Kaikki keinot käyttöön kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi

Suomen kansalliset tavoitteet ovat vielä tiukemmat kuin EU:n tasolla. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen, tarkentaa vihreiden kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Atte Harjanne.

Suomen tavoite on Harjanteen mielestä realistinen, mutta sen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikkia päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Ydinvoima on yksi työkalu siirryttäessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

- Nyt olisi hyvä saada pian Olkiluoto 3 tuottamaan sähköä, ja myös Fennovoiman valmisteleman ydinvoimalaitoksen sähkölle olisi kysyntää. Jos meillä olisi mahdollisuus valmistaa pieniä ydinvoimalaitoksia sarjatuotantona aivan kuin lentokoneita, laitoksia voitaisiin rakentaa nykyistä helpommin ja nopeammin, Harjanne pohtii.

Pienydinvoimaa on hyödynnetty vuosikymmeniä laivoissa ja sukellusveneissä sekä sähkön tuottamisessa alueille, joiden infrastruktuuri on puutteellinen.

- Tällä hetkellä ydinvoimaan liittyvä ajattelu ja lainsäädäntö ovat keskittyneet suurten ydinvoimalaitosten rakentamiseen. Pienydinvoiman laaja hyödyntäminen vaatisi Suomessa lainsäädännön muuttamista ja uudenlaista ajattelua.

Sähkön kysyntä lisääntyy lähivuosina erityisesti teollisuuden sähköistyessä ja vedyn käytön lisääntyessä. Harjanne näkee, että vihreän vedyn tuotantoon liittyvässä keskustelussa suhde ydinvoimaan on vääristynyt: EU:ssa nähdään yleisesti, että vihreä vety pitäisi tuottaa kokonaan uusiutuvilla energialähteillä.

- Yleinen ajatus on, että vihreä vety voidaan tuottaa tuuli- ja aurinkosähkön ylijäämällä. Käytännössä se ei riitä, vaan meidän pitäisi hyväksyä vihreän vedyn tuotantoon myös ydinvoimalla tuotettu vähäpäästöinen sähkö.

Kielteisyys kumpuaa syvältä historiasta

Ydinvoimaan liittyvät kielteiset mielikuvat kumpuavat Harjanteen mukaan toisen maailmansodan jälkeisistä tapahtumista ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvästä poliittisesta väännöstä.

- Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus tuntuu olevan kysymys, josta monissa maissa on vaikea saavuttaa poliittista yksimielisyyttä. Suomessa loppusijoitusta päätettäessä löytyi poliittinen yksimielisyys, minkä ansiosta olemme tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisussa maailman pisimmällä.

Harjanteen mukaan osa vastustajista näkee ydinvoiman kalliina tapana tuottaa sähköä.

- Mielestäni poliitikko ei voi vedota siihen näkökulmaan. Eri tuotantotapojen hintaa ohjaa merkittävästi nimenomaan politiikka. Me olemme olleet itse päättämässä ydinvoimaan liittyvästä tiukasta sääntelystä ja luvituksesta.

Tietoa on riittävästi – nyt tarvitaan myös tahtoa

Kansanedustaja Atte Harjanne, 37, on valmistunut Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta pääaineenaan käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia, mutta opiskellut myös ympäristötieteitä ja palvelumuotoilua. Ennen nousuaan eduskuntaan vuonna 2019 hän toimi tutkijana Ilmatieteen laitoksella. Tutkimustyö liittyi ilmastonmuutoksen talous- ja yhteiskuntavaikutuksiin.

- Meillä on ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä riittävästi tietoa saavuttaaksemme myönteisiä tuloksia, mutta muutoksen pullonkaula on politiikka. Juuri siksi halusin mukaan sinne, missä päätöksiä tehdään, Harjanne kertoo.

Harjanne on ilmaissut selkeästi myönteisen suhtautumisensa ydinvoimaan. Palaute avoimuudesta on ollut pääosin positiivista.

- Osa ihmisistä saattaa edelleen nähdä, että myönteinen suhtautuminen tarkoittaa keskittymistä ydinvoiman lisäämiseen. Sitä en ole missään vaiheessa tarkoittanut, vaan olen korostanut ydinvoiman olevan yksi vaihtoehto muiden vähäpäästöisten energianlähteiden rinnalla, Harjanne tarkentaa.

Harjanteen mukaan merkittävä osa vihreiden äänestäjistä näkee ydinvoiman mahdollisuutena. Kun tiedustellaan nykyisen ydinvoiman hyväksyttävyyttä tai ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuutta, suurempi osa suhtautuu myönteisesti kuin kielteisesti.

- Vihreiden periaateohjelmassa ei ole enää ydinvoimaa vastustavaa kirjausta. Vihreät näkevät, että kaikkia fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentäviä kestäviä ratkaisuja on hyödynnettävä. Ja hallitusohjelmassakin todetaan, että käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä.

Teksti: Timo Sillanpää