Pari päivää vaihtui vuosikymmeniin

5.7.2018

Eija Pajunen on seurannut Olkiluodon saaren voimalaitosalueen rakentumista vuodesta 1973 lähtien.
Eija Pajunen tuli Olkiluoto 1:n rakennustyömaan ruokalaparakkiin tuuraajaksi marraskuussa 1973. Pestin piti kestää vain pari päivää, mutta tuuraus Olkiluodon saarella venähtikin yli 40 vuoden työuraksi.

– Kun tulin ensimmäistä päivää töihin, maisema Olkiluodossa oli täysin erinäköinen kuin tänä päivänä. Olimme keskellä rakennustyömaata, jossa oma työ keskeytyi välillä maansiirtotöihin liittyvien räjäytysten vuoksi. Menimme räjäytyksiltä suojaan mukanamme ruokalan kassalipas, Pajunen muistelee.

Pajunen siirtyi 1974 yleiskonttoristiksi työyhtymä Atomirakennukseen, joka vastasi OL1:n urakoinnista. Vuonna 1977 TVO:n konttoripäälliköt tiedustelivat Atomirakennukselta, löytyisikö heiltä konttoristia TVO:n palvelukseen.

– Valinta osui minuun ja aloitin tehtävässä 2. toukokuuta 1977. Silloin Olkiluoto 1 oli jo pitkällä.

”Joka aamu on mukava lähteä töihin”

Eurajoella syntynyt Pajunen on uransa aikana työskennellyt yleiskonttoristina ja säteilyannoskirjanpitäjänä. Tällä hetkellä hänen tehtävänimikkeensä on assistentti. Työtehtäviin sisältyvät muun muassa säteilyannostietojen toimitus työntekijöille ja terveystarkastusten seuranta.
Eija_Pajunen-1.jpg
"Moni asia on muuttunut, mutta töihin on edelleen mukava tulla", kertoo Olkiluodossa assistenttina työskentelevä Eija Pajunen.

Pajusen mukaan assistentin työtä on muuttanut eniten tietotekniikka. Vielä työuran alkuvaiheessa konttoristille tuli puhtaaksi kirjoitettavaksi monenkirjavilla käsialoilla raapustettuja raportteja.

– Muistan 1970-luvulta hauskan tapauksen. Kirjoitin käsinkirjoitetuista muistiinpanoista puhtaaksi monisivuisen taulukon, joka oli täynnä numeroita. Kun laitoin sen tarkistettavaksi muistiinpanojen kirjoittajalle, hän totesi puhtaaksikirjoitetun version vilisevän virheitä ja palautti sen korjattavaksi. Kävin kaikki luvut läpi ja lopulta löysin viimeiseltä sivulta yhden numerovirheen. Olihan se omalaatuista huumoria, Pajunen nauraa.

Pajusen mukaan hänen työssään parasta on se, että joka aamu on mukava lähteä töihin.

– Se ei ole tänä päivänä itsestään selvää kaikilla työpaikoilla, hän pohtii.

Teksti: Timo Sillanpää
Kuva: Tapani Karjanlahti