Olkiluodon historian suurin modernisointiprojekti on valmis
Olkiluodossa saatiin huhtikuussa maaliin projekti, joka on kokoluokaltaan poikkeuksellinen jopa ydinvoimalan mittakaavassa. 10. päivä huhtikuuta otettiin käyttöön viimeinenkin Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden uusituista dieselgeneraattorista. Kaikkiaan EDG-projektissa (Emergency Diesel Generator) uusittiin kahdeksan dieselgeneraattoria apujärjestelmineen ja rakennettiin yksi täysin uusi dieselvoimalaitos.
Seppo Hyväriselle EDG-projekti kävi hyvin tutuksi. Hänen työpöydälleen toimeksianto tuli nimittäin jo vuonna 2007.
Dieselgeneraattoreille ei normaalissa sähköntuotantotilanteessa ole mitään käyttöä. Kun kaikki toimii suunnitellusti, generaattorit vaan olla möllöttävät paikoillaan. Mitä nyt niiden toimivuus testataan tasaisin väliajoin.
Ydinturvallisuuden kannalta dieselgeneraattorit ovat kuitenkin tuiki tärkeät.
- Mahdollisissa, joskin epätodennäköisissä tilanteissa, missä laitosyksiköt menettäisivät sähkönsä, dieselit jyskyttävät tarvittavan määrän sähköä keskeisten turvajärjestelmien tarpeisiin, taustoittaa automaatioinsinööri Seppo Hyvärinen.
Jokainen dieselgeneraattoreista on alituisessa käynnistysvalmiudessa ja tarpeen tullen ne käynnistyvät ja ovat valmiita tuottamaan sähköä alle kymmenessä sekunnissa.
Ei mikään sprinttimatka
Automaatio-vivahteisesta tittelistään huolimatta Seppo Hyvärinen on vahvasti projekti-ihminen. Niiden parissa hän on ahkeroinut käytännössä läpi koko 24-vuotisen Olkiluoto-uransa. Ja tästä leijonanosan mies on viettänyt nyt valmistuneen modernisoinnin parissa. Ensimmäistä kertaa asia iskeytyi hänen pöydälleen jo vuonna 2007.
- Silloinen tekninen johtaja ja sittemmin toimitusjohtajaksi nimetty Jarmo Tanhua antoi meille tehtäväksi dieselgeneraattorien vaihtamisen. Meidän piti selvittää, miten se tehdään, milloin se voitaisiin tehdä ja mitä se maksaa? Se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Kävipä sana mahdotonkin jo Hyvärisen kokoaman projektiryhmän huulilla.
- Tähän syy oli se, että kun hahmottelimme yhden generaattorin vaihtoa, päädyimme siihen, että työssä kestää noin puoli vuotta, hän aloittaa.
Koska dieselienvaihto ei tehoajolla onnistuisi, olisi tämä tarkoittanut kahden vuoden paussia tuotantoon per laitosyksikkö. Koska moinen ei ymmärrettävistä syistä ollut mahdollista, piti ratkaisu hakea laatikon ulkopuolelta.
Lamppu syttyi riihessä
Projektiryhmän ideariihessä ratkaisu löytyi. Hyvärinen muistelee, että ensimmäisenä asian heitti ääneen Pekka Nousiainen, nyt jo eläkkeelle jäänyt pitkäaikainen olkiluotolainen.
Ratkaisu ongelmaan oli ihka uusi eli yhdeksäs dieselgeneraattori. Jos ja kun sellainen olisi käytössä, olisi dieselvaihdokset mahdollista toteuttaa laitoksen ollessa normaalissa käytössä. Tällä voitaisiin taata neljän varageneraattorin toimintakyky OL1:llä ja OL2:lla myös vaihtojen ajaksi. Ja siis ilman vuosien paussia tuotantoon.
Tästä oli tosin vielä hyvin pitkä matka itse toteutukseen. Haasteesta ja asian monimutkaisuudesta kertonee paljon se, että toimitussopimus urakkaan tarttuneen Wärtsilän kanssa solmittiin vasta 2013. Sopimus ei ollut myöskään kevyimmästä päästä. Se piti sisällään sivuja neljän kokonaisen mapillisen verran.
Luvut ovat muutenkin melkoisia.
- Kaiken kaikkiaan projektia varten on luotu yli 47 000 eri dokumenttia ja pelkästään projektinhallintaan liittyen, on järjestetty yli 550 kokousta, Hyvärinen listaa.
EDG-projekti oli myös lukujen valossa valtava savotta. Uusia kaapeleita projektin aikana vedettiin noin 236 kilometrin verran. Teräsrakenteita projektin aikana puolestaan kului noin 567 000 kilon verran.
Historian suurin monella mittarilla
Nyt valmistunut EDG-projekti on ollut isoin yksittäinen modernisointiprojekti koko Olkiluodon historiassa.
-Tämä on isoin paitsi aikataulullisesti, myös tekniseltä laadultaan ja euromäärältään, Hyvärinen kertoo.
Projektissa esimerkiksi rakennettiin laitosalueella neljä uutta rakennusta ja ja ylimääräistä yhdeksättä dieselgeneraattoria varten tehtiin vielä oma erillinen viides uusi rakennuksensa, Hyvärinen listaa. Lisäksi projektin aikana uusittiin myös laitosten välinen syöttöyhteys.
Uusien generaattorien yksi erikoisuus on se, että ne ovat sekä vesi- että ilmajäähdytteisiä.
- Normaalitilanteessa merivesi jäähdyttää dieseleitä, mutta jos meillä ei jostakin syystä olisi mahdollista saada merivettä jäähdytykseen, dieselgeneraattorit siirtyvät automaattisesti käyttämään ilmajäähdytystä. Tällä turvataan, että järjestelmä on käytössä kaikissa tilanteissa, hän kertoo.
Nyt tehty modernisointi on tehty myös mahdollinen tehonkorotus silmällä pitäen. TVO selvittää tällä hetkellä mahdollisuutta laitosten tehonkorotukseen 90 MW:lla.
- Tästä se ei ainakaan jää kiinni, Hyvärinen hymyilee.
Haikea mutta onnellinen
Dieselgeneraattoreista ensimmäisenä valmistui se upouusi, numero yhdeksän. Se saatiin käyttökuntoon 2020, jonka jälkeen oltiin valmis aloittamaan varsinaiset uusinnat. Siis ne, mitkä saatiin maaliin nyt huhtikuussa.
Entä millaisia tunteita pitkään kestäneen projektin saattaminen maaliin herättää?
Kyllä tässä vähän haikea fiilis on. Tämä projekti on työllistänyt minua lähes kolmanneksen koko tähänastisesta elämästäni. Toisaalta olen myös hyvin onnellinen ja ylpeä sekä erittäin tyytyväinen siitä työstä, mitä tämän eteen olemme tehneet, hän tiivistää.
Oheisella videolla pääset tutustumaan Sepon johdattamana laitosyksiköiden käyttöön rakennettuun yhdeksänteen dieselgeneraattoriin. Sen valmistuminen oli koko projektin toteuttamisen kannalta avainasemassa, sillä sen myötä kahdeksan muun dieselgeneraattorin työt pystyttiin tekemään ilman vaikutusta laitosyksiköiden sähköntuotantoon.
Teksti: Ville Kulmala
Kuvat ja Video: Tapani Karjanlahti