Takana taas tuotannontäyteinen vuosi

Sähköntuottaja kun olemme, tietysti se keskeisin ja konkreettisin mittari onnistumisellemme on tuotetun sähkön määrä. Ja syntyihän sitä; 23,41 TWh on komea luku. Ja iso. Nimittäin sellainen, joka olisi itsessään riittänyt monen pienemmän valtion koko sähköntarpeeseen. Pohjoisen sijainnin ja energiaintensiivisen teollisuutemme takia Suomessa tuo määrä oli noin neljäsosa kaikesta kulutuksesta.

Energiasektori murroksessa

Suomalainen energiasektori on jo jonkin aikaa elänyt vahvaa murroskautta. Sähköntuotannon kokonaiskuva on kovin erilainen, kuin mitä se oli vaikkapa vuosikymmen sitten. Kaikista selkein muutos on ollut sääriippuvaisten tuotantomuotojen, eritoten tuulivoiman, merkittävä kasvu. Kapasiteetilla mitattuna tuulivoima meni jo hyvä tovi sitten ohi ydinenergian kapasiteetista. Mutta tuotetun sähkön määrässä tasaisesti ympäri vuoden pyörivä ydinvoima on edelleen ykkönen.

Suomen ilmastotavoitteiden kannalta energiamurros on ollut hieno asia. Olkiluoto 3:n valmistuminen sekä tuuli- ja aurinkovoiman merkittävä kasvu tarkoittavat, että Suomen sähköntuotanto on jo hyvin pitkälti fossiilitonta. Maailmanmittakaavassa Suomi ja muut Pohjoismaat ovatkin tässä hienoja suunnannäyttäjiä. Sellaisia, joista isossa osassa palloamme voidaan vasta visioida. Kansainvälisesti Suomen esimerkki kiinnostaakin, mikä näkyy myös meillä Olkiluodon vierailukalentereissa.

Se, että näin iso osa tuotannostamme on riippuvaista säästä, on tarkoittanut uudenlaista haastetta. Koska tuotannon ja kulutuksen on kuljettava aina käsi kädessä, on tämä käytännössä tarkoittanut sitä, että tuotannon joustavuudesta on tullut yhä tärkeämpää. Tämä näkyy myös Olkiluodon arjessa. Ne ajat, jolloin ydinvoimalaa käytettiin 100 prosentin teholla aina kun se oli mahdollista, ovat takanapäin.

Meidän laitosyksiköistämme OL3 on jo suunnitteluperusteiltaan tarkoitettu säädettäväksi, mikä on auttanut asiaa. Ja hyvä niin. Esimerkiksi viime vuoden aikana OL3-laitosyksikkö teki kaikkiaan noin 700 tehonmuutosta. Käytännössä tuotanto eli siis meilläkin tuuliolosuhteiden mukaan.

Kolmonen kävi komeasti

OL3:sta tuli vuoden aikana kirjaimellisesti TVO:n oma laitosyksikkö, sillä sen osalta luovutussopimus allekirjoitettiin kesäkuussa, toimitussopimukseen kirjatun kahden vuoden säännöllisen sähköntuotannon jälkeen.
OL3:n ensimmäiset tuotantovuodet ovat olleet hyvin vahvat. Ja viime vuosi ei ollut tästä poikkeus. Vaikka laitoksen tehoa suunnitellusti säädeltiin, teknisen vian takia tuotantoon ei tullut yhtä ainoatakaan suunnittelematonta katkosta. Tämä on uudelta, oman lajityyppinsä ensimmäiseltä eurooppalaiselta yksilöltä suorastaan erinomainen suoritus. Tätä ei luonnollisesti olisi ollut mahdollista ilman erinomaista henkilöstöämme ja yhteistyökumppaneitamme – läpi koko organisaation sidosryhmien.
Myös OL3:n järjestyksessään toinen vuosihuolto oli onnistuminen. Tänä vuonna alitimme alkuperäisen aikataulun useammalla vuorokaudella. Ensimmäisen vuosihuollon opit olivat tässä aivan avainroolissa. TVO:n oman henkilöstön lisäksi vuosihuollon onnistumisesta iso kiitos kuuluu myös alihankkijoille sekä erinomaiselle viranomaisyhteistyölle.

Olkiluoto 3:n kokonaistuotanto vuonna 2025 oli yhteensä 10,38 TWh, joka edellisvuotta enemmän (9,69 TWh). Vaikka määrä on iso, on siinä edelleen kasvunvaraa. Vuosihuollon kestoa on aivan varmasti mahdollista vielä lyhentää merkittävästi kokemuksen karttuessa.

Toiveissa on myös se, että laitosta ei jouduta ajamaan vajaateholla enää jatkossa järjestelmäsuojarajoitusten vuoksi. Vielä nyt olemme valitettavasti tilanteessa, jossa joudumme aika ajoin rajoittamaan tehoa teknisten syiden sijaan näistä muista syistä. Neuvottelut tästä jatkuvat kuitenkin edelleen Fingridin kanssa. Se, että asiaan saataisiin ratkaisu, olisi hyvä asia koko Suomelle, myös kuluttajille.

Ydinvoima on kestävyyslaji

Tuotantovuoden ainoat suunnittelemattomat tuotantokatkokset osuivat vanhemmille laitosyksiköillemme ja johtuivat molemmat turbiinipuolen häiriöistä. OL1:n osalta vian aiheuttama keskeytys rajoittui vain reiluun vuorokauteen, mutta OL2:n osalta tuotantotappiot olivat merkittävämmät. Kokonaan pois tuotannosta oltiin vikojen seurauksena useampi vuorokausi. Tehonrajoitusta OL2:n osalta jatketaan edelleen. Syy tähän on konservatiivinen näkökulma, jossa lähdetään siitä, että tuotannon maksimoinnin sijaan etusijalle laitetaan laitosyksikön luotettava ja turvallinen toiminta pitkällä aikajänteellä. Pikavoitot eivät kuulu ydinvoima-alalle – eivät nyt eivätkä tulevaisuudessa.

Vuosihuollot ovat erinomaisen tärkeitä paitsi siinä, että niiden aikana varmistetaan seuraavan käyttöjakson luotettava ja turvallinen toiminta, myös laitosyksiköiden luotettava ja turvallinen käyttö pitkällä aikajänteellä. TVO:n lähtökohtana on alusta saakka ollut, että laitokset pidetään uuden veroisina, ja tästä olemme pitäneet kiinni. Se on myös keskeinen syy siihen, että me ylipäätään olemme nyt pohtimassa käyttöiän pidennystä OL1- ja OL2-laitosyksiköille. Puntarissa on niiden käyttöiän pidentäminen nykyisestä 2038:sta jopa vuoteen 2058. Tämä tarkoittaisi, että OL1:n käyttöiäksi tulisi komeat 80 vuotta.

Päätöstä tästä asiasta ei ole vielä tehty, mutta selvitysten mukaan teknisesti tähän ei ole esteitä. Tämä ei luonnollisesti olisi mahdollista ilman huolellisesti toteutettuja vuosihuoltoja. Niistä puheen ollen: tulevan vuoden vuosihuollot ovatkin jo näköpiirissä. Ne alkavat tänä vuonna Olkiluodossa huhtikuussa OL2:lla. Mutta niistä lisää tuonnempana.

Toivotan kaikille kiittäen energistä vuotta 2026,
Marjo Mustonen