Eduskunnan eläkepäiviin vaihtanut Matti Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi etenee päättäväisillä teoilla kohti hiilineutraalia Suomea 2035

- Olin nuorempana ydinvoiman vastustaja. Näin silloin, että energiantuotantoon on parempiakin vaihtoehtoja, Matti Vanhanen myöntää.

2000-luvun alkupuolella kanta kuitenkin muuttui. Kyseessä oli täyskäännös, koska vielä 1990-luvun alussa eduskunta hyväksyi Vanhasen esittämän ponnen, jonka mukaan ydinvoiman lisärakentaminen ei sisälly Suomen energiastrategiaan. Sen sijaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Vanhanen linjasi toisen hallituksensa selontekoon, että kaikki päästöttömät energialähteet ovat samalla viivalla.

- Kun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle oli löydetty perusteltu ratkaisu ja päästöttömien energianlähteiden tarve oli kasvamassa, muutin mielipidettäni. Helppoa se ei ollut ja varmasti asiaa mietin vuoden tai pari. Mutta tutkimukset osoittivat, että kylmässä Suomessa syntyy runsaasti kasvihuonepäästöjä asukasta kohti, Vanhanen muistelee.

- Olen yrittänyt viestiä nuoremmille poliitikoille, että omaa poliittista kantaansa pitää arvioida uudelleen, jos uusi tieto ja faktat antavat siihen perusteet. Ei pidä itsepintaisesti roikkua mielipiteessään, jos ulkoinen todellisuus antaa aiheen ajatella toisin. Sitä paitsi suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut laajemminkin aikaisempaa myönteisemmäksi.

Aika näyttää

Vanhanen uskoo, että ydinvoimalla on oma paikkansa Suomen energiapaletissa myös lähivuosikymmeninä. Hän kuitenkin näkee, että globaalissa mittakaavassa ydinvoiman rooli on rajallinen, koska suurten laitosten rakentaminen on vaativaa ja pääomavaltaista.

- Olkiluoto 3:n käynnistyminen on nykyisessä maailmantilanteessa iso asia. Kun laitos on saatu kaupalliseen käyttöön, pelot ensi syksyn ja talven energianhinnan piikeistä vähenevät. Lisäksi tuulivoiman kapasiteetti Pohjolassa kasvaa koko ajan, mikä sekin rauhoittaa sähkömarkkinoita, Vanhanen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen tulee energiaratkaisuissaan pyrkiä omavaraisuuteen, mutta samalla päätöksenteossa on tarkasteltava laajempaa aluetta, Suomea, Ruotsia ja Norjaa, kokonaisuutena.

- Meillä on toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Pohjolan etuna on runsas vesivoima, jota voidaan käyttää säätövoimana.

Silti keskustelua ydinvoimasta käydään Vanhasen mukaan Suomessa tulevaisuudessakin, kun vanhimmat laitosyksiköt tulevat käyttöikänsä päähän.

- Vieläkö silloin ollaan valmiita suuriin laitoshankkeisiin? Ovatko sarjatuotantona valmistettavat pienvoimalaitokset vaihtoehto suurille laitosyksiköille? Sen näyttää vain aika, hän miettii.

Matti Vanhanen on tutustunut Satakuntaan kymmenen viime vuoden aikana, sillä hänen puolisonsa Heidi Huhtamaa asuu Raumalla.

Hiilineutraaliuden tavoitteesta ei saa tinkiä

Vaikka Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on moitittu tiukaksi, Matti Vanhasen mukaan tavoitteen saavuttamiseksi liittyviä toimenpiteitä kannattaa viedä määrätietoisesti eteenpäin.

- Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden metsien hiilinielujen ansiosta monia muita maita aikaisemmin, vaikka toimenpiteet ja niiden aikataulu olisivat samat. Meidän ei kunnianhimoisen tavoitteen vuoksi pidä pitkittää yhtään fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi teollisuuslaitoksissa. On lopulta yhdentekevää, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuosi tai pari ennen tai jälkeen vuotta 2035. Tärkeintä on määrätietoinen eteneminen kohti tavoitetta.

Entisen pääministerin mukaan liikenne on päästöissä oma lukunsa. Meneillään on suuri muutos, mutta kaikkiin asioihin valtiokaan ei pysty vaikuttamaan, vaan muutos lähtee teollisuudesta ja kuluttajista. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden infrastruktuurin rakentaminen on vielä kesken.

- Sähkö näyttäisi tulevan henkilöautojen voimanlähteeksi, mutta kyllä myös polttomoottorit ovat vielä pitkään käytössä.

- Raskaan liikenteen, laivojen ja lentokoneiden käyttöön sähkö ei suoraan sovellu, vaan todennäköisesti biokaasu sekä vety ja muut synteettiset polttoaineet ovat ratkaisuja. Raskaassa liikenteessä ja esimerkiksi metsäkoneissa kalusto on myös niin kovassa käytössä, että työrytmiin ei mahdu pitkiä latausjaksoja.

Teksti: Timo Sillanpää
Kuvat: Sammeli Korhonen