TYÖHYVINVOINTI

Konsernin johtamis- ja toimintakulttuuria kehitetään Parempi työpaikka -projektissa (ent. Hyvinvointi ja tulokselliset tekijät 2020 (HTT 2020) –hanke), jonka tavoitteina on toiminnan tehostaminen ja hyvien toimintaedellytysten varmistaminen kehittämällä omaan työhön, lähityöyhteisöön sekä koko konserniin liittyviä asioita.
Parempi_tyopaikka.png

Parempi työpaikka -projektin toisessa vaiheessa vuonna 2017 jatkettiin projektin ensimmäisen vaiheen teemoja. Oman työn kehitystoimet liittyivät henkilökohtaisen osaamisen ja palvelutuotannon kehittämiseen sekä työhyvinvointiohjelman toteuttamiseen. Oman lähityöyhteisön tavoitteina olivat muun muassa palkitsemisen avaaminen, esimiestyön ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Konsernitason tavoitteina olivat osaamisten pohjalta tehty seuraajasuunnittelu, tuloskorttien hyödyntäminen johtamisprosessissa ja henkilöstökyselyssä esiin nousseiden teemojen käsittely.

Työhyvinvointi osana yrityskulttuurin kehittämistä

Työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi TVO-konsernin vastuullisuusohjelman merkittävimmistä näkökohdista. Työhyvinvointiohjelma on mukana Parempi työpaikka –projektin oma työ –kehittämisteemassa. Työhyvinvointiohjelmaan sisältyy työhyvinvointisuunnitelma ja työterveyshuollon suunnitelma.

Työhyvinvointisuunnitelman vuoden 2017 teemoina olivat
  • arvot, asenteet ja motivaatio,
  • terveys ja työolot,
  • johtaminen ja
  • osaaminen.

Työterveyshuoltoyhteistyö on jatkunut tiiviinä. Yhtiössä on käytössä varhaisen välittämisen -toimintamalli sekä luotu korvaavan ja kevennetyn työn mallit. Työterveyshuollon toiminnassa kiinnitetään erityishuomiota ennaltaehkäisevään työkyvyn hoitoon ja ylläpitoon sekä riskipohjaiseen työkyvyn tarkasteluun. Tästä esimerkkinä on aktiivinen pienryhmätoiminta, jolla pyritään vaikuttamaan kohdennetusti erityisryhmien työkykyä uhkaaviin tekijöihin. Lue lisää pienryhmätoiminnasta https://www.ilmarinen.fi/100tekoa/puhtia-pienryhmatoiminnasta/.

Työhyvinvointia edistävät koko konsernin henkilöstön käytössä olevan kattavan työterveyshuollon lisäksi sitä täydentävä henkilöstön vakuutusturva. Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, lisätapaturmavakuutus ja matkavakuutus ovat saatavilla konsernin vakituiselle henkilöstölle. Henkilöstön työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan liukuvan työajan käytöllä ja sapattivapaajärjestelmällä. Uutena työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen tukemisen järjestelmänä otettiin käyttöön työaikapankkijärjestelmä. Työaikapankkikäytäntöä sovelletaan ylempiin toimihenkilöihin, jotka kuuluvat kokonaispalkkauksen piiriin.

TVO-konsernin henkilöstöllä on käytössä Smartum-liikunta- ja kulttuurisaldo, jossa työnantaja tukee henkilöstön omaehtoista työkyvyn ylläpitoa. Kuluneen vuoden aikana työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä on pyritty ylläpitämään ja edistämään myös erilaisia henkilöstötapahtumia järjestämällä. Vierailukeskuksessa järjestettiin jouluinen perheilta marraskuussa. Henkilöstön käytössä on lisäksi useita lomanviettopaikkoja.

Navigointikeskustelujen kehittäminen jatkui

Vuoden 2016 aikana käyttöön otettuja navigointikeskusteluita jatkettiin. Niiden päätarkoituksena on käydä läpi kunkin henkilökohtaisia tavoitteita ja niissä kehittymistä neljä kertaa vuodessa. Johtamisen ja esimiestyön painopistettä muutettiin siten työajan seuraamisesta suorituksen johtamiseen. Menettelyllä mahdollistettiin myös joustavampia työskentelymuotoja, muun muassa etätyömahdollisuus, niille soveltuvissa tehtävissä. Navigointikeskusteluissa kaikilla on myös mahdollisuus käsitellä esimiehensä kanssa yhtiön toimintaan, lähityöyhteisöön tai omaan toimintaan liittyviä kehitysehdotuksia.

Kehittämisen painopisteenä johtamiskulttuuri

TVO-konsernin strategiasta 2020 ja taustalla vaikuttavista tekijöistä on viestitty vuorovaikutteisesti ja monipuolisesti koko konsernin henkilöstölle vuonna 2017. Henkilöstö on saanut tietoa strategiassa määritellyistä tärkeimmistä tavoitteista, toimintaympäristöstä, strategisista riskeistä sekä henkilöstön että asiakkaiden näkemyksistä, joita on otettu strategiaa laadittaessa huomioon.

TVO-konsernissa syksyllä 2016 käynnistetty, osana Parempi työpaikka -projektia (ent. HTT2020-hanke) oleva muutosjohtamisen ja -viestinnän kehittämisprojekti kestää vuoteen 2020 asti. Projektin tavoitteena on kehittää johtamista ja esimiestyötä esimiehille asetettujen odotusten ja tavoitteiden mukaisesti. Esimiestyöltä odotetaan johtamista innostavalla tavalla tuloksiin. Valmennusohjelman tavoitteena on parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia sekä varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Vuoden 2017 toimenpiteiden painopiste oli muutosjohtamisen ja –viestinnän (ml. työyhteisötaidot) kehittämisessä.

Johda_innostavalla_tavalla_tuloksiin.jpg

Projektin aikana esimiehiä ja johtajia valmennetaan innostavaan, valmentavaan, läsnä olevaan ja eri yksilöt huomioon ottavaan johtamiseen. Esimiehiltä odotetaan epäkohtiin puuttumista, mutta myös onnistumisiin tarttumista. Valmennusohjelman teemoja ovat muun muassa sisäisen motivaation johtaminen, tavoitteellinen ja mitattava esimiestyö, strategian toiminnallistaminen, osallistava ja toimintaa kehittävä esimiestyö, yhdessä johtaminen, turvallisuusjohtaminen ja muutosresilienssi.

Esimiestyölle asetetaan jatkossa kolmen suuntaisia tavoitteita: tulostavoitteet, perustavoitteet ja ihmisten johtamiseen liittyvät tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti esimiesten ja johtajien navigointikeskusteluissa. Valmennuksia pidettiin vuoden 2017 aikana toiminnoittain ja konsernitasoisesti. Lisäksi valmennusohjelmassa otettiin käyttöön esimiesten muutosresilienssivalmennusta tukeva virtuaalinen oppimisympäristö.
Esimiesten valmennukset jatkuvat myös vuonna 2018 edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti.

Työterveyden tunnusluvut
201720162015
2014
2013
Sairauspoissaolo (%)
2,12,42,63,43,3
- Miehet
2,02,52,53,43,3
- Naiset
2,52,23,23,13,4
Sairauspoissaolot (h/hlö)
4148536364
Henkilöt, joilla 0 sairauspäivää vuodessa 1)
300246289233189
- Miehet
243202235205150
- Naiset
5744542839
Ammattitautitaajuus
00000
Terveysprosentti (%)3833,8
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja
sairaudenhoidon suhde kokonaiskustannuksista (%)
69,666,8
Sairaudenhoidon suhde kokonaiskustannuksista (%)
23,124,8
1) Tiedot raportoitu vain vakinaisen henkilöstön osalta