Futuristi Perttu Pölönen on optimisti: ”Isot muutokset ovat lähteneet aina yhdestä ihmisestä”

21.6.2022

Teknologia on paras keino muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Näin sanoo futuristi Perttu Pölönen. Rinnalle tarvitaan kuitenkin myös kulttuurinmuutos. Yksikin ihminen voi rohkealla esimerkillään käynnistää muutoksen.

Minkälaisen maailman me haluamme, kysyy Perttu Pölönen. Hänen pohdinnoilleen on kysyntää, sillä hän kiertää ympäri Suomea puhumassa muun muassa tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista sekä muutoksesta.

Pölösellä on mistä ammentaa. Hän on opiskellut tulevaisuuden teknologioita NASAn kampuksella, minne hän pääsi voitettuaan EU:n suurimman nuorten tiedekilpailun. Pölösen puheissa korostuu teknologian merkitys, inhimillisyyttä kuitenkaan unohtamatta. Erityisesti teknologian hyödyistä ja haitoista pitäisi käydä enemmän keskustelua, koska ihmiset eivät ole pysyneet nopeassa kehityksessä mukana.

– Teknologia pitää meitä otteessaan. Tänä päivänä kyllä tiedetään, miten ihminen saadaan koukuttumaan johonkin palveluun. Meidän pitäisi päästä pikemminkin sen yläpuolelle, eikä toisinpäin.

Teknologiaa pitäisi Pölösen mielestä inhimillistää, ja hän ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi poikkitieteellisyyden lisäämistä.

– Jos teknologiaa on vaikea ymmärtää, se ei ole teknologian syy. Ongelmana on, että sitä kehittää kapea, homogeeninen joukko, joka ei ehkä ole osannut ottaa huomioon erilaisia ihmisiä ja näkökantoja. Ja miksi teknologia näyttää siltä kuin se näyttää? Pitää muistaa, että se, joka sitä luo, tekee siitä itselleen sopivaa.

Ilmastonmuutos on ratkaistavissa

– Teknologia muokkaa meidän rutiinejamme, joten siinä mielessä se voisi auttaa meitä elämään vastuullisemmin ja fiksummin, Pölönen pohtii.

Sen avulla voidaan ratkaista tulevaisuuden haasteita, mutta yksinään se ei riitä. Lisäksi tarvitaan kulttuurinmuutos.

Jonkinasteista muutosta on Pölösen mielestä jo kuitenkin nähtävillä, koska pandemian aikana suomalaiset ovat alkaneet pohtia enemmän omaa ylikuluttamistaan.

– Palkka ja hyvinvointi korreloivat tiettyyn pisteeseen asti, joten voisi kysyä, onko talouskasvu antanut kaiken sen, mitä sillä on annettavanaan. Me emme enää välttämättä valitse halvinta vaihtoehtoa vaan mietimme, mikä on oikeasti viisasta ja tärkeää.

Pölönen itse uskoo optimismin voimaan. Kaiken ajattelun pitäisi lähteä siitä, että meillä on mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoskin on hänen mukaansa ratkaistavissa, vaikka tänä päivänä on helppo vaipua opittuun avuttomuuteen ja ajatella, ettei yksi ihminen voi pelastaa maailmaa.

– Yksi ihminen voi kuitenkin antaa esimerkin. Rohkea teko synnyttää dominoefektin. Kun joku uskaltaa tehdä jotain rohkeaa, toinen näkee, että se on mahdollista. Sitten hän inspiroituu ja osallistuu. Kohta kasassa onkin liike.

– Kun katsoo isoja muutoksia, ne ovat lähteneet aina yhdestä ihmisestä, yhdestä twiitistä, yhdestä hetkestä. Lopulta ne ovat laajentuneet kattamaan koko maailman lumipallovyöryn lailla, Pölönen jatkaa.

Moniäänisyys saa aikaan muutoksen

Jokainen tarvitsee siis motivaation toimiakseen. Pölönen painottaa, että muutos edellyttää taakseen monipuolisuutta, koska ihmiset näkevät ratkaisun keinot aina omasta näkökulmastaan.

– On tärkeää, että meillä on diversiteettiä. Erinäköisiä, eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joista jokainen voi kertoa, mikä mättää. Jos me kaikki lähestymme ongelmaa yhdenmukaisesta näkökulmasta, emme aidosti ratkaise ongelmaa, koska emme ole ymmärtäneet sitä.

Tulevaisuudesta puhumisen Pölönen kokee tärkeäksi, vaikka sen ennustaminen onkin vaikeaa.

– Tulevaisuuden ennustaminen menee niin, että ihmiset muuttavat käyttäytymistään ennusteen mukaan. Tulevaisuudesta, maailmasta ja kehityksestä pitää puhua, mutta täytyy ymmärtää, että puheet eivät ole kiveen hakattuja. Asiantuntijat tulevat olemaan väärässä ja skenaariot menevät pieleen.

KUKA?

Perttu Pölönen
26-vuotias futuristi, esiintyjä, säveltäjä, yrittäjä ja kirjailija.

Valmistunut säveltäjäksi Sibelius-Akatemiasta. Opiskellut myös tulevaisuuden teknologioita NASAn kampuksella.
Kehitti lukioikäisenä Sävelkello-keksinnön, joka vei hänet Piilaaksoon opiskelemaan tulevaisuuden teknologioita. Nykyisin hän on mukana opetusalan yrityksessä, ja tekee sen lisäksi paljon puhujakeikkoja.

Juttu on julkaistu alunperin TVO-konsernin yhtiölehti Ytimekkäässä 1/2022.

Teksti: Kati Marjamaa
Kuvat: Markku Lempinen

Jaa somessa