Uusi polttoaineen siirtokone joutui tositestiin heti vuosihuoltojen kärkeen
Olkiluoto 1 -laitosyksiköllä toteutetaan tänä vuonna pitkä, jopa 55 vuorokauden mittainen vuosihuolto. Yksi koko vuosihuollon onnistumisen kannalta keskeisistä operaatioista liittyy uuteen, viime syksynä saapuneeseen polttoaineen siirtokoneeseen, joka huolletaan nyt ensimmäistä kertaa.
– Siirtokone on siinä mielessä aivan keskeinen laite, että ilman sitä reaktorin polttoaine ei liiku suuntaan tai toiseen, sanoo projektipäällikkö Kari Hakala. Hänen työpaikkansa on löytynyt Olkiluodosta vuodesta 2009 alkaen.
Kyseinen operaatio on keskeinen koko huollon onnistumisen kannalta, sillä vuosihuoltoihin kuuluu jokavuotiseen tapaan myös polttoaineen vaihto. Ja siinä myös latauskoneen nimeä kantava siirtokone on välttämättömyys. Ilman sitä reaktorin polttoaine ei liiku laitoksella suuntaan tai toiseen.
Vuosihuoltoslangissa siirtokoneen merkityksestä kertoo kaiken oleellisen se, että kyseinen laite on niin sanotulla kriittisellä linjalla.
- Eli toisin sanoen, se lukeutuu töihin, jotka määräävät vuosihuollon pituuden. Jos siirtokone ei toimi, niin koko huolto viivästyy, tiivistää projektipäällikkö Kari Hakala.
Kokemus auttaa
Projektipäällikkö Hakala ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä vuosihuoltojen suhteen. Hänen työpaikkansa on löytynyt ydinvoimasaarelta vuodesta 2009 ja tekipä hän tuolloin myös diplomityönsä Olkiluotoon. Vuosihuolloissa hän on ollut mukana roolissa tai toisessa lähes joka vuosi.
Uusi siirtokone joutui tositoimiin heti vuosihuollon alussa. Reaktorin tyhjentäminen polttoaineesta nimittäin aloitettiin heti kun se oli mahdollista. Kokonaisuudessaan polttoaineen purkusiirtoihin oli varattu aikaa noin viikko. Siirrettävää riitti, sillä pitkässä vuosihuollossa OL1:n koko reaktorisydän tyhjennettiin huoltotoimenpiteitä varten. Tässä onnistuttiin tismalleen vuosihuoltoaikataulun mukaisesti.
Siitä on ollut Hakalan mukaan vinha apu, että kyseessä on lyhyen ajan sisään toinen samankaltainen projekti. Sisarlaitos Olkiluoto 2:lla latauskone uusittiin nimittäin jo vuotta aikaisemmin.
– Kyseessä on tämän kyseisen koneen ensimmäinen huolto, ja OL2:n siirtokoneen osalta toinen. Tähän alkaa olemaan hyvää rutiinia, Hakala hymyilee.
Siirtokone nousee isoon rooliin myös huollon loppupuolella, kun laitosyksikön sydän sitten täydennetään tulevan käyttöjakson polttoaineella.
Purkamisen ja lataamisen väliseen aikaan on ajoitettu liuta testejä, joiden avulla hiotaan vielä nyansseja kuntoon. Tässäkin apua on ollut siitä, että tätä kehitystyötä on pystytty tekemään kahdella samanlaisella laitteella. Ja hyvin tämäkin työ on edistynyt.
– Viime vuonna me listasimme siirtokoneille 220 kehityskohdetta, joista olemme nyt saaneet toteutettua noin 200, Hakala kertoo.
Vaikka suuri osa kehitystoimenpiteistä on saatu valmiiksi, työtä riittää edelleen.
– Tällä hetkellä työn alla on vielä polttoaineen tartuntaan ja käsittelysekvenssin optimointiin liittyviä asioita. Ne ovat pieniä hiomisia, mutta sellaisia, jotka halutaan saada maaliin, Hakala sanoo.
Haasteisiinkin on varauduttu
Koska siirtokonetta testataan nyt tositoimissa ensimmäistä kertaa, myös mahdollisiin haastaviin tilanteisiin on varauduttu. Ranskalaisella laitetoimittajalla on Olkiluodossa ympärivuorokautinen miehitys ja myös suunnittelutoimisto Ranskassa on kytketty huoltoon.
– Olkiluotolaisista mukana ovat esimerkiksi polttoaineinsinööri, siirtokoneen kuljettaja sekä useita tekniikan ja tarkastuspuolen asiantuntijoita, Hakala listaa.
Siirtokoneiden uusiminen ei ole yleistä.
– Tämä oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa, eikä Euroopan tasollakaan vastaavia ole tehty pitkään aikaan, hän toteaa.
Olkiluodossa tehty työ koneen parissa onkin herättänyt kiinnostusta myös Ruotsissa.
– Oskarshamnissa tämä on toteutettu automaatiomuutoksena, mutta Forsmark on tekemässä vastaavaa ratkaisua kuin me. He ovat jo kutsuneet itsensä kylään oppimaan meidän kokemuksistamme, Hakala kertoo.
Edeltänyt kone oli kestävää sorttia
Nykyisen siirtokoneen edeltäjä palveli laitosta kunnioitettavan siivun, sillä se oli käytössä alusta alkaen.
– Mekaanisesti vanha siirtokone oli alkuperäinen. Sitä oli vuosien saatossa päivitetty useaan otteeseen, mutta kokonaisuuden uusiminen oli lopulta paras vaihtoehto, Hakala kertoo.
Uuden koneen hyödyt ovat selkeät. Edeltäjäänsä verrattuna siinä on parempi turvalogiikka ja käytettävyys, joka mahdollistaa myös puoliautomaattisen operoinnin.
– Hyöty näkyy myös siinä, että uusi kone nopeuttaa kokonaisprosessia, Hakala lisää.
Teksti: Ville Kulmala
Kuva ja video: Tapani Karjanlahti