Työ on opettanut sähkömarkkinapäällikkö Rasmus Somerkosken aamuihmiseksi

Olkiluotoa satakuntalaislähtöinen Somerkoski oli pitänyt potentiaalisena työpaikkana jo pidemmän aikaa. Suomen suurimman sähköntuottajan merkityksellinen rooli sähkömarkkinoilla oli sekin hyvin tiedossa. Asiat konkretisoituivat loppuvuodesta 2023, jolloin nykyinen pesti perustettiin.

- Koin, että tämä olisi henkilökohtaisen kasvun kannalta hieno tehtävä. Olin ollut aiemmassa työpaikassani liki 10 vuotta, ja vaikka työstäni kovasti pidin, innostuin mahdollisuudesta itseni haastamiseen ja jopa sellaisesta uuden luomisesta, hän kertoo.

Sähkömarkkinoita Somerkoski on nyt seurannut työkseen aika tasan vuosikymmenen verran. Tästä leijonanosa tapahtui Pori Energian palveluksessa. Sekin madalsi kynnystä Olkiluotoon hakemisessa, että aiemman työn kautta Mankala-yhtiöiden käyttötoimikunnat olivat jo tuttuja.

Tiimille ruusuja

Entä mitä sitten kuuluu sähkömarkkinapäällikön arkeen? Ennen varsinaista vastausta Rasmus Somerkoski korostaa yksilön sijaan porukkaa. Haastattelun aikana sanat tiimi ja yhteistyö nousevat esiin useampaan otteeseen. Esihenkilötyö onkin isossa osassa, sillä Somerkoski toimii kuusihenkisen tiimin nokkamiehenä.

- Tiimiini kuuluu kuusi erittäin pätevää ja asiantuntevaa käytönsuunnitteluinsinööriä, joiden kanssa tätä työtä teemme. Siinä missä minä ehkä pystyn coachaamaan heitä sähkömarkkina-asioissa, erittäin paljon olen itse tässä ehtinyt oppia heiltä ydinvoimalan käyttöön liittyen.

Hän tiivistää tiiminsä ydintehtäväksi siitä huolehtimisen, että Olkiluodon ydinvoimalaitoksia käytetään sähkömarkkinoilla niin optimaalisesti kuin mahdollista.

- Käytännössä me toimimme linkkinä tuotannon ja sähkömarkkinoiden välissä, hän kiteyttää.

Tiimin työ pitää sisällään paljon kehitystyötä, jolla pyritään vastaamaan Teollisuuden Voiman omistajayritysten tarpeisiin. Koska Olkiluodon ydinvoimalat toimivat Mankala-periaatteella, TVO on ”vain” sähköntuottaja. Suoraan yritys operoi ainoastaan reservimarkkinoilla.

Täällä tuotetun sähkön myynnistä ja käytöstä vastaavat pääosin siis yrityksen omistajatahot, joista suurimmat ovat Pohjolan Voima sekä Fortum, Somerkoski kertoo.

Ajankohtainen esimerkki omistajayhtiöiltä tulleesta kehityskohteesta liittyy siihen, että voimakkaasti ailahtelevan hinnan myötä myös ydinvoimalaitosten tuotantotehoja säädetään. Tämä puolestaan on ainakin nykyisessä mittakaavassaan varsin uusi asia. Perinteisesti ydinvoimaa on Suomessa tuotettu sadan prosentin teholla.

- Kaikki säätöön liittyvä työ on erittäin pitkäjänteistä. Mahdolliset riskit on aina otettava huomioon ja säätöjä tehtäessä kokonaisuus pitää aina olla hallinnassa. Tämän takia meitä ei oikein voi rinnastaa muihin polttaviin laitoksiin, Somerkoski tuumaa.

Aamupainotteista hommaa

Sähkömarkkinapäällikön päivä alkaa varhain. Haastattelupäivänä Somerkoski on avannut koneensa kello 6.20, kuten lähes joka aamu. Varhaisia aamuja selittävät sekä tiimin toimenkuvaan kuuluva raportointi että tuotannon suunnitteluun liittyvät velvoitteet.

- Tiimimme aamu alkaa sillä, että teemme käytön vuosikausiraporteista raportit STUK:lle, joista käy ilmi mikä on laitoksen tila ja mitkä ovat olleet edellisen vuorokauden merkittäviä tapahtumia, hän aloittaa.

Käyttöorganisaatiota varten raportit pitää olla valmiina jo ennen kello kahdeksaa, jotta myös käyttöjaoksien päälliköt ehtivät ne vielä osaltaan tarkastaa. Viranomaiselle sama informaatio pitää lähettää ennen kello kymmentä.

Edellä mainitun raportoinnin lisäksi sähkömarkkinatiimin toimenkuvassa oleellisessa roolissa on myös tuotannon suunnitteluun osallistuminen. Sähkömarkkinoille kun pitää kertoa – niin ikään aamupainotteisesti – paitsi Olkiluodon laitosyksiköiden säätökyky myös kantaverkkoon tarjottujen megawattien määrä sekä antaa tarjoustiedot säätösähkömarkkinoille.

- Ennen kello kahdeksaa pitää olla syötettynä jo tarjoustietoja ja kello yhdeksään mennessä pitää antaa jo muita lähtötietoja, kuten akkusähkövarastomme osallistuminen Fingridin järjestelmäsuojaan. Tästä puolta tuntia myöhemmin paperilla pitää olla laitoksen tekniset reunaehdot tulevan vuorokauden kullekin vartille, Somerkoski kuvaa tiiminsä rutiineja.

- Kyllä tässä on aamuihmiseksi oppinut, hän myöntää.

Miten odotukset kohtasivat?

Entä miten odotukset ja toteuma ovat vastanneet toisiaan. Onko työ Olkiluodossa ollut sellaista kuin hän etukäteen odotti?

- Aika hyvin tämä on vastannut odotuksiani, mutta se, kuinka iso toimija me oikein olemme, on kuitenkin ollut myös jonkinasteinen yllätys, hän kertoo.

Viime vuonna Olkiluodossa tuotettiin kaikkiaan 28 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä. Täällä tehtävällä tuotannolla on siis merkittävä vaikutus markkinoille.

Entä, mikä Rasmusta sitten omassa työssä innostaa?

- Ehkä eniten se, että tässä pääsee tarkastelemaan ja kehittämään sitä, miten näitä meidän laitoksiamme voisi käyttää uudella tavalla ja entistäkin optimaalisemmin. Sitä meiltä tietysti myös odotetaan, hän kertoo.

Myös tehtäväkentän laajuuden mies kokee mieluisena haasteena.

- Se motivoi myös, että tässä on päässyt tekemään yhteistyötä hyvin monien eri alan ammattilaisten kanssa ja luomaan samalla uutta, hän kertoo.

Olkiluodon ehdottomana vahvuutena Rasmus pitää talon sisällä tehtävää yhteistyötä, jota tehdään läpi eri organisaatioiden ja tiimien välillä.

- Tieto liikkuu täällä hyvin. Ylipäätään arvostan sitä, että täällä arvostetaan toisten asiantuntemusta ja asioista keskustellaan avoimesti ja niin, että toisia myös kuunnellaan, Somerkoski kertoo.

Tekemistä piisaa vapaallakin

Somerkoski on tottunut hybridityöslentelyyn. Hän arvioi, että oma arki rajoittuu noin 50-50 suhteessa etä- ja läsnätyöhön. Tylsäksi ei käy elo työelämän ulkopuolellakaan. Menoa ja meininkiä riittää, sillä lapsista vanhempi on kolmen ja nuorempi täyttää pian kaksi vuotta. Alkusyksyn isoin elämänmuutos liittyy siihen, että lapset aloittivat elokuussa päiväkodin.

Toimekkuutta lisää sekin, että perhe asuu Porissa omakotitalossa. Sellaisessa kun ei touhuaminen tunnetusti ikinä varsinaisesti lopu kesken. Perheen ja työn lisäksi aikaa Somerkoski koettaa löytää liikkumiseen. Lajimäärä on menneisyydessä ollut kiitettävä. Jääkiekon ja jalkapallon lisäksi lajirepertuaarista on löytynyt myös salibandy, lumilautailu sekä tuoreempana tulokkaana padel.

- Pyrin edelleen liikkumaan sen minkä ehdin – nykyään lähinnä lenkkeilyä, kuntosalia ja padelia.

Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti