Vihreitä vieraita öljymaasta
Kun ydinvoimalan vierailijalistalta löytyy poliitikkoja jopa öljy- ja kaasuvaroistaan tunnetusta Norjasta, herää mielenkiinto. Mutta kun selviää, että he edustavat perinteisesti ydinvoimaan varauksellisesti suhtautuvaa vihreää puoluetta, on pakko kysyä, tuliko navigaattoriin väärä osoite – vai mitä ihmettä he Olkiluodossa oikein tekevät?
– Oppimatkalla täällä ollaan. Tulevaisuuden energiaratkaisuja tarvitaan myös meillä Norjassa, ja ydinvoima on noussut viime aikoina voimakkaasti esiin yhtenä mahdollisuutena, kertoo Jonas Ali Werket Ghanizadeh, yksi kuusihenkisen vihreän puolueen delegaation edustajista.
Olkiluodon lisäksi norjalaisryhmä vieraili myös eduskunnassa suomalaisen sisarpuolueensa kutsumana.
Norja – energian Hannu Hanhi
Ydinvoima on viime aikoina noussut puheenaiheeksi myös Norjassa. Ulkopuolisen silmin tämä voi vaikuttaa erikoiselta, sillä Norja on runsaiden vesivoimavarojensa ansiosta ollut pitkään yksi Euroopan puhtaimmista sähköntuottajista.
Norjan talous nojaa kuitenkin vahvasti öljystä saataviin tuloihin. Öljyllä ei tosin ole Norjassa tuotettu merkittävästi sähköä enää vuosiin, eikä se ole varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessakaan. Norjan haasteena on vastata kasvavaan sähköntarpeeseen. Vesivoimakapasiteetin kasvattaminen on poliittisesti vaikeaa, sillä jo yli 70 prosenttia kaikista energiantuotantoon sopivista vesistöistä on hyödynnetty.
Tuulivoimankaan kehitys ei ole sujunut ongelmitta. Suurille tuulivoimapuistoille on noussut merkittävää vastustusta, joka on johtanut jopa protestiaaltoihin. Räikeimpänä esimerkkinä tästä on Pohjois-Norjaan rakennettu 150 tuulivoimalan jättipuisto, jonka Norjan korkein oikeus totesi kesällä 2023 laittomaksi. Ja tämä on vain yksi esimerkki.
– Näistä syistä vaihtoehtojen etsiminen on tärkeää. Fossiiliset ratkaisut eivät kelpaa, Ghanizadeh alleviivaa.
Skeptikon teesit
Delegaatioon kuuluva Arne Rönning suhtautuu ydinvoimaan skeptisemmin. Jutun kuvakin kertoo kaksikon eriävistä näkemyksistä: siinä missä Jonas nostaa peukun pystyyn, Arnen peukku näyttää lievästi alaviistoon.
– Omia asenteita on vaikea muuttaa. Olen jo 70-luvulta asti ollut sitä mieltä, että kasvulla on rajansa. Uskon, että jatkuva kasvun tavoittelu on loputon tie, ja valitettavasti näen ydinvoiman vain tekosyynä jatkaa energiankulutuksen kasvattamista, Rönning tuumaa.
Hän pitää ydinvoiman ongelmina hukattua lämpötehoa sekä tuotetun jätteen määrää.
– Vaikka ydinvoima ei tuotakaan hiilidioksidia, näen, että muun jätteen määrä on yhä liian suuri, hän sanoo.
Kolikon kääntöpuoli
Ghanizadeh nyökkäilee puoluekaverinsa ajatuksille ja myöntää itsekin olleensa pitkään varsin skeptinen ydinvoiman suhteen. Hänen nykyinen kantansa on, jos ei täysin selvä, niin ainakin myönteiseen suuntaan kallistuva.
– Tiedän hyvin, että edustamme puoluetta, jossa ydinvoimakielteisyys on ollut suurta – jopa yksi syy koko liikkeen perustamiseen. Mutta yhä useampi myös meidän riveistämme näkee ydinvoiman ratkaisuna ja ymmärtää, ettei ilmastotoimia voida toteuttaa riittävän nopeasti ilman sitä, hän sanoo.
Oman asennemuutoksensa tärkeimmiksi syiksi hän mainitsee ilmastonmuutoksen ja luontokadon.
– Halusin mukaan politiikkaan saadakseni aikaan myönteistä muutosta, ja energiakysymys on tässä keskeinen. Meillä alkaa olla kiire, hän toteaa.
Mitä vierailusta jäi käteen?
Arne Rönning toteaa suoraan, ettei mielipidettään muuttanut – ydinvoimapeukku pysyy alaviistossa.
– Mutta jos ydinvoiman käyttöä voitaisiin rajoittaa vain ilmastonmuutoksen hillintään eikä pelkkään ahneeseen kasvutavoitteluun, se voisi olla varteenotettava vaihtoehto, hän myöntää.
Ghanizadeh puolestaan kokee, että hänen jo ennestään myönteinen kantansa ydinvoimaan vahvistui entisestään Suomen-vierailun aikana. Nyt hänellä on entistä paremmat argumentit tulevia vaaliväittelyitä varten.
– Kaikki täällä näkemäni on vahvistanut näkemystäni siitä, että ydinvoima voisi olla yksi vaihtoehto myös Norjassa. Fossiiliton norjalainen teollisuus on välttämättömyys tulevaisuudessa.
– Ilman sitä teollisuus karkaa Kiinaan tai johonkin muuhun maahan, hän sanoo ja huomauttaa, että tässä tapauksessa ilmasto olisi häviäjä.
Ghanizadeh arvostaa myös sitä, että Olkiluodon toiminta on täysin yksityisesti rahoitettua.
– Olen monessa asiassa enemmän vasemmalla kuin oikealla, mutta olen myös erittäin skeptinen valtion megaprojektien suhteen, hän toteaa.
Teksti ja Kuvat: Ville Kulmala
Jaa somessa