Suomi panostaa ydinenergian tutkimukseen
5.5.2014
Kansainvälisesti korkeatasoinen suomalainen osaaminen ja tutkimus varmistavat turvallisen, kestävän ja kilpailukykyisen ydinenergian käytön sekä edistää alan liiketoimintamahdollisuuksia. Näin todetaan ydinenergia-alan tutkimusstrategian visiossa vuodelle 2030, joka luovutettiin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle huhtikuun lopussa.
Ydinenergia-alan tutkimuksen tieteellistä tasoa pitää kohottaa, mikä parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja näkyvyyttä. Strategiasuositusten mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti tärkeään kansainväliseen tutkimukseen tekemällä kansallista laaja-alaista ja poikkitieteellistä yhteistyötä.
- Suomi on niin pieni maa, että kaikki kansainväliset yhteydet pitää hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti, Teollisuuden Voimaa työryhmässä edustanut tutkimus- ja kehityspäällikkö Liisa Heikinheimo sanoo.
Tutkijakoulutuksen laadun ja määrän varmistamiseksi ydinenergia-alalle halutaankin perustaa laaja ja kattava kansallinen tohtoriohjelmaverkosto. Rahoituksesta pitäisi huolehtia pitkäjänteisesti.
Tutkimustoiminnassa pitää suositusten mukaan panostaa innovaatioiden kehittämiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen strategia ehdottaa perustettavaksi ydinenergia-alan tutkimukseen ja käyttöön liittyvää neuvottelukuntaa pysyväksi asiantuntijaelimeksi tukemaan päätöksentekoa ydinenergia-alan kansallisissa kysymyksissä.
- Pyrimme siihen, että alalla olisi yhteinen näkemys siitä, miten osaaminen hankitaan ja mihin uudet tutkimukset suunnataan, Heikinheimo sanoo.
Strategiassa on neljä erilaista tulevaisuuskuvaa ydinenergian käytön maailmassa vuoteen 2030 saakka. Kaikissa vaihtoehdoissa ydinenergian käytön edellytyksenä on Suomessa edelleen turvallisuus ja yhteiskunnan kokonaisetu.
Vahvoja osaamisen alueita Suomelle ovat strategian mukaan ydinlaitosten turvallisuuden arviointi ja lupamenettelyt, turvallisuuteen vaikuttavien perusilmiöiden tutkimus, ydinjätehuoltoon liittyvä tutkimus sekä teknistieteellinen uudet ja vanhat teknologiat yhdistävä poikkitieteellinen osaaminen.
– Suomen kannalta vahva osaaminen, aktiivinen osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön, täällä kehitetyt tuotteet ja palvelut sekä tutkimuksen innovatiivisuuden lisääminen ja tätä kautta tapahtuva kaupallistaminen ovat tärkeitä osia uudessa strategiassa. Näin voimme myös luoda alalle suomalaiseen osaamiseen perustuvaa uutta kansainvälistä liiketoimintaa, arvioi työryhmän puheenjohtajana toiminut teollisuusneuvos Herkko Plit työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Jaa somessa