× Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä
Etusivu  /  VASTUULLISUUS  /  Suomen suurin ilmastoteko  /  OL3 ja ydinvoima rakentavat Suomen teollista kilpailukykyä

OL3 ja ydinvoima rakentavat Suomen teollista kilpailukykyä 

Olkiluoto 3 ja ydinvoima ovat keskeisessä osassa, kun Suomeen rakennetaan ja on rakennettu teollista kilpailukykyä. Ydinvoimalla tuotetaan teollisuuden tarpeisiin soveltuvaa säästä riippumatonta, toimitusvarmaa ja ilmastoystävällistä sähköä kilpailukykyiseen hintaan.

OL3 - Suomen suurin ilmastoteko -sarjan kuudennessa osassa ääneen pääsevät Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, johtava asiantuntija Martti Kätkä Teknologiateollisuudesta sekä Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.

 


Metsäteollisuuden Timo Jaatinen:

OL3:n ydinsähkö kannustaa investoimaan Suomeen

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatisen mukaan metsäteollisuus on investoinut monipuolisesti hiilidioksidivapaaseen sähköntuotantoon. Olkiluoto 3 on osa tätä alan tarpeisiin soveltuvaa palettia. Teollisuudelle on tärkeää, että säästä riippumatonta, toimitusvarmaa ja ilmastoystävällistä sähköä saadaan kilpailukykyiseen hintaan. Vähäpäästöisellä sähköllä on tärkeä rooli myös biotaloudelle, sillä sähkön avulla voidaan puuta jalostaa yhä pidemmälle.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, millainen on ydinvoiman rooli teollisuuden kilpailukyvyn rakentajana?
- Suomeen tarvitaan merkittävästi uutta sähköntuotantokapasiteettia. Ydinvoimalla tuotetaan teollisuuden tarpeisiin soveltuvaa säästä riippumatonta ja toimitusvarmaa sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Suomessa on hyvä osaaminen ja pitkä kokemus turvallisesta ydinvoimasta, mitä OL3 osaltaan jatkaa.

Timo-Jaatinen.jpg

Millaiset vaikutukset edullisella energialla, toimitusvarmalla energiajärjestelmällä ja ennustettavalla energiapolitiikalla on teollisuuden sijoittumiseen, investointeihin ja työllisyyteen?
- Sähkö on kehittyvän metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä. Huolehtimalla sähkön tasaisesta saatavuudesta teollisuutta kannustetaan sijoittumaan ja investoimaan kotimaahan.
Sähköntuotantoa koskevat päätökset, mukaan lukien veropäätökset, ovat merkittävää teollisuuspolitiikkaa. Kilpailukykyisen teollisuuden kehittäminen on terve lähtökohta. Metsäteollisuuden arvonlisäyksessä painottuvat entistä pidemmälle jalostetut tuotteet ja uudet innovaatiot, joiden valmistuksessa ja käyttöönotossa sähköllä on oma roolinsa.

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö sekä ennustettava energiapolitiikka edistävät teollisten investointien sijoittumista Suomeen. Kotimaassa tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta energiakustannukset eivät karkaa kilpailijamaita korkeammalle ja tekisi tyhjiksi yritysten ponnisteluja liiketoiminnan vahvistamiseksi ja uudistamiseksi.

Suomalaisen teollisuuden vahvuuksia ovat muun muassa moderni tuotantokoneisto ja vahva osaaminen. Ala työllistää monenlaisia ammattilaisia puunhankinnasta koneyrittäjiin ja prosessiammattilaisiin. On selvää, että teollisuuden menestys ruokkii työllisyyttä suoraan ja epäsuorasti esimerkiksi kuljetus- ja palvelualoilla.

Timo-Jaatinen_2.jpg

Tukeeko suomalainen energiapolitiikka tällä hetkellä teollisuuden pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä? Jos ei, mitä pitäisi tehdä toisin?
- Maailmanlaajuinen metsäteollisuuden murros tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kustannusrakenteeltaan terveille yrityksille. Kun yritykset voivat luottaa kotimaisen toimintaympäristön kykyyn tarjota riittävästi energiaa kilpailukykyisellä kustannustasolla, ne voivat keskittyä täysipainoisesti liiketoimintansa kehittämiseen ja kasvuun.

Suomessa on syytä katsoa tarkkaan mitä muissa teollisuusmaissa tehdään, sillä siellä kilpailijat ovat. Vientiteollisuus ei kilpaile piirikunnallisissa sarjoissa vaan kansainvälisissä kisoissa.

Kuinka johdonmukaisena pidät suomalaista energiapolitiikkaa? Millainen on mielestäsi suomalaisen energiapolitiikan ennustettavuus?
- Viime vuosina käyty keskustelu esimerkiksi niin sanotuista yritystuista energiaverojen osalta on ollut oudoilla raiteilla ja aiheuttanut yrityksille epävarmuutta. Esimerkiksi teollisuuden energiaverojen korotuspuheet reilusti yli kansainvälisten kilpailijamaidemme tason vaikuttavat vahvasti ylimitoitetuilta ja myös ympäristölle haitallisilta, koska teollisuuden käyttämä energia on Suomessa vähäpäästöistä.
Yhteiskunta kehittyy ja sähköistyy. Suomeen tarvitaan edelleen vähäpäästöistä sähköntuotantoa vähentämään tuontiriippuvuutta, korvaamaan poistuvaa tuotantokapasiteettia ja vastaamaan kehittyvään kysyntään.

Ennustettavuuden ei pitäisi olla mahdotonta. Kaikki näkevät kuinka uusiutuvista luonnonvaroista valmistetut tuotteet tekevät maailmalla läpimurtoa. Kotimaan politiikassa on syytä pitää Suomi puunjalostuksen eturintamassa ja toimintaympäristömme sellaisena, että olemme kärkijoukoissa tekemässä tätä läpimurtoa.


Teknologiateollisuuden Martti Kätkä:

Metallinjalostajille kohtuuhintainen sähkö on elinehto


Johtava asiantuntija Martti Kätkä Teknologiateollisuudesta, mikä on näkemyksenne mukaan sähkön merkitys teräs- ja metallituotteille? Mikä on metalliteollisuuden energiaintensiteetti?
- Sähkön merkitys on aivan keskeinen metallinjalostajille. Ferrokromin tuotantokustannuksista yksi kolmasosa on sähkön hintaa, sinkin kohdalla osuus on jopa 40 %. Myös teräs on hyvin energiaintensiivistä.

Esimerkiksi Tornion terästehdas on pohjoismaiden suurin sähkönkäyttäjä, kokonaiskulutukseltaan 3,3 TWh eli lähes neljä prosenttia koko Suomen kulutuksesta. Tuotanto per energiayksikkö on suuri, ja se on myös suurin metallin kierrätyskeskus. Yli 88 prosenttia tuotannon raaka-aineesta on kierrätysterästä.
Sähkön tuonnin varassa oleminen on epävarmuustekijä suomalaisille metallinjalostajille. Esimerkiksi viime kesänä oli yllättäen paha tehopulatilanne, ja pelkona on, että tehopula uhkaa myös talven kovilla pakkasilla. Sähkön käyttö on Suomessa vähäpäästöistä, ja sen takia energiaintensiivisen metallinjalostusalan on hyvä toimia juuri täällä.

Olkiluoto 3:n valmistumista odotetaan kovasti, sillä se lisää sähkön tarjontaa ja alentaa siten sähkön markkinahintaa ja vähentää sähkön tuontia. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että kohtuuhintaisen sähkön riittävä saatavuus on strategisesti tärkeä tekijä ja elinehto suomalaiselle metalliteollisuudelle.


Suur-Savon Sähkön Markus Tykkyläinen:

Hiilidioksidivapaa OL3 parantaa energiayhtiöiden julkisuuskuvaa


Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, mikä merkitys OL3:lla on energiayhtiöiden tulevaisuuteen?
- OL3 on yksi askel yhtiöiden energiantuotannon muuttamisessa hiilidioksidivapaaksi. OL3:n mittaluokka on niin iso, että se vie myönteiseen suuntaan koko suomalaisen sähköntuotannon kapasiteettia. Kun ajatellaan OL1:n, OL2:n ja OL3:n muodostamaa kokonaisuutta, siinä tehdään yhdellä tontilla suuri osa Suomen sähköstä hiilidioksidivapaaksi.

Viime kädessä OL3:n vaikutus energiayhtiöiden tulevaisuuteen riippuu sähkönkäyttäjien asenteista ilmastonmuutokseen ja päästöttömyyteen. Ennakoin, että hiilidioksidivapaana tuotantomuotona OL3 tulee olemaan energiayhtiöiden julkisuuskuvan rakentamisen kannalta myönteinen tekijä.

Oliko OL3 hyvä investointi?
- Liiketoiminnan kannalta voisi sanoa, että OL3:n rakennuskustannukset ovat korkeat, ja lopputulemaan liittyy vielä epävarmuuksia. Olen silti luottavainen talouden suhteen. Investoinnin kannattavuutta voidaan kunnolla arvioida vasta 60 vuoden kuluttua. Tulee varmasti olemaan ajanjaksoja, jolloin lyhyellä aikavälillä se ei ole kannattavaa, mutta uskon että pitkän aikavälin seurannassa vaikutus tulee olemaan myönteinen.



Tekstit: Annika Rinne, Pasi Tuohimaa
Kuvat ja video: Tapani Karjanlahti

Graafi_90prosenttia.png
Graafi_paastot.png