× Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä
Etusivu  /  VASTUULLISUUS  /  Suomen suurin ilmastoteko  /  Ydinvoimalla keskeinen rooli Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessakin

Mykkänen: Ydinvoimalla keskeinen rooli Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessakin

kai-mykkanen-web.jpg

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok), mitkä ovat mielestänne Suomen energiantuotannon vahvuudet ja heikkoudet?
- Suomen energiatuotannon vahvuus on sen toimitusvarmuus. Tulevina vuosina yhä suurempi haaste tulee olemaan tuotannon (ja kulutuksen) suurempi joustavuus.

Mitä uhkia ja mahdollisuuksia Suomen energiantuotanto kohtaa tulevaisuudessa?
- Järjestelmän joustavoittamisen tarve on sekä haaste että mahdollisuus. Kun vaihtelevatehoinen energiatuotanto lisääntyy, koko energiajärjestelmän joustavoittaminen tulee vaatimaan investointeja, uudenlaista ajattelutapaa ja aivan uusia yhteistyömuotoja koko energian tuotannon ja kulutuksen arvoketjussa. Toisaalta nopea eteneminen joustavan energiajärjestelmän rakentamisessa tuo osaamista, jolle tulee olemaan paljon vientipotentiaalia. Saman haasteen edessä painivat lähes kaikki maat, joissa tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa.

Erityisesti lämmitysenergian puolella ratkaisut, jotka perustuvat muuhun kuin polttamiseen tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia vähentää ilmastopäästöjä.

Miltä suomalainen energiapolitiikka mielestäsi näyttää ydinvoiman ja perustuotannon näkökulmasta?
- Ydinvoimalla tulee olemaan keskeinen rooli Suomen energiajärjestelmässä vastaisuudessakin. Toivottavasti rakenteilla olevat ydinvoimalat valmistuvat nopeasti.

Mihin suomalainen ja eurooppalainen energiapolitiikka on näkemyksesi mukaan menossa?
- Energiapolitiikan keskeisin kysymys tulevina vuosikymmeninä niin Suomessa kuin Euroopassakin tulee olemaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästöjen vähentäminen. Meidän pitää jatkaa määrätietoisilla toimilla, jotta energiajärjestelmämme on lähes päästövapaa vuosisadan puoleenväliin mennessä. Eurooppa hyötyisi energiamarkkinoiden vahvasta integraatiosta, mutta kansalliset intressit tulevat vastaisuudessakin näkymään maiden omissa päätöksissä. Mikäli päästöjen vähentäminen ei tapahdu EU-tason toimilla, on toivottava, että maat etenevät vastuullisesti kohti näitä tavoitteita kansallisten päätösten kautta.

Miten Suomen ja EU:n energiatavoitteet osuvat yhteen? Onko niissä ristiriitoja?
- Näkisin, että Suomen ja EU:n energiatavoitteet ovat pääosin ristiriidattomia. Suomi ja EU pyrkivät siihen, että energiajärjestelmästä tulisi fossiilivapaa ja molempien tavoitteena on varmistaa energian toimitusvarmuus. Suomi on jo vahvasti integroitunut Pohjoismaisen sähkömarkkinan, Nordpoolin, kautta alueelliseen energiamarkkinaan. Se toimii usein malliesimerkkinä kun EU pyrkii saamaan Keski-Euroopan markkinoita integroitumaan vahvemmin.

Millaisena energiapolitiikka näyttäytyy ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Toisin sanoen, miten Suomen kansalliset intressit suhteutuvat EU:ssa määriteltyihin tavoitteisiin päästövähennyksille?
- Suomi tekee tarvittavat toimet, jotta saavutamme EU:ssa yhdessä päätetyt päästötavoitteet. Tietyiltä osin Suomi etenee myös EU:ssa päätettyjä tavoitteita nopeammin. Suomen intressissä on mahdollisimman kunnianhimoinen ilmastopolitiikka EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Onko ydinvoiman merkitys energia- ja ilmastostrategiassa mielestäsi riittävästi huomioitu? Otetaanko energia-alan uudet innovaatiot strategiassa riittävästi huomioon?
Esimerkiksi nyt vahvasti keskusteluun nousseista pienistä reaktoreista SMR:stä (Small Moduliced Reactor)  ei puhuta vielä strategiassa lainkaan.
- Suomeen on rakenteilla kaksi uutta ydinvoimalaa, joten akuuttia tarvetta ei ollut painottaa enempää ydinvoimaa energia- ja ilmastostrategiassa tässä vaiheessa. Keskeisempää on nyt varmistaa, että saamme saastuttavimmat energiamuodot vähitellen pois paletistamme ja hakea ratkaisuja, joilla saamme liikenteen päästöt alas.

SMR on mielenkiintoinen uusi lähestymistapa ydinenergian tuotantoon. Koko ala odottaa kokemuksia ensimmäisestä kaupallisesta laitoksesta Yhdysvalloissa. Mikäli tulokset ovat positiivisia, saattaa aihe nousta Suomessakin ajankohtaiseksi.

Millaisena näet ydinvoiman kustannusten näkökulmasta?
- Ydinvoima tulee kohtaamaan koko ajan kovenevaa kustannuskilpailua, kun uusiutuvien energiamuotojen kustannukset jatkavat laskuaan. Loppupelissä on sijoittajan valinta, mihin energiamuotoon hän investoi vallitsevassa sähkömarkkinassa.


Teksti: Annika Rinne, Pasi Tuohimaa
Kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia
Graafi_90prosenttia.png
Graafi_paastot.png