Arvostettu palkinto työstä ydinturvallisuuden eteen

Pitkän työrupeaman Teollisuuden Voiman johtotehtävissä tehnyt Mikko Kosonen jäi viime kesänä viettämään eläkepäiviään. Uransa viimeiset kuukaudet hän työskenteli Corporate Advisor -nimikkeellä. Ydinala onnistui yllättämään Kososen vielä kerran: WANO eli World Association of Nuclear Operators palkitsi hänet arvostetulla Nuclear Excellence Award -palkinnolla, jota kansankielellä voi luonnehtia ydinalan Oscar-palkinnoksi.

WANO on myöntänyt vuodesta 2002 lähtien henkilökohtaisia palkintoja ydinalan asiantuntijoille, jotka ovat tehneet merkittävän työpanoksen ydinturvallisuuden lisäämiseksi. Palkinto luovutettiin Kososelle Prahassa lokakuussa pidetyssä tilaisuudessa.

– Olin luonnollisesti myönteisesti yllättynyt WANO:n tunnustuksesta, Kosonen sanoo.

Diplomi-insinööri Mikko Kososella on pitkä tausta ydinalalla. Opiskellessaan 1980-luvun alkupuolella Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa (nykyään Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT) ydinvoimatekniikkaa hän tiedusteli TVO:ssa tuolloin työskennelleeltä Ilari Arolta kesätöitä. Paikka löytyi.

– Ensimmäinen kesätyöpesti oli TVO:n turvallisuustoimistossa Espoon Kilossa vuonna 1982. Kesätyöhön liittyi myös vuosihuollon aikainen latausvalvonta Olkiluodossa. Seuraavana kesänä jatkoin työskentelyäni latausvalvojana Olkiluodossa ja vuonna 1984 siirryin turvallisuustoimistoon tekemään diplomityötäni turvallisuusteknisten käyttöehtojen (TTKE) optimoinnista.

Kososen uraan on sisältynyt muun muassa käyttöturvallisuusjaoksen ja OL1- ja OL2-laitosyksiköiden päällikkötehtäviä sekä tuotantojohtajan ja turvallisuusjohtajan pestit.

Tšernobyl vauhditti työtä ydinturvallisuuden eteen

WANO perustettiin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen parantamaan ydinalan turvallisuutta. Jäsenyys on vapaaehtoista, mutta kaikki maailman sähköä tuottavat ydinvoimayhtiöt ovat liittyneet järjestön jäseniksi.

WANO:n toiminnan lähtökohtana on Nuclear Excellence, mikä merkitsee jatkuvan parantamisen periaatetta.

– WANO:n perustamisen jälkeen tapahtui vielä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus, mikä edelleen sai järjestön tehostamaan toimintaansa. Onnettomuuden aiheutti luonnonmullistus, mutta jälkiviisaasti voi ajatella, että maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin mahdollisuuden huomioiminen laitoksen sijainnin suunnittelussa olisi voinut estää onnettomuuden.

Vertaisarvioinnit keskeinen työväline

WANO:lla on ydinturvallisuuden parantamiseksi neljä pääohjelmaa, joista keskeisin on vertaisarviointi eli Peer Review. Vertaisarvioinnissa toisten ydinvoimayhtiöiden ja WANO:n asiantuntijat seuraavat laitosten toimintaa neljän vuoden välein. Tavoitteena on auttaa ydinvoimayhtiöitä hyödyntämään alan parhaita käytäntöjä.

– Arvio ydinvoimayhtiön toiminnasta tehdään asiantuntijoiden havaintojen ja haastattelujen pohjalta, ei pelkästään dokumentteihin perustuen. Vertaisarviointien jälkeen ydinvoimayhtiöille annetaan suosituksia toiminnan kehittämisestä. Kahden vuoden kuluttua vertaisarvioinnista WANO arvioi, miten yhtiö on toteuttanut annettuja suosituksia, Kosonen kertoo.

Avoimuus on keskeinen osa WANO:n toimintaa. Ydinvoimayhtiöt toimittavat järjestölle tietoja laitosten toiminnasta, ja WANO reagoi erilaisiin poikkeamiin antamalla uusia suosituksia. Alalla parhaiksi havaittuja käytäntöjä jaetaan avoimesti jäsenten kesken.

– WANO:ssa nähdään, että onnettomuus missä tahansa ydinvoimalaitoksessa koskettaa aina kyseistä maata laajempaa maantieteellistä aluetta. Normaaleissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa ydinvoimalaitokset ovat turvallisia. Mutta sotatoimilla ydinvoimalatkin voidaan tuhota, Kosonen pohtii.

Ydinvoimayhtiöt lähettävät omia asiantuntijoitaan WANO:n aluekeskuksiin työskentelemään ydinturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Aluekeskukset sijaitsevat Pariisissa, Moskovassa, Atlantassa ja Tokiossa.

Niin sanotuilla kuvernöörikokouksilla on tärkeä rooli, kun ydinturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään. Kosonen on ollut TVO:n edustajana WANO:n kuvernöörikokouksissa vuosina 2009–2022. Kuvernöörin rooli on aina yhtiöllä, joka nimeää edustajakseen henkilöjäsenen.

– On selvää, että WANO:n pitkäjänteinen toiminta on lisännyt ydinalan avoimuutta ja eri maissa toimivien ammattilaisten keskinäistä luottamusta.

Turvallisuus vaatii jatkuvaa kehittämistyötä

Kosonen näkee, että ydinalalla toiminnan jatkuva kehittäminen on hyvä keino parantaa laitosten turvallista käyttöä.

– Toimiessani OL1- ja OL2-laitosyksiköiden vastuutehtävissä laitosten käyttöön oli olemassa useita tuhansia ohjeita. WANO halusi vertaisarvioinneissaan, että henkilökunnalle esitettävät odotukset esimerkiksi toiminnan laatuun ja turvallisuuskulttuuriin liittyen tulisi kiteyttää. Taustana vaatimukseen olivat havainnot vertaisarvioinneissa.

Ohjeita tiivistettiin ensin ”tuotannon odotukset” ja myöhemmin ”johdon odotukset” -muotoon, mutta edelleen arvioinneissa nähtiin parantamisen varaa.

– Sitten teimme oivalluksen, josta suuri kiitos kehityspäällikkö Essi Vehmaselle. Muutimme ohjeita puhuttelevampaan muotoon ja aloimme puhua ydinalan ammattilaisuudesta. Perusideana on, että turvallisuus lähtee jokaisen ammattilaisen työpanoksesta.

OL1- ja OL2-voimalaitosyksiköihin on investoitu vuosittain noin 50 miljoonaa euroa. Suurten investointien tavoitteena on ollut pitää laitokset uudenveroisina.

– TVO:lla on tällä hetkellä lupa käyttää OL1- ja OL2 -laitosyksiköitä vuoden 2038 loppuun saakka. Jos käyttö päättyy silloin, on järkevää optimoida kunnossapitoa ja vähentää investointeja. Toinen kysymys on sitten se, mistä OL1:n ja OL2:n korvaava tuotanto saadaan, jos niiden käyttöä ei jatketa, Kosonen miettii.

Mukana valmistelemassa viidettä ydinvoimalaa

Mikko Kosonen oli yksi asiantuntijoista, kun Suomeen valmisteltiin viidettä ydinvoimalaa.

– 1980-luvun lopulla käynnistetty hanke kaatui poliittiseen vastustukseen ja hankkeiden ”hautajaiset” vietettiin vuonna 1993. Kun hanke lähti uudelleen etenemään 1990-luvun loppupuolella, olin San Joséssa Kaliforniassa tekemässä soveltuvuusselvitystä General Electricin tarjoamasta ABWR-laitoksesta.

EPR eli eurooppalainen painevesireaktori veti OL3-kisassa pitemmän korren.

– Myöhemmin olin mukana OL3-projektissa rekrytoimassa OL3:n vuoropäälliköitä ja operaattoreita. Voinkin sanoa nyt jälkikäteen, että hyvät henkilöt valitsimme: suurin osa silloin rekrytoiduista on yhä TVO:n palveluksessa ja moni myös OL3:n valvomossa.

Kosonen hymähtää kysymykselle, miten aika kuluu eläkkeellä. Side ydinalan turvallisuuskysymyksiin säilyy, sillä hän on mukana Posivan turvallisuusryhmässä sekä Loviisan ydinturvallisuustoimikunnassa. Tekemistä riittää ydinalan ulkopuolellakin.

– Meillä on Savonlinnassa kuolinpesän tila, jossa riittää tekemistä: metsän- ja taimikonhoitoa sekä polttopuiden tekoa. Istutimme juuri tyttäreni kanssa lumituhojen vuoksi 700 uutta männyntainta. Välillä aika kuluu vesillä, veneillessä ja kalastaessa.

Myös golfaus ja toiminta Rauman Rotaryklubissa pitävät huolen siitä, ettei aika tule pitkäksi.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Natalie Kylliäinen, WANO

Juttu on julkaistu TVO-konsernin Uutisia Olkiluodosta -uutislehdessä 2/2022