OL3:n höyrystimet puhdistettiin paineen ja robottien voimin

Höyrystinputkien pesu on tärkeä toimenpide. Putket on puhdistettava säännöllisin väliajoin, sillä putken juureen kertyy syöttöveden mukana epäpuhtauksia, jotka ajan myötä kuluttaisivat putkia. Pahimmillaan lopputulemana voisi olla ohentuneen seinämän vuoto. Tämän vuoden osalta pinnat on nyt puhdistettu ja niiden käyttökunto tarkastettu.

- Me aloitimme pesut keskiviikkona 13. maaliskuuta ja kaikki oli valmista pääsiäiseen mennessä. Aikataulut pitivät kutinsa varsin hyvin, kertoo Jussi Kylliäinen, jonka vastuulla höyrystinpesuihin liittyvä työmaa oli.

Yhteensä pesuoperaatioon on varattu noin kolmisenkymmentä miestä, joista valtaosa oli saksalaisia ja työmaan virallisena kielenä oli englanti.

Vaikka laitosyksikkö onkin uusi, vastaavista pesuista on jo kokemusta, joskin suurimmalle osalle osallistujista tämä oli ensimmäinen kerta.

Puhdistettava putki poikineen

OL3-laitosyksikön iso koko näkyy myös höyrystimissä, sekä tietysti niiden pesu-urakassa, missä riitti työsarkaa. Etenkin kun työstettäväksi otettiin laitoksen kaikki neljä höyrystintä.

- Yhden höyrystimen halkaisija on noin neljä metriä, kokonaiskorkeus 23 metriä ja kaikkiaan jokaisen yksittäisen höyrystimen sisältä löytyy noin 6000 sormen paksuista putkea, Jussi Kylliäinen kertoo.

Pesut toteutettiin pääosin robottivoimin ja siinä mielessä luomuna, että minkäänlaisia kemikaaleja pesuissa ei käytetä. Kaikki toteutetaan suolapoistetun eli ”demiveden” voimin, joskin 200 barin voimalla.

-Tämä on tavanomaisen painepesurin käyttämä paine, hän kertoo.

Pesuaikaa oli varattu yhtä höyrystintä varten 24–28 tuntia, mutta oma aikansa oli tietysti varattava myös valmisteleviin töihin sekä yhtälailla pesun jälkeen aloitettuun koneelliseen kuivaamiseen.

- Kuivaaminen kesti aina 10 tuntia pesun jälkeen, sillä visuaalinen tarkastus, joka suoritettiin kameroilla ei olisi onnistunut kosteudessa. Siinä olisivat kirjaimellisesti olleet kameranlinssit huurussa, Kylliäinen kertoo.

Visuaalisessa tarkastuksessa saadaan paitsi varmistus sille, että pinnat on saatu puhtaiksi, myös siitä, että höyrystimeen ei jää ei-toivottuja irto-osia.

Yhteistyö lähti rullaamaan päivästä yksi

Kylliäisen oma vuosihuoltourakka on nyt OL3:n osalta ohitse.

- Nyt voi sanoa, että on hyvät fiilikset, mutta kyllä tämä aika haastava työmaa oli, etenkin kun itse hyppäsin mukaan isoon työkokonaisuuteen kesken vuosihuollon, hän toteaa.

Ja vaikka päivät olivatkin välillä pitkiä, ja niitä haasteitakin tuli vastaan kesken huollon, lopputulokseen Kylliäinen on tyytyväinen.

Tosin hän huomauttaa, että tässä auttoi ammattilaisista koostunut tiimi ja eritoten sen saksalainen työnjohtaja Oliver Birthelmer. Hänen kanssaan kuulemma yhteistyö lähti heti sujumaan.

- Kaikki yhteistyö Framatomen kanssa toimi todella hyvin heti alusta loppuun saakka erinomaisessa hengessä, omien työkavereiden tukea ja apua unohtamatta.

Pitkän linjan luotolainen

Vaikka projekti olikin uusi, sekä Olkiluoto että nimenomaan OL3-laitosyksikkö on Kylliäiselle hyvinkin tuttuja.

- Tulin ensimmäistä kertaa pääportista sisään 2006 ja heti OL3-projektiin. Siitä asti olen tällä saarella ollut, hän kertoo.

Työnantaja tosin vaihtui välillä, sillä ensimmäiset 11 vuotta Kylliäinen oli laitosyksikön toimittaneen Arevan palkkalistoilla. TVO:n leivissä hän on ollut nyt neljä vuotta.

- En minä kyllä ajatellut silloin tänne saapuessani, että olisin mukana myös ensimmäisessä vuosihuollossa, mutta nopeasti se aika on mennyt, kun taaksepäin katsoo.

Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti