Turbiinilauhduttimen etukammion korjaus on yksi OL1:n vuosihuollon suurimmista töistä

Etukammion korjaustyölle on varattu aikataulussa yhteensä noin 50 vuorokautta. Työt alkoivat heti vuosihuollon alkaessa ja aikataulun mukaan niitä jatketaan aina kesäkuun puolelle saakka.

–Tämä on vuosihuollon kriittisellä polulla oleva projekti eli se siis määrää vuosihuollon pituuden, tiivistää OL1 ja OL2 Laitosmuutosprojektipäällikkö Mika Rahkola. Hän on toiminut alkuvuodesta lähtien projektipäällikkö Joel Niemen tuuraajana.

– Tämä oli niin hyvin suunniteltu projekti ja hommat jiirissä, joten melkein valmiiseen pöytäähän tässä sain istahtaa, hän kehuu kollegansa panosta.

Merivesi jäähdyttää höyryn takaisin vedeksi

Lauhdutin on yksi voimalaitoksen toiminnan kannalta aivan keskeisessä roolissa. Kun höyry on tehnyt sähköntuotannossa tehtävänsä eli siis pyörittänyt turbiinia, se täytyy jäähdyttää takaisin vedeksi, jotta se voidaan käyttää prosessissa uudelleen. Tämä jäähdytys tapahtuu Olkiluodossa meriveden avulla.

– Merivesi saapuu neljän suuren tuloputken kautta tänne etukammioon, josta se johdetaan edelleen lauhduttimeen. Siellä höyry jäähtyy takaisin vedeksi, Rahkola esittelee havainnekuvasta.

Nyt korjattavana oleva etukammio on useampi sataneliöinen, joskin varsin matala tila, jonka kautta jäähdytykseen käytettävä merivesi kulkee. Kyseinen tila korjataan nyt ensimmäistä kertaa, joten sen rakenteet ovat alkuperäisiä. Ikää niillä alkaa siis olla puoli vuosisataa.

– Merivesi ja erityisesti kloridit ovat rasittaneet betonirakenteita vuosien aikana. Siksi rakenteita pitää nyt korjata ja uusia, Rahkola kertoo.

Robotit apuna

Työ alkoi vaurioituneen betonin poistamisella vesipiikkauksella, jossa vanhaa betonia hajotetaan erittäin korkeapaineisen vesisuihkun avulla. Vaikka kyseessä on tarkka, valikoiva ja vaurioton työtapa, mitenkään erityisen helläotteinen metodi ei ole. Vesipiikkauksessa syntyy valtava määrä murskattua betonia ja kosteutta.

Suurin osa tästä työstä on annettu robottien hoidettavaksi. Nopeudeltaan kun ovat moninkertaisesti ihmisiä tehokkaampia. Lisäksi työolosuhteet ovat kaukana optimaalisista.

– Olosuhteet ovat aika rankat. Kosteutta on paljon ja kiveä lentää jatkuvasti, Rahkola kuvailee.

Parhaimmillaan rakenteita oli piikkaamissa kolmekin robottia. Ja sitä piikattavaa muuten riitti.

– Työtä tuli enemmän kuin olimme kuvitelleet. Betonia poistettiin paikoin jopa 20–25 senttimetrin syvyydeltä. Kaiken kaikkiaan betonia meni uusiksi noin 150 kuutiometrin verran. Sen alta tuli vastaan vanha raudoitus, jota jouduttiin myös uusimaan ja vahvistamaan, Rahkola kertoo.

Vaikka työmäärä onkin ollut odotettua suurempi, aikataulussa on silti pysytty. Toukokuun puolivälissä oltiin vaiheessa, jossa robotit olivat urakkansa tehneet. Jäljellä olevat piikkaukset tarkkuutta vaativissa kohdissa tehdään edelleen perinteisempään tapaan ihmiskäsin.

Kolmiulotteinen palapeli Olkiluodon malliin

Siinä missä etukammio on tähän asti ollut betonipintainen, saa se nyt korjauksen aikana päälleen teräsrakenteisen pinnan, mitä Rahkola tituleeraa ”laineriksi”.

–Tämä laineri näyttää vähän metalliselta iglulta. Ja eräänlaista 3D-palapeliä sen kokoaminenkin muistuttaa, Rahkola naurahtaa.

Laineri koostuu noin 400:sta teräslevystä, jotka kootaan pala palalta kammion seinille ja kattoon. Tämän jälkeen vuorossa on vielä valu, jossa teräslevyn ja alkuperäisen betoniseinän väli täytetään ruiskubetonilla.
Tässä tapauksessa palapelillä on kokoa reilummanpuoleisesti, sillä yhteensä uutta levypintaa on tarkoitus asentaa noin 600 neliömetrin verran.

Tämän myötä etukammio on jatkossa aivan erinäköinen kuin aikaisemmin. Perimmäinen syy tähän on betonin kestävyyden merkittävä parantaminen.

– Käytettävä duplex-teräs kestää käytännössä laitoksen loppuun saakka, Rahkola sanoo.

Se auttaa, että nyt tehtävää operaatiota on jo päästy harjoittelemaan etukäteen. Luvialle rakennettiin tätä varten jopa mockup-tila.

- Käytännössä koko rakenne koottiin siellä valmiiksi harjoitusmielessä ennen varsinaista asennusta Olkiluodossa, Rahkola kertoo.

Ja hyvä niin, sillä työ vaatii erittäin tarkkaa mittaamista ja sovittamista. Joissakin kohdissa rakenteiden kanssa mallaaminen on kirjaimellisesti millipeliä. Eikä sekään auta, että koko operaatio joudutaan tekemään alle 160-senttisessä kammiossa.

Yllätyksiä löytyi rakenteiden sisältä

Vaikka työtä valmisteltiin pitkään, vanhojen rakenteiden sisältä löytyi myös yllätyksiä. Tässä tapauksessa yllätys ei oikeastaan ollut edes yllätys.

– Kun vanhaa rakennetta avataan, yllätyksiä tulee aina vastaan. Betonin kunto ja raudoitus oli paikoin huonommassa kunnossa kuin ennakkoon arvioitiin, hän aloittaa.

Työvaiheita onkin jouduttu matkan varrella muuttamaan ja kehittämään tilanteiden mukaan.

– Olemme löytäneet uusia ja nopeampia tapoja tehdä asioita samalla kun työ on edennyt, joten hyvin on aikataulu pitänyt kutinsa.

Työmaa käy ympäri vuorokauden

Korjaustyö on ollut käynnissä käytännössä tauotta vuosihuollon alusta lähtien.

– Tätä tehdään käytännössä 24/7. Ainoat tauot tulevat silloin, kun odotetaan betonin kuivumista. Eikä toimettomina olla silloinkaan, vaan tuolloin tehdään seuraavien vaiheiden valmistelevia töitä, Rahkola sanoo.
Kun kaikki ynnätään yhteen, työmaalla työskentelee etukammioprojektin eri vaiheissa reilusti yli sata ihmistä. Mukana on suuri määrä eri alojen osaajia aina betonirakentajista teräsasentajiin ja telinerakentajista siivoushenkilöstöön.

Rahkola korostaa erityisesti yhteistyön merkitystä.

–Yhteistyö TVO:n eri organisaatioiden, kuten tekniikan, kunnossapidon, käytön ja turvallisuushenkilöstön parissa on ollut erittäin sujuvaa. Ja yhtälailla myös urakoitsijapuolelle kuuluu kiitos todella hyvästä yhteistyöstä. Tässä projektissa on kyllä puhallettu kaikki yhteen hiileen, Rahkola kiittelee.

Tällä hetkellä työn suurimpana haasteena Rahkola pitää katon betonointivaihetta.

– Seinät ja lattia ovat vielä melko suoraviivaisia, mutta katon työvaiheet ovat kaikkein haastavimpia. Mutta myös siinä mockup harjoituksesta oli kyllä apua, hän kertoo.

Sama urakka odottaa myös OL2:lla

Tämän vuoden huolloissa esiin tulleet opit otetaan hyötykäyttöön ensi vuonna. Silloin vastaava etukammion korjaus toteutetaan myös sisarlaitos OL2:lla.

Nyt tehtävä työ tarjoaakin arvokasta kokemusta tulevaa varten.

– Tästä opitaan koko ajan lisää. Monia toimintatapoja on jo kehitetty työn aikana paremmiksi, Rahkola kertoo.

Teksti: Ville Kulmala
Kuva ja video: Tapani Karjanlahti