× Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä
Etusivu  /  VASTUULLISUUS  /  Suomen suurin ilmastoteko  /  OL3:n vaikutus on seutukunnallisesti suuri

OL3:n vaikutus on seutukunnallisesti suuri

Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi, millainen merkitys OL3:lla on alueen talouteen?

Mikä on vaikutus alueen työllisyydelle?
- OL3:n vaikutus on todella iso seutukunnallisesti. Se työllistää rakentajien lisäksi paljon alihankkijoita sekä muita palvelujen tarjoajia. Tarkkoja lukuja meillä ei ole, mutta talousarvion puitteissa voi sanoa, että tuloverokertymät ovat olleet kasvussa rakennusprosessin aikana. Taloudellinen hyöty on ollut seutukunnallisesti merkittävä. Pääosa rakentajista on sijoittunut Eurajoelle, Raumalle ja Poriin, joille myös taloudellinen vaikutus on ollut merkittävin.

Mikä on vaikutus kunnan tuloihin?
- Käsittelimme juuri vuoden 2017 tilinpäätöstä. Tilastoista huomataan, että Eurajoen työllisyysaste on parantunut edelleen. Yksi merkittävä syy on OL3:n rakennusprosessi. Kunnan tulovero oli yli kolme miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna, mikä on tämän kokoiselle kunnalle iso kasvu. Väestönkasvu oli 122 henkilöä. Iso osa näistä uusista kuntalaisista on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä OL3:n rakennuttajan puolelta. Toivottavasti OL3:n valmistuttua osa näistä maahanmuuttajista saa töitä alueen muulta teollisuudelta, koska työvoimapulaa on monella eri sektorilla. OL3 tuo kunnalle kiinteistöverotuottoja aiempaa enemmän.


Onko OL3 houkutellut uusia investointeja alueelle?

- Tietenkin kunnan kasvaneet tulot ovat mahdollistaneet investoimisen kunnan palveluihin ja infraan. Erinomaiset palvelut ja nykyaikainen infrastruktuuri ovat kunnalle merkittäviä vetovoimatekijöitä. Luonnollisesti alueen yritykset ovat hyötyneet OL3:n rakennusprojektista. Olkiluoto 3 on ollut positiivinen tekijä kaiken kaikkiaan. Sen vaikutuksesta on syntynyt uusia yrityksiä ja palvelut ovat monipuolistuneet. Se on ollut iso investointi TVO:lle ja merkittävä työllistäjä seutukunnalle. Ne, jotka tulivat tänne töihin OL3:a varten, ovat nyt hakeneet uusia työtehtäviä alueelta ja siten helpottaneet alueen työvoimapulaa. Tänne tulleet työntekijät ovat huomanneet, että Satakunta on hyvä paikka olla ja elää, ja näin ollen jääneet alueelle.

Vuonna 2016 Eurajoen väestönkasvu oli noin 140 henkilöä, Eurajoki on ollut seutukunnan ainoa selkeä muuttovoittokunta useana vuonna. Olkiluodossa on TVO:lla ja Posivalla yhteensä noin 950 työntekijää, alihankkijat mukaan lukien noin 1500. Kun tähän lisätään OL3-työmaan noin 1600 työntekijää, luku nousee yli kolmeen tuhanteen. Työllistäjänä TVO erittäin merkittävä, ei pelkästään Eurajoella vaan koko Lounais-Suomessa.

On vielä avoinna, mitä tapahtuu kun OL3:n varsinainen käyttöönotto tapahtuu ja OL3-projektin työntekijät hakeutuvat muihin tehtäviin. Oma käsitykseni on, että osa työntekijöistä jää alueelle, koska työvoimapula koettelee koko Lounais-Suomea. RMC:n telakka Raumalla ja Meyerin telakka Turussa tarvitsevat uusia työtekijöitä ja niiden alihankintaketju ulottuu Eurajoelle saakka. Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi koko ajan uusia työntekijöitä. Sinne tullaan töihin missä menee hyvin!

Onko OL3 synnyttänyt alueelle uusia yrityksiä?

- Lukumäärää en osaa sanoa, mutta alueellisesti on syntynyt uusia yrityksiä. Seutukunnalla erilaisten palvelujen asiakasmäärät ovat varmasti lisääntyneet, ja sitä myöten on myös palveluntarjonta lisääntynyt ja laajentunut.

Onko paikallisen huippuosaamisen kasvamisella ollut identiteettivaikutusta alueella?

Onko alueelle jäänyt voimalan valmistumisen jälkeen kahvilakulttuuria tai onko nähtävissä ollut muita vaikutuksia paikalliseen elinvoimaisuuteen?
- Ulkomaalaistaustainen työväestö on vaikuttanut esimerkiksi kauppojen valikoimaan, kaupat ovat saaneet eurooppalaisia vaikutteita huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tämä on valmentava asia yrittäjille. Kulttuurivaikutteet monipuolistavat olemassa olevia palveluja ja tuovat vähän lisäväriä ja lisämausteita niihin. OL3:n rakentajista Eurajoelle on sijoittunut komennusmiehiä parakkimajoitukseen. Raumalla on ranskalaisia työntekijöitä, ja Siemens on tuonut alueelle paljon saksalaisia.

Mitä uusia mahdollisuuksia OL3 on tuonut alueelle?

- OL3 on tuonut mukanaan projektiosaamista ja on varmasti jättänyt alueelle positiivisen jäljen tämän kokoluokan projektien hoitamiselle. Uudenlainen tapa toteuttaa näin suuria hankkeita on tuonut alueelle uutta erikoisosaamista, joka on jakaantunut koko Lounais-Suomeen.

Miten kuntalaiset itse ovat suhtautuneet uuden voimalan tuloon? Eikö ydinvoima pelota eurajokelaisia?

Tutkimusten mukaan kuntalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti ydinvoimaan, mistä se johtuu?
- Kuntalaisten selkeä enemmistö suhtautuu pääsääntöisesti uuteen voimalaan hyvin positiivisesti. OL1 ja OL2 ovat toimineet jo 70-luvulta asti ja siellä on käyty töissä. Voimaloihin on jo totuttu. Eurajoen kuntalaiset tietävät, että ydinvoimalat ovat turvallisia ja niiden toiminta on hyvin tarkoin säänneltyä. Turvallisuuskäsitys on täällä huipussaan. TVO on informoinut asukkaita mallikkaasti. Esimerkiksi muualla Suomessa, jossa ei ole ydinvoimaloita, ei tällaista tietoa ole. Suomessa ydinvoimalaitosten turvallisuus on huippuluokkaa, ulkomaillakin sitä arvostetaan. Kyllä voi olla ylpeästi suomalainen.

Minulta kysytään usein, että ”kuinka olette kuntana saattaneet antaa luvan ydinjätteen loppusijoituspaikkaan?”. Sitä on hyvin vaikea selittää toimittajille, mutta toimittajien vierailtua Olkiluodossa, hekin ovat ymmärtäneet mitä turvallisuuskulttuuri ja suomalainen tapa hoitaa asiat käytännössä tarkoittaa. TVO:n korkeatasoinen osaaminen, turvallisuuskulttuuri, tapa hoitaa asioita luotettavasti ja tiivis yhteistyö kunnan kanssa ovat olleet merkittäviä tekijöitä päätöksen taustalla.


Perheenäiti Minna Piirainen ylistää Eurajoen kyläkouluja

MinnaPiirainen2.jpgKunnalla töissä oleva hallintosihteeri Minna Piirainen muutti perheineen alun perin Eurajoelle siksi, että Eurajoella lapset saavat käydä kyläkoulua. Entisellä kotipaikkakunnalla käynnissä oli koulujen lopettamisbuumi.

”Eurajoella kaikki kyläkoulut ovat tallella. Pienimmässä koulussa on vain 20 oppilasta. Täällä kouluverkkoa pidetään yllä”, Piirainen sanoo.

”Totta kai tiedän, että etenkin OL3 on tuonut kuntaan valtavasti verotuloja ja sitä kautta tietynlaista hyvinvointia. ”

Kunnan palveluissa tai kansainvälistymisessä Piirainen ei ole huomannut mainittavaa muutosta OL3:n myötä.



Teksti: Annika Rinne, Pasi Tuohimaa
Kuva ja video: Tapani Karjanlahti
Graafi_90prosenttia.png
Graafi_paastot.png