Marjo Mustosesta LUT Yliopiston kunniatohtori
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT on nimittänyt Teollisuuden Voiman sähköntuotannon johtajan Marjo Mustosen tekniikan kunniatohtoriksi. Nimitys julkistettiin yliopiston vuoden 2026 tohtoripromootiossa, joka järjestettiin Lappeenrannassa viime lauantaina 23. toukokuuta.
Kunniatohtorin arvo on yliopiston korkein yksityishenkilölle myönnettävä tunnustus. Se annetaan henkilölle,
joka on tehnyt merkittävää työtä tieteen, yliopiston tai yhteiskunnallisesti tärkeän asian hyväksi. Kyseessä ei
ole jokavuotinen tilaisuus. Lappeenrannassa yliopisto järjestää vastaavia tohtoripromootioita neljän vuoden
välein. Tämänvuotinen promootio oli järjestyksessään vasta LUT:n kahdeksas laatuaan.
Mustoselle tieto nimityksestä tuli täydellisenä yllätyksenä.
– Kyllä se tuli aivan puun takaa. Olin todella yllättynyt, kun minulle asiasta soitettiin, Mustonen kertoo. Vaikka kunniatohtorin arvonimi myönnettiin hänelle henkilökohtaisesti, Mustonen korostaa näkevänsä tunnustuksen myös koko Olkiluodon yhteisenä saavutuksena.
– Itse koen, että vaikka tämä on henkilökohtainen tunnustus, sähköntuotantoa tekee aina suuri joukko ihmisiä. Näen tämän vahvasti myös koko Olkiluodon porukan yhteisenä tunnustuksena.
Ehdotuksen tekijän perustelut
LUT Yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen myöntää, että hänellä oli näppinsä pelissä Mustosen valinnassa, ja avaa hieman prosessia.
– Koko yliopiston professorikunnalta kysytään promootiota valmisteltaessa kunniatohtoriehdokkaita, eli henkilöiden nimiä ja perusteluja valinnalle. Yliopiston hallitus sitten valitsee kunniatohtorit. Ydinvoimatekniikan professorina omat ehdotukseni ovat ehkä vähemmän yllättäen olleet aina ydinalan henkilöitä, Hyvärinen taustoittaa.
Professori Hyvärisen mukaan Marjo Mustosen ehdottamiseen on useampiakin perusteita.
– Kunniatohtoriksi nimittäminen on tapa osoittaa, että on saanut omalla alallaan jotain merkittävää aikaan, ja tämä pätee Marjoon. Hän on tehnyt erittäin menestyksekkäästi työtä sekä ydinturvallisuuden että tuotannon parissa, Hyvärinen kertoo.
Hän pitää Mustosta hyvänä esikuvana myös tulevaisuuden ydinvoimaosaajille.
– Omasta mielestäni Marjo on kannustava esimerkki koko alalle. Hän on lähtenyt rohkeasti raivaamaan omaa urapolkuaan ja tehnyt sen perinteisesti miesvaltaisella alalla. Marjo ei ole pitänyt meteliä itsestään, vaan pikemminkin toiminut aina eleettömästi, mutta lopputulos puhuu puolestaan, Hyvärinen jatkaa.
Jos professori saisi itse päättää, ydinvoimaosaajille voisi tunnustuksia jakaa useamminkin.
– Ehdottomasti, sillä ydinvoima-alalla on huomattavasti suurempi rooli Suomen ilmastotavoitteiden ja energiahuollon turvaamisessa kuin mitä lehtiä lukemalla voisi luulla, hän huomauttaa.
Opiskelupaikasta pitkäksi työuraksi
Lappeenranta ja sen yliopisto ovat Mustoselle tuttu paikka jo vuosikymmenten takaa. Hän aloitti opintonsa siellä vuonna 1987.
– Hain alun perin tuotantotaloutta opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana kuitenkin tuntui, ettei ala ollut aivan omani, joten vaihdoin energiatekniikkaan. Energia tuntui heti oikealta. Ajattelin jo silloin, että energiaa tarvitaan aina – ala vaikutti sekä järkevältä että mielenkiintoiselta.
Opintojen aikana Mustosta kiinnostivat sekä lämpö- että ydinvoimatekniikka. Lopulta suunta löytyi ydinvoimatekniikan puolelta.
– Lappeenranta oli jo silloin Suomen ydinvoimatekniikan osaamiskeskittymä. Moni entinen opiskelukaveri on tullut myöhemmin vastaan työelämässä eri puolilla suomalaista ydinalaa. LUT:n ydinvoimatekniikan koulutus on ollut suomalaiselle ydinalalle erittäin tärkeää, ja myös Olkiluotoon on vuosien aikana saatu paljon osaavia nuoria asiantuntijoita yliopiston kautta, Mustonen muistuttaa.
1980-luvulla ydinvoimatekniikan opiskelijana Mustonen edusti naisena selvästi vähemmistöä.
– Kun itse aloitin opinnot, meidän 54 opiskelijan vuosikurssilla oli viisi naista. Maailma on muuttunut paljon siitä ajasta.
Olkiluoto-ura käynnistyi kesätöillä
Nykyään sähköntuotannon johtajana toimivan Mustosen ura alkoi hyvin perinteiseen Olkiluoto-tyyliin kesätöistä. Vuosi oli 1990.
– Olin säteilyvalvonnassa apuvalvojana, Mustonen muistelee.
Ei-kesätyöläisenä Mustonen asteli Olkiluodon portista sisään ensimmäistä kertaa vuonna 1993, jolloin Suomi eli kenties laman synkintä vaihetta. Työpaikan saanti oli jo itsessään onnenpotku. Ainakaan nykyisen kaltaista uraa ei Mustonen siinä tilanteessa osannut kuvitellakaan.
– Silloin tärkein tavoite oli yksinkertaisesti saada vakituinen työpaikka. Aloitin määräaikaisissa tehtävissä, joita jatkettiin aina eteenpäin.
Myöhemmin Mustonen työskenteli pitkään reaktoriturvallisuusinsinöörinä, jota hän pitää oman uransa kannalta merkittävänä vaiheena.
– Turvallisuuspuolella työskentely antoi todella vahvan pohjan myöhemmälle johtamistyölle. Ydinalalla turvallisuus on kaiken tekemisen keskiössä.
Tänä päivänä Mustonen toimii Olkiluodon sähköntuotannon johtajana, joka tarkoittaa, että hänen tontilleen kuuluvat kaikki kolme laitosyksikköä. Niistä jokainen on tullut tutuksi jo aikaisemminkin uran aikana. Myös Olkiluoto 3 -hankkeen valmistelussa ja kehityksessä hän oli mukana alusta saakka.
– OL3-projektissa yhdistyivät uuden rakentaminen ja olemassa olevien laitosyksiköiden turvallinen käyttö. Samalla pystyttiin hyödyntämään vuosikymmenten aikana kertynyttä osaamista ja kokemusta. Se on vaikuttanut vahvasti myös omaan johtamisajatteluuni, Mustonen kertoo.
Teknisen koulutuksen lisäksi Mustonen on suorittanut työn ohessa MBA-tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Pitkä yhteistyö LUT Yliopiston kanssa
Mustosen mukaan yhteistyö LUT Yliopiston ja TVO:n välillä on ollut vuosien aikana tiivistä.
- Yliopiston kanssa on tehty paljon erilaisia selvityksiä, tutkimuksia ja kokeita. LUT:n merkitys suomalaisen ydinvoimatekniikan osaamisen kehittäjänä on ollut erittäin suuri ja tiivis yhteistyö yliopistojen kanssa on koko ydinalalle erittäin tärkeää.
Mustonen toivoo, että kunniatohtorius nostaa esiin myös suomalaisen ydinalan pitkäjänteistä työtä ja osaamista.
– Toivon, että tämä tuo näkyvyyttä myös Olkiluodon toiminnalle ja sille työlle, jota täällä tehdään turvallisen sähköntuotannon eteen. On hienoa, että ulkopuolinen ja arvostettu taho tunnistaa tämän työn merkityksen.
Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Teemu Leinonen/LUT-yliopisto, TVO