Teollisuuden Voima Oyj:n hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Pörssitiedote 27.2.2013
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 (pdf)
Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2012 (pdf)
Toimintaympäristö
Koko maailmassa oli vuoden 2012 lopussa käytössä 437 ydinvoimalaitosyksikköä, 30:ssä eri maassa. Näillä tuotettiin noin 13 prosenttia maailman sähköntarpeesta. Lisäksi rakenteilla on 64 uutta reaktoria. Lähivuosien aikana uusia ydinvoimalaitoshankkeita odotetaan Euroopan lisäksi käynnistyvän varsinkin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisen ydinvoimalaitoskapasiteetin arvioidaan kasvavan nykyisestä vajaasta 400 gigawatista (GW) noin 580 GW:n tasolle.
Euroopan unionin sähköstä lähes 30 prosenttia tuotetaan ydinvoimalaitoksissa, joita on käytössä 14 jäsenmaassa kaikkiaan 134 reaktoria. Laitosten yhteenlaskettu kapasiteetti on 133 GW. Suurin osa näistä ydinvoimalaitoksista rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Nyt EU:ssa on rakenteilla neljä reaktoria. Myös käytössä olevien ydinvoimalaitosten käyttöiän pidentämistä suunnitellaan monessa maassa. TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitos saavutti vuonna 2012 historiansa toiseksi parhaan tuotantotuloksen, 14,45 TWh (miljardia kilowattituntia) sähköä. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 93,7 prosenttia. Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa TVO:n tuotanto oli 14,93 TWh. Olkiluodon tuottaman sähkön osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli noin 17 prosenttia. Liiketoiminnan tulos TVO toimii omakustannusperiaatteella (Mankala-periaatteella). Kaikki vuotuiset kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön hinnassa. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen tulokseen perustuvia tunnuslukuja ei esitetä. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 352,2 (352,4) miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 14 853 (14 944) GWh. Konsernin tulos oli -1,8 (5,7) miljoonaa euroa. Rahoitus ja maksuvalmius TVO:n rahoitustilanne on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. TVO:n osakepääoma 31.12.2012 oli 606,2 (606,2) miljoonaa euroa. TVO, omakustannusperiaatteella toimivana listaamattomana julkisena osakeyhtiönä, noudattaa listayhtiöiden hallinnointikoodia soveltuvin osin. TVO:lla ei ole velvollisuutta noudattaa hallinnointikoodia, eikä siten myöskään Comply or Explain -periaatetta. Arvopaperimarkkinalain (14.12.2012/746) mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeellelaskijan on esitettävä toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. TVO on antanut erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään, joka on julkaistu yhtiön internet-sivuilla, www.tvo.fi, samanaikaisesti tämän toimintakertomuksen kanssa. Yhtiön hallintoelimet ja niiden toiminta vuonna 2012 on kuvattu erillisessä dokumentissa (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä), joka on julkaistu yhtiön internet-sivuilla. Ydinenergialainsäädännön perusperiaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ydinenergian käyttöä, käytön valvontaa ja ydinturvallisuutta koskevat keskeiset säännökset sisältyvät ydinenergialakiin ja ydinenergia-asetukseen sekä niiden nojalla annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin, kuten Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeisiin. Tämän lisäksi ydinenergian käyttöön sovellettavia säännöksiä on muun muassa säteilylaissa. Ydinlaitoksen haltijan vastuuseen ydinvahingosta sovelletaan puolestaan ydinvastuulakia, jonka väliaikaista muuttamista koskeva lakiesitys annettiin vuonna 2011. Laki tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Väliaikaisen lakimuutoksen mukaan laitoksenhaltijan vastuu Suomessa tapahtuvista ydinvahingoista on rajoittamaton, mutta rajoitettu muualla kuin Suomessa syntyneissä ydinvahingoissa 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (SDR), joka vastaa noin 700 miljoonaa euroa. Laitoksenhaltijalla pitää olla ydinvahingosta johtuvan vastuun varalta vakuutus vähintään 600 miljoonaan SDR:ään asti. Riskienhallinta Riskienhallinnan tarkoitus on tukea tavoitteiden saavuttamista ja estää riskejä toteutumasta sekä pienentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia. Riskienhallintaa valvoo yhtiön hallitus, joka vahvistaa yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Yhtiön merkittävimmät riskit liittyvät OL3-projektin aikatauluun. Laitostoimittajalta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi raportointikaudella, että laitosyksikkö ei valmistu säännölliseen sähköntuotantoon vuonna 2014. Raportointikauden jälkeen TVO tiedotti varautuvansa siihen, että OL3-laitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016. Sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009. Viiveestä aiheutuu lisäkustannuksia ja menetyksiä, joista yhtiö on vaatinut OL3:n avaimet käteen -laitostoimittajalta korvausta. Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat TVO jätti katsauskaudella kanteen ja vastineen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Kanteen rahamääräinen arvio TVO:n kustannuksista ja menetyksistä oli noin 1,8 miljardia euroa, johon sisältyi TVO:n varsinainen vaatimus ja arvio-osuus. Ydinvoima Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 Olkiluodon voimalaitosyksiköiden, Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2), sähköntuotanto vuonna 2012 oli 14 450 (14 203) GWh ja käyttökerroin yhteensä 93,7 (92,8) %. Vuosihuollot Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuoden 2012 vuosihuollot aloitettiin poikkeuksellisesti jo huhtikuussa OL1:n generaattorissa 24. huhtikuuta havaitun kosteuden seurauksena ja päättyivät 6. kesäkuuta, jolloin OL2 kytkettiin takaisin valtakunnan verkkoon. OL3 on rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA NP GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009. Valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. Laitostoimittajan laitosyksikön asennustyöt ja automaation suunnittelu eivät ole edenneet laitostoimittajan aikataulujen mukaisesti. Laitostoimittajalta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi raportointikaudella, että laitosyksikkö ei valmistu säännölliseen sähköntuotantoon vuonna 2014. Raportointikauden jälkeen TVO tiedotti varautuvansa siihen, että OL3-laitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016. Laitostoimittaja on vastuussa aikataulusta. TVO on edellyttänyt laitostoimittajalta kokonaisaikataulun päivittämistä, uutta vahvistusta ja analyysia valmistumispäivästä sekä selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla aikataulussa pysytään. Eduskunta jätti 1.7.2010 voimaan valtioneuvoston 6.5.2010 tekemän myönteisen periaatepäätöksen TVO:n periaatepäätöshakemuksesta neljännen ydinvoimalaitosyksikön (OL4) rakentamisesta Olkiluotoon. Ydinpolttoainehankintojen arvo vuonna 2012 oli 67,4 (50,0) miljoonaa euroa ja kulutuksen arvo 46,1 (43,5) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista. TVO:n käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta huolehtii yhteisyritys Posiva Oy, jonka toisena omistajana on Fortum Power and Heat Oy. Meri-Pori TVO:n osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa tuotetusta sähköstä oli 477,4 (814,9) GWh ja sen tuottamiseen käytettiin hiiltä 168,7 (274,0) tuhatta tonnia ja hiilidioksidipäästöoikeuksia 399,8 (651,8) tuhatta tonnia. Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat 24,1 (25,4) miljoonaa euroa, josta valtaosa käytettiin ydinjätehuoltoon liittyvään T&K-toimintaan. Investoinnit vuonna 2012 olivat 337,3 (316,0) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 336,9 (313,8) miljoonaa euroa, josta OL3-projektiin kohdistui 274,2 (252,8) miljoonaa euroa. Turvallisuus ja ympäristöasiat Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. Ydinturvallisuuteen merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia ei ollut. Vuoden 2012 aikana laadittiin Säteilyturvakeskukselle (STUK) viisi erikoisraporttia sekä perussyyselvitys järjestelmien erotuksista vuosihuoltojen yhteydessä. Erikoisraportoiduista tapahtumista yksi luokiteltiin kansainvälisellä INES-asteikolla (0 - 7) poikkeuksellisena turvallisuuteen vaikuttavana tapahtumana luokkaan 1 ja neljä luokkaan 0. Henkilöstö Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 868 (818) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 884 (853) henkilöä. TVO:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 863 (813) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 879 (847) henkilöä. TVO:n vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 772 (738) henkilöä. TVO:laisten perus-, täydennys- ja jatkokoulutus toteutui aikaisempien vuosien tapaan. Henkilöstöä koulutettiin yhteensä 8 636 (11 137) päivää, eli keskimäärin 9,8 (13,1) päivää jokaista TVO:laista kohden. TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. TVONS tuottaa asiakkailleen korkeaan ydinturvallisuuteen, kustannustehokkaaseen toimintaan ja ydinjätehuoltoon liittyvää palvelua ja osaamista. TVO:n henkilöstön erikoisosaaminen on TVONSin asiakkaiden käytettävissä. TVO vastaanotti tammikuun lopussa tarjoukset, jotka liittyvät Olkiluotoon rakennettavaan uuteen OL4-ydinvoimalaitosyksikköön. Tarjoukset saatiin kaikilta kilpailussa mukana olleilta laitostoimittajilta ja ne edustavat erilaisia laitostekniikoita ja toimituskokonaisuuksia. Alkaneella tilikaudella sähköntuotannon odotetaan jatkuvan edellisen vuoden tapaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantoedellytykset ovat hyvät. Ydinpolttoaineen saatavuus on varmistettu pitkäaikaisin sopimuksin. Teollisuuden Voima Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 9 360 000 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta. Lehdistötiedustelut:
EU:n komission energian tiekartta 2050 sisältää energiaskenaarioita, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 80 prosenttia. Sähkön kulutus kasvaa kaikissa skenaarioissa. Ydinvoimalla on tiekartassa tärkeä rooli päästöjen vähentäjänä ja eniten ydinvoimaa sisältävät skenaariot johtavat alimpiin kustannuksiin.
EU:ssa jatkettiin ydinturvallisuuden arviointia. Huhtikuussa 2012 julkaistussa raportissa todetaan, että EU:n ydinvoimalaitosten turvallisuus on hyvällä tasolla. Raportin mukaan tarvitaan kuitenkin kansallisia toimenpiteitä, joilla voidaan varautua erityisesti ääriolosuhteiden vaikutuksiin. Näitä kansallisia toimintasuunnitelmia laaditaan parhaillaan, ja osa toimenpiteistä on jo toimeenpantavana. Turvallisuusarvioinnin jatkotoimina komissio on valmistelemassa uutta ydinvoimalainsäädäntöä, etenkin ydinturvallisuuteen ja ydinvastuuseen liittyen.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) loppuraportin mukaan suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta, muun muassa varautumista vakaviin onnettomuuksiin, maanjäristyksiin ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin, on parannettu järjestelmällisesti niiden käyttöönotosta lähtien. STUK nosti kuitenkin esiin joitakin uusia kysymyksiä ja parannusesityksiä. Olkiluodon 1- ja 2-yksiköillä suunnitellaan muun muassa parannuksia, joilla pienennetään hätätilanteessa tarvittavan jäähdytyksen riippuvuutta sähköjärjestelmistä.
Ydinvoimalla tärkeä rooli Suomen energiapolitiikassa
Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa on sovittu ilmasto- ja energiastrategian päivityksestä. Tähän liittyen elinkeinoministeri Jyri Häkämies käynnisti vuonna 2012 Puhdas energia -ohjelman valmistelun. Ohjelmassa ydinvoimalla on merkittävä rooli; ydinvoimainvestointien osuus on puolet esitetyistä investoinneista. Ohjelman päämääränä on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, luoda työpaikkoja, vähentää energian tuontia ja vauhdittaa kotimaisen puhtaan energian teknologian kehittämistä sekä käyttöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti työryhmän maaliskuussa selvittämään vaihtoehtoja ydinvoimayhtiöiden käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Yksi selvitettävä asia oli mahdollisuus sijoittaa suunnitteilla olevan Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine Olkiluotoon. Työryhmä jätti kesäkuussa 2012 väliraportin. Sen mukaan Olkiluotoon mahtuvan käytetyn ydinpolttoaineen tarkka määrä selviää vasta vuosikymmenten kuluessa. Työryhmän loppuraportti julkaistiin vuoden 2013 alussa. Raportin keskeinen suositus oli, että loppusijoituksessa on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta pyrkiä optimoituun ratkaisuun ja hyödyntää alalle Posiva Oy:n hankkeen myötä kehittynyttä osaamista ja kokemuksia. Raportin mukaan kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole, onko loppusijoitustiloja yksi vai kaksi. Työryhmä suositti, että yhtiöt jatkavat neuvotteluja ratkaisun löytämiseksi Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen osalta ja totesi, että kaupalliset neuvottelut eivät kuulu työryhmän työn piiriin.
Suomen hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi hiilidioksidipäästöttömään ydin- ja vesivoiman tuotantoon liittyvä vero, jonka tarkoituksena on kerätä valtiolle 170 miljoonaa euroa vuodessa. Vero otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2014. Veron yksityiskohdat ovat vielä auki.
Suomen sähkön kulutus lähes ennallaan
Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2012 oli 85,2 terawattituntia (TWh). Kulutus kasvoi 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön hankinnasta aikaisempaa pienempi osuus katettiin kotimaisella tuotannolla. Tuonnin osuus nousi ennätykselliseen 21 prosenttiin. Lämmin sää vähensi sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja sen osuus oli 26,8 prosenttia. Ydinsähköä tuotettiin 22,1 terawattituntia ja sen osuus oli 25,9 prosenttia sähkön hankinnasta.
Keskeiset tapahtumat
Olkiluoto 2 (OL2) saavutti kaikkien aikojen parhaan tuotantotuloksensa, 7,48 TWh. OL2:n käyttökerroin, 96,9 % oli myös OL2:n kaikkien aikojen paras. Olkiluoto 1:n (OL1) tuotantoa vähensi keväällä tapahtunut generaattorin rikkoutuminen, minkä vuoksi voimalaitoksen vuosihuollot aloitettiin suunniteltua aikaisemmin. OL1:n käyttökerroin oli tästä huolimatta 90,4 %. Laitosyksiköiden vuosihuollot toteutettiin 24.4. - 6.6.2012.
Vuosina 2010 - 2012 tehtyjen laitosparannusten ansiosta ydinvoimalaitoksen turvallisuus on parantunut entisestään, ja kummankin laitosyksikön nettosähköteho on turbiinilaitosten hyötysuhteen parantuessa kasvanut noin 20 megawattia (MW). Molempien laitosyksiköiden nimellinen nettosähköteho on nyt 880 MW. TVO suunnittelee ja toteuttaa edelleen turvallisuusparannuksia muun muassa EU:n laajuisten ydinvoimalaitosten turvallisuusselvitysten, ns. stressitestien, puitteissa.
Olkiluodon ydinvoimalaitos saavutti 20.4.2012 historiallisen 400 TWh:n sähköntuotannon rajan.
Olkiluoto 3 (OL3) -laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit ja pääkomponentit on asennettu paikoilleen. Reaktorilaitoksen automaation suunnittelu, putkistojen hitsaukset, sähköistystyöt sekä painekokeet jatkuivat. Reaktorilaitoksen sähkönjakelun käyttöönotto aloitettiin. Turbiinilaitoksen prosessijärjestelmien käyttöönottokokeet jatkuivat.
OL3:n asennustyöt ja automaation suunnittelu eivät ole edenneet kiinteähintaisella avaimet käteen -sopimuksella laitosyksikköä rakentavan AREVA-Siemens-konsortion aikataulujen mukaisesti. Laitostoimittajalta saatujen tietojen perusteella TVO arvioi, että laitosyksikkö ei valmistu säännölliseen sähköntuotantoon vuonna 2014.
TVO käynnisti maaliskuussa Olkiluoto 4 (OL4) -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen kuuluvan tarjouskilpailun. OL4-hankkeen kilpailuvaiheessa mahdollisina reaktorilaitostoimittajina ovat mukana AREVA, GE Hitachi, Korea Hydro & Nuclear Power, Mitsubishi Heavy Industries ja Toshiba.
Toukokuussa (8.5.2012) tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun TVO:lla kuljetettiin ensimmäisen kerran radioaktiivista jätettä voimalaitosjäte- eli VLJ-luolaan. TVO:n laitosyksiköiden tuottamaa matala- ja keskiaktiivista jätettä oli Olkiluodossa vuoden loppuun mennessä varastoitu yhteensä 5 640 kuutiometriä (m3). Jätettä kertyy vuosittain noin 100 - 180 m3. VLJ-luolaan varastoidaan myös Suomen terveydenhuollosta, teollisuudesta ja tutkimuksesta syntyvät radioaktiiviset pienjätteet. Valtioneuvosto myönsi 22.11.2012 TVO:lle luvan loppusijoittaa myös rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -laitosyksikön matala- ja keskiaktiiviset ydinjätteet VLJ-luolaan. Loppusijoitusluolan laajennus tulee ajankohtaiseksi arviolta 2030-luvulla, jolloin nykyiset loppusijoitussiilot tulevat täyteen.
Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivaraston (KPA-varasto) laajennustyömaan harjannostajaisia vietettiin 31.8.2012. Laajennus kaksinkertaistaa käytössä olevien polttoainealtaiden kapasiteetin. Laajennusosa on tarkoitus ottaa virallisesti käyttöön vuoden 2014 alussa.
Posiva jätti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle 28.12.2012.
EU-komission kilpailuosasto teki marraskuussa päätöksen, jonka mukaan komissiolle tehty kantelu suomalaisten voimayhtiöiden yleisesti käyttämän omakustannushintaisen toimintamallin lainmukaisuudesta katsotaan loppuun käsitellyksi. Omakustannushintaisessa toimintamallissa (ns. Mankala-malli) yritys myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan osakkaiden vastatessa osuutensa mukaisesti tuotantoyhtiön kustannuksista.
TVO:n pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen määrä, lukuun ottamatta osakkaille edelleen lainattua lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastolta, oli vuoden lopussa 3 196,9 (31.12.2011: 2 922,0) miljoonaa euroa, josta huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainoja oli 229,3 (179,3) miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden aikana 775,0 (33,9) miljoonaa euroa, josta osakaslainoja oli 50,0 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana 241,2 (11,6) miljoonaa euroa.
TVO päivitti kesäkuussa joukkovelkakirjalainaohjelmansa (EMTN) ja nosti ohjelmakoon 2,5 miljardista 3 miljardiin euroon. Yhtiö laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa liikkeeseen 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka laina-aika on 7 vuotta ja kuponkikorko 4,625 prosenttia. Lisäksi yhtiö on laskenut raportointikaudella EMTN-ohjelman puitteissa liikkeeseen kaksikymmenvuotisen 20 miljoonan, viisitoistavuotisen 75 miljoonan sekä kymmenvuotiset 30 miljoonan ja 100 miljoonan euron suuruiset ns. private placement -lainat.
TVO allekirjoitti maaliskuussa 2011 viisivuotisen 1,5 miljardin euron syndikoidun valmiusluoton, joka sisältää kaksi vuoden mittaista pidennysoptiota. Maaliskuussa 2012 valmiusluottoa jatkettiin 1,45 miljardin euron osalta yhdellä vuodella. Vuoden lopussa TVO:lla oli nostamattomia luottositoumuksia ja kassavaroja yhteensä 2 164 (2 376) miljoonaa euroa. Tästä omistajien antamia huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainasitoumuksia oli yhteensä 530 miljoonaa euroa, josta 230 miljoonaa euroa on kohdistettu OL4-projektin kilpailu- ja suunnitteluvaiheen rahoittamiseen ja 300 miljoonaa euroa OL3-projektin rahoitustarpeisiin.
Yhtiö on nostanut raportointikaudella Olkiluoto 4 (OL4) -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaihetta varten tarkoitettua korotonta osakaslainaa yhteensä 50 miljoonaa euroa.
OL3-projektin rahoituskulut on aktivoitu taseeseen.
TVO käyttää oikeuttaan lainata varoja takaisin Valtion ydinjätehuoltorahastolta laissa määrättyjen sääntöjen puitteissa. Lainaa lisättiin katsauskaudella 39,2 (40,2) miljoonaa euroa. Lainan määrä 31.12.2012 oli 881,7 (31.12.2011: 842,6) miljoonaa euroa ja se on edelleen lainattu yhtiön A-osakesarjan osakkaille.
Fitch Ratings laski kesäkuussa TVO:n pitkäaikaista luottoluokitusta luokasta A- luokkaan BBB+. Lyhytaikainen luokitus on edelleen tasolla F2. Standard & Poor's Rating Services puolestaan myönsi kesäkuussa TVO:lle uutena luokituksena pitkäaikaisen luottoluokituksen BBB ja lyhytaikaisen luokituksen A-2. Lisäksi Japan Credit Rating Agencylla (JCR) on voimassa AA-luokitus TVO:lle. Kaikki luokittajat arvioivat TVO:n tulevaisuuden näkymät vakaiksi.
Osakepääoma ja osakeanti
Yhtiössä on 1 394 283 730 (1 394 283 730) osaketta, joista 680 000 000 osaketta kuuluu A-sarjaan ja 680 000 000 osaketta B-sarjaan sekä 34 283 730 osaketta C-sarjaan. A-sarjan osakkeet oikeuttavat OL1:n ja OL2:n tuottamaan sähköön ja B-sarjan osakkeet OL3:n tuottamaan sähköön. C-sarjan osakkeet oikeuttavat Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuuden tuottamaan sähköön.
Hallinnointiperiaatteet
Hallintoelimet
Sääntely-ympäristö
Ydinenergian käyttö on luvanvaraista. Periaatepäätöstä, rakentamislupaa ja käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta. Ydinenergian käytön turvallisuuden valvonta kuuluu Säteilyturvakeskukselle, joka huolehtii myös turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta ja ydinmateriaalivalvonnasta.
Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Toimitusjohtaja, apunaan johtoryhmä, vastaa TVO:n tavoitteiden ja strategian mukaisesta riskienhallinnasta. Johtoryhmän alaisuudessa toimii riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on arvioida organisaatioyksiköiden toteuttamaa riskienhallintaa ja varmistaa riskien tarkoituksenmukainen käsittely yhtiössä. Organisaatioyksiköt vastaavat riskienhallinnan käytännön toteutuksesta.
TVO:ssa riskienhallinta on osa yhtiön turvallisuuskulttuurin mukaista toimintajärjestelmää ja jokapäiväistä toimintaa. Toiminnan uhkia ja eri riskitekijöitä sekä menetelmiä niiden ennaltaehkäisemiseen, hallintaan ja vähentämiseen seurataan jatkuvasti. Riskikartoituksessa eri uhkien toteutumisen todennäköisyys ja seurausvaikutus arvioidaan ja riskeille laaditaan tapauskohtaisesti erillinen varautumissuunnitelma.
TVO:ssa strategiset riskit luokitellaan seuraaviin osa-alueisiin: voimalaitokset, turvallisuus ja ympäristö, tuotannon laajentaminen, henkilöstö, rahoitus ja kustannustehokkuus, toimiva ydinjätehuolto sekä sidosryhmien luottamus. Vuositason tavoitteisiin tehtävät riskitarkastelut perustuvat organisaatioyksiköiden seuraavan vuoden tavoitteisiin.
Turvallisuuteen ja tuotantoon liittyviä riskejä pienennetään pitämällä laitosyksiköt hyvässä kunnossa. Erityisen tärkeää on laitosyksiköiden eliniän hallinta ja vuosihuoltojen laadukas suunnittelu ja toteutus. Vahinkoriskejä rajoitetaan vakuutuksilla. Ydinvastuun varalta yhtiöllä on voimassa lainmukainen ydinvastuuvakuutus.
Konsernin sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet, uraani ja hiili, hankitaan maailmanlaajuisilta markkinoilta. Ydinpolttoaineeseen liittyviä riskejä on pienennetty hajauttamalla hankintoja useammalle toimittajalle ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia.
OL3:n rakentamisvaiheen riskienhallinnassa on keskeistä laitostoimittajan toiminnan valvonta ja ohjaus avaimet käteen -sopimuksen asettamien ehtojen mukaisesti. Vahinkoriskeihin ja niiden aiheuttamiin viivästyksiin on varauduttu vakuutuksilla.
TVO:n rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoitusosastolla yhtiön hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. TVO:n liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoituslähteiden hajauttamisella sekä pitkäaikaisilla luottositoumuksilla ja likvideillä varoilla pienennetään rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusasemaa on vahvistettu laskemalla liikkeeseen pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja. Markkinariskejä on pienennetty korko- ja valuuttajohdannaisilla. Yhtiön rahoituspolitiikan mukaan valuuttamääräiset lainat suojataan johdannaisilla euromääräisiksi eräpäivään asti. Rahoitusriskien hallintaa ja polttoaineen hintariskiä on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27: Rahoitusriskien hallinta.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
OL1:n, OL2:n sekä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden sähköntuotannon osalta ei ole näköpiirissä merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä.
Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 OL3-laitostoimittajan aloitteesta. Laitostoimittajan viimeisin rahamääräinen vaatimus, mukaan lukien välilliset kustannukset ja viivästyskorot, on noin 1,9 miljardia euroa. TVO on todennut laitostoimittajan vaateen perusteettomaksi. Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja siinä vaaditut määrät voivat vielä päivittyä.
Välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella ei ole kirjattu saatavia eikä varauksia.
TVO oli lisäksi osapuolena laitostoimittajan kanssa toisessa ICC:n sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä, jossa oli kysymys OL3:n rakennustöihin liittyvän teknisesti ratkaistun asian kustannuksista, joiden määrä projektin arvoon verrattuna oli vähäinen. Tämä välimiesmenettely päättyi välitystuomioon vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana. Tuomion taloudelliset vaikutukset olivat vähäiset.
Vuoden 2012 toisella neljänneksellä välimiesoikeus teki päätöksen liittyen tulkintaerimielisyyteen laitostoimitusta koskevien, jo suoritettujen maksuerien kohtelusta. Päätöksen perusteella laitostoimitussopimukseen liittyvät muutamat TVO:n aiemmin sulkutilille maksamat maksuerien osat, yhteensä noin 100 miljoonaa euroa, vapautettiin laitostoimittajalle ja TVO maksoi korkoa nettomäärältään noin 23 miljoonaa euroa. Päätöksellä ei ratkaistu laitosyksikön valmistumisen viivästymistä ja sen kustannuksia koskevaa kiistaa eikä sillä ollut vaikutusta TVO:n liiketoimintaan tai OL3-projektin etenemiseen.
Laitosyksiköt toimivat vuonna 2012 turvallisesti ja luotettavasti. OL1:n nettotuotanto oli 6 973 (7 290) GWh ja käyttökerroin 90,4 (94,8) %. Ykkösyksikön tuotantoa vähensi keväällä tapahtunut generaattorin rikkoutuminen, minkä vuoksi myös voimalaitoksen vuosihuollot aloitettiin suunniteltua aikaisemmin. OL2:n nettotuotanto oli 7 477 (6 913) GWh ja käyttökerroin 96,9 (90,9) %. OL2:n tuotantotulos ylitti OL1:n kaikkien aikojen parhaan tuloksen yli kuuden vuorokauden tuotantoa vastaavalla määrällä. OL2:n käyttökerroin oli OL2:n paras kautta aikojen.
OL1:n vuosihuollossa vaihdettiin generaattori kokonaisuudessaan aiemmin tehdyn suunnitelman mukaisesti. OL1:n muita suuria töitä olivat muun muassa matalapaineturbiinien poistopuolen modifiointi, lauhteenpuhdistuksen automaation modernisointi, reaktorin suojarakennuksen tiiveyskoe sekä yhden omakäyttömuuntajan uusiminen. OL1:n vuosihuolto kesti runsaat 31 vuorokautta. Vuosihuollon päättymisen jälkeen laitosyksiköllä oli vielä noin vuorokauden mittainen seisokki venttiilin korjauksen vuoksi.
OL2:lla oli vuorossa lyhyt polttoaineenvaihtoseisokki, jossa polttoaineen vaihdon lisäksi tehtiin lähinnä tarkastuksia ja koestuksia. OL2:n vuosihuolto kesti runsaat yhdeksän vuorokautta.
Molemmat laitosyksiköt ovat käyneet vuosihuoltojen jälkeen luotettavasti.
TVO:laisten lisäksi vuosihuoltotöissä oli urakoitsijoiden henkilöstöä enimmillään 997 henkilöä, joista 887 oli suomalaisia.
Vuosina 2010 - 2012 tehtyjen laitosparannusten ansiosta Olkiluodon ydinvoimalaitoksen turvallisuus parani entisestään, ja kummankin laitosyksikön nettosähköteho kasvoi noin 20 megawattia turbiinilaitosten hyötysuhteen parantuessa.
Olkiluoto 3
Laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit. Julkisivujen pellitystyöt jatkuvat. Reaktorilaitoksen pääkomponentit, kuten reaktoripaineastia, paineistin ja neljä höyrystintä on asennettu paikoilleen, ja primääripiirin putkistojen hitsaukset ovat valmistuneet. Polttoaineensiirtolaitteiden asennustyöt on tehty ja siirtolaitteiden testaus polttoainerakennuksessa on alkanut. Polttoaine- ja reaktorialtaiden tiiveyskokeet on tehty ja polttoainealtaissa olevien polttoainetelineiden käyttöönottotestaukset on aloitettu. Muiden komponenttien asennustyöt ja putkistojen hitsaukset sekä painekokeet jatkuivat. Reaktorilaitoksen sähkönjakelun käyttöönotto on aloitettu. Turbiinilaitoksella prosessijärjestelmien käyttöönottokokeet jatkuvat. Reaktorilaitoksen automaation suunnittelu, dokumentointi ja luvitus ovat vielä kesken. OL3:n koulutussimulaattori on testauskäytössä Olkiluodossa. TVO:n toimistorakennuksen rakennustyöt ovat valmistuneet.
Laitosyksikköä koskevista riita-asioista kerrotaan sivulla 9 kohdassa "Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat".
Työmaan henkilömäärä vuoden lopussa oli noin 3 000. Työmaan työturvallisuus säilyi hyvällä tasolla.
Kaikki OL3-projektin toteutuneet aktivointikriteerit täyttävät menot on kirjattu konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.
Olkiluoto 4
TVO jatkoi OL4-ydinvoimalaitoshankkeen valmistelua. Suunnittelu laitosvaihtoehtojen lisensioitavuuden ja soveltuvuuden selvittämiseksi mahdollisten laitostoimittajien kanssa jatkui, samoin kuin laitosvalintaan tähtäävä hankintaprosessi.
OL4-hankkeen toteutuneet aktivointikriteerit täyttävät menot on kirjattu konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.
Ydinpolttoaine
Ydinpolttoaine- ja uraanivaraston arvo 31.12.2012 oli 199,7 (31.12.2011: 178,4) miljoonaa euroa.
Ydinjätehuolto
Loppusijoituslaitoksen loppusijoitussyvyydessä, 420 metriä maanpinnan alapuolella, alkuvuodesta 2011 aloitetut kahden demonstraatiotunnelin louhintatyöt valmistuivat ja tunnelit otettiin hyväksytysti vastaan toukokuussa 2012. Demonstraatiotunneleiden louhinnalla on tarkoitus osoittaa Posivan kyky rakentaa ja louhia varsinaisia loppusijoitustunneleita ja porata loppusijoitusreikiä sekä määritellä loppusijoitustunneleiden ja -reikien sijainti turvallisen loppusijoituksen varmistamiseksi. Toiseen tunneliin on porattu neljä 8 metriä syvää ja halkaisijaltaan 1,8 metriä olevaa loppusijoitusreikää vuoden 2011 lopulla hankitulla porauslaitteella, joka on toiminut sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kaksi muuta loppusijoituksessa käytettävää prototyyppilaitetta, loppusijoituskapselin kuljetus- ja käsittelylaite sekä bentoniittilohkojen käsittelylaite, on tilattu ja toimitetaan Olkiluotoon vuonna 2013.
Tutkimustunneli ONKALOn louhintatyöt valmistuivat kesäkuussa 2012. Viimeksi valmistuneeseen, noin yhden kilometrin pituiseen tunneliosuuteen liittyvät rakennustekniset työt sekä tunnelin varustelu LVIS-teknisillä järjestelmillä aloitettiin syyskuussa. Toisen ilmastointikuilun ja henkilönostinkuilun injektoinnit ovat viivästyneet, ja kuilujen nousuporaustyöt siirtyvät vuoden 2013 alkuun. Nostinlaiterakennuksen toisen vaiheen rakentamiseen valmistaudutaan. Rakentamisen edellyttämien louhintatöiden urakkasopimus allekirjoitettiin joulukuussa.
Posiva jätti 28.12.2012 käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Lisäksi Säteilyturvakeskukselle (STUK) toimitettiin hakemukseen liittyvä pitkäaikaisturvallisuutta koskeva turvallisuusarvio, joka koostuu useiden vuosien aikana valmistuneista tutkimusselosteista, -raporteista ja yhteenvedoista. Lupahakemukseen liittyvä, joka kolmas vuosi laadittava Ydinjätehuolto-ohjelma (YJH-ohjelma) valmistui ja toimitettiin TEMille syyskuussa. Ohjelma kuvaa seuraavien kolmen vuoden aikana tehtäviä tutkimus-, suunnittelu- ja rakentamistöitä.
Olkiluodon loppusijoitustilaan tullaan sijoittamaan TVO:n ja Fortumin Suomessa sijaitsevissa voimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine.
Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivaraston laajennustyömaalla vietettiin harjannostajaisia 31.8.2012. Laajennus kaksinkertaistaa käytössä olevien polttoainealtaiden kapasiteetin. KPA-varastoksi kutsuttua välivarastoa laajennetaan TVO:n suunnitelmien mukaisesti sekä käyvien OL1- ja OL2-laitosyksiköiden että rakenteilla olevan OL3-laitosyksikön käytettyjen polttoaine-elementtien välivarastoimiseen. Välivaraston laajennustyöt alkoivat kesällä 2010 ja projekti on edennyt aikataulun mukaisesti. Laajennusosa on tarkoitus ottaa virallisesti käyttöön vuoden 2014 alussa.
Valtioneuvosto myönsi 22.11.2012 TVO:lle luvan loppusijoittaa rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -laitosyksikön matala- ja keskiaktiiviset ydinjätteet voimalaitosjätteen loppusijoitus- eli VLJ-luolaan. TVO jätti hakemuksen VLJ-luolan käyttöluvan ehtojen muuttamiseksi valtioneuvostolle syyskuussa 2011. Loppusijoitusluolan laajennus tulee ajankohtaiseksi arviolta 2030-luvulla, jolloin nykyiset loppusijoitussiilot tulevat täyteen. VLJ-luolaan sijoitetaan myös jatkossa valtion hallussa olevia radioaktiivisia jätteitä, kuten esimerkiksi sairaaloissa ja opetuksessa käytettyjä säteilylähteitä.
Konsernitilinpäätöksen veloissa on esitetty IFRS-säännöstön mukaan laskettu ydinjätehuoltovastuuseen liittyvä varaus 857,6 (31.12.2011: 831,8) miljoonaa euroa ja varoissa on esitetty vastaava määrä yhtiön osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa.
Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi yhtiö suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. TEM vahvisti joulukuussa yhtiön ydinjätehuollon vuoden 2012 lopun vastuumääräksi 1 242,3 (1 207,1) miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2013 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 242,3 (1 179,1) miljoonaa euroa.
Ydinjätehuoltorahasto vahvisti maaliskuussa 2012 yhtiön vuoden 2011 ydinjätehuoltomaksuksi 34,1 (36,9) miljoonaa euroa, joka maksettiin rahastoon 2.4.2012 (31.3.2011). Vuoden 2012 ydinjätehuoltomaksu vahvistetaan maaliskuussa 2013.
Matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä on OL1:n ja OL2:n toiminnan aikana kertynyt yhteensä 5 965 (6 760) m3. Jätemäärä väheni 795 m3 vuoden 2012 aikana (vuonna 2011 kasvoi 173 m3). Voimalaitosjätteen kokonaismäärän väheneminen johtui Studsvikissa Ruotsissa toteutetusta käytöstä poistettujen välitulistimien romutusprojektista. Jätteet loppusijoitetaan Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen luolaan (VLJ-luola).
Käytettyä ydinpolttoainetta on vastaavasti kertynyt vuoden loppuun mennessä 1 327 (1 292) tonnia, josta 36 (39) tonnia vuonna 2012. Käytetty ydinpolttoaine on varastoituna laitosyksiköiden polttoainealtaissa sekä Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivarastossa.
Hiilivoima
TVO on saanut vuosille 2008–2012 maksuttomia hiilidioksidipäästöoikeuksia osuudelleen Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa 1 479,7 tuhatta tonnia, josta vuodelle 2012 on kohdistettu 295,9 tuhatta tonnia.
TVO on merkittävä rahoittaja reaktoriturvallisuuden ja ydinjätehuollon julkisissa tutkimusohjelmissa Suomessa. Vuonna 2012 TVO:n maksuosuus ohjelmia rahoittavalle Valtion ydinjätehuoltorahastolle oli 4,6 (4,3) miljoonaa euroa.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin
OL1-laitosyksikön vuosihuollon yhteydessä toteutettiin modernisointiprojektiin liittyvät työt, kuten generaattorin vaihto sekä muun muassa matalapaineturbiinien poistopuolen modifiointi ja lauhteenpuhdistuksen automaation modernisointi.
Meri-Porin hiilivoimalaitososuutta varten hankittuja hiilidioksidipäästöoikeuksia on luovutettu energiamarkkinavirastolle 6,7 (14,5) miljoonan euron arvosta. Vuonna 2012 hiilidioksidipäästöoikeuksia ja -päästövähenemiä Meri-Porin hiilivoimalaitososuutta varten on hankittu 0,9 (6,7) miljoonan euron arvosta. Hankitut ja maksuttomat päästöoikeudet kattavat yhtiön kauden hiilidioksidipäästöoikeustarpeen.
Toiminta oli yhtiön ympäristöpolitiikan, ympäristölupien sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaista. Yhtiön ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, johon kuuluu myös OL3:n rakentamisvaihe, täyttää kansainvälisen ISO 14001 -standardin vaatimukset ja se on EMAS-rekisteröity.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset olivat vähäiset. Radioaktiiviset ilma- ja vesipäästöt olivat aiempien vuosien tapaan erittäin pienet ja huomattavasti alle viranomaisten asettamien rajojen.
Toimintaa kehitettiin ympäristöluvan ehtojen ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän vaatimusten mukaisesti. TVO on tunnistanut seitsemän toimintansa aiheuttamaa merkittävää ympäristönäkökohtaa. Näille on asetettu neljä pitkän aikavälin päämäärää, joista kullekin erillisiä 12 vuoden tavoitteita päämäärän saavuttamiseksi. Vuodelle 2012 asetettiin yhteensä 15 tavoitetta, joista 13 saavutettiin joko osittain tai kokonaan. Vuoden aikana ei todettu yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Vähäisiä ympäristöhavaintoja tai lieviä poikkeamia kemikaalien tai jäteastioiden merkinnöissä tapahtui 9 ja OL3-työmaalla 26.
TVO:lla sekä OL3-työmaalla on sertifioitu työterveys- ja työturvallisuustoimintaa ohjaava OHSAS 18001-standardin mukainen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. OL3:n käyttöönottoon valmistautumisen osalta on vuoden 2012 aikana tehty valmisteluja myös järjestelmien yhdistämiseksi. Työturvallisuuden päämääränä koko Olkiluodon saarella on nolla tapaturmaa -tavoite ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi jatkettiin edellisten vuosien tapaan ja järjestelmien yhdistämisellä luodaan pohja yhteisille toimintatavoille.
Vuoden 2012 ympäristöasiat ja ympäristöä kuvaavat tunnusluvut sekä työturvallisuuden tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin erillisessä ympäristöraportissa sekä TVO:n internet-sivuilla, www.tvo.fi, jotka ovat ulkopuolisen tahon todentamia.
Henkilöstö ja koulutus
TVO:lle palkattiin 71 (73) uutta henkilöä. Työtehtäviään vaihtoi vuoden aikana 53 (65) henki-löä. TVO:n palveluksesta erosi vuoden aikana 36 (49) vakinaista henkilöä, joista 21 (29) siirtyi eläkkeelle.
Eri henkilöstöryhmiä koskevat energia-alan työehtosopimukset ovat voimassa keskusjärjestöjen välisten sopimusten mukaisina 30.9.2014 saakka.
Henkilöstön koulutus
OL1:n ja OL2:n ohjaajat osallistuivat vuonna 2012 kertauskoulutusohjelmansa mukaisesti keväällä ja syksyllä käytön koulutuspäiville ja simulaattorijatkokursseille. Vuonna 2011 ja 2012 aloittaneiden uusien ohjaajien koulutukset, simulaattorin peruskurssi ja peruskoulutusjakso, etenivät suunnitelmien mukaisesti.
OL3-ohjaajien simulaattoriharjoituskoulutus päättyi tammikuussa 2012. Tämän jälkeen ohjaajat siirtyivät projektin käyttöönottotehtäviin, kunnes heidän koulutusohjelmansa saadaan uudelleen käynnistettyä.
Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella työskentelevien tulee osallistua tulokoulutukseen. Koulutusta uudistettiin vuoden 2011 alussa jakamalla se yleiseen ja säteilysuojeluosaan. Yleinen osa on tarkoitettu kaikille Olkiluodon alueella työskenteleville ja säteilyosa valvotulla alueella työskenteleville. Vuoden 2012 aikana tulokoulutuksen yleisen osan suoritti yhteensä 4 109 henkilöä ja säteilysuojeluosan 1 115 henkilöä (11.1.2013 mennessä kirjatut). Molempia koulutuksia on järjestetty suomeksi ja englanniksi.
Tytäryhtiöt ja yhteisyritykset
Olkiluodon Vesi Oy on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. Se huolehtii TVO:n ja Posiva Oy:n Olkiluodon toimintaan tarvittavasta raakavesihuollosta.
Perusvoima Oy on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. Perusvoimalla ei ollut vuonna 2012 toimintaa.
TVO:n ja Fortumin omistama yhteisyritys Posiva Oy huolehtii osakkaidensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta. TVO omistaa Posivasta 60 prosenttia. Posiva jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen maanalaisen tutkimustilan louhintatöitä suunnitelmien mukaisesti.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
OL3-laitostoimittajan edistymisraporttien perusteella TVO tiedotti helmikuussa varautuvansa siihen, että OL3-ydinvoimalaitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016.
Japan Credit Rating Agency (JCR) vahvisti helmikuussa TVO:n luokituksen tasolle AA sekä arvioi yhtiön tulevaisuuden näkymät vakaiksi.
Arvio tulevasta kehityksestä
Valmisteilla olevien uusien turvallisuusvaatimusten mukaisesti TVO aloitti tarvittavien järjestelmämuutosten esisuunnittelun. Osa suunnitelmista valmistui vuoden 2012 aikana ja suunnittelua jatketaan vuonna 2013. Tämänhetkisen arvion mukaan muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta TVO:n vuotuisiin investointikustannuksiin.
OL3-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista jatketaan.
OL4-ydinvoimalaitoshankkeen valmistelu etenee. Laitosvaihtoehtojen lisensioitavuuden ja soveltuvuuden selvittäminen sekä laitosvalintaan tähtäävä hankintaprosessi jatkuvat.
Meri-Porin hiilivoimalaitoksen kapasiteettia käytetään aiempien periaatteiden mukaisesti.
Posiva Oy jatkaa käytetyn ydinpolttoaineen maanalaisen tutkimustilan rakentamista, varustelua ja tutkimuksia Olkiluodossa. Loppusijoitustilan rakentamislupahakemuksen käsittelyn aikana Posiva valmistautuu kapselointilaitos- ja loppusijoituslaitosprojektien käynnistämiseen. Lisäksi ONKALOssa tullaan aloittamaan loppusijoitustekniikkaan liittyvät täyden mittakaavan kokeet.
Ehdotukset yhtiökokoukselle
Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua, puh. 02 8381 2000
Talousjohtaja Anja Ussa, puh. 02 8381 6100
Jaa somessa