa poikasnäytteiden keruuyritykset tulovesikanavista aloitettiin jo 5. huhtikuuta OL1:llä ja OL2:lla. OL3:lla ensimmäinen poikasnäytteiden keruu veneellä suoritettiin 28. huhtikuuta.

Poikasnäytteitä pyritään keräämään niin kauan kuin poikasia esiintyy jäähdytysvedessä.

Tutkimuksen tulokset Tammela raportoi ELY-keskukselle. TVO maksaa kalatalousviranomaiselle vuosittain kalatalousmaksun käytettäväksi jäähdytysvesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten vähentämiseen jäähdytysvesien vaikutusalueella.

‍Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti