Ydinvoiman merkitys kasvaa globaalisti – Tuore raportti pisti pöytään melkoiset kasvuluvut
Maaliskuussa julkaistu eli uunituore World Nuclear Outlook -raportti näkee ydinvoiman tulevaisuuden erittäin valoisana. Ydinvoimaprojekteja ja suunnitelmia maakohtaisesti läpikäyvässä katsauksessa todetaan, että globaali ydinvoimakapasiteetti voi nousta nykyisestä noin 3,6 kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Ydinvoimalla tuotantomuotona menee globaalisti lujaa, ja sen asema on viime vuosina vahvistunut. Vuonna 2024 ydinvoimalla tuotettiin globaalisti ennätykselliset noin 2667 terawattituntia sähköä. Tuoreen WNO-raportin mukaan tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. Kymmenet maat ovat sitoutuneet kasvattamaan ydinvoimakapasiteettiaan merkittävästi, ja myös rahoituslaitokset sekä suuret teolliset toimijat ovat tukeneet vahvasti ydinvoiman roolia osana energiasiirtymää.
Nyt julkaistun raportin arvio on kunnianhimoisempi arvio kuin aiempi tavoite ydinvoimakapasiteetin kolminkertaistamisesta nykyisestä noin 400 gigawatista, joka asetettiin vuoden 2023 COP28-ilmastokokouksessa Dubaissa.
Raportin on laatinut kansainvälinen ydinenergia-alan kattojärjestö World Nuclear Association, ja se kokoaa yhteen eri maiden tavoitteet, suunnitelmat ja arviot ydinvoiman kehityksestä.
Megatrendit tukijana
Ydinvoiman kasvupotentiaalia ruokkivat parhaillaan useammatkin eri megatrendit. Niistä ehkä merkittävin on sähkön kysynnän lisääntyminen, jota ruokkii osaltaan väestönkasvu. Raportin mukaan vuonna 2050 maapallolla elää jo noin 9,8 miljardia ihmistä.
Kulutusta lisää myös maailman sähköistyminen ja digitalisoituminen, malliesimerkkeinään sähköautoilu ja tekoäly. Datakeskusten sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina, ja sähkönkäyttäjien todelliset raskassarjalaiset eli amerikkalaiset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja Amazon, ovatkin jo solmineet sopimuksia ydinvoimalla tuotetun sähkön hyödyntämisestä kasvavaa kysyntää tyydyttämään.
Sekä ilmasto- että sääsyyt puoltavat ydinvoimaa
Puntaria painavat ydinvoiman suosimisen suuntaan myös ilmastosyyt. Maailmanlaajuisesti fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kaasun ja kivihiilen, osuus sähköntuotannosta on edelleen reilusti päälle 50 prosenttia. Tässä asiassa Suomea voi pitää mallioppilaana. Meillä vuonna 2025 sähköntuotannosta fossiilisilla polttoaineilla tehtiin viime vuonna enää noin neljä prosenttia.
Parhaillaan Iranissa käytävä sota ja sen aiheuttamat logistiset ongelmat ovat omalta osaltaan alleviivanneet fossiiliriippuvuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä. Öljyn ja kaasun voimakkaat hintaheilahtelut ovat vaikuttaneet monien maiden energiahintoihin todella dramaattisesti. Ydinvoimassa tämänkaltainen riski on pienempi, sillä polttoainekustannusten osuus on edellä mainittuihin verrattuna suorastaan marginaalinen.
Ydinvoiman etuja sen ympäristöystävällisyyden lisäksi ovat myös sen säästä riippumattomuus, joka tarkoittaa, että atomeja halkeaa päivin ja öin, satoi tai paistoi, ennustettavasti ja toimitusvarmasti. Nämä ominaisuudet ovat välttämättömyyksiä esimerkiksi datakeskuksille, muun teollisuuden sähköistymisestä puhumattakaan.
Sekä uusia että vanhoja ydinvoimamaita
Raportin maakohtaisesta osuudesta selviää, että volyymissa mitaten uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta vastaavat jatkossakin isot ydinvoimamaat, kuten Kiina, USA ja Ranska. Näistä Kiina on ollut hyvässä vauhdissa jo tovin, mutta etenkin Yhdysvalloissa innostus ydinvoimaan on kokenut viime vuosina todellisen renessanssin. Yhdysvaltain energiaministeriö ilmoitti äskettäin, että sen tarkoitus on nelinkertaistaa maan nykyinen noin 100 gigawatin kapasiteetti vuoteen 2050 mennessä. Jos tämä toteutuisi, Amerikassa olisi neljännesvuosisadan päästä ydinvoimatuotantoa yhtä paljon kuin koko maailmassa tällä hetkellä.
Toisaalta myös Euroopassa löytyy lukuisia maita, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa ydinvoiman lisärakentamiseen. Erinomainen esimerkki löytyy länsinaapuristamme, joka ehti jo kertaalleen 1980 tehdä atomienergian osalta luopumispäätöksenkin.
Lisäksi raportista löytyy kokonaan uusia ydinvoimasta innostuneita maita, jollaisia ovat esimerkiksi Puola, Saudi-Arabia, Kazakstan, Bangladesh, Indonesia, Filippiinit ja Vietnam sekä useat Afrikan maat, kuten Ghana, Nigeria ja Egypti.
Käyttöiän jatko kiinnostaa muuallakin
Nykyisten ydinvoimaloiden merkityksen nousee sekin esiin. Jo olemassa olevien laitosyksiköiden käyttöiän jatkaminen 60–80 vuoteen on raportin mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista lisätä vähäpäästöistä sähköntuotantoa. Ydinvoima onkin osoittautunut käytännön kenttäkokeissa alkuperäisiä arvioitaan pitkäikäisemmäksi tuotantomuodoksi, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa lähestulkoon kaikki alun perin 40 vuoden toimintaan suunnitellut ydinvoimalaitosyksiköt ovat joko saaneet tai ovat hakemassa lisää käyttöaikaa.
Olkiluotohan toimii tässä erinomaisena esimerkkinä, sillä parhaillaan OL1- ja OL2-laitosyksiköiden käyttöiän pidennystä mietitään joko 10 tai 20 vuodella. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuisi, Olkiluoto 1:n käyttöiäksi tulisi kunnioitettavat 80 vuotta.
Koko englanninkielisen raportin voit latata tästä linkistä.