Sähkön toimitusvarmuus

Euroopan unioni laati vuonna 2011 Energiatiekartan, jossa esitetään vaihtoehtoisia polkuja kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Yksi tärkeä johtopäätös oli, että vaikka energian kokonaiskulutus Euroopassa laskee, niin sähkön kulutus kasvaa merkittävästi. Yhteiskunta sähköistyy ja sitä varten tarvitaan lisää päästötöntä sähköntuotantoa.

Millä kasvava sähköntarve katetaan?

Uusiutuvat energialähteet (bioenergia, vesi- ja tuulivoima) sekä yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto eivät yksistään riitä kattamaan sähkön kulutuksen ja tuotantokapasiteetin välistä vajetta kulutushuippujen aikana. Tällöin keskeisenä vaihtoehtona vajeen kattamiseksi on lauhdevoiman tuotannon lisääminen. Polttoaineena lauhdetuotannossa tulevat kyseeseen turve tai fossiiliset polttoaineet kuten kivihiili tai maakaasu. Lauhdevoiman lisääminen voidaan toteuttaa ydinvoimalla, joka on sekä sähkön saannin varmuuden, sähkön kilpailukykyisten tuotantokustannusten että päästöjen rajoittamisen kannalta kokonaisuutena tarkasteltuna erittäin hyvä vaihtoehto turpeeseen ja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

Tuontiriippuvuutta vähennettävä

Kotimaisen tuotannon rinnalla sähkön tuonnilla on ollut viime vuosien aikana merkittävä osuus Suomen sähkön hankinnasta. Vuonna 2017 tuonnilla katettiin Suomessa noin 23,9 prosenttia sähkön kulutuksesta. Suomi on sähkön nettotuoja avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, joilla sähkön tarjonta ja hintataso riippuvat oleellisesti sademäärien vaikutuksesta vesivoimatilanteeseen.

Sähkön saanti on turvattava mahdollisimman hyvin kaikissa olosuhteissa. Kotimaisen energiahuollon kriittinen tekijä on tällä hetkellä riippuvuus ulkomailta tuodusta sähköstä. Yhteiskuntamme on myös riippuvainen siitä, että sähköä on aina ja kaikissa olosuhteissa saatavissa tarvittava määrä. Suomen kansallisena tavoitteena on sähkön tuotannon omavaraisuus talven huippukysyntätilanteessa.

Ydinsähköllä on tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa.