OL3 teki keväällä historiaa – Olkiluodon pisin yhtämittainen tuotantojakso tuli täyteen toukokuussa

– Tämä on todella upea saavutus, aloittaa käytön jaospäällikkö Jarno Lalli.

Hän alleviivaa, että nyt rikottu ennätys ei ole yhden yksikön tai ammattiryhmän saavutus, vaan osoitus koko TVO:n organisaation onnistumisesta.

– Kukaan ei saa laitosta yksin käymään. Käytön lisäksi tarvitaan kunnossapitoa, kemiaa, käytön tukea, reaktori-insinöörejä sekä erinomaista yhteistyötä turvallisuusvalvonnan kanssa. Jokaisella on oma tärkeä roolinsa, hän kiittelee.

Ennätyksen mahdollisti se, että OL3 laitosyksikön nykyinen käyttöjakso on puolitoista vuotta. Olkiluodon muut laitosyksiköt on suunniteltu huollettaviksi noin vuoden välein.

Käyttöönottoon käytetty aika näkyy tuloksissa

Vaikka OL3:n käyttöönotto tunnetusti venyi alkuperäisistä suunnitelmista, Lalli näkee viiveellä myös myönteisiä vaikutuksia.

– Sanoin jo käyttöönoton aikana, että mieluummin hyvä kuin nopeasti. Teimme huolella suunnitellut testaukset ja saimme annettua henkilöstölle perusteellisen koulutuksen. Itse näen, että ilman tätä viivettä nykyinen saavutus olisi ollut haasteellisempi saavuttaa, Lalli kertoo.

– Vaikka viive oli monella tavalla negatiivinen asia, käytimme sen ajan fiksusti hyväksi. Emme hyväksyneet puolivillaisia ratkaisuja, vaan nostimme ongelmat avoimesti esille ja ratkoimme ne. Se näkyy nyt laitoksen luotettavuutena.

Poikkeuksellisen hyvä alku kansainvälisessä vertailussa

Lallin mukaan uuden ydinvoimalaitoksen, kuten minkä tahansa teollisen tuotantolaitoksen matka vakaaseen tuotantoon on useammin paljon kuoppaisempi.

– Kun katsoo vastaavia laitoksia maailmalla, yleensä kestää viidestä seitsemään vuotta ennen kuin tuotanto vakiintuu nykyiselle tasolle. Meillä kehitys on ollut poikkeuksellisen hyvää.

OL3:n tuotantokäytön aikana ei ole myöskään tapahtunut yhtään reaktoripikasulkua, mikä on harvinainen saavutus uudelle laitokselle.

– Nyt olemme jo kolmannella käyttöjaksolla, ja laitoksen suorituskyky on ollut erittäin vahva myös globaalissa vertailussa, Lalli toteaa.

‍

Sitoutunut henkilöstö ratkaisee

Lalli nostaa mahdollistajana numero yksi juuri hyvän yhteistyön.

– Kunnossapito on ollut uskomattoman sitoutunutta. Ihmiset ottavat omistajuutta omista järjestelmistään ja tekniikanaloistaan. Jos ongelma ilmenee, paikalle tullaan nopeasti ja ratkaisuja lähdetään hakemaan välittömästi.

Myös kemian merkitys laitoksen pitkäaikaiselle turvalliselle käytölle on suuri.

– Kemian rooli on erittäin tärkeä niin järjestelmien kunnon kuin pitkän aikavälin käytettävyyden kannalta.

Erityiskiitokset Lalli antaa myös reaktori-insinööreille.

– Reaktori-insinöörit ovat todella taitavia ammattilaisia. Tukea saa vuorokaudenajasta riippumatta, ja tarvittaessa he tulevat paikalle auttamaan. Se kertoo vahvasta sitoutumisesta.

Nöyrästi kohti uusia ennätyksiä

Vaikka saavutus on merkittävä, laitoksella ei tuudittauduta nykyiseen tilanteeseen.

– Nöyrästi, mutta ei nöyristellen. Meidän täytyy jatkuvasti ennakoida ja varautua erilaisiin tilanteisiin, hän painottaa.

Lallin mukaan tavoitteena on vastata omistajien tarpeisiin ja sähköjärjestelmän vaatimuksiin turvallisuudesta tinkimättä.

– Olemme pystyneet vastaamaan erilaisiin säätötarpeisiin selkeiden reunaehtojen puitteissa. Turvallisuutta tai laitoksen käytettävyyttä ei kuitenkaan koskaan vaaranneta.

Ennätyksellinen tuotantojakso on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ, avoin toimintakulttuuri ja eri toimintojen välinen yhteistyö tuottavat tulosta.

– Tämä on koko TVO:n yhteinen saavutus, Lalli tuumaa.

Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti, Mikko Niemi