Teollisuuden Voima Oyj:n hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

​Pörssitiedote 27.2.2014

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 (pdf)

[link2|Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja|target="_blank"|Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja]

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013 (pdf)

Toimintaympäristö

Koko maailmassa oli vuoden 2013 lopussa käytössä 438 ydinvoimalaitosyksikköä, 30:ssä eri maassa. Näillä tuotettiin arviolta 12 prosenttia maailman sähköntarpeesta. Lisäksi rakenteilla on 71 uutta reaktoria. Lähivuosien aikana uusia ydinvoimalaitoshankkeita odotetaan Euroopan lisäksi käynnistyvän muun muassa Kiinassa, Intiassa, Etelä-Koreassa, USA:ssa ja Venäjällä. Vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisen ydinvoimalaitoskapasiteetin arvioidaan kasvavan nykyisestä vajaasta 400 gigawatista (GW) noin 580 GW:n tasolle.

Euroopan unionin sähköstä lähes 28 prosenttia tuotetaan ydinvoimalaitoksissa, joita on käytössä 15 jäsenmaassa kaikkiaan 131 reaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 132 GW. Nyt EU:ssa on rakenteilla neljä reaktoria. Myös käytössä olevien ydinvoimalaitosten käyttöiän pidentämistä suunnitellaan monessa maassa.

EU:ssa tehtyjen ydinturvallisuusarviointien jatkotoimena komissio on ehdottanut ydinturvallisuusdirektiivin uusimista. Ehdotus on parhaillaan neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Samaan aikaan turvallisuusarviointien kansalliset toimintasuunnitelmat ovat toteutuksessa eri jäsenmaissa. EU:n komissio järjesti ydinvastuuta koskevan konsultaation syksyllä 2013 tarkoituksenaan valmistella ydinvastuujärjestelyjen harmonisointia EU:ssa.

Joulukuussa 2013 saatettiin voimaan Säteilyturvakeskuksen asettamat uudet suomalaisten ydinlaitosten turvallisuusvaatimukset. Uusille ydinlaitosyksiköille uusia ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Käytössä ja rakenteilla oleville laitosyksiköille tehdään erilliset päätökset vaatimusten soveltamisesta.

Ydinvoimalla tärkeä rooli Suomen energiapolitiikassa

Suomen eduskunta hyväksyi joulukuussa pääministeri Kataisen hallituksen päivitetyn energia- ja ilmastostrategian. Strategian ns. puhtaan energian ohjelman tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, luoda työpaikkoja, vähentää energian tuontia ja vauhdittaa kotimaisen puhtaan energian teknologian kehittämistä sekä käyttöä. Uudella ydinvoimalla on tavoitteiden saavuttamisessa merkittävä rooli.

Uusi voimalaitosverolaki hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain mukaan ennen vuotta 2004 käyttöön otetuilta ydin-, vesi- ja tuulivoimalaitoksilta peritään veroa yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Reilu viidennes verosta kohdistuisi ydinvoimalle vuodesta 2014 alkaen. Lain voimaantulo edellyttää Euroopan komission hyväksyntää.

Suomen sähkön kulutuksessa pientä laskua

Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2013 oli 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutus väheni 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuonnin osuus oli edellisen vuoden tapaan korkea, viidennes kokonaiskulutuksesta. Kotimaisen vesivoiman osuus väheni, kivihiilen käyttö kasvoi. Ydinsähköä tuotettiin 22,7 TWh ja sen osuus oli 27 prosenttia sähkön hankinnasta.

Keskeiset tapahtumat

TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotannon aloittamisesta tuli syksyllä kuluneeksi 35 vuotta. Olkiluoto 1 (OL1) tahdistettiin Suomen kantaverkkoon 2.9.1978. OL1:n ja vuonna 1980 käynnistyneen Olkiluoto 2:n (OL2) käyttökertoimet ovat alkuvuosien jälkeen olleet jatkuvasti korkeaa kansainvälistä tasoa. Marraskuun alussa (1.11.2013) OL2 saavutti kaupallisessa tuotannossaan 200 terawattitunnin (miljardia kilowattituntia) rajan. Modernisointien ja turvallisuusinvestointien ansiosta laitosyksiköiden nettosähköteho on noussut 660 megawatista 880 megawattiin ja tuotannon turvallisuus ja energiatehokkuus ovat merkittävästi parantuneet. Periaatteena onkin pitää laitosyksiköt aina uudenveroisina.

Olkiluodon ydinvoimalaitos saavutti vuonna 2013 historiansa suurimman tuotantotuloksen, 14,63 TWh sähköä, muutamasta suunnittelemattomasta seisokista huolimatta. OL1:n tuotantomäärä oli laitosyksikön korkein, 7,47 TWh. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 95,1 prosenttia. Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa TVO:n tuotanto oli 15,36 TWh. Olkiluodon tuottaman sähkön osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli noin 17 prosenttia.

Laitosyksiköiden vuosihuollot toteutettiin 12.5.–14.6.2013.

Olkiluoto 3 (OL3) -laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit ja pääkomponentit on asennettu paikoilleen. Reaktorilaitoksen automaation suunnittelu, dokumentointi ja luvitus ovat vielä kesken.

Ydinvoimalaitosyksikköä kiinteähintaisella avaimet käteen -sopimuksella rakentavalta Areva-Siemens-konsortiolta (laitostoimittaja) saatujen edistymisraporttien perusteella TVO tiedotti helmikuussa 2013 varautuvansa siihen, että OL3-laitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016. Katsauskauden jälkeen, helmikuussa 2014, TVO tiedotti, ettei se ole saanut laitostoimittajalta pyytämäänsä Olkiluoto 3 -projektin kokonaisaikataulun päivitystä. Siksi TVO ei anna arviota laitosyksikön valmistumisajasta. TVO on edellyttänyt projektin aikataulusta vastaavalta laitostoimittajalta kokonaisaikataulun päivittämistä sekä selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan laitosyksikön valmistumisen edistyminen. Olkiluoto 3 -laitosyksikön sähköntuotannon alkamisen ajankohta selviää, kun laitostoimittajan aikatauluselvitys on valmistunut.

Laitostoimittaja päivitti lokakuussa OL3-projektin viiveeseen liittyvän kanteensa välimiesmenettelyssä. Vuoden 2011 kesäkuun loppuun ulottuva rahamääräinen vaatimus on yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. TVO on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittaman kanteen perusteettomaksi, tutkii päivitetyn kanteen ja vastaa siihen asianmukaisesti.

Joulukuussa laitostoimittaja kertoi keskittävänsä OL3-työmaan työpanokset kiireellisiin ja projektin kannalta kriittisimpiin suunnittelutehtäviin ja samalla vähentävänsä työmaalla toimivien alihankkijoiden ja työntekijöiden määrää.

TVO vastaanotti tammikuussa Olkiluotoon rakennettavaan uuteen Olkiluoto 4 (OL4) -ydinvoimalaitosyksikköön liittyvät tarjoukset kaikilta kilpailussa mukana olleilta laitostoimittajilta. Suunnittelu laitosvaihtoehtojen lisensioitavuuden ja soveltuvuuden selvittämiseksi laitostoimittajien kanssa jatkui. Periaatepäätöksen mukaan rakentamislupahakemus tulee jättää valtioneuvostolle vuoden 2015 puoliväliin mennessä.

TVO allekirjoitti toukokuussa Wärtsilä Finland Oy:n kanssa sopimuksen varavoimadieselgeneraattorien ja niiden apujärjestelmien toimittamisesta Olkiluotoon. Generaattorien uusintaprojekti on Olkiluodon kaikkien aikojen suurin yksittäinen laitosmuutoshanke; sen kokonaisinvestointi TVO:lle on yli 100 miljoonaa euroa. Projektin on arvioitu kestävän vuoteen 2020 saakka.

TVO:n hallitus ehdotti helmikuussa yhtiön B-osakesarjan osakkaille uuden 300 miljoonan euron suuruisen osakaslainasitoumuksen tekemistä. Ehdottamallaan uudella osakaslainalla yhtiö varautuu ylläpitämään OL3-projektilla riittävän omavaraisuusasteen ja selviytymään mahdollisista lisäviiveistä ja lisäkustannuksista projektin loppuunsaattamisessa. Kesäkuussa kaikki yhtiön B-osakesarjan osakkaat allekirjoittivat osakaslainasopimuksen hallituksen tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Fitch Ratings (Fitch) alensi toukokuussa TVO:n pitkäaikaista luottoluokitusta luokasta BBB+ luokkaan BBB ja lyhytaikaista luokitusta tasolta F2 tasolle F3. Tulevaisuuden näkymät Fitch arvioi vakaiksi.

Liiketoiminnan tulos

TVO toimii omakustannusperiaatteella (Mankala-periaate). TVO:n tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Toimintaperiaatteesta johtuen tulokseen perustuvia tunnuslukuja ei esitetä. Kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos on lähtökohtaisesti nolla. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei.

Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 365,9 (352,2) miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 15 331 (14 853) GWh.

Konsernin tulos oli 30,5 (-1,8) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseen vaikuttaa uuteen ydinjätehuollon tekniseen suunnitelmaan ja aikatauluun perustuvan kustannusarvion päivitykset sekä siihen liittyvän ydinjätehuoltovastuuvarauksen muutokset. Päivitysten ja muutosten positiivinen tulosvaikutus on pääosin kertaluonteinen (katso liitetieto 24: Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus).

Rahoitus ja maksuvalmius

TVO:n rahoitustilanne on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti.

TVO:n pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen määrä, lukuun ottamatta osakkaille edelleen lainattua lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastolta, oli vuoden lopussa 3 426,6 (31.12.2012: 3 196,9) miljoonaa euroa, josta huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainoja oli 339,3 (229,3) miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden aikana 361,5 (775,0) miljoonaa euroa, josta huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainoja oli 110,0 (50,0) miljoonaa euroa). Lainoja lyhennettiin vuoden aikana 175,8 (241,2) miljoonaa euroa.

TVO allekirjoitti maaliskuussa 2011 viisivuotisen 1,5 miljardin euron syndikoidun valmiusluoton, joka sisältää kaksi vuoden mittaista pidennysoptiota. Maaliskuussa 2013 valmiusluottoa jatkettiin toistamiseen 1,45 miljardin euron osalta yhdellä vuodella. Vuoden lopussa TVO:lla oli nostamattomia luottositoumuksia ja kassavaroja yhteensä 2 362 (2 164) miljoonaa euroa. Tästä omistajien antamia huonomman etuoikeiden omaavia osakaslainasitoumuksia oli yhteensä 720 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa on kohdistettu OL3-projektin rahoitustarpeisiin ja 220 miljoonaa euroa OL4-projektin kilpailu- ja suunnitteluvaiheen rahoittamiseen.

TVO:n hallitus päätti helmikuussa ehdottaa yhtiön B-osakesarjan osakkaille uuden 300 miljoonan euron suuruisen osakaslainasitoumuksen tekemistä. Ehdottamallaan uudella osakaslainalla yhtiö varautuu ylläpitämään OL3-projektilla riittävän omavaraisuusasteen ja selviytymään mahdollisista lisäviiveistä ja lisäkustannuksista projektin loppuunsaattamisessa. Kesäkuussa kaikki yhtiön B-osakesarjan osakkaat allekirjoittivat osakaslainasopimuksen hallituksen tekemän ehdotuksen mukaisesti.

OL3-projektin rahoituskulut on aktivoitu taseeseen.

TVO käyttää oikeuttaan lainata varoja takaisin Valtion ydinjätehuoltorahastolta laissa määrättyjen sääntöjen puitteissa. Lainan määrä 31.12.2013 oli 931,7 (31.12.2012: 881,7) miljoonaa euroa ja se on edelleen lainattu yhtiön A-osakesarjan osakkaille. Lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastolta lisättiin 50,0 miljoonaa euroa 2.4.2013 (2.4.2012: 39,2 miljoonaa euroa).

Japan Credit Rating Agency (JCR) säilytti TVO:n luottoluokituksen tasolla AA helmikuussa 2013. Fitch Ratings alensi toukokuussa TVO:n pitkäaikaista luottoluokitusta luokasta BBB+ luokkaan BBB ja lyhytaikaista luokitusta tasolta F2 tasolle F3. Standard & Poor's Rating Services säilytti TVO:n pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BBB ja lyhytaikaisen luokituksen tasolla A-2. Kaikki luokittajat arvioivat TVO:n tulevaisuuden näkymät vakaiksi.

TVO päivitti kesäkuussa joukkovelkakirjalainaohjelmansa (EMTN) ja nosti ohjelmakoon 3 miljardista 3,5 miljardiin euroon. EMTN-ohjelman puitteissa yhtiö on laskenut liikkeeseen vuoden toisella vuosineljänneksellä 23 miljoonan euron suuruisen ns. private placement -lainan sekä vuoden kolmannella neljänneksellä Ruotsin markkinoilla 1 125 miljoonan ja 875 miljoonan Ruotsin kruunun suuruiset joukkovelkakirjalainat.

Yhtiö nosti kesäkuussa Olkiluoto 3 -projektiin tarkoitettua osakaslainaa 100 miljoonaa euroa sekä Olkiluoto 4 -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaihetta varten tarkoitettua osakaslainaa 10 miljoonaa euroa.

Osakepääoma

TVO:n osakepääoma 31.12.2013 oli 606,2 (606,2) miljoonaa euroa.

Yhtiössä on 1 394 283 730 (1 394 283 730) osaketta, joista 680 000 000 osaketta kuuluu A-sarjaan ja 680 000 000 osaketta B-sarjaan sekä 34 283 730 osaketta C-sarjaan. A-sarjan osakkeet oikeuttavat OL1:n ja OL2:n tuottamaan sähköön ja B-sarjan osakkeet OL3:n tuottamaan sähköön. C-sarjan osakkeet oikeuttavat Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuuden tuottamaan sähköön.

Hallinnointiperiaatteet

TVO, omakustannusperiaatteella toimivana listaamattomana julkisena osakeyhtiönä, noudattaa listayhtiöiden hallinnointikoodia soveltuvin osin. TVO:lla ei ole velvollisuutta noudattaa hallinnointikoodia, eikä siten myöskään Comply or Explain -periaatetta. Arvopaperimarkkinalain (14.12.2012/746) mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeellelaskijan on esitettävä toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. TVO on antanut erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään, joka on julkaistu yhtiön internetsivuilla, www.tvo.fi, samanaikaisesti tämän toimintakertomuksen kanssa.

Hallintoelimet

Yhtiön hallintoelimet ja niiden toiminta vuonna 2013 on kuvattu erillisessä dokumentissa (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä), joka on julkaistu yhtiön internetsivuilla.

Sääntely-ympäristö

Ydinenergialainsäädännön perusperiaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ydinenergian käyttöä, käytön valvontaa ja ydinturvallisuutta koskevat keskeiset säännökset sisältyvät ydinenergialakiin ja ydinenergia-asetukseen sekä niiden nojalla annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin, kuten Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeisiin. Tämän lisäksi ydinenergian käyttöön sovellettavia säännöksiä on muun muassa säteilylaissa.

Uudet YVL-ohjeet astuivat voimaan joulukuun alussa 2013. Uudet vaatimukset ovat tiukempia ja niiden tarkoituksena on parantaa suomalaisten ydinlaitosten turvallisuutta. Uusille ydinlaitosyksiköille uusia ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Olemassa oleville ja rakenteilla oleville laitosyksiköille, kuten Olkiluoto 3:lle, tehdään erilliset päätökset vaatimusten soveltamisesta. YVL-ohjeiden ohella myös ydinenergia-asetusta ja valtioneuvoston asetuksia tarkistettiin ja uudistettiin. Myös ydinenergia-asetuksen muutokset ja valtioneuvoston uudet asetukset astuivat voimaan vuoden 2013 lopussa.

Ydinlaitoksen haltijan vastuuseen ydinvahingosta sovelletaan puolestaan ydinvastuulakia, jonka väliaikaista muuttamista koskeva laki tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Väliaikaisen lakimuutoksen mukaan laitoksenhaltijan vastuu Suomessa tapahtuvista ydinvahingoista on rajoittamaton, mutta rajoitettu muualla kuin Suomessa syntyneissä ydinvahingoissa 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (SDR), joka vastaa noin 700 miljoonaa euroa. Laitoksenhaltijalla pitää olla ydinvahingosta johtuvan vastuun varalta vakuutus vähintään 600 miljoonaan SDR:ään asti.

Ydinenergian käyttö on luvanvaraista. Periaatepäätöstä, rakentamislupaa ja käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta. Ydinenergian käytön turvallisuuden valvonta kuuluu Säteilyturvakeskukselle, joka huolehtii myös turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta ja ydinmateriaalivalvonnasta.

Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta

Riskienhallinta on järjestelmällistä toimintaa, jonka tavoitteena on tukea TVO:n strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista sekä varmistaa TVO:n toimintaedellytysten säilyminen. Riskienhallintaa toteutetaan yhtiötason politiikka-asiakirjojen ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Riskienhallintaa valvoo yhtiön hallitus, joka vahvistaa yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Toimitusjohtaja, apunaan johtoryhmä, vastaa TVO:n tavoitteiden ja strategian mukaisesta riskienhallinnasta. Johtoryhmän alaisuudessa toimii riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa riskien tarkoituksenmukainen käsittely yhtiössä.

Organisaatioyksiköt vastaavat riskien tunnistamisesta, analysoinnista ja käsittelystä. Riskejä tunnistetaan osana TVO:n strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä projektinhallintaa.

TVO:lla on kuvattu yhtiötasoinen riskienhallinnanprosessi, jonka mukaista toimintatapaa toteutetaan TVO:n organisaatioyksiköissä. Riskienhallintaprosessin mukaisella toiminnalla varmistetaan, että toimintaa uhkaavat riskit tunnistetaan järjestelmällisesti ja jokainen riski saa vakavuutensa mukaisen käsittelyn. Riskin käsittelyn tavoitteena on joko estää riskiä toteutumasta tai pienentää riskin toteutumisen todennäköisyyttä tai seurauksen vaikutusta.

Turvallisuuteen ja tuotantoon liittyviä riskejä pienennetään pitämällä laitosyksiköt hyvässä kunnossa. Turvallinen ja vakaa tuotanto varmistetaan tehokkaalla eliniänhallinnalla ja vuosihuoltojen laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella. TVO on aloittanut varautumisen OL1:n ja OL2:n vuoden 2018 käyttöluvan uusintaan käynnistämällä esisuunnittelun käyttöluvan uusintaan tähtäävien laitosmuutosten ja turvallisuusparannusten toteuttamisesta.

Vahinko- ja omaisuusriskeihin on varauduttu vakuutuksin. Tavoitteena on hallita vakuutuksia siten, että vakuutusten kattavuus ja vakuutusturva sekä vakuutusten kustannus ovat hyväksyttävällä tasolla. TVO on jäsenenä eurooppalaisissa keskinäisissä ydinvakuutusyhtiöissä. Ydinvastuun varalta yhtiöllä on voimassa lainmukainen ydinvastuuvakuutus.

Sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet, uraani ja hiili, hankitaan maailmanlaajuisilta markkinoilta. Ydinpolttoaineeseen liittyviä riskejä on pienennetty hajauttamalla hankintoja useammalle toimittajalle ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia.

OL3:n rakentamisvaiheen riskienhallinnassa on keskeistä laitostoimittajan toiminnan valvonta ja ohjaus avaimet käteen -sopimuksen asettamien ehtojen mukaisesti. Vahinkoriskeihin ja niiden aiheuttamiin viivästyksiin on varauduttu vakuutuksilla.

TVO:n rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoitusosastolla yhtiön hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. TVO:n liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoituslähteiden hajauttamisella sekä pitkäaikaisilla luottositoumuksilla ja likvideillä varoilla pienennetään rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusasemaa on vahvistettu laskemalla liikkeeseen pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja. Markkinariskejä on pienennetty korko- ja valuuttajohdannaisilla. Yhtiön rahoituspolitiikan mukaan valuuttamääräiset lainat suojataan johdannaisilla euromääräisiksi eräpäivään asti. Rahoitusriskien hallintaa ja polttoaineen hintariskiä on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27: Rahoitusriskien hallinta.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön merkittävimmät riskit liittyvät OL3-projektin aikatauluun. Laitostoimittajan edistymisraporttien perusteella TVO tiedotti helmikuussa 2013 varautuvansa siihen, että OL3-laitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016. Sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009.

Katsauskauden jälkeen, helmikuussa 2014, TVO tiedotti, ettei se ole saanut laitostoimittajalta pyytämäänsä Olkiluoto 3 -projektin kokonaisaikataulun päivitystä. Siksi TVO ei anna arviota laitosyksikön valmistumisajasta. TVO on edellyttänyt projektin aikataulusta vastaavalta laitostoimittajalta kokonaisaikataulun päivittämistä sekä selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan laitosyksikön valmistumisen edistyminen. Olkiluoto 3 -laitosyksikön sähköntuotannon alkamisen ajankohta selviää, kun laitostoimittajan aikatauluselvitys on valmistunut.

Viiveestä aiheutuu lisäkustannuksia ja menetyksiä, joista yhtiö on vaatinut OL3:n avaimet käteen -laitostoimittajalta korvausta.

OL1:n, OL2:n sekä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden sähköntuotannon osalta ei ole näköpiirissä merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä.

Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat

TVO jätti vuonna 2012 kanteen ja vastineen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Kanteen rahamääräinen arvio TVO:n kustannuksista ja menetyksistä oli noin 1,8 miljardia euroa, johon sisältyi TVO:n varsinainen vaatimus ja elokuuhun 2014 asti ulottuva arvio-osuus.

Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 OL3-laitostoimittajan aloitteesta. Laitostoimittajan vuonna 2013 päivittämä, vuoden 2011 kesäkuun loppuun ulottuva rahamääräinen vaatimus on yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Summa sisältää muun muassa laitostoimitussopimuksen viivästettyjä maksueriä noin 70 miljoonaa euroa sekä viivästyskorkoja noin 700 miljoonaa euroa ja saamatta jäänyttä voittoa noin 120 miljoonaa euroa. TVO on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittaman kanteen perusteettomaksi, tutkii päivitetyn kanteen ja vastaa siihen asianmukaisesti.

Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia ja siinä vaaditut määrät voivat vielä päivittyä.

Välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella TVO ei ole kirjannut saatavia eikä varauksia.

Ydinvoima

TVO omistaa ja käyttää kahta ydinvoimalaitosyksikköä, Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2), sekä rakentaa uutta OL3-laitosyksikköä Eurajoen Olkiluodossa. Eduskunta vahvisti vuonna 2010 valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen Olkiluoto 4 (OL4) -ydinvoima-laitosyksikön rakentamisesta Olkiluotoon.

Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2

Olkiluodon voimalaitosyksiköiden, Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2), sähköntuotanto vuonna 2013 oli 14 633 (14 450) GWh ja käyttökerroin yhteensä 95,1 (93,7) %.

Laitosyksiköt toimivat turvallisesti. OL1:n nettotuotanto oli 7 470 (6 973) GWh ja käyttökerroin 97,1 (90,4) %. OL2:n nettotuotanto oli 7 163 (7 477) GWh ja käyttökerroin 93,1 (96,9) %.

OL2:lla oli generaattorin jäähdytyspiirin häiriön aiheuttama tuotantokatko 9.–15.9. Laitosyksikkö irtosi valtakunnan verkosta, kun generaattorin suojaus laukesi ja aiheutti turbiinin pikasulun. Laitosyksikön suojausjärjestelmät toimivat suunnitellusti ja reaktorin höyryntuotanto pysäytettiin hallitusti. Generaattorivika ja siitä aiheutunut turbiinipikasulku eivät vaarantaneet ydinturvallisuutta. OL1 kävi joulukuun alussa ollutta lyhyttä tuotantokatkosta lukuun ottamatta koko vuoden luotettavasti.

Vuosihuollot

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuoden 2013 vuosihuollot toteutettiin 12.5.–14.6. OL1:llä oli vajaat kahdeksan vuorokautta kestänyt polttoaineenvaihtoseisokki ja OL2:lla huoltoseisokki, jonka kesto oli reilut 18 vuorokautta.

OL2:n huoltoseisokin keskeisimmät työt olivat pienjännitekojeistojen vaihto yhdessä reaktoritöiden kanssa. Laitoksen kahteen osajärjestelmään vaihdettiin modernit pienjännitekojeistot ja muuntajat, jotka täyttävät uusimmat määräykset, standardit ja tulevien laitosmuutosten tarpeet. Kojeistojen uusinta on osa laitosyksiköiden suunnitelmallista pitkän aikavälin kehittämistä. Muita merkittäviä töitä olivat generaattorin staattorin korjaus, polttoaineenvaihdot, suojarakennuksen tiiveyskoe ja kahden päämerivesipumpun vaihto. OL2:n huoltoseisokissa oli mukana TVO:n oman väen lisäksi enimmillään noin 800 ulkopuolista työntekijää.

OL1:n seisokissa toteutettiin polttoaineenvaihdon lisäksi kahden päämerivesipumpun vaihto sekä vuosittaiset huollot, testaukset ja vikakorjaukset.

Olkiluoto 3

OL3 on rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009. Valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. Laitostoimittajan laitosyksikön asennustyöt ja automaation suunnittelu eivät ole edenneet laitostoimittajan aikataulujen mukaisesti.

Laitostoimittajan edistymisraporttien perusteella TVO tiedotti helmikuussa 2013 varautuvansa siihen, että OL3-laitosyksikön kaupallinen sähköntuotannon aloittaminen voi siirtyä vuoteen 2016. Katsauskauden jälkeen, helmikuussa 2014, TVO tiedotti, ettei se ole saanut laitostoimittajalta pyytämäänsä Olkiluoto 3 -projektin kokonaisaikataulun päivitystä. Siksi TVO ei anna arviota laitosyksikön valmistumisajasta. TVO on edellyttänyt projektin aikataulusta vastaavalta laitostoimittajalta kokonaisaikataulun päivittämistä sekä selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan laitosyksikön valmistumisen edistyminen. Olkiluoto 3 -laitos-yksikön sähköntuotannon alkamisen ajankohta selviää, kun laitostoimittajan aikatauluselvitys on valmistunut.

Laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit. Julkisivujen pellitystyöt jatkuvat.

Reaktorilaitoksen pääkomponentit, kuten reaktoripaineastia, paineistin ja neljä höyrystintä, on asennettu paikoilleen ja primääripiirin putkistot hitsattu. Putkistojen hitsaukset sekä painekokeet jatkuvat. Reaktorilaitoksen sähkönjakelun käyttöönotto jatkuu. Reaktorilaitoksen automaation suunnittelu, dokumentointi ja luvitus ovat vielä kesken.

Turbiinilaitoksen käyttöönoton ensimmäinen vaihe on menossa.

Laitosyksikköä koskevista riita-asioista kerrotaan kohdassa "Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat".

Työmaan henkilömäärä vuoden lopussa oli noin 2 000. Laitostoimittaja kertoi joulukuussa,
että se keskittää työpanokset kiireellisiin ja projektin kannalta kriittisimpiin suunnittelutehtäviin. Samalla laitostoimittaja kertoi suunnittelevansa OL3-työmaalla toimivien alihankkijoiden ja työntekijöiden määrän vähentämistä.

Työmaan työturvallisuus säilyi hyvällä tasolla.

Kaikki OL3-projektin toteutuneet aktivointikriteerit täyttävät menot on kirjattu konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.

Olkiluoto 4

Eduskunta jätti 1.7.2010 voimaan valtioneuvoston 6.5.2010 tekemän myönteisen periaatepäätöksen TVO:n periaatepäätöshakemuksesta neljännen ydinvoimalaitosyksikön (OL4) rakentamisesta Olkiluotoon.

TVO jatkoi OL4-ydinvoimalaitoshankkeen valmistelua. Suunnittelu laitosvaihtoehtojen lisensioitavuuden ja soveltuvuuden selvittämiseksi mahdollisten laitostoimittajien kanssa jatkui, samoin kuin laitosvalintaan tähtäävä hankintaprosessi. Laitostoimittajilta saatujen päivitettyjen tarjousten arviointi ja hankkeen jatkovaiheiden valmistelu on käynnissä.

OL4-hankkeen toteutuneet aktivointikriteerit täyttävät menot on kirjattu konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.

Ydinpolttoaine

Ydinpolttoainehankintojen arvo vuonna 2013 oli 56,5 (67,4) miljoonaa euroa ja kulutuksen arvo 48,2 (46,1) miljoonaa euroa.

Ydinpolttoaine- ja uraanivaraston arvo 31.12.2013 oli 207,9 (31.12.2012: 199,7) miljoonaa euroa.

Ydinjätehuolto

Yhtiöllä on ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista. TVO:n käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta huolehtii yhteisyritys Posiva Oy, jonka toisena omistajana on Fortum Power and Heat Oy.

ONKALOn varsinaisen tunneliosuuden valmistuttua vuonna 2012 on ONKALOa varusteltu vuoden 2013 aikana teknisillä tiloilla ja järjestelmillä. On muun muassa rakennettu 437-tasolle väestönsuojan ja sosiaalitilojen betonirakenteet, vuotovesien keräilyallas, pysyviä ilmastointi- ja sähköjärjestelmiä sekä onkalon lattian pinnoitteen testausalue. Vuoden 2013 aikana saatiin myös toisen ilmastointikuilun ja henkilönostinlaitekuilun injektoinnit valmiiksi ja kuilujen nousuporaustyöt aloitettiin vuoden lopulla. Tämän jälkeen voidaan aloittaa nostinlaitekuilun vahvistus ja varustelu nostinlaitteen asennusta varten.

Loppusijoituslaitoksen demonstraatiotiloissa, 420 metrin syvyydessä, on käynnistetty Posivan koordinoima ja osin EU:n rahoittama loppusijoitustunnelin sulkemiseen liittyvä kansainvälinen kahdeksan maan koeohjelma. Posivan osuus koordinoinnin lisäksi on rakentaa ONKALOon kaksi 25 metrin pituista tunnelia, joiden louhintatyöt ovat valmistuneet. Toinen tunneleista suljetaan massiivisella betonitulpalla, jollaista käytetään myös varsinaisessa loppusijoituksessa ja toinen tunneli varustetaan kokeen tarvitsemilla mittalaitteilla.

Maanpäällisen nostinlaiterakennuksen toisen vaiheen rakentamiseen on valmistauduttu saattamalla rakentamisen edellyttämät louhintatyöt valmiiksi. Varsinainen rakentaminen aloitetaan alkuvuodesta 2014.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjesti syyskuussa julkisen keskustelu- ja kuulemistilaisuuden Posivan rakentamislupahakemuksesta, jonka Posiva oli toimittanut TEMille vuoden 2012 lopulla. TEM on saanut kaikki pyytämänsä rakentamislupahakemukseen liittyvät sidosryhmien lausunnot. Posiva antaa niihin omat vastineensa vuoden 2014 aikana.

Posiva on valmistautunut vuoden 2013 aikana loppusijoitus- ja kapselointilaitoksen rakentamisen aloittamiseen vuoden 2015 alussa yksityiskohtaisten projekti- ja järjestelmäsuunnitelmien valmistelemisella sekä projektihenkilökuntaa rekrytoimalla. Lisäksi on edelleen kehitetty loppusijoituskonseptia, täydennetty lupahakemusta STUKin edellyttämillä lisäselvityksillä sekä aloitettu demonstraatiotoimenpiteet loppusijoituksen aloittamisvalmiuden osoittamiseksi vuonna 2022.

Olkiluodon loppusijoitustilaan tullaan sijoittamaan TVO:n ja Fortumin Suomessa sijaitsevissa voimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine.

Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivaraston laajennus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Laajennus kaksinkertaistaa käytössä olevien polttoainealtaiden kapasiteetin. KPA-varastoksi kutsuttua välivarastoa laajennetaan TVO:n suunnitelmien mukaisesti sekä käyvien OL1- ja OL2-laitosyksiköiden että rakenteilla olevan OL3-laitosyksikön käytettyjen polttoaine-elementtien välivarastoimiseen. Laajennusosa on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014.

Konsernitilinpäätöksen veloissa on esitetty IFRS-säännöstön mukaan laskettu ydinjätehuoltovastuuseen liittyvä varaus 897,9 (31.12.2012: 857,6) miljoonaa euroa ja varoissa on esitetty vastaava määrä yhtiön osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa.

Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi yhtiö suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. TEM vahvisti joulukuussa 2013 yhtiön ydinjätehuollon vuoden 2013 lopun vastuumääräksi 1 317,8 (1 242,3) miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2014 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 310,4 (1 242,3) miljoonaa euroa.

Ydinjätehuoltorahasto vahvisti maaliskuussa 2013 yhtiön vuoden 2012 ydinjätehuoltomaksuksi 43,1 (34,1) miljoonaa euroa, joka maksettiin rahastoon 2.4.2013 (2.4.2012). Vuoden 2013 ydinjätehuoltomaksu vahvistetaan maaliskuussa 2014.

Matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä on OL1:n ja OL2:n toiminnan aikana kertynyt yhteensä 6 118 (5 965) m3. Jätemäärä kasvoi 153 m3 vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 voimalaitosjätteen kokonaismäärä väheni 795 m3 johtuen Studsvikissa Ruotsissa toteutetusta käytöstä poistettujen välitulistimien romutusprojektista. Jätteet loppusijoitetaan Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen luolaan (VLJ-luola).

Käytettyä ydinpolttoainetta on vastaavasti kertynyt vuoden loppuun mennessä 1 362 (1 327) tonnia, josta 36 (36) tonnia vuonna 2013. Käytetty ydinpolttoaine on varastoituna laitosyksiköiden polttoainealtaissa sekä Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivarastossa.

Hiilivoima

TVO:lla on 45 prosentin osuus Fortum Power and Heat Oy:n omistamasta ja käyttämästä Meri-Porin hiilivoimalaitoksesta, joka sijaitsee Porin Tahkoluodossa.

Meri-Pori

TVO:n osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa tuotetusta sähköstä oli 725,4 (477,4) GWh ja sen tuottamiseen käytettiin hiiltä 254,4 (168,7) tuhatta tonnia ja hiilidioksidipäästöoikeuksia 592,0 (399,8) tuhatta tonnia.

Meri-Porin voimalaitos pysäytettiin 5.8.2013 turbiinin tarkastusta varten. Tarkastuksessa turbiinista löydettiin korjaustoimia vaativa vaurio ja laitoksen vuosihuolto sekä turbiinin korjaustyöt käynnistettiin. Turbiinin korjaus ja huolto valmistuivat 6.11.2013. Turbiinin ja uusien hiilipölypolttimien koeajo suoritettiin 7.–13.11.2013.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat 20,8 (24,1) miljoonaa euroa, josta valtaosa käytettiin ydinjätehuoltoon liittyvään T&K-toimintaan.

TVO on merkittävä rahoittaja reaktoriturvallisuuden ja ydinjätehuollon julkisissa tutkimusohjelmissa Suomessa. Vuonna 2013 TVO:n maksuosuus ohjelmia rahoittavalle Valtion ydinjätehuoltorahastolle oli 4,6 (4,6) miljoonaa euroa.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin

Investoinnit vuonna 2013 olivat 335,1 (337,3) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 302,5 (336,9) miljoonaa euroa, josta OL3-projektiin kohdistui 260,8 (274,2) miljoonaa euroa.

TVO allekirjoitti toukokuussa 2013 Wärtsilä Finland Oy:n kanssa sopimuksen varavoimadieselgeneraattorien ja niiden apujärjestelmien toimittamisesta Olkiluotoon. Generaattoreita on yhteensä yhdeksän, ja TVO vastaa projektin mukana tulevista rakennustöistä ja generaattorien liitännöistä TVO:n muihin järjestelmiin. Varavoimadieselgeneraattorien uusintaprojekti on Olkiluodon kaikkien aikojen suurin yksittäinen laitosmuutoshanke. Uusintaprojektin kokonaisinvestointi TVO:lle on yli 100 miljoonaa euroa. Projektin on arvioitu kestävän vuoteen 2020 saakka. Generaattorien vaihto toteutetaan mahdollisimman pitkälle OL1- ja OL2-laitosyksiköiden normaalin tehoajon aikana.

Meri-Porin hiilivoimalaitososuutta varten hankittuja hiilidioksidipäästöoikeuksia on luovutettu energiamarkkinavirastolle 0,9 (6,7) miljoonan euron arvosta. Vuonna 2013 hiilidioksidipäästöoikeuksia Meri-Porin hiilivoimalaitososuutta varten hankittiin 2,7 (0,9) miljoonan euron arvosta. Hankitut päästöoikeudet kattoivat yhtiön kauden hiilidioksidipäästöoikeustarpeen.

Turvallisuus ja ympäristöasiat

Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. Ydinturvallisuuteen merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia ei ollut. Vuoden 2013 aikana laadittiin Säteilyturvakeskukselle (STUK) neljä erikoisraporttia. Yhteensä viisi tapahtumaa luokiteltiin kansainvälisellä INES-asteikolla (07) luokkaan 0 (Ei merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuden kannalta).

Toiminta oli yhtiön ympäristöpolitiikan, ympäristölupien sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaista. Yhtiön ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, johon kuuluu myös OL3:n rakentamisvaihe, täyttää kansainvälisen ISO 14001 -standardin vaatimukset ja se on EMAS-rekisteröity.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset olivat vähäiset. Radioaktiiviset ilma- ja vesipäästöt olivat aiempien vuosien tapaan erittäin pienet ja huomattavasti alle viranomaisten asettamien rajojen.

Toimintaa kehitettiin ympäristöluvan ehtojen ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän vaatimusten mukaisesti. TVO on tunnistanut seitsemän toimintansa aiheuttamaa merkittävää ympäristönäkökohtaa. Näille on asetettu neljä pitkän aikavälin päämäärää, joista kullekin erillisiä jatkuvia tai muutaman vuoden pituisia tavoitteita päämäärän saavuttamiseksi. Vuodelle 2013 asetettiin yhteensä 15 tavoitetta, joista kaikki saavutettiin joko osittain tai kokonaan. Vuoden aikana ei todettu yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Vähäisiä ympäristöhavaintoja tai lieviä poikkeamia havaittiin käyttövaiheessa 13 kappaletta ja ne liittyivät kemikaalien tai jätteiden käsittelyyn. OL3-työmaalla kirjattiin vuoden aikana 29 ympäristöhavaintoa.

TVO:lla on sertifioitu työterveys- ja työturvallisuustoimintaa ohjaava OHSAS 18001-stan-dardin mukainen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä, johon myös OL3-työmaan toiminnot sisältyvät. OL1:n ja OL2:n käyttövaiheen ja OL3:n rakentamisvaiheen järjestelmät yhdistettiin vuoden 2013 aikana. Työturvallisuuden päämääränä koko Olkiluodon saarella on nolla tapaturmaa -tavoite ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi jatkettiin edellisten vuosien tapaan ja järjestelmien yhdistämisellä luodaan pohja yhteisille toimintatavoille.

Vuoden 2013 ympäristöasiat ja ympäristöä kuvaavat tunnusluvut sekä työturvallisuuden tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin yhteiskuntavastuu- ja ympäristöraporteissa TVO:n internetsivuilla, www.tvo.fi. Raporttien tiedot ovat ulkopuolisen tahon todentamia.

Henkilöstö ja koulutus

Henkilöstö

Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 857 (868) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 894 (884) henkilöä. TVO:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 852 (863) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 890 (879) henkilöä. TVO:n vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 762 (772) henkilöä.

TVO:lle palkattiin 25 (71) uutta henkilöä. Työtehtäviään vaihtoi vuoden aikana 65 (53) henki-löä. TVO:n palveluksesta erosi vuoden aikana 36 (36) vakinaista henkilöä, joista 24 (21) siirtyi eläkkeelle.

Eri henkilöstöryhmiä koskevat energia-alan työehtosopimukset ovat voimassa keskusjärjestöjen välisten sopimusten mukaisina 31.1.2017 saakka.

Vuoden 2013 henkilöstöasiat ja niitä kuvaavat tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin yhteiskuntavastuuraportissa TVO:n internetsivuilla, www.tvo.fi. Raportin tiedot ovat ulkopuolisen tahon todentamia.

Henkilöstön koulutus

TVO:laisten perus-, täydennys- ja jatkokoulutus toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan vuosikoulutusohjelman mukaisesti. Henkilöstöä koulutettiin yhteensä 8 401 (8 636) päivää, eli keskimäärin 9,4 (9,8) päivää jokaista TVO:laista kohden.

OL1:n ja OL2:n ohjaajat osallistuivat vuonna 2013 kertauskoulutusohjelmansa mukaisesti keväällä ja syksyllä käytön koulutuspäiville ja simulaattorijatkokursseille. Vuonna 2011 ja 2012 aloittaneiden uusien ohjaajien koulutukset, simulaattorin peruskurssi ja peruskoulutusjakso, etenivät suunnitelmien mukaisesti.

OL3:n ohjaajat osallistuivat vuonna 2013 kertauskoulutusohjelmansa mukaisesti keväällä ja syksyllä käytön koulutuspäiville. Ohjaajille järjestettiin myös simulaattoriharjoitus. Samassa yhteydessä koulutettiin ja perehdytettiin TVO:n kouluttajia OL3-simulaattorin käyttöön ja sen ylläpitotehtäviin. Muun ajan OL3-ohjaajat ovat toimineet käyttöönoton tehtävissä ja kouluttajat koulutuksen suunnittelutehtävissä.

Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella työskentelevien tulee osallistua tulokoulutukseen. Yleinen osa on tarkoitettu kaikille Olkiluodon alueella työskenteleville ja säteilyosa valvotulla alueella työskenteleville. Vuoden 2013 aikana tulokoulutuksen yleisen osan suoritti yhteensä 2 918 henkilöä ja säteilysuojeluosan 851 henkilöä (16.1.2014 mennessä kirjatut). Molempia koulutuksia on järjestetty suomeksi ja englanniksi.

Vuoden 2013 henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevat asiat ja tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin yhteiskuntavastuuraportissa TVO:n internetsivuilla, www.tvo.fi. Raportin tiedot ovat ulkopuolisen tahon todentamia.

Tytäryhtiöt ja yhteisyritykset

TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. TVONS tuottaa asiakkailleen korkeaan ydinturvallisuuteen, kustannustehokkaaseen toimintaan ja ydinjätehuoltoon liittyvää palvelua ja osaamista. TVO:n henkilöstön erikoisosaaminen on TVONSin asiakkaiden käytettävissä.

TVO:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden, Olkiluodon Vesi Oy:n ja Perusvoima Oy:n, sulautuminen emoyhtiöön rekisteröitiin kaupparekisteriin 31.12.2013. Yhtiöiden allekirjoittama sulautumissuunnitelma ja tytäryhtiöiden velkojille annettu kuulutus sulautumisen johdosta rekisteröitiin elokuussa. Sulautumisen tavoitteena oli konsernirakenteen yksinkertaistaminen. Olkiluodon Vesi on huolehtinut TVO:n ja Posiva Oy:n Olkiluodon toimintaan tarvittavasta raakavesihuollosta. Perusvoimalla ei ollut toimintaa vuonna 2013.

TVO:n ja Fortumin omistama yhteisyritys Posiva Oy huolehtii osakkaidensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta. TVO omistaa Posivasta 60 prosenttia. Posiva jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen maanalaisen tutkimustilan rakentamista ja varustelua suunnitelmien mukaisesti.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

TVO tiedotti helmikuussa 2014, ettei se ole saanut laitostoimittajalta pyytämäänsä Olkiluoto 3 -projektin kokonaisaikataulun päivitystä. Siksi TVO ei anna arviota laitosyksikön valmistumisajasta. TVO on edellyttänyt projektin aikataulusta vastaavalta laitostoimittajalta kokonaisaikataulun päivittämistä sekä selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan laitosyksikön valmistumisen edistyminen. Olkiluoto 3 -laitosyksikön sähköntuotannon alkamisen ajankohta selviää, kun laitostoimittajan aikatauluselvitys on valmistunut.

Arvio tulevasta kehityksestä

Alkaneella tilikaudella sähköntuotannon odotetaan jatkuvan edellisen vuoden tapaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantoedellytykset ovat hyvät. Ydinpolttoaineen saatavuus on varmistettu pitkäaikaisin sopimuksin.

Valmisteilla olevien uusien turvallisuusvaatimusten mukaisesti TVO jatkaa tarvittavien järjestelmämuutosten suunnittelua. Tämänhetkisen arvion mukaan muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta TVO:n vuotuisiin investointikustannuksiin.

OL3-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista jatketaan.

OL4-ydinvoimalaitoshankkeen valmistelu etenee. Laitosvaihtoehtojen lisensioitavuuden ja soveltuvuuden selvittäminen sekä laitosvalintaan tähtäävä hankintaprosessi jatkuvat.

Meri-Porin hiilivoimalaitoksen kapasiteettia käytetään aiempien periaatteiden mukaisesti.

Posiva Oy jatkaa käytetyn ydinpolttoaineen maanalaisen tutkimustilan rakentamista, varustelua ja tutkimuksia Olkiluodossa. Maanpäällisen nostinlaiterakennuksen rakentaminen ja aluerakentaminen etenevät. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen käsittelyn aikana Posiva valmistautuu kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisprojektien käynnistämiseen välittömästi luvan saannin jälkeen.

Ehdotukset yhtiökokoukselle

Teollisuuden Voima Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 9 360 000 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

Lisätietoja:
Talousjohtaja Anja Ussa, puh. 02 8381 6100