Ydinvoima nousussa Euroopassa

Suhtautuminen ydinvoimaan on useissa Euroopan maissa muuttunut myönteisemmäksi viiden viime vuoden aikana. VTT:n ydinenergiatutkija Ville Tulkki sanoo, että valtiot ovat Ukrainan sodan myötä alkaneet kiinnittää huomiota energiaomavaraisuuteen.

– Putkikaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan on vähentynyt. Ydinenergia nähdään myös yhtenä ratkaisuna EU:n tiukkojen päästötavoitteiden saavuttamiseksi, Tulkki tarkentaa.

Tulkin mukaan nyt voidaan perustellusti puhua Euroopan ydinvoimabuumista, jos tarkastellaan valtioiden ja suurteollisuuden tahtotilaa. Suunnitelmista ja asenteiden muuttumisesta on toki vielä pitkä matka laitosten rakentamiseen.

Asenne ydinvoimaa kohtaan on ollut aaltoliikkeessä siitä lähtien, kun ydinvoimaa alettiin hyödyntää energiantuotannossa 1950-luvulla.

1960- ja 1970-luku olivat aktiivisen suunnittelun ja rakentamisen aikaa. Tällä hetkellä asenneilmapiiriä luonnehtii Tulkin mukaan kaksijakoisuus: osa valtioista haluaa pysytellä erossa ydinvoimasta, toiset valtiot suunnittelevat uusia voimaloita.

– Esimerkiksi Saksa on pysynyt tiukasti kielteisessä kannassaan. Sen energiapolitiikka nojaa vahvasti uusiutuvaan energiaan sekä vetytalouden kehittämiseen, Tulkki sanoo.

EU edellyttää, että ydinenergiaa hyödyntävät valtiot ovat aloittaneet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen vuoteen 2050 mennessä.

– Posivan kehittämä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskonsepti varmasti kiinnostaa loppusijoitusta suunnittelevia energiayhtiöitä.

Suunnitteilla useita hankkeita

Rakenteilla on Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n listauksen mukaan Keski- ja Itä-Euroopassa 11 ja Länsi-Euroopassa kolme voimalaitosyksikköä. Vilkkainta rakentaminen on Aasiassa ja Kaukoidässä.

Uuden rakentamista kuitenkin kaavaillaan useissa Euroopan maissa.

– Tšekki on jo valinnut kahden laitosyksikön rakentajaksi Korea Hydro and Nuclear Power (KHNP) -yhtiön. Tähän saakka eteläkorealaiset toimijat ovat rakentaneet laitoksia kotimaansa lisäksi Arabiemiraatteihin.

Toteutuessaan Tšekin laitokset olisivat ensimmäiset eteläkorealaisten Eurooppaan rakentamat. Puola on tehnyt sopimuksen yhdysvaltalaisen Westinghouse-yhtiön kanssa maan ensimmäisen ydinvoimalan rakentamisesta. Hankkeessa asiantuntijaroolissa ovat Fortum ja Teollisuuden Voima, kuten olemme uutisoineetkin. (TVO ja Fortum tarjoavat asiantuntijapalveluita Puolan ydinvoimaohjelmaan)

Ruotsi on kääntänyt kelkkansa täysin. Ruotsissa pidettiin vuonna 1980 kansanäänestys ydinvoimasta Harrisburgin onnettomuuden jälkeen. Kansanäänestyksen tuloksena ydinvoimasta päätettiin luopua.

– Vuonna 2023 hallitus ilmoitti tavoittelevansa Ruotsiin massiivisesti uutta ydinvoimaa. Perusteena on luopuminen fossiilisista energialähteistä. Vuoteen 2035 mennessä Ruotsin tavoitteena on rakentaa uutta ydinvoimaa 2 500 megawatin ja vuoteen 2045 mennessä 10 suuren ydinvoimalaitoksen edestä. Jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuvat, viiden vuoden kuluttua Euroopassa on käynnissä mittavia laitoshankkeita. Esimerkiksi Ranska suunnittelee kahdeksan uuden EPR-laitosyksikön rakentamista.

SMR-laitokset tulossa

Tulkki on tutkinut modulaaristen reaktoreiden eli SMR-reaktoreiden sovelluskohteita. Niiden teho on muutamia satoja megawatteja. Käyttökohteita voivat olla esimerkiksi kaukolämmöntuotanto ja teollisuuden sähköntuotanto. Teknologia on sama kuin suurissa ydinvoimaloissa, mutta pienempään kokoon skaalattuna.

Esimerkiksi Virossa toimiva Fermi Energia suunnittelee pienydinvoimalan rakentamista, mutta vastaavia suunnitelmia on myös muissa Euroopan maissa. Suomessa energiayhtiö Helen on solminut kotimaisen Steady Energy Oy:n kanssa aiesopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa lämpöä tuottava ydinvoimalaitos.

– Pienreaktoreiden tuotannossa ollaan vielä suunnittelu- ja lisensointivaiheessa. Pienydinvoimaloiden kohdalla tulisi päästä teolliseen sarjatuotantoon, jotta niiden tuotantokustannukset putoaisivat, Tulkki sanoo.

Tulkki näkee, että valtioilta tarvitaan poliittista tahtoa tukea SMR-laitosten kehittämistä, jotta päästään sarjatuotantoon. Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla, mikä merkitys kehitykselle on Euroopan komission perustamalla SMR-allianssilla.

Teknologiajätitkin innostuivat ydinvoimasta

Teknologiateollisuuden datakeskukset käyttävät koko ajan enemmän energiaa tuottaakseen tekoälyyn ja pilvipalveluihin pohjautuvia palveluja.

Suuret globaalit teknologiajätit, kuten Microsoft, Google ja Amazon, näkevät ydinvoiman yhtenä ratkaisuna saada käyttöönsä energiaa päästöttömästi.

Google on tehnyt sopimuksen energiayhteistyöstä kalifornialaisen Kairos Powerin kanssa. Tavoitteena on, että Kairos Power alkaa toimittaa pienillä modulaarisilla reaktoreilla tuotettua sähköä Googlen datakeskuksille vuoteen 2030 mennessä.

Amazon puolestaan on ilmoittanut ostavansa osuuden yhdysvaltalaisesta ydinenergiayritys X-energystä. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa datakeskuksille sähköä yli viisi gigawattia modulaarisilla reaktoreilla vuoteen 2039 mennessä.

Microsoftin ja Constellation Energyn yhteistyöllä tavoitellaan Pennsylvaniassa sijaitsevan Three Mile Island -ydinvoimalan 835 MW:n ykkösyksikön avaamisesta uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Sopimuksen mukaan Microsoft ostaisi energiaa yhtiöltä 20 vuoden ajan.

Teksti: Timo Sillanpää
Kuva: VTT

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Uutisia Olkiluodosta -lehdessä. Se ilmestyi marraskuussa 2024.