Olkiluotoa ei kylmä kangista – meriveden viileys jopa petraa ydinvoimalaitosten tuotantoa

23.3.2026

Talvikausi tai tänä vuonna välillä hyvinkin alhaisiksi tippuneet lukemat lämpömittareissa eivät ole Olkiluodon ydinvoimalaitoksille murhe – pikemminkin päinvastoin. Itse asiassa meriveden alhainen lämpötila jopa parantaa Olkiluodon energiamyllyjen hyötysuhdetta. Ja tämähän passaa paremmin kuin hyvin Suomen kaltaisessa maassa, missä valtakunnan sähköntarve kohoaa huippuunsa juuri kylmillä keleillä.

Otetaan alkuun käsittelyyn Olkiluodon saaren laitosyksiköistä kokeneimmat eli Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2. Kyseisten laitosten nimellisteho, 890 megawattia, saavutetaan kun jäähdytyksessä käytettävän meriveden lämpötila on noin yhdeksän astetta. Ja mitä kylmempää meressä on, sitä enemmän laitoksista saadaan tehoa.

Alle yhdeksän asteen pysytään leijonanosa vuodesta

Olkiluodon edustalla yhdeksänasteista tai sitä kylmempää merivesi on valtaosan vuodesta. Tämän kertovat pitkän aikavälin tilastot. Näillä päin rannikkoa meriveden keskilämpötila laskee tyypillisesti yhdeksän asteen alapuolelle syys-lokakuun vaihteessa ja nousee sen yli vasta touko-kesäkuun aikoihin. Alle yhdeksän asteen ollaan täten reilusti yli puolet vuodesta, useimmiten paljon pidempäänkin.

OL1:n ja OL2:n tuotantoteho kasvaa meriveden kylmetessä niin, että nollassa asteessa saatava sähköteho on noin kahdeksan megawattia nimellistä suurempi. Kyseessä ei siis ole mikään valtava muutos, mutta oikeansuuntainen kuitenkin. Suomen sähkönkulutus nimittäin seuraa vahvasti lämpötilamittaria ja on suurimmillaan juuri kovien pakkasjaksojen aikana, kuten tänä vuonna on saatu lukuisia kertoja havaita.

Pätee myös kesällä – joskin nurinkurin

Logiikka pelaa myös toisinpäin. Lämpimän meriveden aikaan, kuten esimerkiksi melko lähellä optimaalisia uintikelejä olevassa +21 asteessa, OL1- ja OL2-laitosyksiköiden sähköteho laskee nimellistehostaan noin 28 megawattia, jolloin tuotanto on noin 862 megawattia. Myös tässä tilanteessa laitos noudattaa ikään kuin luonnostaan kysynnän ja tarjonnan lakeja, sillä kesäkaudella Suomen sähkönkulutus on kaikista vähäisin.

Ilmiö on tismalleen sama myös Olkiluodon uusimmalla laitosyksiköllä, Olkiluoto 3:lla. Myös sen tuotantotehokkuus paranee kylmissä olosuhteissa. Eli, myös OL3 puskee sähköä tehokkaimmin valtakunnanverkkoon juuri silloin kun sähköntarve on suurin.

Kuten edellä mainitun perusteella voi arvaillakin, vuoden 2026 kylmänpuoleinen alkuvuosi on ollut Olkiluodossa tehokas. Pakkasista huolimatta – tai siis oikeastaan juuri niiden ansiosta – laitosten yhteenlaskettu sähköntuotanto on ollut hyvin korkealla tasolla.

Komeita lukuja alkuvuoteen

Kokonaisuudessaan Olkiluoto on tuottanut alkuvuonna sähköä valtakunnan verkkoon keskimäärin kunnioitettavalla 3 206 megawatin teholla joka ikinen tunti. Tämä vastaa noin 28,4 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta ja noin 24,7 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.

Summa summarum, ydinvoimalla tuotettu sähkö on vakaata ja ennustettavaa – niin paukkupakkasilla kuin kesähelteillä eli 24/7/365.
Onneksi on Olkiluoto.


Teksti: Ville Kulmala ja Tapani Karjanlahti
Kuvat: Tapani Karjanlahti