× Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä
Etusivu  /  VASTUULLISUUS  /  Suomen suurin ilmastoteko  /  Suomi voi helposti korvata fossiilista tuotantoa kasvattamalla omavaraisuuttaan

Keskustan Hanna Kosonen: Suomi voi helposti korvata fossiilista tuotantoa kasvattamalla omavaraisuuttaan


Keskustan ilmasto- ja energia- ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen, mitkä ovat mielestäsi Suomen energiantuotannon vahvuudet ja heikkoudet?
- Järjestelmämme on turvallinen ja huoltovarma. Suomen energiapaletti on laaja: jos joku osa hajoaa, niin meillä on korvaavia energiamuotoja. Energiamurros tapahtuu nopeasti, ja me pystymme Suomessa vastaamaan tähän muutokseen. Kun meillä ei ole merkittävää omaa fossiilista tuotantoa, ei ole poliittisesti niin haasteellista siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin. Voimme helposti korvata fossiilista tuontienergiaa kasvattamalla omavaraisuutta. Vaihtotasekin tällöin kasvaa. OL3 on hyvä ratkaisu tässä vaiheessa, kun ei ole parempiakaan energian tuotantomuotoja keksitty. Olkiluoto 3 on sen suhteen todella hyvä, että se on kauan käytössä, ja meillä ydinvoima on erittäin turvallista. Meillä ei ole maanjäristyksiä eikä muita ympäristöuhkia. Ydinjätteenkin pystymme hoitamaan kansallisesti.

Entä mitä uhkia ja mahdollisuuksia Suomen energiantuotanto kohtaa tulevaisuudessa?
Hanna-Kosonen-pysty.jpg- Meillä on sekä keskitetty että hajautettu tuotantomalli eli meillä on mahdollisuuksia vastata energiantuotannon haasteisiin kysyntäjoustoilla. Moni yhtiö on kuitenkin kunnan hallussa. Uhkana on se, että poliittisesti ei pystytä tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka markkinaehtoisesti pystyttäisiin tekemään. Meillä on nyt näennäisesti markkinaehtoinen järjestelmä, mutta todellisuudessa se on vahvasti julkisessa omistuksessa. Nyt energiamurros on niin suuri, että meillä on tarve tehdä nopeasti ja joustavasti päätöksiä.

Venäjä on osaltaan uhka, ja se, miten maailmanpolitiikka Venäjän osalta kohtelee meitä. Omavaraisuus ja sen myötä riippumattomuus Venäjästä olisi tulevaisuudessa tärkeää.

Uhkana on myös energian hinnan nousu: Mitä jos lyhyellä aikavälillä syntyykin nykyistä paljon edullisempia korvaavia energiamuotoja? Ydinvoiman kustannukset kun pysyvät pitkään suhteellisen korkealla.

Millä tasolla ydinvoima ja perustuotanto ovat Suomessa verrattuna muihin EU-maihin? Millä tavalla OL3 muuttaa tätä?
- Eipä Ruotsikaan halua luopua ydinvoimasta, ja Saksassa on ongelmia ydinvoimasta luopumisessa. Siellä poltetaan nyt kivihiiltä. Se ei näytä ulospäin hyvältä.

Mihin suomalainen ja eurooppalainen energiapolitiikka on näkemyksesi mukaan menossa?
- Toivon, että olemme menossa Euroopassa vahvemmin kohti yhteisiä markkinoita niin, että meillä olisi entistä tiiviimpi ja joustavampi järjestelmä. Nyt meillä on jo yhtenäinen markkina pohjoismaissa, mutta tällainen olisi toivottava koko Euroopan laajuisena. Säätövoiman merkitys kasvaa koko ajan, ja sen osalta tarvitaan uusia ratkaisuja. Tätä ei ole vielä oikein onnistuttu ratkaisemaan. Esimerkiksi jos sähköautot lisääntyvät merkittävästi, siihen tarvitaan säätöteknologiaa ja akkuja. Mikäli näin tapahtuu, Norja on vihjannut tarvitsevansa koko vesivoimansa omaan käyttöönsä.

Miten Suomen ja EU:n energiatavoitteet osuvat yhteen? Onko niissä ristiriitoja?
- Suomessa on yksimielisyys siitä, että päästökauppajärjestelmä pitää uusia. Päästökaupan hinnat ovat tällä hetkellä liian alhaisia. Päästöoikeuksien hintoja pitäisi saada ylöspäin, jotta päästökaupan ohjaava vaikutus olisi vahvempi ja pystyisimme tehokkaammin vastaamaan ilmastonmuutokseen.

Millaisena energiapolitiikka näyttäytyy ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta?
- Voimme olla ylpeitä hallituksen kunnianhimoisesta politiikasta. Suomi on neljäntenä World Economic Forumin listauksessa, jossa arvioidaan maiden valmiutta saavuttaa ilmastotavoitteet. Tämä on hyvä tilanne ja suunta oikea. Suomi on ja meidän on oltava esikuvia ja tienraivaajia uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa.

Miten Suomen kansalliset intressit suhteutuvat EU:ssa määriteltyihin tavoitteisiin päästövähennyksille?
- Suomella on kovat tavoitteet, ja niistä on suhteellisen helppoa pitää kiinni. Mutta tätä pitäisi vaatia ponnekkaammin myös muilta mailta.


Teksti: Annika Rinne, Pasi Tuohimaa
Kuva ja video: Tapani Karjanlahti
Graafi_90prosenttia.png
Graafi_paastot.png