× Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä
Etusivu  /  VASTUULLISUUS  /  Suomen suurin ilmastoteko  /  OL3 vakauttaa järjestelmää
Graafi_90prosenttia.png
Graafi_paastot.png





















































Fingridin tj. jukka ruusunen: OL3 vakauttaa järjestelmää

Sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa vastaavan Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan Olkiluoto 3 on kuin vauhtipyörä, joka pitää järjestelmää käynnissä ja vakauttaa järjestelmää. Se on markkinoiden kannalta hyvä asia, sähkönkäyttäjän kannalta hyvä asia sekä ympäristön kannalta hyvä asia.



Miten pohjoismainen ja suomalainen sähköjärjestelmä muuttuvat OL3:n käynnistämisen myötä?

- Koko pohjoismaisen järjestelmän tasolla OL3 lisää merkittävästi sähkön tarjontaa, mikä on aina käyttäjien kannalta hyvä asia. Se tuo järjestelmään puhdasta tuotantoa, mikä sopii pohjoismaiseen kokonaispalettiin, jossa korostetaan sähköntuotannon puhtautta. OL3 sopii myös pariksi uusiutuvan energian kanssa lisäten järjestelmän toimintavarmuutta. Mukaan tuleva yksi iso yksikkö (OL3) on kuin vauhtipyörä, joka pitää järjestelmää käynnissä ja stabiloi järjestelmää. Se on markkinoiden kannalta hyvä asia, sähkön käyttäjien kannalta hyvä asia sekä ympäristön kannalta hyvä asia.

Suomen kannalta tietenkin omavaraisuuskysymys on tärkeä. Omavaraisuus paranee merkittävästi ja tuontiriippuvuus pienenee. Vaikutukset ovat muuten Suomen osalta samat kuin koko pohjoismaiden tasolla: järjestelmän vakaus paranee ja Suomeen tulee lisää hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa. Se on tietenkin positiivinen asia, että tuotantoa tulee ilman tukijärjestelmiä.

Miltä sähköjärjestelmä näyttää tällä hetkellä Suomen osalta toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta? Mikä on OL3:n vaikutus näihin?

- Suomi on tuontiriippuvainen: me tuomme Pohjoismaista paljon sähköä. Siirtoyhteydet Ruotsiin ovat jatkuvasti täynnä. OL3 muuttaa asetelmaa siten, että sähköä tarvitsee tuoda vähemmän. Siirtoyhteydet pääsevät helpommalla. Tällä hetkellä ei olla hirveän huolissaan järjestelmän toimintavarmuudesta, OL3 vakauttaa järjestelmää entisestään.  OL3 on kuitenkin niin iso laitosyksikkö, että sen sovittaminen pieneen pohjoismaiseen sähköjärjestelmään on vaatinut Fingridiltä erityistoimenpiteitä. Tämä on ollut meille ja muille Pohjoismaille hyödyllinen oppitunti, sillä se on herättänyt pohtimaan, miten suojaamme järjestelmämme tulevaisuudessa kun meillä on vahvat siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan.

Mitkä ovat sähköjärjestelmän tulevaisuuden keskeisimmät mahdollisuudet? Entä tulevaisuuden haasteet?

- Pohjoismaissa iso asia on se, että sähköjärjestelmästä ei saisi jatkossa tulla hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Kaikki investoinnit, jotka johtavat siihen suuntaan, ovat tämän tavoitteen kannalta hyviä. Sen lisäksi sähköjärjestelmästämme pitää tulla jatkossa entistä luotettavampi, kun yhteiskunta rakentaa itseään entistä enemmän luotettavan sähkönsaannin varaan. Sekä teollisuus että kansalaiset haluavat myös ostaa sähköä kohtuuhintaan. Järjestelmän päästöttömyys, luotettavuus ja tuotetun sähkön edullisuus ovat ne keskeiset elementit.

Jukka-Ruusunen-3.jpg

Onko Suomella edellytyksiä muuttua sähkön tuojasta sähkön viejäksi?

- Suomella on tähän edellytyksiä, jos Suomessa on niin houkutteleva investointiympäristö energiainvestoinneille, että yhtiöt haluavat investoida tänne. Kyse on puhtaasti markkinataloudesta ja investointiympäristöstä. Investointeja tehdään niissä maissa, joissa on hyvät investointiolosuhteet. Se on Suomen kannalta kilpailukykykysymys. Sähkön tuotannon kilpailukyky on myös ainoa tapa nostaa sähkönsaannin omavaraisuutta.

On hyvin mahdollista, että nyt kun OL3 tulee ja meille tulee lisää tuulivoimaa, niin yhä enenevässä määrin esimerkiksi kesäaikana viedään sähköä ja talvella taas tuodaan. Mutta pitää muistaa, että sähkö on erilainen tuote kuin varastoitavat tuotteet, kuten vilja tai autot. Koska sähköä ei voi varastoida, sähkössä vienti-tuonti -tilanne voi vaihdella tunnista toiseen. Jatkossa jopa viidentoista minuutin välein.

Meillä on jo nyt aika ajoin sähköä yllin kyllin. Voimalaitosten pitää toisinaan säätää pienemmälle teholle, koska sähköä ei voi panna mihinkään varastoon. Jatkossa joustavuus on tärkeää - etenkin kesällä. Silloin meillä on ydinvoimatuotantoa ja koko ajan enemmän tuulivoimaa, aurinkovoimakin lisääntyy. Tulee hetkiä että me tuotamme sähköä, jota me emme tarvitse. Silloin Suomi on kyllä valmis myymään sähköä ulkomaille aika edullisestikin. Joustavuus ja miten sitä pystyisi edistämään, se on asia jota Fingridillä mietitään jatkuvasti. Vesivoima tulee olemaan tässä keskeisessä roolissa.

Miten näet pohjoismaisen sähkömarkkinoiden yhteistyön kehittyvän tulevaisuudessa?

- Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden sisäisen kehityksen ohella jopa merkittävämpi kehitys on Euroopan tason kehitys, lainsäädännön kehitys ja sen eteenpäin vieminen sähkömarkkinoiden yhteisten eurooppalaisten pelisääntöjen löytämiseksi. Samoja pelisääntöjä tullaan käyttämään Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan rajalla, joten sanoisin, että sen merkitys on vähintään yhtä suuri kuin pohjoismaisen sisäisen kehityksen eteenpäin vieminen. Toki Pohjoismaissakin on paljon tekemistä, mutta sekin perustuu suurelta osin eurooppalaiseen lainsäädäntöön.

Isot rajasiirtoyhteydet ovat tulossa Pohjoismaista Keski-Eurooppaan. Me integroidumme yhä enemmän Saksan ja Keski-Euroopan aurinko- ja tuulijärjestelmään. Sitten kun pelisäännöt ovat vielä samat ja sähkö kulkee valon nopeudella, niin ollaan lähempänä oikeita Euroopan sähkömarkkinoita. Euroopan tason merkitys tulee olemaan suuri. Ensin Itämeren alue, ja sitten sen integroiminen Manner-Eurooppaan. Eurooppalainen lainsäädäntö on jo tehty. Toteutus on nyt tekemistä vailla valmis. Tämä on isoimpia muutoksia, joita sähkömarkkinoilla on tehty koskaan.

Aina kun on iso laajempi markkina, niin tasapainottaminen helpottuu. Nyt kun koko Euroopassa mennään yhä enemmän vaihtelevaan uusiutuvaan energiaan - Euroopassa on valtavat määrät aurinkovoimaa ja tuulivoimaa - on huomattu, että yksikään maa ei voi yksin ratkaista näitä ongelmia, koska ei ole varastoa, johon ylimääräinen sähkö voidaan laittaa. Mutta isommat markkinat tasaavat vaihtelua.


Teksti: Annika Rinne, Pasi Tuohimaa
Kuva ja video: Tapani Karjanlahti



Graafi_90prosenttia.png
Graafi_paastot.png