743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberteol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberteol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMemberifrs-full:PreviouslyStatedMemberiso4217:EUR743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31teol:HybridEquityMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31teol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31teol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31teol:HybridEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700LQ48IZBTZN4S522023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31teol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31teol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31teol:HybridEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700LQ48IZBTZN4S522024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31teol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31teol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31teol:HybridEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700LQ48IZBTZN4S522024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberteol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberteol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:HybridEquityMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:HybridEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberteol:RestatedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:RestatedEquityMemberteol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:RestatedEquityMemberteol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMemberteol:RestatedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:HybridEquityMemberteol:RestatedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberteol:RestatedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberteol:RestatedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31teol:RestatedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31teol:SharePremiumAndOtherReservesMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31teol:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31teol:HybridEquityMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700LQ48IZBTZN4S522023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700LQ48IZBTZN4S522022-12-31
Hallituksen
toimintakertomus,
kestävyysselvitys
ja tilinpäätös
Selvitys
hallinto- ja ohjaus-
järjestelmästä
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
kuvaa johtamisjärjestelmiä ja hallinto
-
elinten tehtäviä.
Hallituksen toimintakertomus,
kestävyysselvitys ja tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus ja tilin-
päätös raportoivat yhtiön taloudellisesta
kehityksestä. Hallituksen toimintaker
-
tomus sisältää kirjanpitolain mukaisen
kestävyysselvityksen.
Sisältö
Hallituksen
toimintakertomus,
kestävyysselvitys
ja tilinpäätös
TVO:n vuosikertomus 2024
TVO:n vuosikertomukseen sisältyy hallituksen
toimintakertomus, kestävyysselvitys, tilinpäätös ja
selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Raportit julkaistaan TVO:n verkkosivuilla:
.
Toimitusjohtajan katsaus ....................................3
Vuoden 2024 kohokohdat ................................... 4
Strategia .............................................................5
6 Hallituksen toimintakertomus
Vuoden 2024 keskeiset tapahtumat ....................7
Toimintaympäristö .............................................7
TVO yhtiönä .......................................................8
Liiketoiminnan tulos ............................................8
Rahoitus ja maksuvalmius ...................................
9
Osakepääoma .....................................................9
Hallinnointiperiaatteet ........................................
9
Hallintoelimet ....................................................
9
Sääntely-ympäristö .............................................9
Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät ............................................ 10
Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat ....... 12
Sähköntuotanto ................................................ 12
Vuosihuollot ..................................................... 13
Olkiluoto 3 ........................................................ 14
Ydinpolttoaine .................................................. 14
Ydinjätehuolto .................................................. 14
Tutkimus- ja kehitystoiminta ............................. 15
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin ... 15
Turvallisuus ...................................................... 15
18 Kestävyysselvitys
Yleiset tiedot .................................................... 19
Ympäristötiedot (E) ........................................... 47
Yhteiskunnalliset tiedot (S) ............................... 90
Hallintotapatiedot (G) ..................................... 119
123 Tilinpäätös
Konsernin keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja ...... 124
Emoyhtiön keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja .... 125
Konsernin tilinpäätös ...................................... 126
Emoyhtiön tilinpäätös ..................................... 166
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset ................................................ 180
Tilintarkastuskertomus ................................... 181
Kestävyysraportin varmennuskertomus .......... 186
ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti .......... 188
Taloudelliset tiedotteet vuonna 2025 .............. 189
Henkilöstö ja henkilöstön koulutus .................... 16
Ympäristö ......................................................... 16
Tytäryhtiöt ja yhteisyritykset ............................. 17
Olennaiset tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen .......................................... 17
Arvio tulevasta kehityksestä ............................. 17
Ehdotukset yhtiökokoukselle ............................ 17
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Suomen merkityksellisin sähköntuottaja
Energia-asiat ovat edelleen yhteiskunnallisen päätök-
senteon ja keskustelun keskiössä niin kotimaassa
kuin koko Euroopan tasolla. Niillä on ratkaiseva
rooli sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että
kilpailukyvyn parantamisessa. Kestävällä ja puhtaalla
energiantuotannolla luodaan alustaa teollisuuden
vihreälle siirtymälle ja uusille investoinneille.
Suomessa sähkön kulutus on säilynyt vielä samalla
tasolla, mutta puhdas tuotanto on kasvanut. Säästä
riippuvaista tuotantoa on tullut paljon lisää. Tuuli
-
voiman huipputeho oli vuoden 2024 syksyllä hetkel-
lisesti lähes 7 000 MW. Myös ydinvoimatuotanto
kasvoi merkittävästi Olkiluoto 3 (OL3) -laitosyksikön
säännöllisen tuotannon alettua keväällä 2023.
OL3:n tuotanto on ollut erinomaisen tärkeä ja terve
-
tullut lisä säästä riippuvaisen tuotannon rinnalle. Sillä
on ollut vaikutusta sähkön hintaan – Suomessa oli
vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi halvin pörs
-
sisähkö Ruotsin ja Norjan jälkeen. Lisäksi Suomen
sähköntuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus
ovat parantuneet. Rauhattomassa maailmantilan
-
teessa on hyvä, että olemme jo suurimman osan
vuotta omavaraisia.
Tärkeää on, että Suomen poliittiset päätökset tukevat
mahdollisuuksia puhtaan tulevaisuuden investoin
-
neille. Toivottavasti aika jo pian näyttää, että suun-
nitelmat kääntyvät teoiksi ja maaperällemme inves-
toidaan. Kun maahamme saadaan datakeskuksia,
vedyn tuotantolaitoksia tai vaikka vihreän teräksen
tehtaita, lisäävät ne tarvetta puhtaalle sähkölle.
Sähkön kulutuksen kasvu onkin hyvä Suomen
talouden ja investointihoukuttelevuuden mittari.
Me tuemme omalta osaltamme tätä tulevaisuutta
puhtaalla, säästä riippumattomalla sähköntuotannol
-
lamme Olkiluodossa.
Sähkömarkkinat ovat muuttuneet säästä riippuvaisen
tuotannon kasvun myötä. Tämä on tarkoittanut meille
luotettavan ydinvoiman tuottajille sitä, että enää
emme tuotakaan täysillä joka tunti, vaan meidän
pitää tehdä sähköä silloin, kun sille on kysyntää. Tämä
haastaa ydinvoiman kilpailukykyä ja onkin tärkeää,
että ilman valtion tukia rakennettujen tuotantolai
-
tosten kannattavuudesta huolehditaan myös valtion
tasolla siten, ettei olemassa olevallekaan ydinvoimalle
aseteta sille kuulumattomia aiheettomia lisäkus
-
tannuksia. Ydinvoima luo verkkoon ja kuluttajille
vakautta. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että
silloin, kun sähköä tarvitaan, turbiini pyörii ja gene
-
raattori tuottaa sähköä, jolla pidetään koko Suomen
pyörät pyörimässä. Vuoden 2024 aikana Olkiluodosta
tuotettiin koko ajan merkittäviä määriä sähköä
suomalaisten käyttöön.
Ydinvoiman merkitys on tunnistettu järjestelmää
vakauttavana kestävänä tuotantomuotona. Suoma
-
laisten enemmistö on edelleen poikkeuksellisen
yksimielisesti ydinvoiman takana. Energiateollisuus
ry:n kaksi kertaa vuodessa toteutettavassa ener
-
gia-asennetutkimuksessa ydinvoiman kokonaiskan-
natus oli joulukuussa 2024 78 prosenttia, sillä 51
prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä ydinvoimaa ja
27 prosenttia pitää nykyistä määrää sopivana.
Suomi on ollut edelläkävijä ja nyt muuallakin voidaan
puhua jo ydinvoimabuumista. Euroopassa on nyt
ennätysmäärä uusia ydinvoimalaitoshankkeita
vireillä. Myös Ruotsissa hallitus edistää ydinvoima
-
ohjelmaansa, jossa tavoitteena on konkreettisesti jo
vuoteen 2045 mennessä lisätä yhteisteholtaan jopa
10 000 megawattia uutta ydinvoimaa sähköntuotan
-
toon. Puhtaasta, luotettavasta ja hintoja tasaavasta
perusvoimasta on uusiutuvien tuotantomuotojen
rinnalla kysyntää.
Ydinvoiman kestävyyden määrittelee paitsi
hiilidioksidi vapaa sähköntuotanto ja vastuulliset
toimintatavat, myös käytetystä polttoaineesta
huolehtiminen. Suomessa asia on ratkaistu voima
-
yhtiöiden toimesta käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoituksella. Olkiluodossa TVO:n ja Fortum
Power and Heat Oy:n yhteis yrityksen Posiva Oy:n
(Posiva) loppusijoituslaitos on jo koekäyttö vaiheessa
ja etenemme hyvää vauhtia kohti varsinaisen
loppusijoitus toiminnan aloittamista. Voimme hyvin
todeta, että meillä on vastuullinen ratkaisu käytetyn
polttoaineen loppusijoittamiseksi.
Ydinvoima-alalla vastuullisuus on toiminnan ytimessä.
Ydinvoima on sisällytetty EU:n kestävän rahoituksen
viitekehykseen (taksonomia) ja sähköntuotantomme
Olkiluodossa on osoitettu olevan EU:n taksonomian
mukaista. Vuoden 2024 toukokuussa pääsimme
tekemään jo toisen vihreän velkakirjalainamme.
Toimitusjohtajan katsaus
Turvallinen, ennustettava, kilpailukykyinen ja ilmas-
toystävällinen sähköntuotanto ovat myös meillä
Olkiluodossa asioita, joiden kautta pyrimme visiomme
mukaan säilyttämään asemamme Suomen merki
-
tyksellisimpänä sähköntuottajana. Yhteiskunnalli-
sesti tärkeä roolimme on tehnyt työstämme varsin
näkyvää ja kiinnostus ainutlaatuista osaamistamme
kohtaan on ollut suurta myös maailmanlaajuisesti.
Olemme alan edelläkävijöitä monessakin mielessä.
Osaamisemme kasvoi OL3:n käyttöönotossa ja lisäksi
olemme aloittamassa ensimmäisenä maailmassa
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Tällä
alalla luomme tulevaisuutta, joka luo kestävyyttä
myös koko yhteiskuntaan.
Onneksi on Olkiluoto.
JARMO TANHUA
Toimitusjohtaja, TVO
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vuoden 2024 kohokohdat
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden
käyttöiän jatkamista ja
tehonkorotusta koskeva
YVA-selostus toimitettiin
Työ- ja elinkeinoministeriölle.
TVO sitoutui
Tieteeseen pohjautuviin
ilmastotavoitteisiin
(SBTi).
Areva ja Siemens
sopivat pääomittavansa
OL3-laitosyksikön
takuuajan töiden rahastoa
yli 80 miljoonalla eurolla.
Olkiluodossa tuotettiin
vuonna 2024 noin 28 prosenttia
Suomessa kulutetusta
sähköstä.
5.12. 12.12. 13.12. 2024
Olkiluodon
jäähdytysveden
kalatarkkailuselvitys
valmistui.
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden
vuosihuollot valmistuivat.
Käytetyn
ydinpolttoaineen
loppusijoituslaitoksen
koekäyttö käynnistyi
Olkiluodossa.
OL3-laitosyksikkö tuli mukaan
reservimarkkinoille.
TVO:n ensimmäinen
vihreän rahoituksen
raportti julkaistiin.
23.5. 19.6. 30.8. 1.9. 5.9.
OL2-laitosyksikön sähkön-
tuotanto keskeytettiin
noin neljäksi viikoksi
generaattorivian
vuoksi.
9.9.
Olkiluoto 1- (OL1)
ja Olkiluoto 2 (OL2)
-laitosyksiköiden käyttöiän
jatkamista ja tehonkorotusta
koskeva YVA-ohjelma
valmistui.
TVO sitoutui
UN Global Compact
-yritysvastuualoitteeseen.
Laskelmat osoittivat, että
Olkiluodossa tuotetun sähkön
elinkaaren hiilijalanjälki
on pieni.
OL3 -laitosyksikön
ensimmäinen vuosihuolto
valmistui.
TVO laski liikkeeseen
600 miljoonan euron vihreän
joukkovelkakirjalainan.
5.1. 7.2.8.1. 26.2. 16.5. 22.5.
Energiavirasto antoi päätöksen
järjestelmäsuojan järjestämis-
vastuusta Olkiluoto 3 (OL3)
-laitosyksikölle. Päätöksen mukaan
järjestelmäsuoja kuuluu kantaverkkoyhtiö
Fingrid Oyj:n (Fingrid) vastuulle.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
4
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Strategia
Ydinvoimalla on vähäpäästöisenä sähköntuotan-
tomuotona merkittävä rooli ilmastotavoitteiden,
kuten Pariisin ilmastosopimuksen, saavuttami-
sessa. TVO:n visiona on olla Suomen merkityk-
sellisin sähköntuottaja.
MISSIO - miksi olemme olemassa ARVOT - miten toimimmeVISIO - mitä haluamme olla
Suomen merkityksellisin
sähköntuottaja.
Teemme
ilmastoystävällistä
ydinsähköä osakkaille
turvallisesti ja kilpailu-
kykyisesti ja luomme
siten hyvinvointia
Suomelle.
•
Vastuullisesti
• Ennakoiden
• Avoimesti
• Jatkuvasti
parantaen
TVO-konsernin strategian tavoitteena on vahvalla
turvallisuusbrändillä varustettu, ennustettava ja
kilpailukykyinen sähköntuotanto. Sähköä tuotetaan
ilmastoystävällisesti ja vastuullisuus on toiminnan
ytimessä.
Tavoitteena on, että TVO:n sähkön keskimääräinen
tuotantokustannus on kilpailukykyinen ja laitosyk
-
siköiden käytettävyys on korkealla tasolla. Vahva
turvallisuuskulttuuri on koko toiminnan edellytys.
Turvallisuus on ensisijaista ja sitä kehitetään suunni
-
telmallisesti kaikissa ydinvoiman elinkaaren vaiheissa.
Olkiluodon sähköä tuottavat ydinalan ammattilaiset,
joiden osaaminen ja työkyky pidetään erinomaisena
läpi koko työuran. Työtä tehdään energisessä työyh
-
teisössä moderneja työnteon tapoja hyödyntäen.
TVO hallitsee koko ydinvoiman elinkaaren. TVO:n ja
Fortum Power and Heat Oy:n yhteisyritys Posivalla
on ensimmäisenä maailmassa ratkaisu käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Varsinaisen
loppusijoitustoiminnan on määrä alkaa Olkiluodossa
2020-luvun puolivälissä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
5
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tässä kappaleessa:
Hallituksen
toimintakertomus
Vuoden 2024 keskeiset tapahtumat ...................... 7
Toimintaympäristö ............................................... 7
TVO yhtiönä ......................................................... 8
Liiketoiminnan tulos ............................................. 8
Rahoitus ja maksuvalmius ....................................
9
Osakepääoma....................................................... 9
Hallinnointiperiaatteet ..........................................
9
Hallintoelimet ......................................................
9
Sääntely-ympäristö .............................................. 9
Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät .............................................. 10
Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat ......... 12
Sähköntuotanto .................................................. 12
Vuosihuollot ....................................................... 13
Olkiluoto 3 .......................................................... 14
Ydinpolttoaine .................................................... 14
Ydinjätehuolto .................................................... 14
Tutkimus- ja kehitystoiminta ............................... 15
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin ..... 15
Turvallisuus ........................................................ 15
Henkilöstö ja henkilöstön koulutus ...................... 16
Ympäristö ........................................................... 16
Tytäryhtiöt ja yhteisyritykset ............................... 17
Olennaiset tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen ............................................ 17
Arvio tulevasta kehityksestä ............................... 17
Ehdotukset yhtiökokoukselle .............................. 17
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
6
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vuoden 2024 keskeiset tapahtumat
Ilmastonmuutoksen torjunnassa vähähiilisen energian,
kuten uusiutuvan energian ja ydinvoiman, rooli on
ratkaiseva. Ydinvoiman osuus Suomen sähkön-
tuotannosta vuonna 2024 oli noin 39 prosenttia.
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ydin
-
voimalaitoksella tuotettiin vuonna 2024 noin 28
prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä, mikä tukee
merkittävästi Suomen sähköomavaraisuutta ja auttaa
hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna
2024 julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen
(Etla) tutkimuksen mukaan Suomen kasvihuone-
päästöt vähenivät tuntuvasti jo vuonna 2023. Energia-
tuotannon päästöjä vähensivät Etlan mukaan muun
muassa Olkiluoto 3 -laitosyksikön (OL3) käyttöönotto.
Yhtiön yli 50-vuotisen historian aikana Olkiluodossa
on tuotettu yhteensä yli 600 terawattituntia (miljardia
kilowattituntia) ilmastoystävällistä sähköä.
Laitosyksiköt toimivat turvallisesti. Olkiluoto 1 -laitos-
yksikön (OL1) nettotuotanto oli 6 954 (7 428) GWh,
käyttökerroin 89,1 (95,4) prosenttia ja käytettävyys
-
kerroin 89,2 prosenttia. Olkiluoto 2 -laitosyksikön
(OL2) nettotuotanto oli 6 616 (6 871) GWh, käyttö
-
kerroin 84,8 (88,3) prosenttia ja käytettävyyskerroin
84,9 prosenttia. OL1:n ja OL2:n käyttökerroin oli
yhteensä 87,0 (91,9) prosenttia ja käytettävyys-
kerroin 87,1 prosenttia. OL3:n nettotuotanto oli
9 690 (10 372) GWh, käyttökerroin 70,4 (75,2)
prosenttia ja käytettävyyskerroin 76,1 prosenttia.
OL3:n ensimmäinen vuosihuolto alkoi 2. maaliskuuta
2024 ja päättyi 16. toukokuuta 2024. OL2:n poltto-
aineenvaihtoseisokki alkoi 28. huhtikuuta 2024 ja
päättyi 9. toukokuuta 2024. OL1:n vuosihuolto alkoi
12. toukokuuta 2024 ja päättyi 19. kesäkuuta 2024.
OL3:n sähköntuotanto keskeytyi 3. kesäkuuta 2024
turbiinin pikasulun vuoksi. Laitosyksikkö palasi
sähköntuotantoon 4. kesäkuuta 2024.
OL2:n sähköntuotanto keskeytettiin 9. syyskuuta
2024 turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun
kosteuden nousun vuoksi. Laitosyksikkö kytkeytyi
takaisin verkkoon 6. lokakuuta 2024, kun vikaan
-
tunut roottori oli vaihdettu. Sähköä tuotetaan OL2:lla
alhaisemmalla 735 MW:n tehotasolla laitosyksikön
täyden tehon ollessa 890 MW. Tehoa on rajoitettu
roottorin vikaantumisriskin pienentämiseksi vikaan
-
tumisen syyn ollessa edelleen epäselvä. Teho-
rajoitusten odotetaan kestävän useita kuukausia,
mahdollisesti seuraavaan vuoden 2025 vuosi-
huoltoon saakka.
Olkiluodon voimalaitoksen vuosihuoltojen aikataulu
-
tukseen tehtiin muutoksia syyskuussa 2024. Aika-
tauluarviot olivat perustuneet suunniteltujen työvai-
heiden kestoon. Nyt aikatauluperiaatteita muutettiin
siten, että niissä varaudutaan myös ennakoimatto
-
mien vikakorjausten aiheuttamiin viiveisiin aiempien
kokemusten perusteella. Olkiluodon voimalaitosyksi
-
köiden huoltoajat on ilmoitettu vuoteen 2027 asti.
OL3 on osallistunut 1. syyskuuta 2024 alkaen
kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n (Fingrid) taajuuden
palautusreservin alassäätömarkkinaan. Kyseisellä
markkinalla tasapainotetaan sähköverkkoa niissä
tilanteissa, joissa sähköntuotantoa on tilapäisesti
liikaa. Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt eivät ole
aiemmin olleet mukana säätömarkkinassa. Tarjoukset
osallistumisesta alassäätömarkkinaan tehdään TVO:n
toimesta omistajien lukuun.
TVO toimitti syyskuussa 2024 Säteilyturvakeskukselle
(STUK) erikoisraportin neljän henkilön altistuttua
lyhytaikaisesti nostinlaitteen korjaustöiden yhtey
-
dessä korkeille säteilyn annosnopeuksille OL3:lla
kesäkuussa 2024. Altistus tapahtui koepolttoaine
-
-elementin noston yhteydessä. Altistus ei aiheuttanut
henkilövahinkoja.
Fingridin aikaisemmin OL3:n tuotannolle asettama
enimmäistuotantorajoitus 1 570 MW nousi 1 590
MW:iin. OL3:n tehoa rajoitettiin myös tilanteissa,
jolloin Fingridin järjestelmäsuojaa ei ollut riittä
-
västi käytettävissä. Lisäksi Olkiluodon kaikkien
kolmen laitosyksikön tuotantotehoa säädettiin
alaspäin tilanteissa, joissa sähköntuotanto oli suurta
Pohjoismaissa.
OL1:n ja OL2:n mahdollista käyttöiänpidennystä
ja tehonkorotusta koskeva ympäristö vaikutusten
arviointiselostus (YVA-selostus) toimitettiin työ- ja
elinkeinoministeriölle (TEM) joulukuussa 2024.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen koekäyttö
(yhteistoimintakoe) käynnistyi 30. elokuuta 2024
Olkiluodossa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppu-
sijoittamista testattiin ilman käytettyä polttoainetta.
Koekäyttövaiheessa loppusijoituslaitoksen laitteita ja
järjestelmiä käytetään ensimmäistä kertaa yhdessä
suunniteltujen prosessien mukaisesti. Koekäytössä
varmistetaan turvallinen loppusijoitus ennen varsi
-
naisen toiminnan aloittamista.
Posivan käyttölupahakemuksen käsittely STUKissa
eteni. STUKin turvallisuusarvion ja lausunnon käy-
tetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttö-
lupahakemuksesta odotetaan valmistuvan vuoden
2025 aikana siinä vaiheessa, kun kaikki turvallisuus
-
arvioon tarvittava aineisto on päivitettynä ja valmiina.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa Olki
-
luodossa 2020-luvun puolivälissä.
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa
1 082 (1 045) henkilöä. Vuoden 2024 aikana
TVO-konserniin rekrytoitiin 59 (64) uutta henkilöä.
Toimintaympäristö
Kesäkuun 2024 Euroopan parlamentin vaaleissa
oikeistoryhmät kasvattivat kannatustaan ja keskusta-
liberaalit ja vihreät menettivät paikkoja. Kanna-
tusta lisänneet ryhmät suhtautuvat ydinvoimaan
pääasiassa myönteisesti.
Uusi Euroopan komissio aloitti työnsä 1. joulukuuta
2024. Ursula von der Leyen (EPP, Saksa) jatkaa
komission puheenjohtajana - hänen poliittisissa
suuntaviivoissaan painotetaan Euroopan unionin (EU)
teollisen kilpailukyvyn vahvistamista ja 90 prosentin
päästövähennystavoitteeseen pääsyä vuoteen
2040 mennessä. Komissio aikoo lisätä investointeja
puhtaan energian infrastruktuuriin ja teknologioihin,
joihin kuuluvat muun muassa vähähiiliset teknologiat.
Keväällä 2025 komissio aikoo julkaista niin sanotun
puhtaan teollisuuden ohjelman, joka tämä vaikuttaa
myös ydinvoiman toimintaympäristöön.
Helmikuussa 2024 komissio perusti SMR-teollisuus-
allianssin (Small Modular Reactor) edistämään pienten
modulaaristen reaktorien käyttöönottoa. Allianssin
tavoitteina on muun muassa tuotantoketjujen vahvis
-
taminen, osaavan työvoiman saatavuuden paranta-
minen ja polttoaineiden kehitystyön edistäminen.
Vuonna 2024 julkaistiin kolme EU:n tulevien vuosien
kannalta tärkeää raporttia: Enrico Lettan alku-
kesästä julkaisema raportti EU:n sisämarkkinoista,
Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvyn
tulevaisuudesta ja Sauli Niinistön raportti EU:n
siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta. Mario
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
7
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Draghi nosti energian korkean hinnan yhdeksi EU:n
keskeisistä ongelmista. Hänen mukaansa kaikkien
vähähiilisten energialähteiden hyödyt tulisi ottaa
huomioon tulevissa investoinneissa EU:n kilpailu
-
kyvyn vahvistamiseksi.
Sen lisäksi, että asenne ydinvoimaan on EU-insti
-
tuutioissa muuttunut positiivisemmaksi, ovat useat
jäsenmaat edistäneet vahvemmin uusia ydinvoima-
investointeja. Esimerkiksi Tšekin uusi ydinvoimala
-
hanke otti askelia eteenpäin hankkeen tukimeka-
nismin saatua vuoden 2024 aikana hyväksynnän
Euroopan komission kilpailupääosastolta. Saman
-
tyyppisiä, valtionlainoista ja hinnanerosopimuksista
koostuvia tukimekanismeja harkitaan myös muissa
Euroopan maissa, kuten Ruotsissa.
Suomen hallitus jatkaa toimia ydinenergialain
uudistamiseksi. Suomi pyrkii edistämään teknolo
-
gianeutraalia energia- ja ilmastopolitiikkaa EU:ssa
ydinvoiman aseman parantamiseksi esimerkiksi
vihreän vedyn määritelmän ja taksonomian osalta.
Suomen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma
korostaa ydinvoiman merkittävää roolia Suomen ener
-
giajärjestelmässä. Suunnitelma huomioi OL3:n vaiku-
tuksen sekä TVO:n selvitykset OL1:n ja OL2:n käyttöiän
pidentämisestä ja tehonkorotuksista. Suunnitelmassa
ydinvoiman merkitys säilyy korkeana, ja uusiutuvan
energian osuuden tavoitteeksi asetetaan vähintään 62
prosenttia kokonaisloppuenergian käytöstä. Kansal
-
linen energia- ja ilmastosuunnitelma on osa EU:n ener-
giaunionin hallintamallia. Sen lisäksi Suomi valmistelee
erillistä kansallista ilmasto- ja energia strategiaa, jonka
on tarkoitus valmistua vuoden 2025 aikana.
Vuoden 2024 aikana toteutettujen Energiateollisuus
ry:n (ET) kyselyjen perusteella 61 prosenttia
suomalaisista kannattaa ydinvoimaa, ja sitä vastus
-
tavia on 9 prosenttia. Vaikka kannatus on hieman
laskenut ennätyslukemista, se on pitkän aikavälin
vertailussa korkealla.
TVO yhtiönä
TVO on julkinen suomalaisten teollisuus- ja energia-
yhtiöiden omistama listaamaton osakeyhtiö, jonka
toimialana yhtiöjärjestyksen mukaan on voima-
laitosten ja voimansiirtolaitteiden rakentaminen ja
hankkiminen sekä sähkön tuottaminen, välittäminen
ja siirtäminen ensi sijassa yhtiön osakkaille yhtiö-
järjestyksessä määrättävin ehdoin.
TVO toimii omakustannusperiaatteella (ns. Mankala-
periaate). Kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön
hinnassa, jolloin tilikauden tulos on lähtökohtaisesti
nolla, ellei erityisistä olosuhteista muuta aiheudu.
Osakkaat maksavat yhtiöjärjestyksen mukaisesti
muuttuvat kustannukset toimitettujen energia määrien
mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukai
-
sessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta
käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen tulokseen
perustuvia tunnuslukuja ei esitetä (katso: Omakustan
-
nusperiaate konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa).
TVO:n omistaa viisi osakasta, joista osa on TVO:n
tavoin Mankala-periaatteella toimivia yhtiöitä. TVO:n
tuottamaa sähköä menee suomalaiselle teollisuudelle
ja energiayhtiöille, joita omisti vuonna 2024 yhteensä
131 suomalaista kuntaa. TVO tuottaa noin kolmas
-
osan Suomessa käytetystä sähköstä.
TVO:n toiminnan lähtökohtana on vahva turvallisuus
-
kulttuuri ja tuotannon turvallisuuden varmistaminen.
TVO:n toimintajärjestelmä kattaa Olkiluodon ydin
-
voimalaitoksen tuotantotoiminnan, tuotantokyvyn
ylläpidon ja kehittämisen, tuotantokapasiteetin
lisärakentamisen sekä niiden ohjaukseen ja resursoin
-
tiin tarvittavat toiminnot. Järjestelmä täyttää kansain-
välisten laadunhallinta-, ympäristö- sekä työterveys-
ja työturvallisuusstandardien vaatimukset ja sen on

Toimintajärjestelmän yleinen osa toimii myös STUKin
hyväksymänä luvanhaltijan laadunhallintajärjestel
-
mänä. Toimintajärjestelmän toteutusta, toimivuutta ja
tehokkuutta seurataan säännöllisesti sisäisillä audi
-
toinneilla ja johdon katselmuksissa.
TVO:n hallinto- ja ohjausjärjestelmä on kuvattu erilli
-
sessä selvityksessä. TVO:n vastuullisen liiketoiminnan
periaatteet on kuvattu TVO-konsernin toiminta-
ohjeessa (katso: Kestävyysselvitys).
TVO:n strategian tavoitteina ovat vahva turvallisuus
-
brändi, tuotanto-omaisuuden tehokas ja luotettava
käyttö, kilpailukykyinen ja ennustettava sähkön hinta
sekä omistaja-arvon maksimointi vastuullisesti.
Strategian tähtäimenä on varmistaa laitosyksiköiden
pitkäaikainen käyttö, käytettävyyden pitäminen
tavoitteiden mukaisena sekä TVO:n sähkön keskimää
-
räisen tuotantokustannuksen kilpailukykyisyys. Vahva
turvallisuuskulttuuri on koko toiminnan edellytys.
Turvallisuus on ensisijaista ja sitä kehitetään suunni
-
telmallisesti kaikissa ydinvoiman elinkaaren vaiheissa.
Liiketoiminnan tulos
Konsernin liikevaihto vuonna 2024 oli 897 (876)
miljoonaa euroa.
Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 23 222 (24 634)
GWh. Edellistä vuotta alhaisempaan sähkön toimitus
-
määrään vaikuttivat vuoden 2024 pitkät vuosihuollot
sekä OL2:n tuotanto alhaisemmalla tehotasolla.
TVO oikaisi joulukuussa vuoden 2023 IFRS-konserni
-
tilinpäätöksen sekä vuoden 2024 osavuosikatsausten
taloudellisia tietoja. Oikaisu johtui rahavirran suojaus
-
laskentaan liittyvien tiettyjen koronvaihtosopimusten
käypien arvojen kirjaustavan korjauksesta.
TVO-konserni on suojannut osakaslainoihin liittyvää
korkoriskiä koronvaihtosopimuksin ja on tähän asti
soveltanut rahavirran suojauslaskentaa kirjaamalla
käyvät arvot laajaan tuloslaskelmaan sekä omaan
pääomaan. Suojauslaskennan soveltaminen oman
pääoman ehtoisten osakaslainojen suojaussuhteissa ei
täytä IFRS-standardin määrittämiä suojaus laskennan
soveltamisen kriteerejä konsernitilin päätöksessä.
Rahavirran suojauslaskennan soveltamisen yhtenä
kriteerinä on, että suojattavilla rahavirroilla saattaisi
olla vaikutus tuloslaskelmaan. Osakaslainojen korko-
maksuilla ei kuitenkaan ole vaikutusta konsernin tulos-
laskelmaan ja siten osakaslainojen korkosuojaukset
eivät täytä rahavirran suojauslaskennan soveltamisen
kriteerejä. Oikea käytäntö on kirjata osakaslainoihin
liittyvien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutos
tulos askelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Oikaisun vaikutukset kohdistuvat tuloslaskelmassa
rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja laajan tuloslaskelman
rahavirtojen suojaukset -erään sekä taseessa
arvonmuutosrahastoon ja kertyneisiin voittovaroihin.
Oikaisu on tehty korjaamalla jokainen muutosta
vaativa tilinpäätösrivi. Oikaisulla ei ole vaikutusta
oman pääoman määrään kokonaisuudessaan eikä
kassavirtaan. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä tilikau
-
sien 2023 ja 2024 avaavat taseet on oikaistu arvon-
muutosrahaston ja kertyneiden voittovarojen osalta.
Oikaisun vaikutukset esitetään liitetiedossa 29.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
8
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin tulos oli 82 (106, oikaistu tulos) miljoonaa
euroa. Sekä kuluvan että edellisen tilikauden tulok
-
seen vaikuttivat erityisesti osakkailta laskutettu
toteutuneita kustannuksia korkeampi veloitus TVO:n
rahoitusaseman vahvistamiseksi.
TVO:n tulos on 0 (0) miljoonaa euroa.
Rahoitus ja maksuvalmius
TVO:n rahoitustilanne on kehittynyt suunnitelmien
mukaisesti.
TVO:n pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen määrä,
lukuun ottamatta osakkaille edelleen lainattua lainaa
Valtion ydinjätehuoltorahastolta, oli vuoden lopussa

etuoikeuden omaavia osakaslainoja oli 629 (929)
miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin
vuoden 2024 aikana 690 (1 174) miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana
835 (1 352) miljoonaa euroa.
TVO:lla on yhteensä 1 000 miljoonan euron
suuruinen syndikoitu valmiusluotto, jonka voimassa-
oloaikaa pidennettiin kesäkuussa 2024 vuodella
eteenpäin vuoteen 2027 asti. Vuodesta 2026
vuoteen 2027 valmiusluoton määrä on noin
890 miljoonaa euroa.
Fitch, Moody’s ja Standard & Poor’s ovat vahvista
-
neet TVO:n luottoluokitukset nykyisille tasoille (Fitch
BBB-, Moody’s Baa3, Standard & Poor’s BBB-) ja
pitivät TVO:n tulevaisuuden näkymät vakaina. Lisäksi
TVO:lla on Japan Credit Rating Agencyn (JCR) pitkä
-
aikainen luottoluokitus A+ ja tulevaisuuden näkymät
vakaat (Stable Outlook).
TVO laski toukokuussa liikkeeseen yhtiön joukkovel
-
kakirjalainaohjelman (EMTN) puitteissa seitsemän
vuoden mittaisen 600 miljoonan euron suuruisen
vihreän joukkovelkakirjalainan. Liikkeeseen lasketusta
lainasta saatavat varat käytetään kesäkuussa 2023
julkaistun Vihreän rahoituksen viitekehyksen mukai
-
siin käyttö kohteisiin tai niiden jälleenrahoittamiseen.
Liikkeeseen laskun yhteydessä TVO teki käteisos
-
totarjouksen yhtiön helmikuussa 2025 erääntyvän
500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan haltijoille.
Tarjousten määrä oli 260 miljoonaa euroa, jotka TVO
hyväksyi kaikki.
TVO laski lokakuussa liikkeeseen viiden vuoden
mittaisen 90 miljoonan euron suuruisen vihreän
Private Placement -lainan. Lisäksi joulukuussa alle-
kirjoitettiin 200 miljoonan euron suuruinen kahden-
välinen pankkilaina. Laina-aika on kolme vuotta, mihin
sisältyy kaksi yhden vuoden mittaista pidennysoptiota.
TVO julkaisi ensimmäisen vihreän rahoituksen (Green
Bond) raporttinsa syyskuussa 2024. Raportissa
kerrottiin joulukuussa 2023 liikkeeseen laskettujen
280 miljoonan euron vihreiden velkakirjalainojen
(US Private Placement) varojen käyttökohteista sekä
käyttökohteiden arvioiduista ympäristövaikutuksista.
TVO:n yhtiökokous päätti 19. marraskuuta 2024
pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa esittää
yhtiölle osakaslainoja antaneille osakkeenomistajille
300 miljoonan euron osakaslainojen konvertointia
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Näillä
toimilla vahvistettiin TVO:n rahoitusasemaa. Varojen
siirto rahastoon toteutettiin vuoden 2024 aikana.
TVO käyttää oikeuttaan lainata varoja takaisin Valtion
ydinjätehuoltorahastolta ydinenergialain säädösten
puitteissa. Lainan määrä 31.12.2024 oli 728 (728)
miljoonaa euroa ja se on edelleen lainattu yhtiön
osakkaille. Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
säilyi raportointikaudella ennallaan.
Osakepääoma
TVO:n osakepääoma 31.12.2024 oli 600 (600)
miljoonaa euroa.
Yhtiössä on 1 360 000 000 (1 360 000 000) osaketta,
joista 680 000 000 osaketta kuuluu A-sarjaan ja
680 000 000 osaketta B-sarjaan. A-sarjan osakkeet
oikeuttavat OL1:n ja OL2:n tuottamaan sähköön ja
B-sarjan osakkeet OL3:n tuottamaan sähköön.
Hallinnointi periaatteet
Omakustannusperiaatteella toimivana listaamattomana
julkisena osakeyhtiönä TVO noudattaa pörssiyhtiöiden
hallinnointikoodia soveltuvin osin. TVO:lla ei ole
velvollisuutta noudattaa hallinnointikoodia, eikä
siten myöskään sen Comply or Explain -periaatetta
(noudata tai selitä -periaate). Arvopaperimarkkina lain
(746/2012) 7 luvun 7 §:n mukaan julkisen kaupan
-
käynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeelle-
laskijan on esitettävä toimintakertomuksessa tai
erillisessä kertomuksessa selvitys hallinto- ja ohjaus
-
järjestelmästään. TVO on antanut hallinto- ja ohjaus-
järjestelmästään erillisen selvityksen, joka on julkaistu
yhtiön verkkosivuilla ()
samanaikaisesti tämän toimintakertomuksen kanssa.
Hallintoelimet
Yhtiön hallintoelimet ja niiden toiminta vuonna 2024
on kuvattu Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2024 -asiakirjassa, joka on luettavissa yhtiön verkko
-
sivuilla osoitteessa 
Sääntely-ympäristö
Ydinenergialainsäädännön perusperiaatteena on,
että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan
kokonaisedun mukaista. Ydinenergian käyttöä,
käytön valvontaa ja ydinturvallisuutta koskevat
keskeiset säännökset sisältyvät ydinenergialakiin ja
ydin energia-asetukseen sekä niiden nojalla annet
-
tuihin alemman asteisiin säädöksiin, kuten STUKin
määräyksiin ja ydinturvallisuusohjeisiin (YVL-ohjeet).
Tämän lisäksi ydinenergian käyttöön sovellettavia
säännöksiä on muun muassa säteilylaissa.
TEMin käynnistämä ydinenergialain kokonaisuudis
-
tamiseen tähtäävä työ jatkui vuoden 2024 aikana.
Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto on jatkos
-
sakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista
ja taloudellisesti kannattavaa. Lakiluonnoksen on
tarkoitus tulla lausunnolle keväällä 2025, hallituksen
esitys eduskunnalle vuoden 2026 alkupuolella ja
uuden ydinenergialain astua voimaan vuonna 2028.
TVO on osallistunut eri työryhmien valmistelutyöhön.
STUKin vuonna 2021 aloittama ydinturvallisuus-
säännöstön uudistuksen valmistelu on jatkunut
vuonna 2024. Tavoitteena on luoda pohja ja suunta-
viivat säännöstön uudistamiselle, mukaan lukien
uudet YVL-ohjeet. TVO on osallistunut STUKin
työryhmien valmistelutyöhön.
Ydinlaitoksen haltijan vastuuseen ydinvahingosta
sovelletaan ydinvastuulakia, jonka mukaan ydin
-
laitoksen haltijan vastuu muualla kuin Suomessa
syntyvistä ydinvahingoista on 1 200 miljoonaa euroa
energiatuotannossa käytettävien ydinlaitosten osalta.
Suomessa syntyvistä ydinvahingoista ydinlaitoksen
haltijan vastuu on rajoittamaton. Muiden kuin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
9
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
energiatuotannossa käytettävien ydinlaitosten sekä
ydinaineiden kuljetusten kohdalla vastuumäärät ovat
80–250 miljoonaa euroa.
Ydinenergian käyttö on luvanvaraista. Periaate-
päätöstä, rakentamislupaa, käyttölupaa ja lupaa
ydinlaitoksen käytöstä poistamiselle haetaan
valtioneuvostolta. Ydinenergian käytön turvalli
-
suuden valvonta kuuluu STUKille, joka huolehtii
myös turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta ja
ydinmateriaalivalvonnasta.
Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät
RISKIENHALLINTA
Riskienhallinnan tavoitteena on tukea TVO:n strate-
gian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista sekä
varmistaa yhtiön toimintaedellytysten säilyminen.
Riskienhallintaa toteutetaan kokonaisvaltaisesti
hallituksen asettamien strategisten tavoitteiden,
konsernitason politiikkojen ja hyvän hallintotavan
mukaisesti.
Riskienhallintaa valvoo yhtiön hallitus, joka myös
vahvistaa TVO-konsernin riskienhallintapolitiikan.
Kunkin konserniyhtiön hallitus valvoo konserniyhtiön
riskienhallintaa ja vahvistaa sen noudattavan TVO -
konsernin riskienhallintapolitiikkaa oman yhtiönsä
osalta. Toimitusjohtaja, apunaan johtoryhmä,
vastaa TVO:n tavoitteiden ja strategian mukaisesta
riskienhallinnasta. Johtoryhmän alaisuudessa toimii
riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on edesauttaa
riskien tarkoituksenmukaista käsittelyä yhtiössä ja
osaltaan edesauttaa riskienhallintatoimenpiteiden
toteuttamista.
Organisaatioyksiköt vastaavat omaan toimintaansa
kohdistuvien riskien tunnistamisesta, analysoinnista
ja käsittelystä sekä toimenpiteiden seurannasta.
Riskejä tunnistetaan osana TVO:n strategista ja
operatiivista toiminnan suunnittelua ja seurantaa
sekä projektinhallintaa.
RISKIENHALLINTAPROSESSI
TVO:lla on konsernitasoinen riskienhallintaprosessi,
jolla varmistetaan, että toiminnan riskit tunnistetaan
järjestelmällisesti, ja että jokainen riski saa merkittä
-
vyytensä mukaisen käsittelyn. Prosessin mukaisen
käsittelyn tavoitteena on hallinnoida riskiä riskin
-
kantokyvyn määrittelemälle tasolle. Riskiä voidaan
käsitellä sitä pienentämällä, välttämällä, jakamalla
ja siirtämällä tai hyväksymällä sen toteutuminen.
Tunnistetut riskit kootaan yhtiötason riskirekistereihin,
joissa riskit ja niiden merkitys esitetään riskimatriisissa
seurauksen ja todennäköisyyden suhteen. Yhtiön
merkittävimmät riskit raportoidaan johtoryhmälle,
tarkastus- ja rahoitusvaliokunnalle ja hallitukselle
johtamisen vuosikellon mukaisesti. Muut riskit rapor
-
toidaan tarvittaville tahoille prosessin mukaisesti.
Riskienhallinnan kokonaisvaltaista kehittymistä
arvioidaan vuosittain riskienhallinnan tasoarvioinnin
avulla, jonka pohjalta määritetään tavoitteet riskien-
hallinnan kehittämiselle. Riskienhallinnan tasoarviointi
toteutetaan riskienhallinnan kypsyystasoihin perus
-
tuvan mallin mukaisesti.
Riskienhallinta on osa konsernin strategiaa ja sitä kehi
-
tetään tukemaan konsernin tavoitteiden saavuttamista
hyväksytyllä riskitasolla. Vuonna 2024 jatkettiin riskien
-
hallinnan roolin ja merkityksen vahvistamista johtamis- ja
toiminnansuunnitteluprosessissa sekä muissa opera
-
tiivisissa prosesseissa. Viestinnällisesti riskienhallinnan
tärkein teema oli riskitietoinen päätöksenteko.
MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Turvallisuuteen ja sähköntuotantoon liittyviä riskejä
pienennetään pitämällä laitosyksiköt hyvässä
kunnossa. Turvallinen ja vakaa tuotanto varmistetaan
laitosyksiköiden tehokkaalla eliniänhallinnalla ja vuosi
-
huoltojen laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella.
Sähköntuotannossa käytettävä polttoaine, uraani,
hankitaan maailmanlaajuisilta markkinoilta. Ydinpoltto-
aineeseen liittyviä riskejä on pienennetty hajauttamalla
hankintoja useammalle toimittajalle ja tekemällä
pitkäaikaisia sopimuksia.
Vahinko- ja omaisuusriskeihin on varauduttu
vakuutuksin. Tavoitteena on hallita vakuutuksia siten,
että vakuutusten kattavuus ja vakuutusturva sekä
vakuutusten kustannukset ovat tarkoituksen-
mukaisella tasolla. TVO on jäsenenä eurooppalaisissa
keskinäisissä ydinvakuutusyhtiöissä. Ydinvastuun
varalta yhtiöllä on voimassa lainmukainen
ydinvastuuvakuutus.
Rahoitusriskien hallintaa ja polttoaineen hintariskiä
on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27:
Rahoitusriskien hallinta.
OL3:N TAKUUAJAN RISKIENHALLINTA
Kaupallisen käytön aloittamisen myötä vastuu OL3:sta
siirtyi TVO:lle toukokuussa 2023. Laitostoimittajalla
säilyi laitostoimitussopimuksen mukaiset vastuut
takuuajalta sekä niiden keskeneräisten töiden osalta,
jotka on sovittu tehtäväksi myöhemmin laitos-
toimittajan kustannuksella.
Vuoden 2024 aikana on toteutettu lukuisia OL3:n
takuuaikaan liittyviä riskienhallintatoimenpiteitä, joilla
tehostetaan takuuajan menettelyiden sujuvuutta
sekä varmistetaan laitostoimitussopimuksen
mukaisten takuuajan edellytysten toteutuminen.
TVO seuraa tarkasti maaliskuussa 2018 solmitun,
kesäkuussa 2021 ja joulukuussa 2024 täydennetyn
sovintosopimuksen mukaisten ehtojen täyttymistä
sekä OL3:n takuuajan etenemistä, jotta ne
toteutetaan laitostoimittajan aikataulun mukaisesti
taloudelliset ja tekniset resurssit varmistaen.
LAITOSYKSIKÖIDEN TULONTUOTTO JA
KÄYTETTÄVYYS
OL3:n tulontuottamiskyky
OL3:n käytettävyyteen ensimmäisillä käyttöjaksoilla
liittyy vielä epävarmuuksia. Näitä epävarmuuksia
hallitaan laitosyksikön suunnitelmallisella ylläpidolla
ja valvonnalla. Mikäli OL3 ei saavuta suunniteltua
tuotantotavoitetta tai käyttökustannusrakennetta,
Suomen kantaverkko rajoittaa tehotasoa, tai Fingridin
järjestelmäsuojasta veloittaman palvelumaksun
takia ei ole kannattavaa ajaa laitosyksikköä täydellä
tehotasolla, on riskiinä tuotantokustannuksen nousu
verrattuna tavoitteeseen. Riskiä on tarkasteltu OL3:n
tulontuottamiskykyyn vaikuttavien eri skenaarioiden
avulla. Lisäksi riskiä on tarkasteltu Fingridin järjes
-
telmäsuojan saatavuuden ja riittävyyden sekä siitä
TVO:lle aiheutuvien kustannusten kannalta.
TVO toteuttaa lukuisia riskienhallinnan toimen-
piteitä varmistaakseen OL3:n tulontuottamiskykyä.
Esi merkkeinä voidaan mainita huolellinen valmis
-
tautuminen toiseen vuosihuoltoon, käytettävyyteen
vaikuttavien varaosien varmistaminen sekä
Flamanvillen ja Taishanin sisarlaitosten kokemusten
hyödyntäminen muun muassa OL3:n vuosihuoltoon
valmistautumisessa.
OL1 ja OL2:n käytettävyys
OL2:lle syys-lokakuussa 2024 asennettu roottori oli
viimeinen varaosaroottori TVO:n varastossa. OL2:n
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
10
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
roottori vikaantui ja vaihdettiin myös vuonna 2023.
Riski roottorin vikaantumiseen on edelleen olemassa,
mutta sitä on pienennetty konservatiivisten analyysien
tuloksena tehorajoituksella (735 MW) vikaantumisen
syyn ollessa edelleen epäselvä. Tehorajoitusten
odotetaan kestävän useita kuukausia, mahdollisesti
seuraavaan vuoden 2025 vuosihuoltoon saakka.
SUURET LAITOSMUUTOKSET JA NIIDEN TOTEUTUS
Tuotantokustannusten nousu ja kannattavuuden
heikentyminen voivat olla seurauksia epäonnistu
-
neesta laitosmuutoksen toteutuksesta. Merkittävissä
suurissa laitosmuutosprojekteissa on tärkeää
selvittää ja vastuuttaa ydinturvallisuuteen liittyvät
vaatimukset ja niiden täyttäminen projektiosapuolten
välillä etukäteen yllättävien projektinaikaisten kustan
-
nusten välttämiseksi.
Riskitarkastelussa projektien kustannusnousun
nähdään johtuvan joko puutteellisesta valmistelusta
ja vaatimusmäärittelystä, merkittävistä ennakoimat
-
tomista teknisistä ongelmista, haasteista lisensiointi-
prosessin läpiviennissä tai puutteista projekti-
johtamisessa ja hallinnassa.
Riskienhallintatoimenpiteinä TVO on vuonna 2024
jatkanut aikataulun ja kustannusten kannalta tärkeim
-
pien projektien priorisointia ja toimenpiteitä varmis-
tuakseen niiden resursseista ja toteutettavuudesta.
Lisäksi TVO jatkaa projektitoimittajien valmiuksien ja
intressien varmistamista maailmanpoliittisen tilanteen
epävarmuudet huomioon ottaen.
ORGANISAATION KYVYKKYYS
Organisaation osaaminen ja kyvykkyys toimia
luvanhaltijana voivat heikentyä johtamisen toimi-
mattomuudesta, epäonnistuneesta reagoinnista
toimintaympäristön muutoksiin tai työyhteisön
huonosta ilmapiiristä. Tämä voi johtaa välittömien
kustannusten lisäksi muiden riskien toteutumisen
todennäköisyyden nousuun.
Luvanhaltijan kyvykkyyden ylläpitämiseksi TVO
palkkasi 60 uutta henkilöä vuonna 2024 sekä ylläpiti
laaja-alaisia toimittajaverkostoja.
TVO:n sairauspoissaoloprosentti oli 2,7 ja lähtövaihtu
-
vuusprosentti 3,1. Johtamisen tueksi TVO:n ja Posivan
esihenkilöille on järjestetty erillistä turvallisuusjoh
-
tamisen koulutusta. Lisäksi aiemmin toteutettua
osaamisen kartoitusta hyödynnetään henkilöstö
-
suunnittelussa. TVO on tehnyt toimenpiteitä työyh-
teisökulttuurin kehittämiseksi ja turvallisuuskulttuurin
vahvistamiseksi. TVO toteuttaa puolentoista vuoden
välein henkilöstötutkimuksen ja seuraava tutkimus on
tarkoitus toteuttaa loppuvuodesta 2025.
RAHOITUS- JA LIKVIDITEETTIRISKI
TVO:n liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likvidi-
teetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoituslähteiden
hajauttamisella sekä pitkäaikaisilla luottositoumuksilla
ja likvideillä varoilla pienennetään rahoitukseen
liittyviä riskejä. Rahoitusasemaa on vuonna 2024
vahvistettu konvertoimalla osa huonomman etu-
oikeuden omaavista osakaslainoista sidotun vapaan
oman pääoman rahastoon, laskemalla liikkeeseen
uusia pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja sekä sopi
-
malla uusista kahdenvälisistä pankkilainoista.
Markkinariskejä on pienennetty korko- ja valuut
-
tajohdannaisilla. Yhtiön rahoituspolitiikan mukaan
valuuttamääräiset lainat suojataan johdannaisilla
euromääräisiksi eräpäivään asti.
TVO:n luottoluokituksen ja näkymien muutokset sekä
markkinamuutokset korkotasoon ja yrityslainamargi
-
naaleihin vaikuttavat rahoituskustannusten hintaan.
Riskinä on rahoituskustannusten nousu nykytasosta.
Riskiä on tarkasteltu eri skenaarioista, joiden pohjana
ovat muutokset TVO:n lainasalkun keskikorossa sekä
marginaalissa. Riskien toteutumisen seurauksia ovat
rahoituksen hinnan nousu ja sitä kautta tuotantokus
-
tannusten nousu.
TVO:n rahoitustilanne on kehittynyt suunnitelmien
mukaisesti yhtiön hyödyntäessä monipuolisesti eri
rahoituslähteitä. Kansainvälisten pääomamarkki
-
noiden lisäksi yhtiö hankkii pitkäaikaista rahoitusta

Pääomamarkkinarahoituksen kannalta luottoluoki
-
tuksilla on tärkeä rooli. Rahoituksella varmistetaan
TVO:n maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Tätä
varten yhtiöllä on merkittävät likviditeettipuskurit
erilaisten valmiusluottojen ja likvidien varojen
muodossa. TVO:n perusperiaatteena on hakea
investointien rahoituksesta noin kolme neljäsosaa
rahoitusmarkkinoilta ja noin neljännes omistajilta.
TVO:lla pyritään pitkäaikaisiin rahoitusjärjestelyihin,
ja rahoitus järjestetään yhtiölle, ei erillisille hankkeille.
TVO:n omistajien, pankkien ja sijoittajien luottamus
yhtiön toimintaan on pysynyt vahvana myös
vuonna 2024.
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN
LOPPUSIJOITUKSEN KUSTANNUSNOUSU
Mikäli Posivan toteuttama käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoitushanke (EKA-projekti) ei toteudu
suunnitelman mukaisesti, hankekustannukset
nousevat tai hankkeen valmistuminen viivästyy,
loppusijoituksen kustannusarvio nousee
vaikuttaen olemassa olevan käytetyn polttoaineen
ydinjätehuoltovastuun määrään.
STUK ilmoitti joulukuussa 2024, että sen turvallisuus-
arvio ja lausunto käytetyn ydinpolttoaineen loppu
-
sijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta siirtyy
vuodelle 2025. STUKin mukaan syynä lausunnon
viivästymiseen ovat puutteet Posivan toimittamissa
aineistoissa. Tämä viivästyttää osaltaan valtio-
neuvoston käyttölupahakemuksen käsittelyä, mikä
puolestaan voi viivästyttää käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoituksen aloittamista.
Riskienhallintatoimenpiteenä on vuoden 2024 aikana
jatkettu loppusijoitukseen liittyviä teollistamistoimen
-
piteitä, tehty sopimuksia loppusijoituksessa tarvit-
tavista tuotantokomponenteista sekä suunniteltu
tuotantovaiheen organisoitumista.
SOSIAALISEEN VASTUUSEEN,
HENKILÖSTÖASIOIHIN, IHMISOIKEUKSIEN
KUNNIOITTAMISEEN SEKÄ KORRUPTION JA
LAHJONNAN TORJUNTAAN LIITTYVÄT RISKIT
Sosiaaliseen vastuuseen, henkilöstöasioihin, ihmis-
oikeuksien kunnioittamiseen sekä korruption ja
lahjonnan torjuntaan liittyvät riskit ovat osa vastuul
-
lisuusriskien arviointia. Edellä mainittuihin asioihin
liittyen ei ole vuoden 2024 aikana havaittu merkittäviä
toimintaan vaikuttavia riskejä. Mikäli näillä osa -
alueilla havaitaan mahdollisia riskejä, ne käsitellään
normaalin riskienhallinnan prosessin mukaan.
Jatkuvaa riskienhallintaa näillä osa-alueilla toteu
-
tetaan TVO-konsernin toimintaohjeen mukaisesti.
Sisäinen tarkastaja valvoo osaltaan toimintaohjeen
toteutumista yhtiön toiminnassa. TVO-konsernissa
on mahdollisuus tehdä ilmoituksia mahdollisesta
toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta myös
täysin nimettömänä ilmoituskanavapalvelun kautta.
Projekteissa ja investoinneissa näiden osa-alueiden
mahdollisia riskejä arvioidaan tarpeen mukaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
11
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Lisäksi näitä asioita arvioidaan toimittaja-arvioin-
neissa erillisen menettelytavan mukaisesti.
Vireillä olevat oikeuden käynnit ja
riita-asiat
TVO on osapuolena välimiesmenettelyssä, joka liittyy
OL1:n ja OL2:n vuosina 2017 ja 2018 toteutettuun
lauhduttimien uusintaan. Välimiesmenettelyn toisena
osapuolena on Balcke-Dürr GmbH. TVO pitää vasta
-
puolen välimiesmenettelyssä esittämiä vaatimuksia
perusteettomina ja vaatii niiden hylkäämistä sekä
oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Energiavirasto antoi tammikuussa 2024 päätöksen
OL3:n täyden tehon tuotantoon kytkeytyvästä
kantaverkon suojauksesta. Täytäntöönpanokelpoisen
päätöksen mukaan kantaverkon suojaus on verkon
-
haltijan erityinen suojausjärjestelmä, joka kuuluu
kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuulle. Päätöksessään
Energiavirasto katsoi Fingridin siirtäneen perusteet
-
tomasti TVO:n vastuulle kantaverkon suojausjärjes-
telmään liittyviä velvoitteitaan. Sekä TVO että Fingrid
valittivat helmikuussa 2024 Energiaviraston päätök
-
sestä markkinaoikeuteen. Fingrid vaati helmikuussa
2024 ja uudelleen toukokuussa 2024 markkina-
oikeutta kiireellisesti keskeyttämään Energiaviraston
päätöksen täytäntöönpanon. Markkinaoikeus hylkäsi
kummallakin kerralla Fingridin vaatimuksen.
Tammikuussa 2024 antamassaan päätöksessä
Energia virasto edellytti Fingridiä toimittamaan
ehdotuksen suojauksen kustannusten kattamisperi
-
aatteista Energiaviraston vahvistettavaksi huhtikuun
2024 loppuun mennessä. Fingrid käynnisti huhtikuun
2024 alussa sidosryhmäkuulemisen valmistelemis
-
taan OL3-järjestelmäsuojaan liittyvistä ehdoista ja
maksujen määräytymisperusteista. Sidosryhmäkuu
-
lemisen jälkeen Fingrid toimitti ehdot ja maksujen
määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistet
-
tavaksi huhtikuun lopussa. Myös TVO osallistui
sidosryhmäkuulemiseen ja julkaisi oman lausuntonsa
verkko sivuillaan. Tähän asti TVO on maksanut kanta
-
verkon suojausjärjestelmän ylläpidosta aiheutuvista
kustannuksista valtaosan.
Energiavirasto antoi joulukuussa 2024 päätöksen
järjestelmäsuojan maksujen määräytymisperusteista.
Energiavirasto katsoi, että Fingrid voi kohdistaa pää-
osan järjestelmäsuojasta aiheutuvista kustannuksista
erilliseen OL3:n järjestelmäsuojan palvelumaksuun,
jota Fingrid voi veloittaa palvelua tarvitsevalta TVO:lta.
TVO käynnisti joulukuussa 2024 välimiesmenettelyn
Hitachi Energy Finland Oy:tä (entinen ABB Power
Grids Finland Oy) ja Hitachi Energy Italy S.p.A:ta
(entinen ABB Power Grids Italy S.p.A) vastaan
keskeneräisessä Olkiluodon akkusähkövarasto
-
projektissa todettujen toimittajan vastuulla olevien
viiveiden, puutteiden ja virheiden johdosta.
Tilikauden 2024 lopussa TVO:lla ei ollut muita vireillä
olevia oikeudenkäyntejä tai riita-asioita.
Sähköntuotanto
OL1:n, OL2:n ja OL3:n sähköntuotanto vuonna 2024
oli yhteensä 23 260 (24 671) GWh.
Laitosyksiköt toimivat turvallisesti. OL1:n netto
-
tuotanto oli 6 954 (7 428) GWh, käyttökerroin
89,1 (95,4) prosenttia ja käytettävyyskerroin 89,2
prosenttia. OL2:n nettotuotanto oli 6 616 (6 871)
GWh, käyttökerroin 84,8 (88,3) prosenttia ja käytet
-
tävyyskerroin 84,9 prosenttia. OL1:n ja OL2:n käyttö-
kerroin oli yhteensä 87,0 (91,9) prosenttia ja käytet-
tävyyskerroin 87,1 prosenttia. OL3:n nettotuotanto
oli 9 690 (10 372) GWh, käyttökerroin 70,4 (75,2)
prosenttia ja käytettävyyskerroin 76,1 prosenttia.
*
Käyttökerroin on laitosyksikön katsauskauden aikana tuottama
energia prosentteina siitä energiasta, minkä se olisi tuottanut
toimiessaan koko ajan keskeytyksettä täydellä teholla. Käyttö-
kerrointa pienentävät Fingridin järjestelmäsuojasta (OL3) tai muista
verkon rajoitteista johtuvat tehonalennukset, vähäisen sähköntarpeen
takia tuottamatta jäänyt energia tai laitosyksikön vuosihuoltojen,
vikojen tai häiriöiden takia tuottamatta jäänyt energia.
**
Käytettävyyskerroin on laitosyksikön katsauskauden aikana
tuotettavissa ollut energia prosentteina siitä energiasta, minkä se
olisi tuottanut toimiessaan koko ajan keskeytyksettä täydellä teholla.
Käytettävyyskerrointa pienentää laitosyksikön vuosihuoltojen,
vikojen tai häiriöiden takia tuottamatta jäänyt energia.
LAITOSYKSIKÖIDEN MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
OL3:lla havaittiin vuonna 2023 tiivistepuutteita liitti-
missä. Kahdeksasta tarkastetusta liittimestä yhteensä
seitsemästä löytyi virheellisiä tiivisteitä, minkä lisäksi
yhdestä liittimestä puuttui tiiviste kokonaan. Tarkas
-
tuksien yhteydessä kaikkiin liittimiin vaihdettiin uudet
tiivisteet. Normaaleissa olosuhteissa puutteellisilla
tiivisteillä varustetut liittimet olivat täysin käyttökun
-
toisia, mutta onnettomuusolosuhteiden vaatimuksia
ne eivät olisi välttämättä täyttäneet. Kyseisten
mittausten vikaantuminen jäähdytteenmenetys-
onnettomuuksissa olisi voinut haitata operaattori
-
toimia vaarantamatta kuitenkaan onnettomuuden
hallintaa. Tilanteet, joissa mittauksia olisi tarvittu,
ovat epätodennäköisiä. TVO toimitti asiaa koskevan
alustavan käyttötapahtumaraportin STUKille
tammikuussa 2024, kun järjestelmien epäkuntoisuus
tunnistettiin. STUK vahvisti tapahtuman vakavuus
-
asteen kansainvälisen INES-luokitusjärjestelmän
mukaisesti luokkaan 1 toukokuussa 2024.
OL3:n sähköntuotanto keskeytyi 3. kesäkuuta 2024
turbiinipikasulun vuoksi. Sähköntuotannon keskey
-
tymisen syynä oli generaattorin tiivisteöljyn ja vety-
jäähdytteen paine-eromittauksen suojaustoiminnon
aktivoituminen. Laitosyksikkö palautui takaisin
sähköntuotantoon 4. kesäkuuta 2024. Tapahtumalla
ei ollut vaikutusta ydinturvallisuuteen.
Neljä henkilöä altistui lyhytaikaisesti nostinlaitteen
korjaustöiden yhteydessä korkeille säteilyn annos-
nopeuksille OL3:lla kesäkuussa 2024. Altistus tapahtui
koepolttoaine-elementin noston yhteydessä. Altistus
oli niin vähäistä, ettei tapahtumasta aiheutunut henkilö-
vahinkoja. TVO käynnisti toimenpiteet vastaavanlaisen
tapahtuman ehkäisemiseksi heti tapahtuman jälkeen.
Jatkossa kaikki työt, jotka sisältävät koe-elementtien
käsittelyä, hoidetaan samanlaisin hallinnollisin
vaatimuksin kuin varsinainen polttoaineenkäsittely.
Lisäksi koe-elementtien käsittelyä ja merkintöjä
selvennettiin ja vedenpinnan ylittävissä nostoissa
vaaditaan aina säteilysuojeluhenkilöstön läsnäoloa.
TVO arvioi tapahtuman vakavuusasteen INES-luokitus-
järjestelmän mukaisesti luokkaan 1. STUK vahvisti
INES-luokan erikoisraportin käsittelyn yhteydessä.
Vaikka tapahtuman arvioitu perusluokka on 0, TVO
korotti sitä yhdellä, koska puutteita oli tunnistettu
radioaktiivisen komponentin hallinnassa.
OL2:n sähköntuotanto keskeytettiin 9. syyskuuta
2024 turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun
kosteuden nousun vuoksi. Laitosyksikkö kytkeytyi
takaisin verkkoon 6. lokakuuta 2024, kun vikaantunut
roottori oli vaihdettu. Tehoa on rajoitettu 735 MW:iin
roottorin vikaantumisriskin pienentämiseksi.
OL3:n sähköntuotanto keskeytyi sunnuntaina 17.
marraskuuta 2024 generaattorin tiivisteöljyjärjes
-
telmän toimintahäiriön takia. Laitos palasi takaisin
sähkön tuotantoon 21. marraskuuta 2024.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
12
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vuosihuollot
Olkiluodon ydinvoimalaitos pidetään
jatkuvasti hyvässä tuotannollisessa ja
toiminnallisessa kunnossa laitos yksiköillä
vuorottelevilla polttoaineenvaihto- ja
huoltoseisokeilla.
OL3:n ensimmäinen vuosihuolto alkoi 2.
maaliskuuta 2024. Vuosihuollon arvioitu
kesto oli 37 vuorokautta ja toteutunut
kesto 74 vuorokautta. Alun perin vuosi
-
huollon oli määrä päättyä 8. huhtikuuta,
mutta OL3 palasi sähköntuotantoon
vasta 16. toukokuuta 2024. Laitosyksikön
alasajo, polttoaineen vaihtoon valmistau
-
tuminen, polttoaineen irto-osatarkastukset
sekä vikakorjaukset ja tarkastuslaitteiden
tekniset ongelmat veivät suunniteltua
enemmän aikaa. Vuosihuollon merkittä
-
vimpiä töitä polttoaineen vaihdon lisäksi
olivat suojausjärjestelmän ennakko
-
huoltotyöt, höyrystimien pesu ja tarkas-
tukset, automaatiojärjestelmiin tehtävät
ohjelmistopäivitykset, suojarakennuksen
eristysventtiilien tiiveyskokeet sekä
paineistimen varoventtiilien huollot.
OL3:n ensimmäistä vuosihuoltoa oli
valvomassa noin 40 STUKin asiantuntijaa.
STUKin toukokuussa 2024 julkaiseman
tiedotteen mukaan vuosihuolto sujui
STUKin havaintojen mukaan turvallisesti,
TVO asetti turvallisuuden etusijalle
päätöksenteossaan koko vuosihuollon
ajan, eikä vuosihuollon suunniteltua
pidemmällä kestolla ollut tähän
vaikutusta.
Taulukko 1
Pvm
OL1
1.1.2024
896,8
2.1.2024
897,1
3.1.2024
897,5
4.1.2024
896,9
5.1.2024
896,9
6.1.2024
897,1
7.1.2024
897,0
8.1.2024
896,9
9.1.2024
896,5
10.1.2024
896,2
11.1.2024
896,0
12.1.2024
896,4
Pvm
tammikuu
Tuotanto OL1
Keskimääräinen sähköteho
MW
1 000
750
500
250
0
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
1. Vuosihuolto
1
1
Taulukko 1
Pvm
OL2
1.1.2024
895,8
2.1.2024
895,8
3.1.2024
895,9
4.1.2024
896,3
5.1.2024
896,0
6.1.2024
896,1
7.1.2024
895,8
8.1.2024
895,9
9.1.2024
895,5
10.1.2024
893,0
11.1.2024
895,7
12.1.2024
854,4
Pvm
tammikuu
Tuotanto OL2
Keskimääräinen sähköteho
MW
1 000
750
500
250
0
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
1. Kylmäseisokki päähöyryventtiilin
korjaamiseksi
2. Vuosihuolto
1
2
1
Taulukko 1
Pvm
OL3
1.1.2024
1554,9
2.1.2024
1558,7
3.1.2024
1559,6
4.1.2024
1547,9
5.1.2024
1551,7
6.1.2024
1557,1
7.1.2024
1560,7
8.1.2024
1567,8
9.1.2024
1566,9
10.1.2024
1566,8
11.1.2024
1566,9
12.1.2024
1566,8
Pvm
tammikuu
Tuotanto OL3
Keskimääräinen sähköteho
MW
1 700
1 275
850
425
0
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
2
1
1. Syöttövesipumppujen tarkastus- ja
juoksupyörien tarkastusseisokki
2. Paineistimen varoventtiiliasemien
tarkastus- ja huoltoseisokki
1
Vuosihuolto
Vuosihuolto
Vuosihuolto
Generaattorin
tiivisteöljy-
järjestelmän häiriö
Generaattorivika
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
13
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
OL2:n polttoaineenvaihtoseisokki alkoi 28. huhtikuuta
2024 ja sen suunniteltu kesto oli noin kahdeksan
vuorokautta. Alkuperäinen aikataulu pidentyi noin
kolmella vuorokaudella johtuen reaktoripaineastian
kannen asennuksessa sekä laitoksen ylösajossa
esiin tulleista teknisistä vioista. OL2 palasi takaisin
sähköntuotantoon 9. toukokuuta 2024. Merkit
-
tävimmät työt polttoaineenvaihdon lisäksi olivat
eristysventtiilien tiiveyskokeet, alijännitekriteerin
lisääminen dieselkiskon vaihtokytkentäautomatiik
-
kaan sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmien vuosit-
taiset huollot ja kokeet.
OL1:n huoltoseisokki alkoi 12. toukokuuta 2024 ja
sen suunniteltu kesto oli noin 15 vuorokautta. Laitos
-
yksikön vuosihuolto pitkittyi generaattorilla havaitun
vian vuoksi ja päättyi vian korjaamisen jälkeen 19.
kesäkuuta 2024. Huoltoseisokin merkittävimmät työt
olivat polttoaineenvaihdon lisäksi reaktoriautomaation
uusintaprojektiin liittyvät työt, eristysventtiilien tiiveys
-
kokeet, säätösauvatoimilaitteiden vaihdot, päämuun-
tajan ja generaattorikatkaisijan huolto, syöttövesi- ja
lauhdepumppujen huollot, pääkiertopumppujen huollot
sekä suojarakennuksen sähköläpivientien uusinta.
TVO:n oman henkilöstön lisäksi kaikkien kolmen
laitoksen vuosihuoltoihin osallistui yhteensä noin
1 400 alihankkijoiden työntekijää.
Olkiluoto 3
OL3 tilattiin kiinteähintaisena avaimet käteen
-periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka
muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens
AG. TVO vahvisti laitosyksikön vastaanotetuksi
takuuajalle huhtikuussa 2023, jolloin yhtiö luovutti
laitostoimittajalle vastaanottotodistuksen. Lopullinen
laitosyksikön vastaanotto tapahtuu aikaisintaan
huhtikuussa 2025. Senkin jälkeen laitostoimittajan
takuuvastuut jatkuvat tietyiltä osin enintään
kahdeksaan (8) vuoteen saakka.
Maaliskuussa 2018 allekirjoitetun, kesäkuussa 2021
ja joulukuussa 2024 täydennetyn OL3-projektin
loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan
sovintosopimuksen mukaisesti perustetusta ja Areva-
yhtiöiden rahoittamasta rahastosta on katsauskauden
aikana maksettu OL3-projektin loppuunsaattamisesta
Areva-yhtiöille aiheutuneita kustannuksia
sovintosopimuksen mukaisesti.
Lyhytaikaisissa saamisissa on laitostoimittajalta
vuonna 2021 sovittu 56,7 miljoonan euron lisä-
viivekorvaus TVO:lle, joka erääntyy maksettavaksi
14. helmikuuta 2025.
Syyskuussa 2024 allekirjoitettiin laitostoimittajan
kanssa OL3:n nettotehoon liittyvä sopimus, jonka
perusteella laitostoimittaja maksaa TVO:lle 14
miljoonaa euroa helmikuussa 2025.
OL3:n laitostoimittajakonsortion takuuajan työt ovat
vielä kesken ja töiden loppuunsaattamiseen varatut
rahastomekanismin varat ehtyivät syksyllä 2024.
Areva-yhtiöt ja Siemens päättivät joulukuussa 2024
pääomittaa rahastoa lisää yli 80 miljoonalla eurolla.
Rahaston täydennys tapahtuu alkuvuodesta 2025.
Kaikki OL3-projektin toteutuneet aktivointikriteerit
täyttävät menot, mukaan lukien rahoituskulut,
kirjattiin konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuus-
hyödykkeiden hankintamenoon 30. huhtikuuta
2023 asti. OL3:n kaupallisen käytön aloittamisen
yhteydessä kustannusten aktivointi lopetettiin, joten
tällä on vaikutusta edellisen vuoden konsernin tulos-
laskelman vertailukelpoisuuteen.
Tuloslaskelmassa merkittävimmät muutokset näkyvät
erissä liikevaihto, materiaalit ja palvelut, poistot
ja arvonalentumiset, liiketoiminnan muut kulut ja
rahoitustuotot ja -kulut.
Ydinpolttoaine
Ydinpolttoainehankintojen arvo vuonna 2024 oli 114
(70) miljoonaa euroa ja kulutuksen arvo 110 (111)
miljoonaa euroa.
Ydinpolttoaine- ja uraanivaraston arvo 31.12.2024 oli
480 (476) miljoonaa euroa.
Ydinjätehuolto
Yhtiöllä on ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuol-
toon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista.
Konsernitilinpäätöksen veloissa on esitetty IFRS-
säännöstön mukaan laskettu ydinjätehuoltovastuuseen
liittyvä varaus 1 336 (1 289) miljoonaa euroa. Varoissa
on esitetty TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
1 081 (1 035) miljoonaa euroa noudattaen IFRIC 5
-tulkintaa. Uuteen ydinjätehuollon tekniseen suunni
-
telmaan ja aikatauluun perustuva kokonaiskustannus-
arvio on päivitetty kesäkuussa 2022.
Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi
yhtiö suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti
Valtion ydinjätehuoltorahastoon. TEM vahvisti joulu
-
kuussa 2024 yhtiön ydinjätehuollon vuoden 2024
lopun vastuumääräksi 1 960 (1 918) miljoonaa euroa ja
yhtiön vuoden 2025 rahastotavoitteeksi Valtion ydin-
jätehuoltorahastossa 1 438 (1 525) miljoonaa euroa.
Ydinjätehuoltorahasto vahvisti maaliskuussa 2024
TVO:n vuoden 2023 ydinjätehuoltomaksuksi 29
miljoonaa euroa, jonka TVO maksoi maaliskuussa
2024. Vuoden 2024 ydinjätehuoltomaksu vahviste
-
taan maaliskuussa 2025. Valtion ydinjätehuolto-
rahaston vuoden 2024 sijoitustoiminta oli voitollista.
Osa vuoden 2024 sijoitustuotoista allokoidaan
lakisääteisen suojaosuuden vakuudeksi ja sen ylittävä
osa tuotoista alentaa TVO:n vuotta 2024 koskevaa
ydinjätehuoltomaksua.
Matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä on OL1:n
ja OL2:n toiminnan aikana kertynyt yhteensä noin
8 800 (8 600) m
3
. Jätteet loppusijoitetaan Olkiluodon
matala- ja keskiaktiivisen jätteen luolaan (VLJ-luola).
Käytettyä ydinpolttoainetta on vastaavasti kertynyt
vuoden loppuun mennessä 1 767 (1 695) tonnia,
josta 73 (34) tonnia vuonna 2024. Käytetty ydin
-
polttoaine on varastoituna laitosyksiköiden poltto-
ainealtaissa sekä Olkiluodon käytetyn polttoaineen
välivarastossa.
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS
Posiva vastaa omistajiensa TVO:n Olkiluodon ja
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksilla syntyvän
käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta
Olkiluodossa.
Posivan käyttölupahakemuksen käsittely STUKissa
eteni vuoden 2024 aikana. STUKin turvallisuusarvion
ja lausunnon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi
-
tuslaitoksen käyttölupahakemuksesta odotetaan
valmistuvan vuoden 2025 aikana, kun kaikki turval
-
lisuusarvioon tarvittava aineisto on päivitettynä ja
valmiina. Työt kapselointi laitoksen ja maanalaisten
tuotantolaitteiden asennuksissa ja käyttöönotossa
ovat edenneet siten, että koekäyttö aloitettiin kapse
-
lointilaitoksella elokuussa. Käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoituksen on määrä alkaa Olkiluodossa 2020-
luvun puolivälissä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
14
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tutkimus- ja kehitystoiminta
TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) keskei-
senä tavoitteena on varmistaa nykyisten liiketoi-
mintojen elinkelpoisuus ja luoda uusia liiketoiminta-
mahdollisuuksia. Keskeisinä aihealueina ovat muun
muassa ydinvoimalaitoksen käyttö ja eliniänhallinta,
ydin jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittely
ja loppusijoittaminen sekä uusien liiketoiminta-
mahdollisuuksien luominen TVO-konsernille.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat 16 (14)
miljoonaa euroa, josta valtaosa käytettiin ydinjäte
-
huoltoon liittyvään T&K-toimintaan.
TVO on merkittävä rahoittaja reaktoriturvallisuuden
ja ydinjätehuollon julkisissa tutkimusohjelmissa
Suomessa. Vuonna 2024 TVO:n maksuosuus
ohjelmia rahoittavalle Valtion ydinjätehuolto rahastolle
oli 6 (6) miljoonaa euroa.
Investoinnit käyttö omaisuuteen ja
osakkeisiin
Konsernin investoinnit vuonna 2024 olivat 91 (461)
miljoonaa euroa. Konsernin investoinnit perustuvat
bruttoinvestointeihin ja sisältävät voimalaitoksen
käytöstäpoiston.
Emoyhtiön investoinnit olivat 68 (449) miljoonaa
euroa. Syyskuussa 2024 tehdyn sopimuksen
perusteella laitostoimittaja maksaa TVO:lle
14 miljoonaa euroa helmikuussa 2025. Tämä
summa pienentää OL3-projektin hankintamenoa.
Vuoden 2023 tili kaudella OL3-projektiin kohdistui
emoyhtiön investoinneista 370 miljoonaa euroa.
Hitachi Energy (Hitachi) ja TVO allekirjoittivat
kesällä 2021 sopimuksen Euroopan suurimpiin
lukeutuvan akkuenergiavaraston toimittamisesta
Olkiluotoon avaimet käteen -ratkaisuna. 90
megawatin tehoisen akkuenergiavaraston tarkoi
-
tuksena on tukea osaltaan koko energiajärjestelmää
mahdollisessa OL3:n tuotanto häiriötilanteessa
pienentäen kantaverkkoon kohdistuvaa tehonmuu
-
toksen vaikutusta osana Fingridin järjestelmäsuojaa.
Akkuenergiavarasto on edelleen käyttöönottovai
-
heessa akkuenergiavarastossa todettujen vikojen ja
puutteiden takia. Hitachin viimeisimmän aikataulun
mukaan työt jatkuvat ainakin helmikuulle 2025.
TVO käynnisti joulukuussa 2024 välimiesmenettelyn
Hitachia vastaan, ks. lisää Vireillä olevat oikeuden
-
käynnit ja riita-asiat.
Hiilidioksidipäästöoikeuksia on luovutettu energia-
virastolle 0,1 (0,1) miljoonan euron arvosta.
Vuonna 2024 hiilidioksidipäästöoikeusostoja
hankittiin 0,1 (0,1) miljoonan euron arvosta.
Hankitut päästöoikeudet kattoivat yhtiön tilikauden
hiilidioksidipäästöoikeustarpeen.
Turvallisuus
LAITOS- JA YDINTURVALLISUUS
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen turvallinen käyttö
perustuu osaavaan ja vastuuntuntoiseen henkilöstöön,
korkeatasoiseen laitostekniikkaan, jatkuvan
parantamisen periaatteeseen sekä riippumattomaan
sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan.
Toimintajärjestelmä täyttää ISO 9001 -standardin
vaatimukset. Turvallisen toiminnan varmistamiseksi
TVO:lla arvioidaan systemaattisesti turvallisuuden ja
turvallisuuskulttuurin tasoa ja yhtiön henkilöstö on
sitoutunut vahvaan turvallisuuskulttuuriin.
TVO arvioi kokonaisturvallisuuden tilaa säännöllisesti
tuotannon, ydinturvallisuuden, turvallisuuden ja
eliniän hallinnan sekä johtamisen, organisaation ja
henkilöstön näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden
taso on hyvä.
Turvallisuuskulttuurin tilaa arvioidaan säännöllisesti
IAEA:n menettelyn mukaisesti. TVO:n turvallisuus-
kulttuurin arvioidaan olevan tasolla, jolla turvalli-
suuden strateginen merkitys on tunnistettu ja
toimintatapa on ennakoiva. TVO:n tavoitteena on
mahdollisimman korkea turvallisuuskulttuurin taso.
TVO:lla on jatkettu toimenpiteitä turvallisuus-
kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Loppu-
vuodesta 2024 tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn
mukaan turvallisuuskulttuurin tila on vahvistunut.
Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden OL1:n, OL2:n
ja OL3:n toiminta oli turvallista koko vuoden. TVO
luokittelee ydinturvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat
INES-asteikon mukaisesti. Vuonna 2024 Olkiluodon
laitoksella oli 8 kappaletta INES-asteikon luokkaan
0 (ei merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuden
kannalta) ja kaksi luokkaan 1 (poikkeuksellinen
turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma) luokiteltua
tapahtumaa. TVO selvittää ja tutkii kaikki ydinturval
-
lisuuteen mahdollisesti vaikuttaneet tapahtumat ja
määrittää niiden syille korjaavat toimenpiteet. TVO
uutisoi kaikista merkittävistä ja julkista mielenkiintoa
herättävistä tapahtumista verkkosivuillaan.
TYÖTURVALLISUUS
Työterveys- ja työturvallisuustoimintaa ohjaa serti-

ja työturvallisuusjärjestelmä (TTT-järjestelmä).
TTT-järjestelmä pitää sisällään kaiken TVO-konsernin
toiminnan Olkiluodon alueella ml. Oma ja ulkopuolinen
(toimittajien) työvoima.
TVO-konsernin elintärkeät työturvallisuusperiaatteet
ovat:
1. Olet vastuussa turvallisuudesta
2. Tunnista työsi riskit
3. Huolehdi hyvinvoinnista
4. Liiku turvallisesti
5. Käytä henkilökohtaisia suojaimia.
Lisäksi erikseen on määritetty korkean riskin
työtehtävät, joiden tekeminen vaatii yleensä erillisen
työsuojeluluvan tai -suunnitelman sekä työntekijöiden
kouluttamisen tehtävään.
TVO-konsernin tavoitteena on kaikkien tapaturmien
ennaltaehkäisy ja turvallisen ja terveellisen työ-
ympäristön takaaminen kaikille työntekijöille.
Huomioita kiinnitetään niin fyysiseen kuin henkiseen
työturvallisuuteen ja siitä huolehtimiseen.
Strategiasuunnittelun yhteydessä konsernin johto on
määrittänyt vuoden 2024 tavoitteet. Työturvallisuus
on mukana turvallisuuden strategiasuunnittelussa.
Yhtiötason tavoitteeksi on asetettu Olkiluodon
yhteisen tapaturmataajuuden laskeminen lukuun
2,5 tai alle tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia
kohden. Tapaturmataajuuden osalta ei saavutettu
tavoitetasoa, sillä Olkiluodon tapaturmataajuus
vuonna 2024 oli 2,7. Tapaturmataajuudessa
huomioidaan TVO:n henkilöstö, Posivan henkilöstö ja
kaikki Olkiluodossa toimivat alihankkijat.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
15
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Henkilöstö ja henkilöstön koulutus
HENKILÖSTÖ
TVO-konsernin toimintaohje ja politiikat määrittelevät
henkilöstöpolitiikan periaatteet. TVO:n tavoitteena on
hyvinvoiva ja tasa-arvoinen työyhteisö, jossa ediste-
tään tasa-arvon toteutumista ja jossa ei hyväksytä
minkäänlaista syrjintää.
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa
1 082 (1 045) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana
1 095 (1 057) henkilöä. TVO:n henkilöstön määrä
oli vuoden lopussa 1 080 (1 043) henkilöä ja keski
-
määrin vuoden aikana 1 092 (1 055) henkilöä. TVO:n
vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa
1 037 (1 009) henkilöä.
TVO:lle palkattiin 60 (64) uutta henkilöä. TVO:n
palveluksesta erosi vuoden aikana 32 (39) vakinaista
henkilöä, joista kahdeksan (7) siirtyi eläkkeelle. TVO:n
sairauspoissaoloprosentti oli 2,7 (2,8).
Eri henkilöstöryhmiä koskevat energia-alan työehto
-
sopimukset ovat voimassa keskusjärjestöjen välisten
sopimusten mukaisina alkuvuoteen 2025 saakka.
Konsernissa tehdään noin 18 kuukauden välein henki
-
löstötutkimus. Eezy Spirit Oy:n toteuttaman henkilös-
tötutkimuksen tulokset saatiin marraskuussa 2024.
Vastausprosentti oli 88, ja kokonaistulosta kuvaava
People Power -indeksi oli 70,6 (2023: 69,4). Tulos nousi
selvästi edellisestä tutkimuksesta, vaikka pysyi luoki
-
tukseltaan yhä kategoriassa A (tyydyttävä). Seuraava
henkilöstötutkimus toteutetaan loppuvuodesta 2025.
HENKILÖSTÖN KOULUTUS
Ydinalalla tiedon luomiseen, hyödyntämiseen ja
jakamiseen tarvitaan selkeitä prosesseja. Nämä
auttavat organisaatiota saavuttamaan turvallisuuden
ja laadun kannalta tärkeät taidot ja tiedot. Yhteistyö
yli organisaatioiden edistää tiedon jakamista ja uuden
tiedon syntymistä henkilöstön osaamisen tueksi.
TVO-konsernin vuosikoulutusohjelma toimii keskei
-
senä henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen suun-
nittelun työvälineenä. Se sisältää seuraavan vuoden
aikana toteutettavat koulutukset. Vuosikoulutus-
ohjelmaa tukevat oikea-aikainen perehdytys, osaamis-
kartoitus sekä ajan tasalla olevat yksilökohtaiset
koulutussuunnitelmat.
Vuosikoulutusohjelma laaditaan konsernin johdon
strategisten painopisteiden mukaisesti. Henkilöstön
perus-, täydennys- ja jatkokoulutus toteutettiin
ohjelman mukaisesti, yhteensä 9 684 (11 511)
koulutuspäivää, eli keskimäärin 8,9 (9,9) päivää
henkilöä kohden.
OL1:n, OL2:n ja OL3:n ohjaajat osallistuivat vuoden
2024 keväällä ja syksyllä kertauskoulutusohjelmansa
mukaisesti yksiköiden käyttöä koskeville käytön
koulutuspäiville ja simulaattorijatkokursseille.
TVO-konsernissa käytetään esihenkilöosaamisen
kehittämiseksi Nuclear Professional Leader (NPL)
-ohjelmaa. Ohjelmaan kuuluu neljä vaihetta, jotka
sisältävät ydinalan johtamisosaamisen kehittämi
-
seksi tunnistettuja aiheita. Vaiheista kaksi ensim-
mäistä koskettavat kaikkia konsernin esihenkilöitä
ja vaiheet kolme ja neljä ovat kohdistetumpia eri
roolien mukaisesti.
Oman henkilöstön kehittämiseksi konsernin sisällä
toteutettiin kolmas Ydinjengi-ohjelma, jonka
tarkoituksena on tarjota osallistujille eväitä omien
vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämi
-
seen, konsernilähtöiseen toiminnan kehittämiseen
sekä poikkiorganisatoriseen toimintaan. Ohjelmaan
valittiin hakemusten perusteella joukko konsernilaisia.
Ydinjengi-ohjelma jatkuu keväälle 2025.
TVO-konserni, yhteistyössä muiden ydinalan
organisaatioiden kanssa, pyrkii huolehtimaan alan
osaamisen säilymisestä. Tästä yhtenä osoituksena on
ydinturvallisuus- ja jätehuoltokurssin (YJK) toteutus
sekä Nordic Nuclear Trainee (NNTP) -ohjelman
jatkuminen. NNTP toteutetaan yhdessä ruotsalaisten
alan yhteisöjen ja Fortumin kanssa. Ohjelma pyrkii
herättämään nuorten kiinnostusta ydinvoima-
alaa kohtaan ja esittelemään sen tulevaisuuden
mahdollisuudet.
Tulevaisuuden kyvykkyyksien varmistamiseksi jatket
-
tiin hyvää oppilaitosyhteistyötä useiden toimijoiden
kanssa. Tavoitteena on luoda yhteistyötä yrityksen ja
oppilaiden välillä sekä tarjota opiskelijoille lopputyö-
ja harjoittelupaikkoja.
Ympäristö
TVO on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin
ja ympäristövastuu on osa yhtiön johtamisjärjestelmää.

täyttävät kansainvälisen ISO 14001 -standardin sekä
energiatehokkuusjärjestelmän vaatimukset. Niiden
tavoitteena on jatkuva parantaminen ja ympäristön
-
suojelun tason nostaminen.
TVO tunnistaa toimintansa ympäristö- ja energia
-
näkökohdat, ja minimoi niistä aiheutuvat haitalliset
vaikutukset sähkön tuotantoketjun kaikissa vaiheissa.
Myös ympäristöön liittyvät riskit on tunnistettu ja
arvioitu, eikä niissä ole todettu merkittäviä toimin
-
taan vaikuttavia riskejä. Riskienhallinnalla pyritään
ennakoimaan mahdolliset poikkeavat tilanteet ja
torjumaan niiden ympäristölle aiheuttamat haitalliset
seuraukset. TVO seuraa jatkuvasti toimintansa
vaikutuksia ympäristön tilaan.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen merkittävimmät
ympäristövaikutukset ovat ilmastoystävällinen
sähköntuotanto ja lähialueen meriveden paikallinen
lämpeneminen. Jäähdytysveden lämpötila pysyi
ympäristöluvan edellyttämissä rajoissa.
Vuonna 2024 Olkiluodon ydinvoimalaitoksen
aiheuttama ympäristökuormitus oli aiempien vuosien
tapaan vähäistä. Vuosina 2022-2023 tehtyjen
välppeen talteenoton ohitusten vesistövaikutuksia
tarkkailtiin viranomaisen hyväksymän suunnitelman
mukaan. Keväällä 2024 valmistuneen tutkimusra
-
portin mukaan vaikutukset olivat paikallisia, eikä
ohituksilla ole pitkäaikaisia vaikutuksia purkualueen
vedenlaatuun tai biologisiin muuttujiin. Vuoden
aikana valmistui myös selvitys jäähdytysveden
mukana voimalaitokseen ajautuvista kaloista ja
kalanpoikasista. Selvityksen päätuloksena oli, että
Olkiluodon sähköntuotannolla ei ole merkittäviä
vaikutuksia alueen kalatalouteen. Radioaktiiviset
ilma- ja vesipäästöt olivat selvästi alle vuotuisten
päästörajojen.
Ympäristöviranomaiselle ilmoitetaan ympäristöpoik
-
keamista ja -tapahtumista. Vuonna 2024 näitä olivat
esimerkiksi:
»
OL3:n välppeen talteenottolaitos oli poissa toiminnasta
vuoden 2024 aikana yhteensä 44 vuorokautta
»
Kaksi ympäristövahinkoa, joissa öljyä pääsi maaperään.
Pilaantunut maa-aines poistettiin ja toimitettiin asianmu
-
kaiseen käsittelyyn.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
16
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Toimintaa kehitettiin ympäristölupien ja ympäristö-
järjestelmän vaatimusten mukaisesti. Jatkuvan paran-
tamisen periaatteen mukaisesti toiminnalle asetetaan
tavoitteita ympäristö- ja energiatehokkuusohjelmassa,
jota seurataan säännöllisesti eri alan asiantuntijoista
koostuvassa ympäristöryhmässä. TVO on mukana
myös energiatehokkuussopimuksessa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi marras
-
kuussa 2024 päätöksen runkopolyypin torjuntaa
koskevasta selvityksestä (päätös lainvoimainen)
ja joulukuussa 2024 päätöksen Olkiluodon jäte-
vedenpuhdistamon lopettamisesta ja ympäristöluvan
muuttamisesta.
OL1:n ja OL2:n mahdollista käyttöiänpidennystä ja
tehonkorotusta koskeva YVA-selostus toimitettiin
TEMille joulukuussa 2024.
Tytäryhtiöt ja yhteisyritykset
TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on kokonaan
TVO:n omistama tytäryhtiö. TVONS tuottaa
asiakkailleen korkeatasoiseen ydinturvallisuuteen,
kustannustehokkaaseen toimintaan ja ydinjäte-
huoltoon sekä uusien ydinvoimalaitosten rakentami-
seen liittyvää palvelua ja osaamista. TVO:n henkilöstön
ja verkoston erikoisosaaminen on TVONSin
asiakkaiden käytettävissä.
TVO:n ja Fortumin omistama yhteisyritys Posiva
huolehtii osakkaidensa Loviisan ja Olkiluodon
ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppu
-
sijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta. Posiva
Solutions Oy (PSOY) on kokonaan Posivan omistama
tytäryhtiö, jonka toimialana on yhtiöjärjestyksen
mukaan harjoittaa ydinjätehuoltoon liittyvää konsul
-
tointiliiketoimintaa sekä siihen liittyvää suunnittelu-,
tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen
VTM Joni Juuri nimitettiin TVO:n talousjohtajaksi
(CFO) ja johtoryhmän jäseneksi. Nimitys astuu
voimaan 6. maaliskuuta 2025.
OL3:n laitostoimittaja on maksanut TVO:lle helmi
-
kuussa 2025 sovintosopimuksen mukaisen 56,7
miljoonan euron suuruisen lisäviivekorvauksen sekä
14,0 miljoonan euron suuruisen korvauksen liittyen
OL3:n nettotehosta tehtyyn sopimukseen.
Arvio tulevasta kehityksestä
Alkaneella tilikaudella sähköntuotantoa jatketaan
muilta osin normaalisti, mutta OL2:n tehoa on rajoi
-
tettu 735 MW:iin roottorin vikaantumisriskin pienen-
tämiseksi. Riskiä on kuvattu tarkemmin kappaleessa
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.
Ydinpolttoaineen saatavuus on varmistettu pitkäai
-
kaisin sopimuksin.
TVO seuraa tarkasti OL3:n laitostoimittajan kanssa
tehdyn sovintosopimuksen mukaisten ehtojen
täyttymistä. Tässä maaliskuussa 2018 solmitussa,
kesäkuussa 2021 ja joulukuussa 2024 täydenne
-
tyssä sovintosopimuksessa on ehtoja, jotka jatkuvat
takuuaikojen päättymiseen saakka. TVO valmistautuu
OL3:n lopulliseen vastaanottoon, joka tapahtuu
aikaisintaan huhtikuussa 2025.
Posivan yhteistoimintakoe jatkuu vuoden 2025
aikana. STUKin turvallisuusarvion ja lausunnon
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
käyttölupahakemuksesta odotetaan valmistuvan
vuoden 2025 aikana, kun kaikki turvallisuusarvioon
tarvittava aineisto on päivitettynä ja valmiina.
Ehdotukset yhtiökokoukselle
Teollisuuden Voima Oyj:n jakokelpoiset varat
31.12.2024 olivat 320 938 194,24 euroa, josta
tilikauden tulos on -365,76 euroa. Hallitus esittää
yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
17
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tässä kappaleessa:
Yleiset tiedot 19
ESRS 2 BP-1–2 Laatimisperusteet ............................ 19
ESRS 2 GOV-1–2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat ....................................... 19
ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän
suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin .................................................... 22
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista ............................................ 22
ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta ......................................
22
ESRS 2 SBM-1 Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju ...................................... 22
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja
näkemykset ....................................................................... 27
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa ................... 29
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista ...................................................... 35
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä
huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset .................................................. 39
Ympäristötiedot (E) 47
EU Taksonomia ................................................................. 47
E1 Ilmastonmuutos ......................................................... 62
E2 Pilaantuminen ............................................................ 70
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ........................ 75
E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit ..................................................................... 79
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ......................... 83
Yhteiskunnalliset tiedot (S) 90
S1 Oma työvoima ............................................................ 90
S2 Arvoketjun työntekijät ...........................................101
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ...............109
Yhteisökohtaiset kestävyysaiheet ............................112
Ydinturvallisuus .......................................................112
Kyberturvallisuus .................................................... 116
Käytettävyys ............................................................. 117
Hallintotapatiedot (G) 119
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ............................119
Kestävyys-
selvitys
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
18
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Yleiset tiedot
LAATIMISPERUSTEET (ESRS 2 BP-1–2)
Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on julkinen suoma-
laisten teollisuus- ja voimayhtiöiden (Pohjolan Voima
Oyj, EPV Energia Oy, Fortum Power and Heat Oy,
Kemira Oyj ja Oy Mankala Ab) omistama osakeyhtiö,
jonka toimialana yhtiöjärjestyksen mukaan on voima
-
laitosten ja voimansiirtolaitteiden rakentaminen ja
hankkiminen sekä sähkön tuottaminen, välittäminen
ja siirtäminen ensi sijassa yhtiön osakkaille yhtiöjär
-
jestyksessä määrittävin ehdoin. TVO ja sen tytäryhtiö
TVO Nuclear Services muodostavat TVO-konsernin.
Kestävyysselvitys on laadittu TVO-konsernista
Suomen kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti ja tiedot
esitetään ESRS-standardien (European Sustainability
Reporting Standards) ja EU:n taksonomia-asetuksen
mukaisesti. TVO on yli 500 henkilöä työllistävä
yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, joka on
aikaisemmin raportoinut kirjanpitolain 3a§:n mukaiset
muut kuin taloudelliset tiedot, joten kirjanpitolain
mukainen kestävyysraportointi alkaa vuodesta 2024
alkaen. Raportointijakso on tilikausi 1.1.–31.12.2024.
Konsolidointi ja raportointijakso vastaavat konser
-
nitilinpäätöstä, joka laaditaan EU:ssa hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukai
-
sesti. Tilinpäätös on laadittu IAS:n ja kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) sekä 31. joulukuuta 2024
voimassa olleiden SIC- ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti.
Kestävyysselvitys kattaa TVO-konsernin toiminnan
ja arvoketjun sen olennaisin osin. Arvoketjun alkupää
kattaa sähköntuotannon polttoaineen sekä laitteiden
ja varaosien hankintaketjut sekä käytetyn polttoai
-
neen loppusijoituksen yhteisyrityksen Posiva Oy:n.
Arvoketjun loppupäätä eli TVO:n vaikutuksia sähkön
-
käyttäjiin käsitellään osiossa Käytettävyys. TVO:n
arvoketju on kuvattu tarkemmin osiossa Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1). TVO ei
ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka
liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai inno
-
voinnin tuloksiin, eikä jättänyt pois tietoja kirjanpito-
lain 7 luvun 13§:n mukaisista keskeneräisiä asioita
koskevista poikkeustapauksista. Ydinpolttoaineen
hankintaketjua koskevat tiedot esitetään kestävyys
-
selvityksessä yleisellä tasolla toimialan käytänteiden
mukaisesti ja pienten markkinoiden toimivuuden
varmistamiseksi.
Kestävyysselvityksessä raportoidut mittarit ovat
oman toiminnan osalta pääosin suorien mittausten
piirissä. Kasvihuonekaasupäästölaskenta sisältää
scope 3 -tietojen osalta estimointia arvoketjun alku
-
pään tiedoissa. Tarkemmat taustatiedot on raportoitu
osiossa Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja
scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6).
Lisäksi oman toiminnan osalta kierrätetyn ja uudel
-
leen käytetyn sekä varastoidun veden määriin liittyy
merkittävää mittausepävarmuutta. Vedenkulutuksen
mittarit ja niiden taustatiedot on raportoitu osiossa
Vedenkulutus (E3-4).
Ydinenergian käyttö on luvanvaraista toimintaa ja
TVO:n toimintaa ohjaa muun muassa ydinenergialaki
(990/1987), säteilylaki (859/2018), ydinener
-
gia-asetus (161/1988) sekä ydinenergian käyttöä
koskevat ydinturvallisuusohjeet (YVL-ohjeet).
Ydinenergian käytön turvallisuutta valvoo Suomessa
Säteilyturvakeskus (STUK). Kestävyysselvityksen
ydinturvallisuutta koskevat kestävyystiedot on
raportoitu osiossa Ydinturvallisuus.
Kestävyysselvityksestä on jätetty ESRS 1:n lisäyk
-
sessä C vaiheittain käyttöönotettavien tiedonanto-
vaatimusten puitteissa raportoimatta ennakoituihin
taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä tietoja (ESRS 2
SBM-3 48 kohdan e-alakohta, tiedonantovaatimus
E1-9), ESRS S1 omaan työvoimaan liittyvät tiedo
-
nantovaatimukset S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet ja S1-11 Sosiaalinen suojelu sekä
numeeriset tiedot muista kuin työsuhteisista työn
-
tekijöistä tiedonantovaatimuksesta S1-14 Terveys
ja turvallisuus. Kestävyysselvityksessä raportoidaan
yhteisökohtaiset tiedonantovaatimukset Ydinturvalli
-
suus, Kyberturvallisuus ja Käytettävyys. Kestävyys-
selvityksestä on jätetty ensimmäiseltä laatimisvuo-
delta pois vertailutiedot. Arvoketjun tietojen osalta on
hyödynnetty yhtiön sisäisiä tietolähteitä.
HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI
SEKÄ NIILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN
KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT (ESRS 2
GOV-1–2, G1.GOV-1)
Hallitus
Yhtiöjärjestyksen mukaan TVO:n hallitukseen
kuuluu vähintään seitsemän ja enintään 10 jäsentä.
Hallituksen tehtäviin ja toimivaltaan kuuluvat kaikki
sellaiset yhtiön hallintoa koskevat asiat, jotka eivät lain
tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiökokouksen
käsiteltäviin asioihin. Hallituksen tehtävänä on edistää
yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua. Kaikki
hallituksen jäsenet ovat riippumattomia (100 %), eikä
heillä ole toimisuhdetta yhtiöön, eivätkä he omista
yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenet eivät edusta
yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tai muita tahoja.
Vuonna 2024 hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:
Kaarlo Höysniemi, Hannu Jokinen, Esa Kaikkonen,
Tapio Korpeinen, Petra Lundström, Timo Rajala,
Anders Renvall, Tiina Tuomela, Ilkka Tykkyläinen ja
Rami Vuola. Naisia on hallituksen jäsenistä kaksi (20 %)
ja miehiä kahdeksan (80 %). Sukupuolijakaumaa
kuvaava suhdeluku on 0,25. Hallituksen monimuotoi
-
suutta seurataan vain sukupuolijakauman osalta.
TVO:n hallitus on koko konsernin korkein kestä
-
vyydestä vastaava taho ja se hyväksyy konsernin
toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat politiikat
ja toimintaohjeen (Code of Conduct). Vastuullista
liiketoimintaa koskevia periaatteita on toimintaohjeen
lisäksi määritetty hallituksen vahvistamissa politii
-
koissa (vastuullisuuspolitiikka, ihmisoikeuspolitiikka,
compliance-periaatteet, tiedonantopolitiikka, kilpai
-
lupolitiikka, rahoituspolitiikka, riskienhallintapolitiikka,
vakuuttamisen periaatteet, veropolitiikka, polttoaine
-
hankinnan politiikka ja palkitsemisen politiikka) sekä
johtoryhmän hyväksymissä toimintaperiaatteissa
(ydinturvallisuus- ja laatupolitiikka, tuotantopolitiikka
sekä yritysturvallisuuspolitiikka). Lisäksi konsernissa
on sisäisiä ohjeita vastuullisen liiketoiminnan peri
-
aatteisiin (muun muassa yhtiön vieraanvaraisuuteen
liittyvät käytännön suositukset, menettelytapa
eturistiriitatilanteissa, pakotteiden seuranta, hyväksy
-
misvaltuudet, lähipiiriohje, sisäpiiriohje, sponsoroinnin
toimintaperiaatteet TVO:lla, tasa-arvo- ja yhdenver
-
taisuussuunnitelma ja tilaajavastuu).
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä ja vastaa siitä, että
kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukai
-
sesti järjestetty. Hallitus seuraa ja arvioi raportoinnin
ja tarkastuksen osalta taloudellista raportointijärjes
-
telmää, kestävyysraportointia, sisäisen valvonnan
ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmän
tehokkuutta ja tilintarkastajan riippumattomuutta
ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin
tilintarkastuspalvelujen tarjoamista. Lisäksi hallitus
seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä valmistelee yhtiön
tilintarkastajan ja kestävyysselvityksen varmentajan
valinnan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
19
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Osana hallintotehtävää hallitus ja johto ottavat
huomioon liiketoimintaan liittyvässä päätöksenteossa
TVO:n olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol
-
lisuudet. Hallituksen jäsenillä on liiketoiminnan
harjoittamisen, energia-alan, ydinalan sekä ydintur
-
vallisuuden, riskienhallinnan, rahoituksen ja talouden
erityisosaamista. Hallituksen jäsenien osaaminen
tukee tunnistettujen TVO:lle olennaisten kestä
-
vyysaiheiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallintaa. Hallituksen jäsenille järjestettiin koulutus
CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Direc
-
tive) mukaisesta raportoinnista syksyllä 2023.
Tilikauden 2024 aikana hallitus kokoontui 15 kertaa.
Hallituksen kokouksissa käsiteltiin säännöllisesti kestä
-
vyyteen liittyviä aihealueita, muun muassa seuraavia:
»
Vuoden 2024 kestävyysraportointi kirjanpitolain ja
ESRS-standardien mukaisesti
»
TVO:n olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-
sien tunnistaminen ja arviointi ensimmäistä kertaa toteu-
tetussa kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä (lista
kestävyysseikoista osiossa Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate
-
gian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 SBM-3)
»
TVO:n strategian hyväksyminen mukaan lukien yhtiölle
olennaiset kestävyysaiheet ja -seikat
»
Vastuullisuuteen liittyvien politiikkojen hyväksyminen
»
Huolellisuusvelvoiteprosessi
»
Laitosyksiköiden käytettävyys
»
Turvallisuusasiat: laitosyksiköiden turvallisuus, ydin- ja
säteilyturvallisuus, työturvallisuus, yritysturvallisuus,
turvallisuuskulttuuri
»
Organisaation kyvykkyys ja osaaminen, henkilöstötutki-
muksen sekä turvallisuuskulttuurikyselyn tulokset.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden käsittelyn
tehokkuuden varmistamiseksi yhtiössä on vähintään
kolmesta hallituksen jäsenestä koostuvat, hallitusta
avustavat ja sille raportoivat tarkastus- ja rahoitusva
-
liokunta, OL3-valiokunta, ydinturvallisuusvaliokunta
sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus
valitsee keskuudestaan valiokuntien jäsenet, nimittää
puheenjohtajat ja vahvistaa työjärjestykset.
Valiokunnille työjärjestyksessä tarkoitettujen tehtä
-
vien lisäksi kukin valiokunta käsittelee hallituksen
mahdollisesti antamat tai valiokunnan jäsenten,
toimitusjohtajan tai muun toimivan johdon esille
ottamat muut valiokunnan toimialaan liittyvät asiat.
Kaikilla valiokunnilla on tehtäviä ja vastuita liittyen
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallintaprosessiin ja valvontaan.
Tarkastus- ja rahoitusvaliokunta
Tarkastus- ja rahoitusvaliokunnan tehtävänä on
osakeyhtiölain ja vahvistetun 1.12.2022 voimaan
tulleen työjärjestyksen mukaisesti muun muassa:
»
Käsitellä tilintarkastuskertomusta ja tilintarkastusraporttia
sekä selvitystä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
»
Käsitellä kestävyysraportointia
»
Seurata ja arvioida taloudellista raportointijärjestelmää
»
Seurata ja arvioida sisäisen valvonnan ja tarkastuksen
sekä riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta
»
Seurata yhtiön tilintarkastusta ja arvioida sen laatua
»
Valmistella yhtiön tilintarkastajan ja kestävyysselvityksen
varmentajan valinta
»
Hyväksyä TVO-konsernin sisäisen tarkastuksen
toimintaohje
»
Hyväksyä sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja käsitellä
tilannekatsaukset.
Valiokunnan tehtävänä on valmistella seuraavia
yhtiön rahoitukseen liittyviä tehtäviä:
»
Käsitellä yhtiön rahoituksen hankinnan ja rahoitusriskien
hallinnan suunnittelua ja toteutusta
»
Käsitellä rahoitukseen liittyvät asiat, erityisesti yhtiön
rahoituspolitiikan, rahoituksen toimintasuunnitelmat sekä
rahoitussopimukset ja niiden toteutusvaltuudet
»
Seurata Valtion ydinjätehuoltorahastoa (VYR) ja erityisesti
sen sijoitustoiminnan tuloksellisuutta.
OL3-valiokunta
OL3-valiokunnan tehtävänä on vahvistetun 22.6.2023
voimaan tulleen työjärjestyksen mukaisesti ohjata ja
valvoa OL3-laitosyksikön kaupallisen käytön aloitta
-
misen jälkeisiä taloudellisia ja teknisiä asioita OL3:n
lopulliseen vastaanottamiseen (Final Takeover, FTO) asti.
Ydinturvallisuusvaliokunta
Ydinturvallisuusvaliokunnan tehtävänä on vahvistetun
1.1.2020 voimaan tulleen työjärjestyksen mukaisesti:
»
Seurata ydinturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin
kannalta keskeisiä asioita
»
Käsitellä ydinjätehuollon teknistä toteutusta
»
Käsitellä ydinjätehuollon kustannuksia
»
Käsitellä merkittävät Posiva Oy:n hallituksen päätöstä
edellyttävät asiat ja tarvittaessa ohjeistaa yhtiön edustajia
Posiva Oy:n hallituksessa.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on
vahvistetun 1.1.2020 voimaan tulleen työjärjestyksen
mukaisesti:
»
Yhtiökokoukselle tehtävän hallituskokoonpanoa (jäsenten
määrä ja henkilöt) koskevan ehdotuksen valmistelu
»
Käsitellä yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta hallituksen
jäsenten palkitsemisasioista
»
Käsitellä toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän nimitysasiat
»
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän seuraajasuunnittelu
»
Hallituksen linjaamien periaatteiden mukaisesti arvioida ja
päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkkauk
-
sesta ja palkitsemisesta
»
Hallituksen linjaamien periaatteiden mukaisesti arvioida ja
päättää yhtiön sitouttamis- ja palkitsemisjärjestelmistä
»
Muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittä-
misen suunnittelu.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Toimitusjohtaja hoitaa osakeyhtiölain mukaan yhtiön
juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden
ja määräysten mukaisesti sekä vastaa siitä, että
yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on
luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja antaa
hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen
hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajana
yhtiössä toimii Jarmo Tanhua. Toimitusjohtaja ei
omista yhtiön osakkeita.
Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan apuna yhtiön
toiminnan johtamisessa ja sen kokouksista laaditut
pöytäkirjat muodostavat toimitusjohtajan päätös
-
luettelon. Hallitus valitsee johtoryhmään kuuluvat
toimitusjohtajan alaiset.
Vuonna 2024 johtoryhmään kuuluivat:
Jarmo Tanhua, toimitusjohtaja, puheenjohtaja
Pekka Frantti, johtaja, hankinta
Jaana Isotalo, johtaja, HR, koulutus, viestintä ja
sidosryhmäsuhteet
Mikko Lampinen, johtaja, tekniikka
Ulla-Maija Moisio, johtaja, lakiasiat
(yritysetiikka ja määräystenmukaisuus)
Marjo Mustonen, johtaja, sähköntuotanto
(käytettävyys, ydinpolttoaine)
Veli-Pekka Nurmi, johtaja, turvallisuus (ympäristö
-
vastuu, ydinturvallisuus, kyberturvallisuus)
Lauri Piekkari, johtaja, rahoitus ja riskienhallinta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
20
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Jouni Silvennoinen, johtava asiantuntija, OL3
sopimushallinta
Anja Ussa, johtaja, talous ja vastuullisuus
Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuivat sekä
henkilöstön edustaja ja hänen varaedustajansa
hallintoedustuslain mukaisesti:
Esa Lahtinen, kunnossapitoinsinööri,
henkilöstöedustaja (Teknisten toimihenkilöiden
edustaja)
Petri Murto, automaatioasiantuntija,
1. varaedustaja (Työntekijöiden edustaja)
Timo Vaahtera, automaatioinsinööri,
2. varaedustaja (Ylempien toimihenkilöiden edustaja)
Lisäksi johtoryhmätyöskentelyyn osallistuu johtava
asiantuntija Sami Jakonen ja Posivan toimitusjohtaja
Ilkka Poikolainen.
Naisia on johtoryhmän jäsenistä neljä (40 %) ja
miehiä kuusi (60 %). Sukupuolijakaumaa kuvaava
suhdeluku on 0,67.
Johtoryhmässä käsitellään oleellisia yhtiön toimintaan
liittyviä toimitusjohtajan päätöstä edellyttäviä asioita
mukaan lukien kestävyyteen liittyviä aiheita. Käsitel
-
täviä asioita ovat muun muassa:
»
Konsernistrategia, tavoitteet ja strategiset hankkeet,
kestävyystavoitteet
»
Toimintamalli ja johtamisjärjestelmä
»
Asiakkuudet/asiakassuhteet
»
Merkittävät toiminnalliset (investointi)päätökset
»
Sidosryhmien ja julkisuuskuvan kannalta keskeiset asiat
»
Henkilöstöresurssien mitoituksen suunnittelu ja allokointi
konsernitasolla
»
Liiketoimintastrategiat- ja suunnitelmat.
Toimitusjohtaja vastaa kestävyyteen liittyvien
tavoitteiden toimeenpanosta ja raportoi hallitukselle
olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista. Johtoryhmä hyväksyy
kestävyystavoitteet ja valvoo toimenpiteiden täytän
-
töönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Johdon katselmuksissa
käsitellään kaksi kertaa vuodessa laadunhallinnan,
työturvallisuuden, energiatehokkuuden sekä ympä
-
ristöasioiden katselmukset sisältäen eri osa-alueiden
tavoitteiden asetannan ja seurannan.
Tilikaudella 2024 konsernin johtoryhmän kokouksissa
käsiteltiin säännöllisesti muun muassa seuraavia
vastuullisuuteen liittyviä aihealueita:
»
Vuoden 2024 kestävyysraportointi kirjanpitolain ja
ESRS-standardien mukaisesti
»
Politiikkojen päivitykset, ihmisoikeuspolitiikka ja ihmisoi-
keussitoumus, veropolitiikka sekä toimintaohje
»
TVO:n olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-
sien tunnistaminen ja arviointi ensimmäistä kertaa toteu-
tetussa kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä (lista
kestävyysseikoista osiossa Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate
-
gian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 SBM-3)
»
Laitosyksiköiden käytettävyys
»
Turvallisuusasiat: laitosyksiköiden turvallisuus, ydin- ja
säteilyturvallisuus, työturvallisuus, yritysturvallisuus,
turvallisuuskulttuuri
»
Ympäristöasiat: ympäristövaikutusten arviointi (YVA),
ympäristö- ja energiatehokkuusohjelma, Science Based
Targets -aloite (SBTi)
»
Organisaation kyvykkyys ja osaaminen, henkilöstötutki-
muksen sekä turvallisuuskulttuurikyselyn tulokset
»
Vaikuttamisstrategia, sidosryhmät ja vuorovaikutus
sidosryhmien kanssa.
Johtoryhmän jäsenillä on muun muassa liike-
toiminnan harjoittamisen, energia-alan, ydinalan
sekä -turvallisuuden, teknologian, ympäristö
-
asioiden, henkilöstön kehittämisen ja osaamisen
hallinnan, riskienhallinnan, rahoituksen ja talouden
erityisosaamista. Johtoryhmän jäsenien osaaminen
tukee tunnistettujen TVO:lle olennaisten kestävyys-
aiheiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallintaa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet
lisäsivät osaamistaan ihmisoikeuksia koskevasta
huolellisuusvelvoiteprosessista syksyllä 2024.
Lisäksi toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet
osallistuivat CSRD:n mukaisen raportoinnin koulu
-
tukseen syksyllä 2023.
Toimivaa johtoa avustavat toimikunnat ja
ohjausryhmät
Hallitus voi asettaa toimivaa johtoa avustavia
toimikuntia ja ohjausryhmiä, jotka ilman osakeyh
-
tiöoikeudellista toimivaltaa ja vastuuta käsittelevät
alaansa kuuluvia erityiskysymyksiä. Toimikuntiin ja
ohjausryhmiin kuuluu hallituksen nimeämiä jäseniä
ja asiantuntijoita. Hallitus on asettanut seuraavat
toimivaa johtoa avustavat toimikunnat: käyttö
-
toimikunta, lakitoimikunta, rahoitustoimikunta ja
taloustoimikunta. Hallitus määrittelee toimikuntien ja
ohjausryhmien toimintasäännöt.
Vastuullisuusryhmä
Konsernin vastuullisuusryhmä raportoi toimitusjoh-
tajalle säännöllisesti johtoryhmän kautta. Ryhmä
valmistelee ja puoltaa vastuullisuuteen liittyvät
päätösehdotukset sekä johtoryhmälle että hallituk
-
selle. Ryhmä koostuu vastuullisuuden johtamisen ja
sen osa-alueiden asiantuntijoista. Ryhmän puheen
-
johtajana toimii talousjohtaja. Vastuullisuusryhmä
kokoontuu noin kerran kuukaudessa.
Vastuullisuusryhmän tehtävänä on:
»
Vastuullisuusstrategian laatiminen ja ylläpito, strategisten
toimenpiteiden aikataulutus, vastuuttaminen ja niiden
seuranta sekä kokonaiskuvan ylläpito ja siitä raportoi
-
minen johtoryhmälle
»
Vastuullisuuden integrointi sekä kehityskohteiden tunnista-
minen osana konsernin strategiaa, johtamista ja kehittämistä
»
Vastuullisuuteen liittyvien politiikkojen laadinta ja
kehittäminen
»
Vastuullisuuteen liittyvien aloitteiden ja sitoumusten
valmistelu ja seuranta
»
TVO-konsernin vastuullisuustavoitteiden ja mittareiden
määrittely, johtaminen ja seuranta
»
Kirjanpitolain, ESRS-standardin ja EU:n taksonomia-ase-
tuksen mukainen raportointi
-
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessista
vastaaminen
-
Kestävyysselvityksen laajuuden määrittely ja laadin-
nasta vastaaminen
»
EU-taksonomian prosessista vastaaminen
»
Ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin
kehittäminen
»
Vastuullisuusriskien ja -mahdollisuuksien seuranta ja
raportointi
»
Toimitusketjun läpinäkyvyyden ja avoimuuden kehit-
tämisen edistäminen sekä toimitusketjuun liittyvien
vastuullisuustavoitteiden todentamisen varmistaminen
»
Vihreän rahoituksen komiteana (Green Bond Committee,
GBC) toimiminen ja viitekehyksen mukaisesta varojen
allokoinnista päättäminen
Muut ryhmät
Muita johtoa avustavia ja kestävyysaiheita käsitteleviä
ohjausryhmiä ovat muun muassa ympäristöryhmä,
energiatehokkuusryhmä, ALARA-ryhmä (säteily
-
turvallisuus), turvallisuusryhmä, Parempi työpaikka
-ryhmä, Ydinalan ammattilaisuus -ryhmä, riskienhal
-
lintaryhmä, HU-ryhmä (Human Performance, inhi-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
21
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
millisten virheiden ehkäiseminen), osaamisen hallinta
-ryhmä, HR-ryhmä, yritys- ja tietoturvallisuuden
johtoryhmä, tietoturvallisuusryhmä, vuosihuolto
-
ryhmä, käyttökokemusryhmä sekä T&K-ohjausryhmä.
Näiden ryhmien toimintaa avataan tarkemmin
aihekohtaisten standardien alla.
KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN
SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN
(ESRS 2 GOV-3)
Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
vahvistaa TVO:n sitouttamis- ja palkitsemisjärjes
-
telmät. TVO:n hallitus päättää hallituksen nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan valmistelun pohjalta konsernin
toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten
palkkauksen sekä kannustinjärjestelmien sisällön.
Hallitus ei ole kannustinjärjestelmien piirissä.
Johtoryhmän palkitsemisessa huomioidaan myös
vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita, jotka kattoivat
noin 50 % kokonaispalkitsemisesta vuonna 2024.
Vuoden 2024 tavoitteina olivat:
»
Vastuullisesti ylläpidetty laitosyksiköiden sähkön tuotannon
käytettävyyskerroin (tavoite vuodelle 2024 > 90 %)
»
Ei ydinturvallisuustapahtumia, joiden INES-luokitusta
(International Nuclear and Radiological Scale) joudutaan
nostamaan turvallisuuskulttuuripuutteen takia
»
Tapaturmamittari TRIF (total recordable incident
frequency), tavoite vuodelle 2024 < 4,0
»
Posivan yhteistoimintakokeen aloittaminen
»
Omistajille luotu edellytykset tehdä päätös OL1/OL2 käyt-
töluvan jatkamisesta ja mahdollisesta tehonkorotuksesta.
TVO:n hallinto-, johto- ja valvontaelinten tulospalk-
kausta ei ole sidottu kasvihuonekaasujen vähennys-
tavoitteisiin, mutta palkitsemisessa huomioidaan
käytettävyyskerroin, jolla varmistetaan vähäpääs
-
töinen sähköntuotanto.
SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE
DILIGENCE -PROSESSISTA (ESRS 2 GOV-4)
Due diligence -prosessin
keskeiset osatekijät
Kohdat
kestävyysselvityksessä
a) Due diligence -prosessin
sisällyttäminen hallintoon, strategiaan
ja liiketoimintamalliin
ESRS GOV-2,
ESRS 2 SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien kanssa kaikissa
due diligence -prosessin keskeisissä
vaiheissa
ESRS 2 GOV-2,
ESRS 2 SBM-2,
ESRS 2 IRO-1,
ESRS 2 MDR-P
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen
ja arviointi
ESRS 2 IRO-1,
ESRS 2 SBM-3
d) Toimien toteuttaminen kyseisten
haitallisten vaikutusten torjumiseksi
ESRS 2 MDR-A
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä
ESRS 2 MDR-A,
ESRS 2 MDR-M,
ESRS 2 MDR-T
RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA
KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA
(ESRS 2 GOV-5)
Riskienhallinta järjestetään kokonaisvaltaisesti halli-
tuksen asettamien toiminnan tavoitteiden, konsernin
politiikkojen, kansainvälisen SFS-ISO 31000 -stan
-
dardin ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Riskienhal-
lintapolitiikka ja -ohjeet linjaa liiketoimintalähtöisen
riskienhallinnan periaatteet, priorisoinnin, tavoitteet ja
vastuut sekä käytännön toteutuksen. Ydin-, säteily-,
henkilö- ja yritysturvallisuuteen liittyvää riskienhal
-
lintaa käsitellään ydinturvallisuus- ja laatu-, vastuulli-
suus- ja yritysturvallisuuspolitiikoissa.
Kestävyysraportointi noudattaa yrityksen riskienhal
-
linnasta sovittuja politiikkoja ja konsernitasoista riski-
enhallintaprosessia. Kestävyysraportoinnissa nouda-
tetaan konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin,
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja
prosesseja. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta
perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja
valvonnan kohdistamiseen olennaisimpina tunnistet
-
tuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan käytäntöihin.
Riskien olennaisuus ja niiden priorisointi määrittyy
niiden todennäköisyyden ja vaikutuksen mukaan.
Ensimmäistä kertaa toteutettua kestävyysraportointia
varten laadittiin projektisuunnitelma, riskiarviointi
ja perustettiin eri kestävyysasioiden asiantuntijoista
koostuva projektiryhmä. Kestävyysraportoinnin
merkittävimmät riskit ovat raportoitavan tiedon
oikeellisuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus.
Kestävyysraportoinnille on määritetty roolit ja vastuut
liiketoimintaprosesseissa. Liiketoiminnat vastaavat
raportoitavan tiedon oikeellisuudesta. Raportoitavan
sisällön oikeellisuutta sekä oikea-aikaisuutta varmis
-
tamaan on otettu käyttöön sisäisiä kontrolleja ja
ohjeita sekä laaditaan CSRD-manuaali.
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistetut
riskit ja mahdollisuudet sekä niihin liittyvät hallintatoi
-
menpiteet on kirjattu yrityksen riskienhallintajärjes-
telmään, missä jokaiselle on nimetty vastuuhenkilö,
joka vastaa tietojen päivittämisestä ja tilanteen
seurannasta. Kestävyysraportointiin liittyvät riskit ja
mahdollisuudet katselmoidaan vähintään vuosittain
tai tarpeen vaatiessa useammin. Vastuullisuusryhmä
käsittelee riskit tehtyjen katselmointien mukaisesti.
Tämän jälkeen ne raportoidaan merkittävimpien
riskien tapaan johtoryhmälle, tarkastus- ja rahoitus
-
valiokunnalle ja hallitukselle.
STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU
(ESRS 2 SBM-1)
Strategia
TVO-konsernin strategian tavoitteena on vahvalla
turvallisuusbrändillä varustettu, ennustettava ja
kilpailukykyinen sähköntuotanto. TVO:n merkit
-
tävimmät kestävyysseikkoihin liittyvät strategiset
hankkeet ovat OL1- ja OL2-laitosyksiköiden käyttöiän
jatkaminen, mahdollinen tehonkorotus sekä kaikkien
kolmen laitosyksikön pitkäaikaisen käytön varmista
-
minen ja Posivan loppusijoitustoiminnan aloittaminen.
Toiminnan lähtökohtana on sähköntuotannon vähä
-
päästöisyys. Tavoitteena on omistaja-arvon maksi-
mointi vastuullisesti siten, että
»
TVO:n sähkön keskimääräinen tuotantokustannus on
kilpailukykyinen, ja että laitosyksiköiden käytettävyys on
tavoitteiden mukaista ja niiden pitkäaikainen käyttö on
varmistettu,
»
turvallisuuskulttuuri pidetään korkealla tasolla ja turval-
lisuutta ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisesti
kaikissa ydinvoiman elinkaaren vaiheissa,
»
Olkiluodon sähköä tuottavat ydinalan ammattilaiset,
joiden osaaminen ja työkyky pidetään erinomaisena läpi
koko työuran.
Ydinvoimalla on vähäpäästöisenä sähköntuotantomuo-
tona merkittävä rooli ilmastotavoitteiden, kuten Pariisin
ilmastosopimuksen, saavuttamisessa. TVO:n visiona
on olla Suomen merkityksellisin sähköntuottaja.
TVO hallitsee koko ydinvoiman elinkaaren. TVO:n ja
Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) yhteisyritys
Posiva Oy:llä on ensimmäisenä maailmassa ratkaisu
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen, ja
teollisen loppusijoitustoiminnan on määrä alkaa
Olkiluodossa 2020-luvun puolivälissä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
22
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Kestävyystavoitteet
Kestävyystavoitteet on määritelty kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin pohjalta. Tavoitteiden asettamisessa on otettu huomioon sidosryhmien näkemyksiä.
Kaikki kestävyystavoitteet liittyvät TVO:n ydinsähkön tuotantoon Suomessa.
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 Edistyminen 2024 ESRS
E – YMPÄRISTÖTIEDOT


> 5,46 milj. tn CO
2
*
4,88 milj. tn CO
2
E1

Sitoutuminen Science Based Targets -aloitteen (SBTi) tavoitteisiin TVO sitoutui asettamaan SBTi:n lyhyen aikavälin tavoitteet.
E1
Ostetun sähkön ydinenergian alkuperätakuiden hankkiminen (scope 2) TVO:n scope 2 laskennallinen päästövähennys 32 910 t CO
2
e


Saavutettu
TVO saavutti sopimuskaudelle asetetut tavoitteet vuonna 2019.
Lisätavoite saavutettiin vuonna 2021. Sopimuskauden 2026-2034
tavoitteiden määrittely aloitettiin vuonna 2024.
E1


OL1 ja OL2: < 1,0
OL3: < 3,0

OL1 ja OL2: < 0,00008
OL3: < 0,0002

OL1 ja OL2: 1,35
OL3: 0,94

OL1 ja OL2: 0,00001
OL3: <MDA
E2

Fissio- ja aktivoitumistuotteet TBq
OL1 ja OL2: < 0,0002;
OL3: < 0,002
Tritium TBq
OL1 ja OL2: < 2,0
OL3: < 40
Fissio- ja aktivoitumistuotteet TBq
OL1 ja OL2: 0,0002
OL3: 0,00002
Tritium TBq
OL1 ja OL2: 1,37
OL3: 15,6
E2
 0 kpl
Merkittävät tapahtumat 0 kpl
E2
Huomattavat tapahtumat 2 kpl
E2
 < 56,9 TWh 42,0 TWh
E3
Tehokas maankäyttö: tuotetun sähkön määrä suhteessa rakennetun alueen pinta-alaan

2

> 15 TWh / km
2
13,7 TWh / km
2
E4
  2 kpl E4
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Posivalla alkanut suunnitelman mukaan

Loppusijoituslaitoksen koekäyttö aloitettu Loppusijoituslaitoksen koekäyttö aloitettu
E5
Jätemäärän minimointi sekä jätteiden uusiokäyttö ja kierrätys vuosittain vähintään

> 55 % 78 %
E5
 0 kg 0 kg
*
Oletetaan, että TVO tuottaa vuonna 2024 sähköä 26 TWh, jos tuotanto on suunnitelmien mukaista. Tämä luku kerrotaan EU:n keskimääräisellä ominaispäästöllä 210 g CO
2
/ kWh (2023).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
23
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 Edistyminen 2024 ESRS
S – YHTEISKUNNALLISET TIEDOT


Tyydyttävä + (A+) Tyydyttävä (A)
S1
 < 3 % 2,70 % S1
 > 90 % 96 %
S1
 4 4,96
S1, S2


< 10 mSV 5,72 mSv
S1, S2
YDINTURVALLISUUS
 > 4,3 4,3
Yhteisö-
kohtainen
Ei INES 1 tai korkeamman luokan tapahtumia 0 2 kpl INES 1 -luokan tapahtumaa
Yhteisö-
kohtainen
KÄYTETTÄVYYS


90-95 %
OL1 89,2 %
OL2 84,9 %
Yhteisö-
kohtainen


85-90 % OL3 76,1 %
Yhteisö-
kohtainen
G – HYVÄ HALLINTOTAPA JA YRITYSKULTTUURI
Keskeiset sidosryhmät kokevat, että TVO-konsernin toimintaan voi luottaa ja että


 TVO:n maine: 84
G1
Ydinvoiman kannatus = 83 Ydinvoiman kannatus: 78
*
Tapaturmien määrä x 1 000 000 / tehdyt työtunnit.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Liiketoimintamalli
TVO on julkinen suomalaisten teollisuus- ja ener-
giayhtiöiden omistama osakeyhtiö, jonka toimialana
yhtiöjärjestyksen mukaan on voimalaitosten ja
voimansiirtolaitteiden rakentaminen ja hankkiminen
sekä sähkön tuottaminen, välittäminen ja siirtäminen
ensi sijassa yhtiön osakkaille yhtiöjärjestyksessä
määrättävin ehdoin.
TVO toimii omakustannusperiaatteella (Mankala-pe
-
riaate). Mankala-periaate on toimintatapa, jossa
useampi yritys perustaa yhdessä voittoa tuottamat
-
toman osakeyhtiön yhteistä tarkoitusta varten.
TVO:n kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön
hinnassa, jolloin tilikauden tulos on lähtökohtaisesti
nolla, ellei erityisistä olosuhteista muuta aiheudu.
Osakkaat maksavat yhtiöjärjestyksen mukaisesti
muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamää
-
rien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen
mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-
osuutta käytetty vai ei.
TVO:n omistaa viisi osakasta, joista osa on TVO:n
tavoin Mankala-periaatteella toimivia yhtiöitä. TVO:n
osakkaat ovat suomalaisia teollisuus- ja energiayhti
-
öitä, joita omisti vuonna 2024 yhteensä 131 suoma-
laista kuntaa.
TVO tuottaa noin kolmasosan Suomessa käytetystä
sähköstä Eurajoen Olkiluodossa kolmella laitosyksi
-
köllä: Olkiluoto 1 (OL1), Olkiluoto 2 (OL2) ja Olkiluoto
3 (OL3). Konserni työllisti 1 082 työntekijää vuoden
2024 lopussa. Kaikkien TVO:n työntekijöiden maan
-
tieteellinen sijainti on Suomi.
TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on kokonaan
TVO:n omistama tytäryhtiö. TVO:n ja Fortumin omis
-
tama yhteisyritys on Posiva Oy, josta TVO:n omis-
tusosuus on 60 %. Posiva Oy:n kokonaan omistama
tytäryhtiö on Posiva Solutions Oy (PSOY).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
24
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Arvoketjun alku- ja loppupää
ONKALO
VALMISTAJAT
Polttoainenippujen valmistus
POSIVA OY
(yhteisyritys)
Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on julkinen suomalaisten teollisuus- ja energiayhtiöiden omistama osakeyhtiö, jonka toimialana
yhtiöjärjestyksen mukaan on voimalaitosten ja voimansiirtolaitteiden rakentaminen ja hankkiminen sekä sähkön tuottaminen,
välittäminen ja siirtäminen ensi sijassa yhtiön osakkaille yhtiöjärjestyksessä määrättävin ehdoin.
OSTETUT MATERIAALIT
JA PALVELUT
YDINPOLTTOAINE
KAIVOSYHTIÖT
Raakauraanin tuotanto
KONVERSIOLAITOKSET
Uraanin konversio
LAITTEET JA VARAOSAT
LAITE- JA VARAOSAVALMISTAJAT
Materiaalihankinta
Valmistus ja kokoonpano
Kuljetus
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS
SÄHKÖN TUOTANTO JA
ELINKAAREN HALLINTA
KÄYTTÄJÄT
Kunnat
Kaupungit
Yritykset
Kuluttajat
OMISTAJAT
Sähkön käyttö
ja myynti
SÄHKÖNJAKELU
JA KÄYTTÖ
RIKASTUSLAITOKSET
Uraanin rikastus
KANTAVERKKO
Sähkönjakelu
TVO:n arvoketjukuvaus
OMA TYÖVOIMA & ALIHANKKIJAT
Laitosten jatkuva huolto- ja kunnossapito
Vuosihuoltojen huolto- ja kunnossapito
Laitosten käyttö ja eliniänhallinta
Tutkimus ja kehitys
ARVOKETJUKUVAUS 2024
1
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
25
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Arvoketjun alkupää
TVO:n arvoketju alkaa ostetuista materiaaleista
ja palveluista, jotka on jaoteltu ydinpolttoaineen
(uraanin) hankintaan sekä laitosten ylläpitoon ja
elinkaaren hallintaan tarvittaviin resursseihin. Lisäksi
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus käsitellään
arvoketjun alkupään toimintona.
Ydinpolttoaine
Ydinpolttoaineen, eli polttoainenippujen, hankintaketju
koostuu tavanomaisesti useissa eri maissa tapah
-
tuvista tuotanto- ja jalostusvaiheista. TVO hankkii
ydinpolttoaineen niin sanottua hajautettua hankin
-
taketjua käyttäen, eli eri hankintavaiheille tehdään
erilliset sopimukset ja jokaiselle vaiheelle on yleensä
myös useampia toimittajia. TVO hankkii uraania ja
sen konversio-, rikastus- ja valmistuspalvelua vain
hyväksymiltään toimittajilta, ja hankintoja kilpailute
-
taan säännöllisesti. Hankintojen perustan muodos-
tavat pitkäaikaiset toimitussopimukset alan johtavien
toimittajien kanssa. Näillä yhtiöillä on kaivostoimintaa
useissa maissa. Tarvittaessa TVO ostaa myös lisäeriä
ja -palveluja markkinoilta, joita seurataan aktiivisesti.
Suurimmat uraanintuottajat maailmalla ovat
Kazakstan, Kanada, Namibia ja Australia. Merkittävä
osa TVO:n uraanista tulee joistain näistä suurimmista
tuottajamaista. Yhtiön tilaamat polttoaine-elementit
valmistetaan ja kootaan Saksassa, Ranskassa, Espan
-
jassa tai Ruotsissa.
Koska uraani on luokiteltu sensitiiviseksi aineeksi,
liittyy ydinpolttoaineen hankintaan tavanomai
-
sesta raaka-ainehankinnasta poiketen usein myös
kansainvälisistä ja/tai valtioiden keskenään tekemistä
valvontasopimuksista aiheutuvia viranomaisvalvon
-
tavelvoitteita. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa
uraanin pysyminen rauhanomaisessa käytössä.
Ydinpolttoaineen hankintaketju yleisesti kuvattuna
»
Vaihe 1: Raakauraanin hankinta: Raakauraanista
tuotetaan tällä hetkellä noin 56 prosenttia liuosuuttome
-
netelmällä (In-situ recovery, ISR) ja noin 38 prosenttia
tavanomaisella kaivostekniikalla eli maanalaisissa
kaivoksissa ja avolouhoksilla. Loput 6 prosenttia saadaan
muiden mineraalien sivutuotteena kaivoksista. Kaivoksen
tai tuotantolaitoksen yhteydessä on yleensä malmin
-
rikastamo, jossa uraani käsitellään muotoon U
3
O
8
ja
pakataan tynnyreihin valmiina kuljetettavaksi seuraavaan
tuotantovaiheeseen.
»
Vaihe 2: Konversio: Konversio on monivaiheinen
kemiallinen puhdistusprosessi, jossa raakauraani U
3
O
8
muutetaan muotoon UF
6
. Maailman konversiolaitokset
sijaitsevat Ranskassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa sekä
Venäjällä
*
. Jonkin verran myös muissa maissa on konver-
siokapasiteettia, mutta lähinnä näiden maiden omaan
käyttöön. UF
6
pakataan erikoisvalmisteisiin kuljetussäi-
liöihin ja kuljetetaan rikastuslaitokselle. UF
6
-muotoon
konvertoitua, mutta rikastamatonta uraania kutsutaan
luonnonuraaniksi, sillä sen isotooppisuhde on edelleen
sama kuin raakauraanissa.
»
Vaihe 3: Rikastus, eli isotooppirikastus, eli väkevöinti:

nostetaan luonnonuraanin 0,711 prosentista arvoon noin
3–5 prosenttia, jonka kevytvesireaktorit vaativat toimiak
-
seen. UF
6
kaasuuntuu melko alhaisessa lämpötilassa ja
se syötetään kaasumaisessa olomuodossa sentrifugeihin,
joiden pyöriessä kevyempi isotooppi U-235 kertyy
sentrifugin keskiosaan, kun taas painavampi U-238,
jota on valtaosa uraanista, kertyy sentrifugin reunoille.
Monella peräkkäisellä vaiheella uraanin isotoopit saadaan
erkanemaan toisistaan. Rikastettu uraani, joka on edelleen
kemiallisesti muodossa UF
6
, pakataan säiliöihin ja
kuljetetaan polttoaineen valmistajalle. Maailman rikastus
-
laitokset sijaitsevat Ranskassa, Englannissa, Saksassa,
Alankomaissa, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä
*
. Jonkin
verran myös muissa maissa on rikastuskapasiteettia,
mutta lähinnä näiden maiden omaan käyttöön.
»
Vaihe 4: Polttoainenippujen valmistus: Polttoaineen
valmistusprosessin päävaiheita ovat rikastetun UF
6
:n
konversio UO
2
-jauheeksi, polttoainetablettien valmistus
(jauheen puristus tableteiksi ja tablettien sintraus
polttamalla keraamiseen olomuotoon), polttoainenipun
mekaanisten komponenttien valmistus (mukaan lukien
suojakuoriputket ja mahdolliset polttoainekanavat), poltto
-
ainesauvojen valmistus ja polttoainenippujen kokoaminen.
Polttoaineniput toimitetaan tavallisesti laivakuljetuksena
laitoksen lähellä sijaitsevaan satamaan ja sieltä edelleen
maantiekuljetuksena rekka-autoilla ydinvoimalaitokselle.
*
Teksti kuvaa ydinpolttoaineen hankintaketjua yleisesti. TVO:lle ei
ole toimitettu uraania eikä sen jalostuspalveluita Venäjältä Ukrainan
sodan alkamisen jälkeen (2022).
Laite- ja varaosavalmistajat
Laite- ja varaosavalmistajilla tarkoitetaan TVO:n toimit
-
tajia, jotka suunnittelevat, valmistavat, kokoonpanevat
ja toimittavat koneita, laitteita ja niiden varaosia OL1-,
OL2- ja OL3-laitosyksiköiden tarpeisiin. Laitteita ja
varaosia käytetään olemassa olevien laitteiden ylläpi
-
toon, korjaamiseen ja parantamiseen. Laite- ja varaosa-
toimittajien kotimaa on pääosin EU-alueella. Merkit-
tävimmät TVO:n laite- ja varaosatoimittajat sijaitsevat
Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa.
»
Laitteiden ja varaosien materiaali- ja osavalmistus:
Laitteisiin ja varaosavalmistukseen liittyvät materiaalien ja
komponenttien toimitusketjut ovat usein monimutkaisia
ja pitkiä, kattaen useita toimittajia ja maantieteellisiä
alueita. Laitevalmistajat hyödyntävät tuotteissaan muiden
valmistajien komponentteja, kuten laakereita, tiivisteitä ja
muita osia. TVO:lla ei aina ole suoraa näkyvyyttä näihin
toimitusketjuihin. TVO kuitenkin pyrkii hyödyntämään
toimitusketjun mahdollisuuksia tekemällä yhteistyötä
laajasti toimitusketjun eri tasojen kanssa.
»
Laitteiden ja varaosien valmistus ja kokoonpano: TVO
hankkii laitteita ja varaosia joko suoraan alkuperäisiltä
laitevalmistajilta (OEM), OEM-toimittajien maakohtaisista
jakeluketjuista tai valtuutetuilta maakohtaisilta jälleen
-
myyjiltä (tukkuri). Nämä ovat TVO:n toimittajia, joiden
kanssa TVO on suoraan kaupallisessa suhteessa ja
joiden kanssa TVO tekee tiiviisti yhteistyötä. Laitteiden
ja varaosien materiaali- ja osavalmistukseen osallistuvat
yritykset ovat kaupallisessa suhteessa näihin TVO:n
toimittajiin suoraan tai alihankintaketjun kautta.
»
Kuljetus: TVO hankkii laitteet ja varaosat pääosin toimi-
tettuna ja tullattuina Olkiluotoon. Käytännössä toimittajan
vastuulle kuuluu tavaran pakkaaminen, vientiselvitykset ja
-muodollisuudet, lastaus, toimituskustannukset Olkiluo
-
toon sekä tuontiselvitykset ja -muodollisuudet. Joissakin
tapauksissa tuontiselvitykset ja -muodollisuudet jäävät
TVO:n vastuulle.
Käytetyn polttoaineen loppusijoitus
Ydinvoimalaitoksessa syntyy valvonnasta vapautettua
jätettä, matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä
sekä korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta.
Posiva vastaa omistajiensa TVO:n Olkiluodon ja
Fortumin Loviisan voimalaitoksilla syntyvän käytetyn
polttoaineen loppusijoituksesta Olkiluodossa. TVO:n
ja Fortumin ydinvoimaloiden käytetty ydinpolttoaine
loppusijoitetaan hyödyntäen moniesteperiaatetta
(1. polttoainetabletti, 2. polttoainesauva ja -nippu,
3. sisäkapseli, 4. kuparikapseli, 5. puskuribentoniitti,
6. loppusijoitustunnelin täyttöaine, 7. 400–500
metriä peruskalliota) Olkiluodon peruskallioon noin
430 metrin syvyyteen. Posiva huolehtii omistajiensa
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista,
loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä
sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen.
Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille,
joiden on huolehdittava tuottamiensa ydinjätteiden
huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava
niiden kustannuksista. Ydinenergialain mukaan
ydinjäte pitää käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa
Suomen omalla alueella, eikä muiden maiden ydinjä
-
tettä saa tuoda Suomeen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
26
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Varat ydinjätehuollon kustannuksiin kerätään valtion
ydinjätehuoltorahastoon. Työ- ja elinkeinoministeriö
(TEM) määrittää ydinvoimayhtiöille vuosittain rahas
-
to-osuuden valtion ydinjätehuoltorahastossa sekä
rahastolle suoritettavan ydinjätehuoltomaksun.
Arvoketjun loppupää
TVO:n arvoketjun loppupään keskeisimmät vaiheet
ovat sähkön jakelu, sähkön myynti sekä sähkön
käyttö.
Sähkön jakelu: Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj (Fingrid)
siirtää sähköä kantaverkossa tuotantolaitoksilta teolli
-
suudelle ja sähköyhtiöille. Maanlaajuinen kantaverkko
on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet
suuret sähköntuottajat, sähköä paljon kuluttavat
tehtaat sekä sähkön jakeluverkot.
Sähkön myynti ja käyttö: TVO:n omistaa viisi
osakasta, joista osa on TVO:n tavoin Mankala-peri
-
aatteella toimivia yhtiöitä. Osakkaat ovat suomalaisia
teollisuus- ja energiayhtiöitä, joita omistaa myös 131
kuntaa. Omistajat vastaavat TVO:n toimintakus
-
tannuksista ja saavat vastineeksi sähköä omistus-
osuuksiensa mukaisesti. Omistajat joko käyttävät itse
tai myyvät TVO:lta hankkimansa sähkön edelleen.
Omistajien kautta sähkönkäyttäjiä ovat muun muassa
kunnat, kaupungit, yritykset ja kuluttajat.
SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET
(ESRS 2 SBM-2)
Aktiivinen ja läpinäkyvä vuorovaikutus sidosryhmien
kanssa on keskeinen TVO:n toimintaa ohjaava
periaate. Sidosryhmien tunnistaminen on osa vaikut
-
tamisstrategiaa. TVO tunnistaa sidosryhmänsä sen
mukaan, miten he vaikuttavat TVO:hon ja miten TVO
vaikuttaa heihin. Vaikuttamisstrategian päivityksen
yhteydessä sidosryhmiä arvioidaan ja arvioinnin
tulosten kautta sidosryhmien edut ja näkemykset
huomioidaan strategian laadinnassa. Vaikuttamisstra
-
tegia päivitettiin syksyllä 2024. Vaikuttamisstrategia
käsitellään kokonaisuudessaan TVO:n johtoryhmässä
ja raportoidaan hallitukselle vuosittain. Lue lisää
TVO:n tekemästä vaikuttamistyöstä osiosta Poliit
-
tinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta (G1-5).
Vaikuttamisstrategian lisäksi hallitus saa tiedoksi
TVO:n sidosryhmäkyselyn tulokset ja mahdolliset
toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta tulleet ilmoi
-
tukset osana sisäisen tarkastajan raportointia.
TVO:n tavoitteena on, että vaikuttamisstrategiassa
tunnistetut sidosryhmät kokevat, että sen toimintaan
voi luottaa, ja että toiminnasta viestitään avoimesti.
Vuonna 2023 tavoitteena oli, että sidosryhmätut
-
kimuksen maineindeksi on vähintään 82, eli erin-
omainen. Maineindeksi muodostuu viiden mitattavan
tekijän keskiarvosta:
»
Olkiluodon sähköntuotannolla on tärkeä rooli suomalai-
sessa yhteiskunnassa
»
TVO on vastuullinen ydinvoimayhtiö
»
TVO:n toimintaan voi luottaa
»
TVO viestii avoimesti toiminnastaan
»
TVO on kilpailukykyinen yhtiö
Arviointiasteikko (indeksi 0–100; alle 56=heikko,
56–66=kohtalainen, 67–75=hyvä, yli 75=erin
-
omainen) pohjautuu tutkimusta toteuttavan ulko-
puolisen tahon määrittelylle. Vuoden 2024 alussa
valmistuneen sidosryhmätutkimuksen mukaan TVO:n
maineindeksi oli 84 (erinomainen). Sidosryhmätut
-
kimus on suunnattu TVO:n tärkeimmille sidosryhmien
edustajille, jotka edustavat mediaa, kansanedustajia,
europarlamentaarikkoja, poliittisia taustavaikuttajia,
lähialueen vaikuttajia, rahoittajia, ministeriöitä,
virkamiehiä, asiantuntijoita, työmarkkinajärjestöjä,
Seurattavat sidosryhmät
Paikallisyhteisöt
Rahoittajat
Omistajat
Järjestöt
Viranomaiset
Oma henkilöstö
Oppi- ja tutkimuslaitokset
Poliittiset
päättäjät
Toimittajat
ja alihankkijat
Media
Suuri
yleisö
Vaikuttavuus
TVO-konserniin
Keskeiset sidosryhmät
omistajakuntaa, opiskelija- ja ympäristöjärjestöjä
sekä muita yhteistyökumppaneita Suomessa.
Tutkimukseen vastasi 428 kohderyhmiin kuuluvaa,
ja tutkimuksen vastausprosentti oli 29 prosenttia
eli tyydyttävä. Aineiston rakenne oli samanlainen
kuin aiempina tutkimusvuosina, mikä mahdollisti
ajalliset vertailut. Tavoite erinomaisella tasolla pysy
-
västä maineindeksistä on jatkuva, mutta kahden
vuoden välein toteutettavan tutkimuksen tarkempi
tavoitearvo pohjautuu TVO:n itse asettamaan tasoon.
Sidosryhmätutkimuksen tulosten perusteella halli
-
tukselle ja johdolle tiedotetaan vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien näkemyksistä ja eduista yrityksen
kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta ja tehdään
toimenpiteitä niiden pohjalta. Seuraava tutkimus
toteutetaan vuonna 2026. Sidosryhmätutkimuksen
toteuttaa kolmas osapuoli TVO:n toimeksiannosta.
Lisäksi tavoitteena vuonna 2024 oli, että Energia
-
teollisuus ry:n (ET) toteuttamassa energia-asenne-
tutkimuksessa mitattava ydinvoiman kannatus on
yhteensä vähintään 83 prosenttia. Vuonna 2024
toteutetun tutkimuksen mukaan ydinvoiman kannatus
oli yhteensä 78 prosenttia. TVO määrittelee itse
tavoitearvon suhteessa aiempaan tutkimustulokseen
ja toimintaympäristöön. ET toteuttaa energia-asenne
-
tutkimuksen joka vuosi. Energia-asennetutkimusta ei
toteuteta TVO:n toimeksiannosta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
27
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Sidosryhmä Sidosryhmän osallistaminen Sidosryhmille tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liike-
toimintamalliin ja strategiaan
Omistajat
»
Yhtiökokous, hallitus ja sen toimikunnat
»
Osakesarjakohtaiset kokoukset
»
Osakasinfot ja –kirjeet
»
Vierailut ja kahdenväliset tapaamiset
»
Asiakastyytyväisyyskysely
»
Sidosryhmätutkimus
»
Olennaisuusanalyysi
»
Sähköntuotannon ja loppusijoituksen
turvallisuus
»
Vastuullisuus
»
Laitosyksiköiden käytettävyys ja
kannattavuus
»
Riskit
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Yhtiötä koskevat merkittävät
päätökset, kuten investoinnit
Suuri yleisö
»
Vierailut, tapahtumat ja messut
»
Energia-asennetutkimus
»
Sosiaalisen median keskustelut/palaute
»
www-sivujen palautelomake
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Sähköntuotannon ja loppusijoituksen
turvallisuus
»
Sähkön saatavuus ja sen vaikutus hintaan
»
Huoltovarmuus ja ilmastoystävällisyys
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Yleinen hyväksyttävyys
vaikuttaa energiapolitiikan
sisältöön ja sitä kautta
TVO:n toimintaedellytyksiin
Poliittiset
päättäjät
»
Sidosryhmätutkimus
»
Vierailut ja kahdenväliset tapaamiset
»
Sosiaalisen median keskustelut/palaute
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Olennaisuusanalyysi
»
Huoltovarmuus ja ilmastoystävällisyys
»
Sähkön saatavuus ja hinta
»
Ydinvoiman hyväksyttävyys
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Ydinvoiman rooli sähköjärjestelmässä
»
Uudet teknologiat (SMR)
»
Sääntely ja liiketoiminnan
muut toimintaedellytykset
(esimerkiksi verotus ja
lainsäädäntö)
»
Uusien investointien
toteutuminen (luvitus)
Viranomaiset
»
Sidosryhmätutkimus
»
Vierailut ja kahdenväliset tapaamiset
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Olennaisuusanalyysi
»
Sähköntuotannon ja loppusijoituksen
turvallisuus
»
Sähkön saatavuus
»
Laitosten käytettävyys ja vikatilanteet
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Sääntely ja liiketoiminnan
muut toimintaedellytykset
(esimerkiksi verotus ja
lainsäädäntö)
»
Uusien investointien
toteutuminen (luvitus)
Rahoittajat
»
Sidosryhmätutkimus
»
Vierailut ja kahdenväliset tapaamiset
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Olennaisuusanalyysi
»
Sähköntuotannon kannattavuus
»
Vastuullisuus ja kestävyys
»
Riskit
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Rahoituksen saatavuus ja

»
Uusien investointien
toteutuminen
Media
»
Vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Vierailut ja kahdenväliset tapaamiset
»
Sosiaalisen median keskustelut/palaute
»
Sidosryhmätutkimus
»
Sähköntuotannon ja loppusijoituksen
turvallisuus
»
Sähkön saatavuus ja sen vaikutus hintaan
»
Huoltovarmuus ja ilmastoystävällisyys
»
Vastuullisuus
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Yleinen hyväksyttävyys
vaikuttaa energiapolitiikan
sisältöön ja sitä kautta
TVO:n toimintaedellytyksiin
Sidosryhmä Sidosryhmän osallistaminen Sidosryhmille tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liike-
toimintamalliin ja strategiaan
Paikallis-
yhteisöt
»
Verkkosivujen palautelomake
»
YVA-kuulemiset ja lausunnot
»
Kuntapäättäjäkokoukset
»
Sosiaalisen median keskustelut/palaute
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Sidosryhmätutkimus
»
Olennaisuusanalyysi
»
Sähköntuotannon ja loppusijoituksen
turvallisuus
»
Sähkön saatavuus ja sen vaikutus hintaan
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Aluetalous, työllisyys ja verovaikutukset
»
Ydinvoiman hyväksyttävyys, ilmasto-
ystävällisyys ja kestävyys
»
Yleinen hyväksyttävyys
vaikuttaa energiapolitiikan
sisältöön ja sitä kautta
TVO:n toimintaedellytyksiin
»
Mahdollisten kaavoitus-
muutosten käsittely
»
Periaatepäätösten
hyväksyntä
Oppi- ja
tutkimus-
laitokset
»
Vierailut ja muut tapaamiset
»
Oppilaitosyhteistyö
»
Opinnäytetyöpaikat ja harjoittelut
»
Sidosryhmätutkimus
»
Sähkön saatavuus ja sen vaikutus hintaan
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Uudet teknologiat (SMR)
»
Työvoiman tarve
»
T&K-toiminta
»
Vastuullisuus
»
Työvoiman saatavuus ja
osaamisen varmistaminen
»
Teknisen kehityksen ja inno-
vaatioiden mahdollistaminen
»
Kansainvälisen yhteistyön
tekeminen
Järjestöt
»
Vierailut ja kahdenväliset tapaamiset
»
Jäsenyydet keskeisissä järjestöissä
»
YVA-kuulemiset ja lausunnot
»
Sosiaalisen median keskustelut/palaute
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Sidosryhmätutkimus
»
Olennaisuusanalyysi
»
Sähköntuotannon ja loppusijoituksen
turvallisuus
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Ydinvoiman hyväksyttävyys ja
vastuullisuus
»
Lisää vaikuttavuutta edun-
valvontaan ja paremmat
toimintaedellytykset
»
Isojen investointien sujuva
eteneminen
»
Mahdollisten kaavoitus-
muutosten käsittely ja
luvitus
Oma
henkilöstö
»
Monikanavainen sisäinen viestintä ja
vuorovaikutus
»
Henkilöstöön kohdistuvat kyselyt ja tutki-
mukset (mm. henkilöstötutkimus
(sis. Turvallisuuskulttuurikysely))
»
Eettinen ilmoituskanava
»
Työturvallisuushavainnot ja työsuojelu
»
Olennaisuusanalyysi
»
Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa
»
Johtoryhmän henkilöstöedustajat
»
Kehityskeskustelut
»
Lähtöhaastattelut ja perehdytyksen
arviointikeskustelut
»
Terveys ja turvallisuus
»
Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet
»
Osaamisen kehittäminen
»
Strategian mukaisten
tavoitteiden toteuttaminen
»
Sähköntuotanto tavoitteiden
mukaisesti
»
Hyvän työilmapiirin yllä-
pitäminen ja toiminta-
ohjeen mukainen toiminta
»
Korkean turvallisuus-
kulttuurin ylläpitäminen
Toimittajat ja
alihankkijat
»
Projektiyhteistyö
»
Kahdenväliset tapaamiset
»
Muut vuorovaikutustilanteet
(sähköpostit ja puhelut)
»
Eettinen ilmoituskanava
»
Olennaisuusanalyysi
»
Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat
suunnitelmat
»
Terveys ja turvallisuus
»
Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet
»
Osaamisen kehittäminen
»
Strategian mukaisten
tavoitteiden toteuttaminen
»
Sähköntuotanto tavoitteiden
mukaisesti
»
Hyvän työilmapiirin yllä-
»
pitäminen ja toiminta-
ohjeen mukainen toiminta
»
Korkean turvallisuus-
kulttuurin ylläpitäminen
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Taulukossa on yhteenveto TVO:n keskeisimmistä sidosryhmistä, ja siitä miten heille tärkeät teemat huomioi
-
daan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.
Arvoketjun alkupään vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemykset välittyvät TVO:n strategiaan ja
liiketoimintamalliin välillisesti, kun TVO tapaa toimittajia, arvioi toimittajien toimintaa tai seuraa mediaa ja
toimintaympäristöä.
Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2022 toteutetussa olennaisuusanalyysissa ja 2023–2024
tehdyssä kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta TVO vahvisti yhtiön toiminnalle olennaiset
kestävyysteemat. Teemat muodostavat painopisteet TVO:n vastuullisuuden tavoitteille ja kehitystyölle.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
28
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
»
Meriveden lämpeneminen voi vaikuttaa laitosyksiköiden tuotannon
tehokkuuteen (lämpötilaan liittyvä krooninen fyysinen riski)
»
Myrskytuulet voivat vaikuttaa verkkoyhteyksiin ja laitosyksiköiden
käytettävyyteen (tuuleen liittyvä akuutti fyysinen riski)
»
Lumimyrskyt voivat vaikuttaa laitosyksiköiden
ilmastointijärjestelmiin tukkimalla ilmanottoaukkoja
(tuuleen liittyvä akuutti fyysinen riski)
Riski Oma toiminta
»
Uraanin kasvava kysyntä voi vaikuttaa polttoaineen saatavuuteen
ja nostaa polttoaineen hintaa (siirtymäriski)
»
Globaalien toimijoiden mukautuminen EU:n ilmastotavoitteisiin
liittyvään uuteen sääntelyyn (siirtymäriski)
Riski
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
»
TVO:n tuottama ydinsähkö on käyttäjälle hiilineutraalia,
ja sen tuotanto on vähäpäästöistä
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminta on mukana kehittämässä
tulevaisuuden teknologiaratkaisuja, jotka voivat toimia
ilmastonmuutoksen hillinnän keinoina laajemmin yhteiskunnassa
Mahdollinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
TVO:n toiminnassa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupäässä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
»
Ilmastopolitiikka ja sähkön omavaraisuustavoite sujuvoittavat
ydinvoimaan liittyviä lupakäsittelyjä
»
Hiilidioksidivapaa sähköntuotanto sekä mahdollinen
OL1/OL2 käyttöiän jatkaminen ja tehonkorotus tarjoavat
TVO:lle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia
Mahdollisuus Oma toiminta
ENERGIA
Energia
»
TVO:n toiminta vähentää Suomen sähköntuotannon päästöjä
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
TVO:n oma energiankulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään energiankulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (ESRS 2 SBM-3)
Kestävyysselvityksessä raportoitavat kestävyysaiheet perustuvat TVO:n kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessista
kerrotaan tarkemmin osiossa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).
Pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
ILMAN PILAANTUMINEN
Ilman
pilaantuminen
»
Ydinvoimalaitosyksiköt aiheuttavat vähäisiä radioaktiivisia päästöjä
ja tavanomaisia päästöjä ilmaan
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen radioaktiiviset
päästöt ilmaan
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
VEDEN PILAANTUMINEN
Veden
pilaantuminen
»
Ydinvoimalaitosyksiköt aiheuttavat vähäisiä radioaktiivisia
päästöjä ja tavanomaisia päästöjä veteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen radioaktiiviset
päästöt veteen
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään mahdolliset päästöt veteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
MAAPERÄN PILAANTUMINEN
Maaperän
pilaantuminen
»
TVO:n toiminta aiheuttaa vähäisiä tuotantopäästöjä maaperään
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen radioaktiiviset
päästöt maaperään
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään mahdolliset päästöt maaperään
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
HUOLTA AIHEUTTAVAT AINEET
Huolta
aiheuttavat
aineet
»
Arvoketjun alkupäässä käytettyjen huolta aiheuttavien aineiden
mahdollinen päätyminen ympäristöön
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
29
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN VÄHENEMISEN SUORAT VAIKUTUSTEKIJÄT
Ilmaston-
muutos
»
Tuottamalla hiilineutraalia sähköä TVO turvaa ja ylläpitää luonnon
monimuotoisuutta
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Maankäytön
muutokset,
makean veden
ja merten
käytön
muutokset
»
Energiantuotannon keskittäminen pienelle alueelle minimoi
ympäristövaikutukset ja mahdollistaa luonnontilaisten alueiden
säilyttämisen muualla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Luonnon-
varojen suora
hyödyntäminen
»
Ydinpolttoaineen valmistuksen vaatimat raaka-aineet
»
Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen vaatimat raaka-aineet
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
käytetyn
polttoaineen
loppusijoitus)
Pilaantuminen
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen aiheuttamat
radioaktiiviset päästöt ympäristöön ja vaikutukset eliöstöön
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
VAIKUTUKSET LAJIEN TILAAN
Lajin
populaation
koko
»
Olkiluodon lähialueen meriveden paikallisen lämpenemisen
aiheuttamat vaikutukset lajien tilaan
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Kaivostoiminnan, erityisesti avolouhosten, mahdolliset
vaikutukset lajien tilaan
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
VAIKUTUKSET EKOSYSTEEMIEN LAAJUUTEEN
Ympäristön
tilan
heikkeneminen
»
Olkiluodon lähialueen meriveden paikallisen lämpenemisen
aiheuttamat vaikutukset meriekosysteemin tilaan
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Kaivostoiminnan, erityisesti avolouhosten, mahdolliset
vaikutukset ekosysteemien laajuteen ja tilaan
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
VAIKUTUKSET EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN JA RIIPPUVUUDET NIISTÄ
Vaikutukset
ekosysteemi-
palveluihin ja
riippuvuudet
niistä
»
Olkiluodon lähialueen meriveden paikallisen lämpenemisen
aiheuttamat vaikutukset ekosysteemipalveluihin
»
TVO:n toiminnan vaikutukset kalatalouteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Kaivostoiminnan, erityisesti avolouhosten, mahdolliset
vaikutukset ekosysteemipalveluihin
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
VESI
Vedenkulutus
»
Laitosyksiköiden tuotantoprosessin vedenkulutus ja Olkiluodon
talousveden kulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Vedenkulutus arvoketjun alkupäässä
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Vedenotto
»
TVO:n toiminnassa tarvittava jäähdytysvesi
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Jätevesi-
päästöt
»
TVO:n toiminnassa syntyvät jätevesipäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään jätevesipäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET
Resurssien
sisään-
virtaukset
»
TVO:n ydinpolttoaineen kulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Ydinpolttoaineen valmistusketjun materiaalien tehoton käyttö
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
JÄTE
Jäte
»
TVO:n käyttämästä ydinpolttoaineesta syntyvä ydinjäte ja muu
radioaktiivinen jäte
»
TVO:n toiminnassa syntyvä muu vaarallinen jäte
»
TVO:n toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupäässä syntyvä jäte
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
30
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE
Sukupuolten
tasa-arvo ja
sama palkka
saman-
arvoisesta
työstä
»
TVO edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja
tasapuolista kohtelua sekä ehkäisee syrjintää ja epätasa-arvoista
toimintaa
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Koulutus
ja taitojen
kehittäminen
»
Oman työvoiman osaamisen ylläpito, kehittäminen ja säilyttäminen
»
Oman työvoiman ydinalan osaamisen vahvistaminen ja ylläpito
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Oman työvoiman osaamisen kehittämisessä epäonnistuminen
on riski TVO:n turvallisuudelle sekä voi aiheuttaa taloudellisia ja
mainehaittoja
Riski Oma toiminta
»
Oma osaava työvoima tekee työnsä turvallisesti, hyvin ja
tehokkaasti
»
Tulevien osaajien varmistaminen muun muassa oppilaitos- ja
opiskelijayhteistyöllä
Mahdollisuus Oma toiminta
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
»
TVO:lla on nollatoleranssi työpaikalla tapahtuvaan häirintään,
ahdisteluun ja kiusaamiseen
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdolliset väkivalta- ja häirintätapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Moninaisuus
»
TVO edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja tasapuolista
kohtelua sekä ehkäisee syrjintää ja epätasa-arvoista toimintaa
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET
Yksityisyys
»
Mahdollinen oman työvoiman henkilötietojen vuotaminen tai muu
yksityisyyden loukkaaminen
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
TYÖOLOT
Työllisyys-
turva
»
TVO tarjoaa vakituisia ja vakaita työsuhteita työsuhteisille
työntekijöille
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työaika
»
TVO tarjoaa kokoaikaisia työsuhteita suurimmalle osalle omista
työntekijöistä
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Riittävä
palkka
»
TVO edistää oman työvoiman sekä heidän perheidensä
toimeentuloa maksamalla sopimusten ja lakien mukaista riittävää
palkkaa
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työmarkkina-
osapuolten
vuoropuhelu
»
TVO osallistuu työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työehto-
sopimus-
neuvottelut
»
TVO:n omat työntekijät kuuluvat työsopimuslain alaisten
työsopimusten piiriin
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työ- ja
yksityis-
elämän
tasapaino
»
TVO tukee oman työvoiman työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Terveys ja
turvallisuus
»
Oman työvoiman turvallisuuskulttuurin, työturvallisuuden ja
laitosturvallisuuden edistäminen
»
Oman työvoiman työterveyden ja työkyvyn edistäminen sekä
ylläpito
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Oman työvoiman työterveyden ja työkyvyn haasteet
»
Oman työvoiman työtapaturmat ja työturvallisuudessa
epäonnistuminen
»
Oman työvoiman saama säteilyannos
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
31
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE
Koulutus
ja taitojen
kehittäminen
»
Vuosihuoltoihin osallistuvien henkilöiden osaamisen kehittäminen
vuosihuoltoverkkokoulutuksella ja toimintaohjeen vaatimuksilla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
»
Mahdolliset ulkoiseen henkilöstöön kohdistuvat väkivalta- ja
häirintätapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdolliset arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat väkivalta- tai
häirintätapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Moninaisuus
»
TVO edellyttää toimittajiltaan syrjimättömyyttä ja tasa-
arvoperiaatteisiin sitoutumista
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET
Muut työhön
liittyvät
oikeudet
»
TVO edellyttää toimittajiaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko
toimintansa vaikutuspiirissä
Mahdollinen
myönteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Lapsi-
työvoima
»
Mahdollinen lapsityövoiman käyttö arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Pakkotyö
»
Mahdollinen pakkotyövoiman käyttö arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
TYÖOLOT
Työllisyys-
turva
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen heikko työllisyysturva
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Työaika
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen työaikalain mukaisten
työaikojen laiminlyönti
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Riittävä
palkka
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen alipalkkaus
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Yhdistymis-
vapaus,
mukaan
lukien yritys-
neuvostojen
olemassaolo
»
Arvoketjun työntekijöiden kokoontumis- ja yhdistymisvapauden
mahdolliset loukkaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Terveys ja
turvallisuus
»
Olkiluodossa työskentelevän ulkoisen henkilöstön
turvallisuuskulttuurin, työturvallisuuden ja laitosturvallisuuden
edistäminen
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Olkiluodossa työskentelevän ulkoisen työvoiman työtapaturmat ja
työturvallisuudessa epäonnistuminen
»
Olkiluodossa työskentelevän ulkoisen henkilöstön saama säteily
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen altistuminen huonoille
turvallisuusolosuhteille
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
32
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Ydinturvallisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YDINTURVALLISUUS
Ydin-
turvallisuus
»
Ydinturvallisuus ylläpidetään korkealla tasolla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollinen vakavan onnettomuustilanteen aiheuttamat
radioaktiiviset päästöt
»
Mahdollisen suunnitteluperusteisen onnettomuuden aiheuttamat
radioaktiiviset päästöt
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Laitosyksiköiden ydinturvallisuudessa epäonnistumisen
taloudelliset kustannukset ja mainehaitat
Riski Oma toiminta
»
Ydinturvallisuuden ylläpitäminen korkealla tasolla edesauttaa
ydinvoiman hyväksyttävyyttä sekä mahdollista OL1/OL2 käyttöiän
jatkoa
Mahdollisuus Oma toiminta
Käytettävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
KÄYTETTÄVYYS
Käytettävyys
»
TVO:n toiminta lisää Suomen sähköntuotannon omavaraisuutta
»
TVO:n vakaa ja ennustettava sähkön tuotanto tasaa
sähkömarkkinoiden hintavaihteluita
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettävyys (viat tai häiriöt)
sekä sen aiheuttamat jälkimarkkinakustannukset omistajille
»
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettävyys (viat tai häiriöt)
sekä sen kielteiset vaikutukset sähkönkäyttäjille
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun
loppupää
»
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettävyys (viat tai häiriöt)
pienentää käytettävyyskerrointa ja aiheuttaa kustannuksia
»
Käytettävyyden ja sähköntuotannon häiriöistä johtuvat mahdolliset
mainehaitat
Riski Oma toiminta
»
Korkea käytettävyys ja sähköntuotannon hyvä ennustettavuus voi
lisätä TVO:n kilpailukykyä
Mahdollisuus Oma toiminta
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YHTEISÖJEN TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET
Puhdas vesi ja
sanitaatio
»
Ydinpolttoaineen valmistusketjun mahdolliset kielteiset vaikutukset
yhteisöjen veden saantiin ja sanitaatioon
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Maahan
liittyvät
vaikutukset
»
Ydinpolttoaineen valmistusketjun kielteiset vaikutukset ihmisten
elinympäristöihin
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Turvallisuuteen
liittyvät
vaikutukset
»
Uraanikaivosten kielteiset vaikutukset paikallisiin yhteisöihin
toiminnan aikana ja lopettamisen jälkeen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET
Kaikki
»
Uraanikaivoksiin liittyvät alkuperäiskansojen oikeuksien
mahdolliset loukkaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Kyberturvallisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
KYBERTURVALLISUUS
Kyber-
turvallisuus
»
Mahdolliset kyberturvallisuusongelmat, kuten hyökkäkset
hallinnollisiin järjestelmiin tai laitosjärjestelmiin
Riski Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
33
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-
sien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset ihmisiin tai
ympäristöön, TVO:n liiketoimintamalliin, arvoketjuun,
strategiaan ja päätöksentekoon sekä niihin liittyvät
toimintaperiaatteet, toimet ja tavoitteet raportoidaan
tarkemmin aihekohtaisissa standardeissa. Kestävyys
-
selvityksessä yhteisökohtaisia kestävyysaiheita ovat
ydinturvallisuus, kyberturvallisuus sekä käytettävyys,
jotka raportoidaan osana yhteiskunnallisia tietoja.
Merkittävin osa TVO:n olennaisista vaikutuksista
johtuu liiketoimintamallista ja omasta ydinvoima
-
tuotannosta. Arvoketjun olennaiset vaikutukset ovat
pääosin välillisiä toimittajasuhteiden kautta. Vaiku
-
tusten kohtuudella odotettavissa oleva aikahorisontti
on pääosin lyhyt aikaväli eli alle yksi vuosi.
100 prosenttia TVO:n tuottamasta sähköstä tuotetaan
ydinvoimalla, ja ydinvoimalla on vähäpäästöisenä
sähköntuotantomuotona merkittävä rooli ilmaston
-
muutoksen torjunnassa. TVO on sitoutunut hiilineut-
raaliuden edistämiseen ja yhtiön strategian kautta TVO
pyrkiikin tukemaan laajempia ilmastotavoitteita, kuten
Pariisin ilmastosopimusta. Hiilidioksidivapaa sähkön
-
tuotanto ja tuotantokapasiteetin lisääminen tarjoavat
TVO:lle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.
TVO-konsernissa pyritään tämän lisäksi tarkastele
-
maan ilmastonmuutosta sekä muuta toimintaa myös
mahdollisten riskien näkökulmasta, ja toimimaan
jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Ilmastonmuutokseen, turvallisuuteen ja käytettävyy
-
teen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset
huomioidaan konsernitilinpäätöksessä erässä
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, kun näihin
liittyvät toimenpiteet on hyväksytty. Toimenpiteinä
ovat esimerkiksi investoinnit, joilla varmistetaan
hiilidioksidivapaa sähköntuotanto sekä laitosyksi
-
köiden käytettävyys ja turvallisuus tai varaudutaan
ilmastoriskien vaikutuksiin. Polttoaineeseen liittyvillä
siirtymäriskeillä voi toteutuessaan olla taloudellisia
vaikutuksia, jotka kohdistuvat eriin Materiaalit ja
palvelut sekä Vaihto-omaisuus.
TVO pyrkii pitkäaikaisiin rahoitusjärjestelyihin ja
hyödyntää monipuolisesti eri rahoituslähteitä, joiden
avulla huomioidaan toiminnan olennaisimmat vaiku
-
tukset, riskit ja mahdollisuudet. TVO:n liiketoiminnan
rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja
luottoriskeihin. Rahoituslähteiden hajauttamisella
sekä pitkäaikaisilla luottositoumuksilla ja likvideillä
varoilla pienennetään rahoitukseen liittyviä riskejä
sekä mahdollistetaan investointien rahoittaminen.
TVO:n luottoluokituksen ja näkymien muutokset sekä
markkinamuutokset korkotasoon ja yrityslainamarginaa
-
leihin vaikuttavat rahoituskustannusten hintaan. Riskinä
on rahoituskustannusten nousu nykytasosta. Riskiä on
tarkasteltu eri skenaarioissa (lyhyt, keskipitkä ja pitkä
aikahorisontti), joiden pohjana ovat muutokset TVO:n
lainasalkun keskikorossa sekä marginaalissa. Riskien
toteutumisen seurauksia ovat rahoituksen hinnan nousu
ja sitä kautta tuotantokustannusten nousu.
Pääomamarkkinarahoituksen kannalta luottoluokituk
-
silla on tärkeä rooli. Rahoituksella varmistetaan TVO:n
maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Tätä varten
yhtiöllä on merkittävät likviditeettipuskurit erilaisten
valmiusluottojen ja likvidien varojen muodossa.
TVO laatii säännöllisesti taloudellisia resilienssiana
-
lyysejä, joissa tarkastellaan eri riskien ja mahdolli-
suuksien vaikutuksia käytettävyyteen, taloudelliseen
tulokseen ja rahoitusasemaan. Skenaariot kattavat
laitosyksiköiden koko elinkaaren (aikahorisontti yli
5 vuotta).
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YRITYSKULTTUURI
Yrityskulttuuri
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mukaan toimiminen
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mahdollinen noudattamatta jättäminen omassa toiminnassa
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mukaan toimiminen arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
myönteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mahdollinen noudattamatta jättäminen arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
SUHTEET TAVARAN- JA PALVELUNTOIMITTAJIIN
Suhteet
tavaran- ja
palvelun-
toimittajiin
»
Laadukas hankintaprosessi mahdollistaa laitosyksiköiden
turvallisen ja pitkäikäisen käytön sekä kilpailukykyisen ja
luotettavan tuotannon
Mahdollisuus Oma toiminta
»
Epäonnistuminen toimittajasuhteissa tai riippuvuus toimittajaan voi
vaikuttaa polttoaineen, varaosien tai muiden toiminnan kannalta
olennaisten tuotteiden tai palveluiden saatavuuteen
»
Toimittajaverkostossa käytettävissä olevan osaamisen
heikkeneminen
Riski Arvoketjun alkupää
POLIITTINEN VUOROVAIKUTUS
Poliittinen
vuorovaikutus
»
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen asiantuntijatiedon välittäjänä ja
alan etujärjestöjen toimintaan osallistumalla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Sääntelyn uudistaminen voi keventää viranomaisvaatimuksia ja
alentaa kustannuksia
»
Ilmastopolitiikka ja sähkön omavaraisuustavoite voi lisätä
myönteistä suhtautumista ydinvoimaan
Mahdollisuus Oma toiminta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
34
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN,
RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN
TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA
(ESRS 2 IRO-1, G1.IRO-1)
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessi
Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi (DMA) toteu-
tettiin ESRS-standardien ja EFRAGin (European
Financial Reporting Advisory Group) kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnille annettujen ohjeiden mukai
-
sesti. Raportoitavat kestävyysaiheet ja kestävyyden
tunnusluvut perustuvat TVO:n DMA:han, joka laadittiin
ensimmäistä kertaa vuodenvaihteessa 2023–2024 ja
päivitettiin syksyllä 2024. DMA laadittiin ulkopuolisen
asiantuntijan ja TVO:n eri kestävyysaiheiden asian
-
tuntijoiden toimesta. DMA:n sisältöä iteroitiin useassa
työpajatyöskentelyssä ja vastuullisuusryhmä validoi
analyysin tulokset ennen johtoryhmän käsittelyä. TVO:n
hallitus on hyväksynyt lopullisen DMA:n tulokset.
Kestävyysraportointiin liittyvä DMA katselmoidaan
jatkossa vähintään vuosittain tai tarpeen vaatiessa
useammin. Sisäisenä kontrollina vastuullisuusryhmä
käsittelee DMA:n ja esittää sen hyväksyttäväksi
TVO:n johtoryhmälle ja hallitukselle.
DMA:n pohjana oli vuonna 2022 laadittu laaja olennai
-
suusanalyysi, jonka lähtökohtana toimi Global Repor-
ting Initiative (GRI) -standardien (2021) mukainen
ohjeisto olennaisuuden määrittelylle. Olennaisuusa
-
nalyysia laadittaessa haastateltiin TVO-konsernin
ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien edustajia kartoit
-
taen haastateltavien näkemyksiä konsernin positiivi-
sista sekä negatiivisista vaikutuksista ympäristöön,
ihmisiin ja talouteen. Sidosryhmäanalyysiä täydennet
-
tiin vuoden 2023 lopussa yhdellä sisäisellä ja kahdella
ulkoisella sidosryhmähaastattelulla mahdollisten ja
todellisten sidosryhmiin kohdistuvien vaikutusten
ymmärtämiseksi. Täydennyksen perusteella päivitet
-
tiin kestävyysvaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien
kuvauksia ja määriteltiin pisteytykset.
Kestävyysseikka eli vaikutus, riski tai mahdollisuus
täyttää kaksinkertaisen olennaisuuden kriteerit, jos
se on olennainen vaikutuksen olennaisuuden, talou
-
dellisen olennaisuuden tai molempien näkökulmasta.
Kestävyysseikka on vaikutukseltaan olennainen,
kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai
mahdollisiin myönteisiin tai kielteisiin vaikutuksiin,
joita sillä on ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä,
keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Kestävyysseikka
on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos
siitä aiheutuu tai siitä voidaan kohtuudella odottaa
aiheutuvan yritykselle olennaisia taloudellisia vaiku
-
tuksia lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnista
-
minen ja arviointi kattaa yhtiön omien toimintojen
lisäksi arvoketjun alku- ja loppupään. Kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin prosessissa tunnistettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa
käytetyt oletukset ovat yhteneväisiä konsernitilinpää
-
töksen kanssa.
TVO on ottanut huomioon vaikutustensa ja riippu
-
vuuksiensa yhteydet riskeihin ja mahdollisuuksiin,
joita näistä vaikutuksista ja riippuvuuksista voi
aiheutua integroimalla kestävyysriskien hallinnan
yrityksen riskienhallintaprosessiin (ERM-prosessi)
ja kirjaamalla hallintatoimenpiteet riskienhallin
-
tajärjestelmään. Kestävyysriskien priorisoinnissa
hyödynnetään yrityksen riskienhallintaprosessin
priorisointimenettelyä.
Jokaiselle riskille on nimetty vastuuhenkilö, joka
vastaa tietojen päivittämisestä, hallintakeinojen
määrittelystä ja tilanteen seurannasta. Vastuullisuus
-
ryhmä käsittelee riskit, jonka jälkeen ne raportoidaan
merkittävimpien riskien tapaan johtoryhmälle,
tarkastus- ja rahoitusvaliokunnalle ja hallitukselle.
Lisäksi mahdollisuuksien hyödyntäminen on osa
strategia- ja johtamisprosessia.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella
tunnistettiin TVO:n kielteiset ja myönteiset vaiku
-
tukset ihmisiin ja ympäristöön (vaikutuksen olen-
naisuus), sekä TVO:hon mahdollisesti kohdistuvat
taloudelliset riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen
olennaisuus). Olennaisuusanalyysissa ei keskitytty
tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin
alueisiin tai muihin tekijöihin, vaan käsiteltiin katta
-
vasti TVO:n toimintaa.
Vaikutuksen vakavuus määritettiin arvioimalla
mittakaava, laaja-alaisuus ja vaikutuksen korjaa
-
maton luonne. Mittakaavassa arvioitiin, miten
vakava kielteinen vaikutus on tai kuinka hyödyllinen
myönteinen vaikutus on ihmisille tai ympäristölle.
Laaja-alaisuudessa arvioitiin, kuinka laajalle kielteiset
tai myönteiset vaikutukset leviävät. Ympäristövaiku
-
tusten osalta laaja-alaisuutta arvioitiin ympäristöva-
hinkojen laajuutta tai maantieteellistä aluetta. Ihmisiin
kohdistuvissa vaikutuksissa laaja-alaisuutta arvioitiin
ihmisten lukumäärällä, joihin vaikutukset kohdistuvat.
Korjaamatonta luonnetta arvioitiin vain mahdollisille
tai tosiasiallisille kielteisille vaikutuksille, voiko ympä
-
ristön tilaa ennallistaa tai voidaanko vaikutuksen
kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanne palauttaa
aikaisempaa vastaavaksi. Mahdollisten myönteisten
ja kielteisten vaikutusten osalta arvioitiin lisäksi niiden
todennäköisyys. Taloudellisen olennaisuuden osalta
riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin niiden suuruuden
ja todennäköisyyden perusteella. Suuruuteen voi
vaikuttaa esimerkiksi riippuvuus resursseista, tiuken
-
tuva sääntely ja sidosryhmäsuhteet. Jokaisen arvioin-
tikriteerin skaala on 1–5.
Kestävyysseikka on olennainen, jos sen arvioinnin
tulos on 2,5 tai suurempi, kun arviointikriteerien
skaala on 1–5. Poikkeuksena on tosiasiallisiin tai
mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin liittyvä lisäehto,
jos tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen vaiku
-
tuksen jokin vakavuuden arviointikriteeri (mittakaava,
laaja-alaisuus tai korjaamaton luonne) arvioitiin 5,
kielteinen vaikutus on vakava ja nousee olennaiseksi,
vaikka sen kynnysarvo olisi pienempi kuin 2,5. Näitä
olennaiseksi nousseita kielteisiä vaikutuksia liittyy
erityisesti radioaktiivisiin päästöihin, ydinturvallisuu
-
teen sekä oman työvoiman yksityisyyden suojaan.
Toinen poikkeus koskee johdon harkinnalla olennai
-
seksi nostettuja kestävyysseikkoja, jotka eivät muulla
perusteella nousseet kaksinkertaisessa olennaisuusa
-
nalyysissä olennaisiksi. Näitä ovat TVO:n omalle
toiminnalle olennaiset ilmastoriskit (E1), TVO:n
toiminnassa syntyvät jätevesipäästöt (E3) ja yhdys
-
kuntajäte (E5) sekä käytettävyydessä raportoitavat
arvoketjun loppupäätä koskevat kielteiset vaikutukset
sekä TVO:n liiketoimintamahdollisuudet. TVO:n
hallitus hyväksyi kaksinkertaisen olennaisuuden
analyysin tulokset lokakuussa 2024 ja johdon harkin
-
nalla olennaiseksi nostettujen kestävyysseikkojen
lisäykset joulukuussa 2024.
Ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaiku-
tusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
ja arviointi (E1.IRO-1)
Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset ja
mahdollisuudet
TVO tuottaa ilmastoystävällistä sähköä ja ydinvoi-
malla on vähäpäästöisenä sähköntuotantomuotona
merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Olkiluodon kolmella ydinvoimalaitosyksiköllä tuotetun

sähkönsiirtoa. Hiilijalanjälkilaskennassa on otettu
huomioon koko ydinvoiman elinkaari uraanin louhin
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
35
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
nasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen ja
laitosyksiköiden purkuun asti. GHG-elinkaaripäästöt
on laskettu vuoden 2022 tuotantomääristä, jolloin
CO
2
e/kWh-lukuihin vaikutti OL3:n koekäyttövai-
heesta johtunut alhaisempi kWh-määrä. GHG-elin-
kaaripäästöjen arvioidaan laskevan tulevina vuosina,
kun OL3:n tuotanto tasaantuu.
TVO:n toiminnassa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä
ja voimalaitoksen todennetut CO
2
-päästöt muodos-
tuvat varavoimadieseleiden ja varalämpökattiloiden
päästöistä. Varavoimadieseleiden tehtävänä on
varmistaa automaattisesti voimalaitoksen sähkön
-
saanti mahdollisessa, mutta epätodennäköisessä
sähkönmenetystilanteessa. Turvallisuuden varmista
-
miseksi dieseleitä koekäytetään turvallisuusteknisten
käyttöehtojen vaatimusten mukaisesti, joten niiden
käyttöä ei voida vähentää. Varavoimadieseleissä ja
varalämpökattiloissa tullaan kuitenkin siirtymään
osittain bio-osuutta sisältävään polttoaineeseen, joka
parantaa niiden ilmastoystävällisyyttä.
TVO:n toiminta kuluttaa energiaa. TVO:n koko
-
naisenergiankulutus muodostuu oman tuotannon
sähköstä, ostetusta sähköstä sekä varavoimadiese
-
leiden ja kattiloiden polttoainekulutuksista. Laitos-
yksiköt käyttävät oman tuotantonsa kautta syntyvää
sähköä ja sähköä ostetaan tällä hetkellä Olkiluodon
ulkoalueille, Posivalle sekä OL3-laitosykskölle silloin,
kun se ei ole tuotannossa. Aluelämpöä saadaan tällä
hetkellä OL1- ja OL2-laitosyksiköiden hukkaläm
-
möstä. Aluelämpöverkon laajennusprojektin myötä
myös OL3-laitosyksikkö lisätään aluelämpöverkkoon.
Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt ja energian
-
kulutus tapahtuu TVO:n arvoketjussa. TVO:n vuoden
2024 arvoketjun suurimmat kasvihuonekaasupäästöt
liittyivät polttoaineiden ja energian käyttöön sekä
ostettuihin tuotteisiin ja palveluihin. TVO:n kasvi
-
huonekaasupäästöt käsitellään tarkemmin osiossa
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6).
Hiilidioksidivapaa sähköntuotanto sekä mahdollinen
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden käyttöiän jatkaminen
ja tehonkorotus tarjoavat TVO:lle merkittäviä liike
-
toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuuden strategisiin
mahdollisuuksiin lukeutuvat muun muassa pienet
modulaariset reaktorit (small modular reactor, SMR),
joiden teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia
ilmastoystävällisen sähkön- ja lämmöntuotannossa
selvitetään TVO:lla käynnissä olevassa hankkeessa.
TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) pyrkii
osaltaan edistämään tulevaisuuden teknologiarat
-
kaisuja, jotka voivat toimia myös ilmastonmuutoksen
hillinnän keinoina.
Ilmastoon liittyvät riskit
Ilmastoon liittyvien riskien tunnistaminen on
pohjautunut muutamaan eri aikaan tehtyyn ilmas
-
tonmuutoksen vaikutuksia arvioivaan raporttiin.
Lähtökohtaisesti kaikkia ilmastonmuutokseen liittyviä
fyysisiä riskejä on tarkasteltu pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutoksen riskit on arvioitu keskittyen arvo
-
ketjun alkupään ja oman toiminnan riskeihin. Oman
toiminnan riskejä arvioitaessa on huomioitu myös
arvoketjun loppupään vaikutukset niihin.
Ilmastonmuutosriskejä on aiemmin kartoitettu
perustuen SSP2-4.5 ja SSP3-7 skenaarioihin.
Skenaarioista ensimmäinen on ollut Ilmatieteenlai
-
toksen raportin mukaan todennäköisin tulevaisuuden
skenaario. Varovaisuusperiaatetta noudattaen on
riskejä tarkasteltu myös astetta vakavamman skenaa
-
rion SSP3-7 perusteella. Ydinpolttoainehankinnassa
riskejä tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti
perustuen muun muassa markkina-analyyseihin,
International Atomic Energy Agencyn (IAEA) ja
Organisation for Economic Co-operation and Deve
-
lopmentin (OECD) raportteihin sekä omiin asian-
tuntija-arvioihin. Myös muiden voimayhtiöiden ja
ydinpolttoainetoimittajien kesken pidetään yhteyttä
markkinatilanteen, sidosryhmien ja toimintaympä
-
ristön tarkastelemiseksi.
Olkiluodon laitosyksiköiden ulkoisia uhkia on tutkittu
kattavasti laitosyksilöiden, käytetyn polttoaineen väli
-
varaston sekä Posivan todennäköisyysperusteisissa
riskianalyyseissä (Probalistic Risk Assessment, PRA).
Äärimmäiset sääilmiöt kuuluvat Olkiluodon ulkoisiin
uhkiin, ja koska ilmastonmuutoksen seurauksena
sään ääri-ilmiöiden odotetaan yleistyvän, ilmas
-
tonmuutoksen vaikutuksia on arvioitu Olkiluodossa
myös ulkoisten uhkien analyysien yhteydessä. Tämän
lisäksi TVO on osallistunut ja osallistuu aktiivisesti
kansallisen tutkimusohjelman SAFER2028 (National
Nuclear Safety and Waste Management Research
Programme 2023–2028) projektiin MAWECLI
(MArine and WEather events in the changing
CLImate as potential external hazards to nuclear
safety) sekä sen edeltäjiin (EXWE, PREDICT), joissa
on tutkittu kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia
sään ääri-ilmiöihin. Projektin ansiosta TVO:lla on
käytettävissä viimeisin kansallinen tutkimustieto
tutkituista sään ääri-ilmiöistä.
Ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta seurataan
TVO:lla jatkuvasti ja arvioitujen vaikutusten perus
-
teella tehdään tarvittaessa muutostöitä. Vuosien
varrella laitosmuutoksilla on parannettu varautumista
muun muassa seismisiin tapahtumiin, meriveden
suppoilmiöihin, ulkoisiin tulviin, rankkasateisiin,
huonetilojen jäätymiseen, vieraslajeihin sekä erilaisiin
sähköhäiriöihin ja ulkoisen sähköverkon mene
-
tystilanteisiin. Osana riskienhallintaa ja laitoksien
käyttöä ylläpidetään PRA-asiakirjaa (Probalistic
Risk Analysis) sekä FSAR-turvallisuusselostetta
(Final Safety Analysis Report), jotka pohjautuvat
STUKin YVL-ohjeisiin. PRA-asiakirjassa arvioidaan
laitosten sisäisten uhkien lisäksi myös ulkoisia uhkia,
kuten sääolosuhteiden vaikutuksia, ulkoisia tulvia ja
seismisiä ilmiöitä. STUK valvoo luvanhaltijan riskien
-
hallintaa ja PRA:n toteutumista. FSAR-selosteessa
kuvataan laitospaikan, laitoksen, järjestelmien ja
päälaitteiden suunnittelussa noudatettuja turvalli
-
suusperiaatteita sekä suunnittelun ja käytön kannalta
oleellisia analyysejä ja niiden tuloksia. Laitospaikan
kannalta oleellisten sääilmiöiden analysointi kuuluu
siis myös lopullisen turvallisuusselosteen sisältöön.
Käytettyjen skenaarioiden mukaan, ilmastonmuutos
nostaa meriveden lämpötilaa ja lyhentää talvia.
Meriveden lämpötilan mahdollinen nousu ei aiheuta
erityistä uhkaa Olkiluodon laitosyksiköiden turvalli
-
suudelle, sillä tarvittaessa laitosyksiköiden tuotanto
ajetaan alas hyvissä ajoin ennen kuin meriveden
lämpötila saavuttaa tason, jolla voisi olla haitallisia
vaikutuksia turvallisuustoimintojen käytettävyydelle.
Korkeampi meriveden lämpötila heikentää kuitenkin
laitosyksiköiden hyötysuhdetta ja voi pahimmallaan
aiheuttaa tarvetta tehonalennuksiin tai muihin
käyttötoiminnan rajoituksiin. Meriveden lämpene
-
minen voi johtaa myös erilaisten vieraslajien lisään-
tymiseen, mikä voi vaikuttaa merivesijärjestelmien
käytettävyyteen. TVO:lla on käytössään vieraslajien
torjuntasuunnitelma.
Meriveden lämpötilaa sekä laatua tarkkaillaan
jatkuvasti ja erilaisia toimenpiteitä otetaan käyttöön
tarvittaessa. Laitosyksiköt kykenevät myös selviä
-
mään jopa täydellisestä merivesijärjestelmien käytet-
tävyyden menetyksestä ilman polttoainevaurioita.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
36
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Lisäksi tarkkaillaan meriveden pinnankorkeutta.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia meriveden pinnan
-
korkeuteen eri RCP-päästöskenaarioilla (Representa-
tive Concentration Pathways eli pitoisuuksien kehi-
tyskulun skenaariot) (RCP2.6, RCP4.5 sekä RCP8.5)
on tutkittu kattavasti Olkiluodossa muun muassa
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksissa. Tutkimustulosten
perusteella tulvariski laskee vuoteen 2050 asti Selkä
-
merellä, koska maankohoama on voimakkaampaa
kuin meriveden pinnannousu (maannousunopeus
tällä hetkellä noin 7 mm/vuosi). Pahimmillaan meri
-
vesitulva voisi levitä voimalaitoksen rakennuksiin
vahingoittaen siellä olevia turvallisuuden kannalta
tärkeitä laitteita. Meriveden pinnannousu ei tule
kuitenkaan negatiivisimmankaan päästöskenaarion
mukaan muodostamaan merkittävää riskiä Olkiluodon
laitosyksiköiden turvallisuudelle niiden mahdollisen
käyttöiän aikana.
Laitosyksiköiden suunnittelussa on varauduttu ääri
-
lämpötiloihin. Korkeat lämpötilat kuormittavat laitteita
ja lisäävät komponenttien vikaantumisen todennäköi
-
syyttä, mutta tämä on ilmiönä niin hitaasti kehittyvä,
että laitosyksiköillä ehditään varautua korkeisiin
ilman lämpötiloihin. Tämän lisäksi korkeat lämpötilat
lisäävät maastopalojen riskiä. Olkiluodossa maasto-,
pensas- ja metsäpalot eivät aiheuta merkittävää
haittaa laitosalueella, mutta niillä voi olla vaikutusta
savun ja nokeentumisen kautta ilmastointijärjestel
-
miin ja laitosyksiköiden käytettävyyteen. Laitosalu-
eella on vain vähän kasvustoa, jota pitkin tulipalo
pääsisi leviämään. Lisäksi laitosyksiköitä ympäröivät
asfaltoidut alueet, jotka toimivat palokatuina.
Metsäpalot voivat vaikuttaa valtakunnan sähköverk
-
koon, millä voi olla epäsuoria vaikutuksia laitosyksi-
köiden käyttöön. Sähköverkon häiriöissä tuotettua
sähköä ei voida siirtää valtakunnan verkkoon, minkä
seurauksena voimalaitos jää omakäyttöteholle tai
tuotanto ajetaan alas.
Tuuli voi aiheuttaa laitosalueella vahinkoja äkillisinä
puuskina tai pitempiaikaisina tuulikuormina. Tutkimuk
-
sissa on arvioitu erikokoisten tornadojen todennä-
köisyyksiä sekä myrskytuulten vaikutuksia laitosyksi-
köiden toimintaan. Tuuleen liittyvää riskiä on käsitelty
myös yhteisriskinä lumisateen, jäätävän sateen
ja irtomateriaalin kanssa. Esimerkiksi kova tuuli ja
lumisade voivat aiheuttaa ulkoisen verkon menetyksen
ja tukkia ilmanvaihtoaukkoja. Myös kova tuuli ja mereltä
tuleva irtomateriaali voivat aiheuttaa ulkoisen verkon
menetyksen ja tukkia merivesijärjestelmiä. Poikkeuk
-
sellisten tuulikuormien seuraamuksiin on varauduttu ja
muun muassa reaktorirakennuksen ja valvomoraken
-
nuksen katot on suunniteltu kestämään mahdollisesta
poistokaasupiipun kaatumisesta aiheutuvat kuormat.
Pilaantumiseen, veteen, biologiseen monimuo-
toisuuteen ja resurssien käyttöön liittyvien olen-
naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi (E2.–E5.IRO-1)
Pilaantumiseen, veteen, biologiseen monimuotoi-
suuteen ja resurssien käyttöön liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu
ja arvioitu TVO:n kaksinkertaisessa olennaisuusa
-
nalyysissa, joka kattaa sekä TVO:n oman toiminnan,
että arvoketjun sen olennaisin osin. Oman toiminnan
toimipaikka on Olkiluodon saari ja omaan toimintaan
liittyviä tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia
syntyy ydinlaitostoiminnan seurauksena. Arvoketjun
alkupäässä olennaiset kielteiset vaikutukset syntyvät
pääosin kaivostoiminnassa.
Ydinenergialain mukaiset laitosyksiköiden käyttöluvat
sekä ympäristölainsäädännön mukaiset ympäristö
-
luvat edellyttävät kattavaa ympäristövaikutusten ja
-riskien tunnistamista ja arviointia. Toiminnanharjoit
-
tajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaiku-
tuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä
haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut
lupamääräykset perustuvat parhaan käyttökelpoisen
tekniikan vaatimuksiin. Myös TVO:n ISO 14001
-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä edel
-
lyttää huolellista ympäristövaikutusten ja -riskien
tunnistamista sekä arviointia.
Olkiluodon saarella on tehty ympäristötutkimuksia
1970-luvulta alkaen, jo vuosia ennen sähköntuo
-
tannon käynnistymistä. Alkuvuosien perustilatutki-
mukset ovat luoneet pohjan ympäristön säteilyval-
vonnan ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmille.
Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
(252/2017) eli YVA-menettelyä sovelletaan hank
-
keisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia
ympäristövaikutuksia. Ydinenergiaan liittyvät
hankkeet kuuluvat pääsääntöisesti YVA-menettelyn
piiriin. YVA-menettelyn tarkoituksena on varmistaa,
että suunnitteilla olevan hankkeen merkittävät
ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuu
-
della ja sen tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeen
suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, mutta myös
lisätä tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia
hankkeen suunnitteluvaiheeseen eri osapuolille, kuten
paikallisyhteisöille.
Olennaista vaikutuksista viestitään vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kanssa, joista oman
toiminnan osalta keskeisin sidosryhmä on paikallisyh
-
teisöt. Lähialueen asukkaille julkaistaan Uutisia Olki-
luodosta -lehteä ja sähköisissä kanavissa viestitään
monipuolisesti. Viestinnän tavoitteena on toteuttaa
mahdollisimman ymmärrettävää ja avointa viestintää
kaikista Olkiluodon tapahtumista oikea-aikaisesti.
Sidosryhmien on mahdollista lähettää palautetta tai
kysymyksiä ympäristöasioista myös TVO:n verkko
-
sivujen kautta. TVO vastaa kaikkiin yhteystiedoilla
varustettuihin yhteydenottoihin. Olkiluodon vierailu
-
keskuksessa käy vuosittain noin 15 000 vierailijaa,
joille kerrotaan avoimesti TVO:n toiminnasta ja vasta
-
taan esiin tuleviin kysymyksiin. Lisäksi TVO tapaa
muun muassa paikallisten kalastusosakaskuntien ja
vesiensuojeluyhdistysten edustajia säännöllisesti.
Pilaantuminen
Ydinvoimalaitosyksiköiden toiminta aiheuttaa vähäisiä
määriä radioaktiivisia päästöjä ja muita päästöjä
ilmaan, veteen ja maaperään. Ydinvoimalaitoksen
normaalista toiminnasta johtuvat radioaktiiviset
päästöt ovat erittäin vähäiset ja päästöt laimentuvat
tehokkaasti ilmakehässä ja meressä, eikä niistä
aiheudu ihmisille tai ympäristölle merkittävää haittaa.
Tavanomaisia päästöjä ilmaan muodostuu voima
-
laitoksen varavoimadieseleiden ja kattilalaitoksen
käytöstä sekä liikenteestä. Tavanomaisia päästöjä
veteen syntyy voimalaitoksen jäähdytys- ja jäteve
-
sistä. Tavanomaisia päästöjä maaperään voi syntyä
esimerkiksi kone- ja laitevikojen tai inhimillisen virheen
seurauksena. Olkiluodon voimalaitoksen toiminnasta
aiheutuvat tavanomaiset päästöt ovat vähäisiä.
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli
-
suudet on huomioitu jo voimalaitoksen suunnittelussa
sekä käyttö- ja ympäristölupaprosesseissa. TVO
seuraa jatkuvasti toimintansa vaikutuksia ympäristön
tilaan viranomaisten hyväksymillä ympäristötarkkailu
-
suunnitelmilla sisältäen radioaktiivisten sekä tavan-
omaisten päästöjen mittaamisen ja seurannan.
Arvoketjun alkupäässä olennaiset pilaantumiseen
liittyvät vaikutukset syntyvät pääosin kaivostoi
-
minnassa. Ydinpolttoainehankintaketjun toiminnot
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
37
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
ovat luvanvaraista toimintaa, jota paikalliset
viranomaiset valvovat ja he voivat järjestää yhtei
-
söjen kuulemisia. Valvontatoiminnasta julkaistaan
usein julkisia raportteja, joita TVO seuraa osana
toimittaja-arviointiprosessiaan.
Vesi ja merten luonnonvarat
Ydinvoimalaitos tarvitsee toimintaansa raakavettä,
josta noin puolet käytetään talousvetenä ja puolet
prosessi-, palovesi- ja muussa käytössä. Voimalaitos
-
yksiköiden toiminta on riippuvaista jäähdytysvedestä,
koska ne käyttävät jäähdytysvettä turbiinilauh
-
duttimien jäähdytykseen. Jäähdytysvesi otetaan
Olkiluodonveden rannasta laitosalueen eteläpuolelta.
Voimalaitoksella prosessijätevesiä syntyy lähinnä
voimalaitosrakennuksien ja varastojen valvon
-
ta-alueilta tulevista vuoto-, vesitys-, huuhtelu- ja
tyhjennysvesistä.
Veteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
on huomioitu jo voimalaitoksen suunnittelussa ja
lupaprosesseissa. Ydinvoimalan käyttöluvan myön
-
täminen edellyttää, että voimalaitoksen vaikutukset
luontoympäristöön sekä jäähdytysvesiratkaisut on
arvioitu. Voimalaitoksen jäähdytysvesijärjestelmä,
joka perustuu suoraan vesistöjäähdytykseen, on
parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista.
Veteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä kartoitetaan
myös hankekohtaisesti YVA-menettelyssä sekä
lupaprosessien vaatimissa erillisselvityksissä. Veteen
liittyviä vaikutuksia ja riskejä seurataan jatkuvasti
viranomaisten hyväksymän ympäristötarkkailusuun
-
nitelman mukaisesti.
Arvoketjun alkupäässä olennaiset veteen liittyvät
vaikutukset on tunnistettu kaivostoiminnassa. Kaivos
-
toiminnassa kuten louhinnassa ja malmikiven jauha-
tuksessa käytetään suuria määriä vettä, jolloin suuren
vedenkulutuksen myötä kaivostoiminnan jätevesi
-
päästöt voivat olla merkittäviä. Ydinpolttoainehankin-
taketjun toiminnot ovat luvanvaraista toimintaa, jota
paikalliset viranomaiset valvovat ja he voivat järjestää
yhteisöjen kuulemisia. Valvontatoiminnasta julkais
-
taan usein julkisia raportteja, joita TVO seuraa osana
toimittaja-arviointiprosessiaan.
Biologinen monimuotoisuus
TVO:n suorat biodiversiteettivaikutukset keskittyvät
Olkiluodon saareen ja sen lähialueisiin, mukaan
lukien merialueet. Arvoketjun biodiversiteettivaiku
-
tukset ovat välilliset arvoketjun toimijoiden, pääosin
polttoaineen hankintaketjun toimijoiden toiminnan
kautta. TVO:n toiminta on riippuvaista polttoaineen
eli uraanin saatavuudesta, ja uraani onkin merkittävin
TVO:n suora hyödynnettävä luonnonvara. Biologiseen
monimuotoisuuteen liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
perustuu ydinenergialain ja ympäristölainsäädännön
vaatimuksiin, ja vaikutuksia ja riskejä kartoitetaan
myös hankekohtaisesti YVA-menettelyssä sekä
lupaprosessien vaatimissa erillisselvityksissä. Lisäksi
TVO on kartoittanut biologisen monimuotoisuuteen
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia vapaa
-
ehtoisilla biodiversiteettiselvityksillä.
Selvitysten perusteella TVO:n toiminnassa on
tunnistettu biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä
fyysisistä riskeistä vieraslajien kotoperäisille lajeille
aiheuttama mahdollinen uhka. Riski ei ole TVO:lle
olennainen. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä
siirtymäriskejä tai mahdollisuuksia ei ole tunnistettu.
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä järjestelmä
-
riskejä ei ole tarkasteltu.
Olkiluodon lähialueella on saaristo- ja ulappa-alueita,
joilla on yhtäaikaisesti useita suojelu- tai rauhoitus
-
perusteita, ja nämä alueet on lueteltu osiossa Biolo-
giseen monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa (E4.SBM-3). TVO:n merkittävimmät kielteiset
biodiversiteettivaikutukset ovat jäähdytysveden
aiheuttama lähialueen meriveden lämpeneminen ja
sen seurauksena vaikutukset lajien tilaan ja ekosys
-
teemipalveluihin, mukaan lukien kalatalouteen.
Jäähdytysveden aiheuttamalla lämpenemisellä ei ole
suurta vaikutusta Olkiluodon edustan kalakantoihin.
Lämmin merivesi voi kuitenkin suosia särkikaloja
ja aiheuttaa vesikasvillisuuden runsastumista ja
pyydysten limoittumista.
TVO toteuttaa kotitarve- ja virkistyskalastuksen
kyselyt säännöllisesti neljän vuoden välein sekä
haastattelee paikallisia ammattikalastajia kahden
vuoden välein. TVO toteuttaa kirjanpitokalastusta
vuosittain sekä koekalastuksia neljän vuoden välein.
TVO järjestää hankkeiden yhteydessä ympäristövai
-
kutusten arviointiin liittyvät paikallisten asukkaiden
kuulemistilaisuudet. Vapaaehtoisia kuulemistilai
-
suuksia järjestetään säännöllisesti paikallisen kalata-
lousalueen, osakaskuntien, vesialueiden hoitoyhdis-
tysten ja vesienhoitosäätiöiden kanssa.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
TVO tuottaa sähköä 100-prosenttisesti ydinener-
gialla, ja koska sähkö on lopputuotteena immateriaa-
linen, olennaiset resurssit liittyvät sähköntuotantoon.
Keskeisin ydinenergian tuotantoon tarvittava raaka-
aine on ydinpolttoaine, jonka olennainen raaka-aine
on matalarikasteinen uraani. Uraani luokitellaan
sensitiiviseksi aineeksi ja sen louhinta on viranomais
-
valvonnan alaista. TVO:n omassa toiminnassa syntyy
ydinjätettä eli käytettyä polttoainetta, radioaktiivista
jätettä, tavanomaista jätettä sekä vaarallista jätettä.
Resurssien käyttöön liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on huomioitu jo voimalaitoksen suun
-
nittelussa, lainsäädännössä ja lupaprosesseissa. TVO
ei ole tunnistanut kiertotalouteen liittyviä olennaisia
mahdollisuuksia tai kiertotalouteen siirtymiseen
liittyviä olennaisia vaikutuksia tai riskejä. Käytettyä
ydinpolttoainetta ei korkea-aktiivisuutensa vuoksi
kierrätetä, vaan se loppusijoitetaan ja eristetään
elollisesta luonnosta.
Resurssien käyttöön liittyvistä olennaista vaikutuk
-
sista viestitään paikallisyhteisöjen kanssa monipuo-
lisesti muun muassa Uutisia Olkiluodosta -lehdellä
sekä sähköisissä kanavissa. Olkiluodon vierailukes
-
kuksen ONKALO-näyttely kertoo loppusijoitusratkai-
susta ja ONKALOssa meneillään olevista tutkimuk-
sista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on
arvioitu myös YVA-menettelyllä, jossa järjestetään
menettelyn mukaiset kuulemiset.
Arvoketjun alkupäässä olennaiset resurssien käyt
-
töön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
tunnistettu kaivostoiminnassa ja ydinpolttoaineen
hankintaketjussa. Ydinpolttoainehankintaketjun
toiminnot ovat luvanvaraista toimintaa, jota paikalliset
viranomaiset valvovat ja he voivat järjestää yhtei
-
söjen kuulemisia. Valvontatoiminnasta julkaistaan
usein julkisia raportteja, joita TVO seuraa osana
toimittaja-arviointiprosessiaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
38
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tiedonanto-
  Kestävyysselvityksen osio Sivu
ESRS 2 BP-1
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet  s. 19
ESRS 2 BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot  s. 19
ESRS 2 GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

s. 19–22
G1.GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

s. 19–22
ESRS 2 GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

s. 19–22.
ESRS 2 GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (ESRS 2 GOV-3)
s. 22
E1.GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (ESRS 2 GOV-3)
s. 22
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
(ESRS 2 GOV-4)
s. 22
ESRS 2 GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta (ESRS 2 GOV-5)
s. 22
ESRS 2 SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (ESRS 2 SBM-1) s. 22–27
ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2 SBM-2) s. 27–28
S1.SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2 SBM-2) s. 28
S2.SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2 SBM-2) s. 28
S3.SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2 SBM-2) s. 28
ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
(ESRS 2 SBM-3)
s. 29–34
ESRS 2 IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
(ESRS 2 IRO-1, G1.IRO-1)
s. 35
G1.IRO-1
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
(ESRS 2 IRO-1, G1.IRO-1)
s. 35
E1.IRO-1
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
(E1.IRO-1)
s. 35–37
Tiedonanto-
  Kestävyysselvityksen osio Sivu
E2.IRO-1
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Pilaantumiseen, veteen, biologiseen monimuotoisuuteen
ja resurssien käyttöön liittyvien olennaisten vaikutusten,

E5.IRO-1)
s. 37–38
E3.IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten
luonnonvaroihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Pilaantumiseen, veteen, biologiseen monimuotoisuuteen
ja resurssien käyttöön liittyvien olennaisten vaikutusten,

E5.IRO-1)
s. 37–38
E4.IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Pilaantumiseen, veteen, biologiseen monimuotoisuuteen
ja resurssien käyttöön liittyvien olennaisten vaikutusten,

E5.IRO-1)
s. 37–38
E5.IRO-1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Pilaantumiseen, veteen, biologiseen monimuotoisuuteen
ja resurssien käyttöön liittyvien olennaisten vaikutusten,

E5.IRO-1)
s. 37–38
ESRS 2 IRO-2
Yrityksen kestävyysselvityksissä
huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset (ESRS 2 IRO-2)
s. 39–41
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
(E1-1)
s. 62
E1.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
kanssa (E1.SBM-3)
s. 62–63
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (E1-2) s. 63–64
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
Toimenpiteet (E1-3) s. 64
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Tavoitteet (E1-4) s. 65
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5) s. 66–67
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
s. 67–69
E2-1
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Toimintaperiaatteet (E2-1) s. 71–72
E2-2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit Toimenpiteet (E2-2) s. 72–73
E2-3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet Tavoitteet (E2-3) s. 73–74
E2-4
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen (E2-4) s. 74
YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET (IRO-2)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
39
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tiedonanto-
  Kestävyysselvityksen osio Sivu
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (E3-1) s. 76
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvät toimet ja resurssit
Toimenpiteet (E3-2) s. 76–77
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvät tavoitteet
Tavoitteet (E3-3) s. 77
E3-4
Vedenkulutus Vedenkulutus (E3-4) s. 77–78
E4-1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien
huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa (E4-1)
s. 79
E4.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
(E4.SBM-3)
s. 79–80
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (E4-2) s. 80–81
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
Toimenpiteet (E4-3) s. 81–82
E4-4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
Tavoitteet (E4-4) s. 82–83
E4-5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja
ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittarit
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit (E4-5)
s. 83
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (E5-1) s. 85
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
Toimenpiteet (E5-2) s. 86–87
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Tavoitteet (E5-3) s. 87–88
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4) s. 88
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset Resurssien ulosvirtaukset (E5-5) s. 88
E5-6
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset (E5-6)
s. 88–89
S1.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (S1.SBM-3)
s. 91
Tiedonanto-
  Kestävyysselvityksen osio Sivu
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (S1-1) s. 92–94
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa (S1-2)
s. 94–95
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
s. 95
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus
Toimenpiteet (S1-4) s. 95–98
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Tavoitteet (S1-5) s. 98–99
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6) s. 99
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)
s. 99
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) s. 99
S1-10
Riittävä palkka Riittävä palkka (S1-10) s. 100
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat
mittarit
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-
13)
s. 100
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) s. 100
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
mittarit
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit (S1-
15)
s. 100
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
(S1-16)
s. 100
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
(S1-17)
s. 100
S2.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa (S2.SBM-3)
s. 102
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (S2-1) s. 102–104
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa (S2-2)
s. 104–105
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
40
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tiedonanto-
  Kestävyysselvityksen osio Sivu
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
(S2-3)
s. 105–106
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Toimenpiteet (S2-4) s. 106–108
S2-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Tavoitteet (S2-5) s. 109
S3.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (S3.
SBM-3)
s. 109–110
S3-1
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet (S3-1) s. 110–111
S3-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
Yhteydenpito vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa (S3-2)
s. 111
S3-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S3-3)
s. 111
S3-4
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Toimenpiteet (S3-4) s. 111–112
S3-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Tavoitteet (S3-5) s. 112
G1-1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Yrityskulttuuri (G1-1) s. 119–120
G1-2
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2) s. 120–121
G1-5
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta (G1-5) s. 121–122
Tiedonanto-
  Kestävyysselvityksen osio Sivu
YHTEISÖKOHTAISET TIEDONANTOVAATIMUKSET
Ydinturvallisuus Ydinturvallisuus s. 112–116
Kyberturvallisuus Kyberturvallisuus s. 116–117
Käytettävyys Käytettävyys s. 117–118
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
41
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
 
1)

2)



4)
sivu
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 19
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 19
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 s. 22
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot
ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II TVO ei ole osallistunut
40 kohdan d alakohdan
i alakohtaan liittyvään
toimintaan.
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II TVO ei ole osallistunut
40 kohdan d alakohdan
ii alakohtaan liittyvään
toimintaan.
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
TVO ei ole osallistunut
40 kohdan d alakohdan
iii alakohtaan liittyvään
toimintaan.
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv
alakohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
TVO ei ole osallistunut
40 kohdan d alakohdan
iv alakohtaan liittyvään
toimintaan.
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
s. 62
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät -
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohdan d-g alakohta ja
12 artiklan 2 kohta
s. 62
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
6 artikla
s. 65
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja
taulukon 2 indikaattori 5
s. 66
Luettelo lisäys B muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvien tietopisteiden taulukko
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
42
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
 
1)

2)



4)
sivu
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 s. 66
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40-43 kohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 6 s. 66
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
5 artiklan 1 kohta,
6 artikla ja
8 artiklan 1 kohta
s. 68
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53-55 kohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
8 artiklan 1 kohta
s. 69
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
Tiedonantovaatimus ESRS
E1-7 on TVO:lle epäolennainen.
ESRS E1-9
Vertailusalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
ESRS E1-9 määritetyt tiedot
jätetty kestävyysselvityksestä
pois soveltaen
siirtymäsäännöstä (ESRS
1 Lisäys C vaiheittain
käyttöön otettavat
tiedonantovaatimukset).
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen
fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen
fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut,
joihin kohdistuu fyysinen riski
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistö-
vakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan
E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri)
liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,
taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3
s. 74
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
43
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
 
1)

2)



4)
sivu
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 7 s. 75
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 8 s. 76
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12 s. 79
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.2 s. 78
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman
toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.1 s. 78
ESRS SBM-3
E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 7 s. 83
ESRS SBM-3
E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 10 s. 83
ESRS SBM-3
E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 14 s. 83
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 11 s. 79
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12 s. 79
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 15 s. 80
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen I taulukon 2 indikaattori 13 s. 88
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9 s. 88
ESRS 2- SBM3 - S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 s. 92
ESRS 2- SBM3 - S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 s. 92
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
s. 92
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 92–97
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 s. 92
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
44
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
 
1)

2)



4)
sivu
ESRS S1-1
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 s. 96, 97
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 s. 103
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 100
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 s. 100
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 100
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 s. 100
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 s. 100
ESRS S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
s. 100
ESRS 2- SBM3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön
käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 s. 103
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
s. 103
ESRS S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 s. 103
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
s. 102
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II s. 102
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 s. 107
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
45
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
 
1)

2)



4)
sivu
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
s. 110
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
s. 110
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 s. 112
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Tiedonantovaatimus
ESRS S4-1 on TVO:lle
epäolennainen.
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Tiedonantovaatimus
ESRS S4-4 on TVO:lle
epäolennainen.
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 s. 119
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 s. 120
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Tiedonantovaatimus
ESRS G1-4 on TVO:lle
epäolennainen.
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat
normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16
1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27. päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).
2)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26. päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
3)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8. päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä
asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).
4)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30. päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).
5)
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, annettu 17. päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä vertailuarvoselvityksessä annettavan selostuksen osalta ilmoitettaessa, miten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään
hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kussakin tarjotussa ja julkaistussa vertailuarvossa (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 1).
6)
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30. päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen
julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.1).
7)
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17. päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
46
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Ympäristötiedot (E)
EU-TAKSONOMIAN MUKAINEN RAPORTOINTI
EU:n taksonomia-asetus (EU 2020/852) ja siihen
perustuvat delegoidut säädökset muodostavat yrityk
-
sille ja sijoittajille vankan ja tieteeseen perustuvan
luokitusjärjestelmäkehyksen, joka sisältää ympäris
-
tökriteerit EU:ssa ympäristön kannalta kestäväksi
luokiteltavien taloudellisten toimintojen määrittelylle.
Tavoitteena on helpottaa ja yhtenäistää kestävien
investointikohteiden tunnistamista ja ohjata inves
-
tointeja näihin kohteisiin. Asetus esittää kuusi ympä-
ristötavoitetta, joiden osalta toiminta määritetään:
»
Ilmastonmuutoksen hillintä
»
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
»
Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu
»
Siirtyminen kiertotalouteen
»
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
»
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu
ja ennallistaminen.
Jotta yritysten taloudellisia toimintoja pidettäisiin ympä-
ristön kannalta kestävinä, yritysten on varmistettava,
että toiminnot edistävät merkittävästi jotain ympäris
-
tötavoitetta ilman, että ne samanaikaisesti aiheuttavat
merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoit
-
teelle (tekniset arviointikriteerit). Luokitusjärjestelmän
mukaisuus edellyttää myös, että yritykset harjoittavat
toimintaansa toteuttaen vähimmäistason suojatoimia,
joiden tarkoituksena on varmistaa tärkeimpien ihmisoi
-
keuksiin, verovastuullisuuteen, lahjonnan ja korruption
vastaisuuteen sekä kilpailuoikeudellisten normien
noudattamiseen liittyvien periaatteiden noudattaminen.
Ydinenergia EU:n taksonomialuokituksessa
Kaikille kuudelle tavoitteelle on olemassa tekniset
arviointikriteerit: ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmas
-
tonmuutokseen sopeutuminen on määritetty delegoi-
dussa ilmastosäädöksessä (EU) 2021/2139, ja vesi-
varojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympä
-
ristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu ja ennallistaminen on määritetty delegoidussa
säädöksessä (EU) 2023/2486. Delegoituun ilmas
-
tosäädökseen lisättiin säädöksellä (EU) 2022/1214
tekniset arviointikriteerit tietyille ydinenergian tuotta
-
miseen sekä maakaasulla tuotettavaan energiaan liitty-
ville toiminnoille. Ydinenergia ja ydinenergiaan liittyvät
toiminnot ovat vähähiilistä toimintaa, jotka voivat
merkittävästi edistää ilmastonmuutoksen hillintää.
Ydinenergian tuotanto aiheuttaa tuotantovaiheessa
vain vähän kasvihuonekaasupäästöjä
1)
. EU:n taksono-
mialuokituksessa ydinenergiaan liittyviä taloudellisia
toimintoja pidetään nk. siirtymätoimintoina. Ydinenergia
helpottaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa
eikä haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä.
Raportointivaatimukset
TVO:n EU:n taksonomialuokitukseen liittyvä
tiedonanto laadittiin EU:n taksonomia-asetuksen
(2020/852/EU) mukaan ottaen huomioon 1. tammi
-
kuuta 2024 annetun konsolidoidun delegoidun
ilmastosäädöksen (komission delegoitu asetus (EU)
2023/2485) tekniset arviointikriteerit ja 1. tammi
-
kuuta 2024 annetun konsolidoidun delegoidun
tiedonantosäädöksen (komission delegoitu asetus
(EU) 2021/2178) tiedonantovaatimukset. Delegoitu
ympäristösäädös (EU) 2023/2486, joka sisältää
tekniset arviointikriteerit muille ympäristötavoitteille,
käsiteltiin myös kelpoisuuden arvioimiseksi, mutta
minkään tavoitteiden alla määritellyn toiminnon ei
todettu olevan olennainen TVO:n toiminnan kannalta.
1)
Täydentävä delegoitu ilmastoasetus (2022/1214/EU) ja Vastuullisen rahoituksen teknisen asiantuntijaryhmän loppuraportti maaliskuulta 2020
2)
Konsolidoidun delegoidun tiedonantosäännöksen (2021/2179/EU) artikla 8
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot delegoidun tiedonantosäädöksen
artiklan 8 mukaisesti (6–8)
2)
YDINVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja
turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
KYLLÄ
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
KYLLÄ
FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai
toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Taksonomian mukaiset laadintaperiaatteet
TVO-konserni raportoi luokitusjärjestelmäkelpoisten
ja ei-kelpoisten sekä luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen osuuden seuraavien
keskeisten tulosindikaattorien (KPI) osalta: liike
-
vaihtoon liittyvä tulosindikaattori, pääomamenoihin
liittyvä tulosindikaattori ja toimintamenoihin liittyvä
tulosindikaattori. Tulosindikaattoritiedot esitetään eri
taulukoissa, kuten asetuksessa on määritelty.
EU:n taksonomialuokitukseen liittyvät tulosindikaat
-
torit lasketaan TVO:n talousjärjestelmästä saatavista
tiedoista, ja ne perustuvat samoihin tietoihin ja
tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin kuin TVO:n
konsernitilinpäätös 31. joulukuuta 2024 päättyneeltä
tilikaudelta (ks. tarkemmat tiedot konsernitilinpää
-
töksen liitetiedoista).
TVO:n konsernitilinpäätös laaditaan Euroopan
unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätöss
-
tandardien (IFRS) mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu
IAS:n ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
sekä 31. joulukuuta 2024 voimassa olleiden SIC- ja
IFRIC-tulkintojen mukaisesti. Kirjanpitolain ja sen
perusteella annettujen määräysten perusteella IFRS
viittaa standardeihin ja tulkintoihin, jotka EU on hyväk
-
synyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa
(EU) N:o 1606/2002 kuvatun menettelyn mukaisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
47
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
TVO ylläpitää raportoinnissa selkeää kustannusra-
kennetta, jolla varmistetaan, että kaksoislaskentaa
ei tapahdu ja kunkin toiminnon tulosindikaattorien
tekijät pysyvät erillisinä. Tulosindikaattoreiden määri
-
tykset perustuvat konsernin tulkintaan tiedonantoja
koskevan delegoidun säädöksen määrityksistä.
Liikevaihdon tulosindikaattori perustuu TVO:n
konsernitilinpäätöksen mukaiseen liikevaihtoon.
Luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto koostuu
sähkön myynnistä yhtiön osakkaille. Se osuus liike
-
vaihdosta, joka ei ole luokitusjärjestelmän alaista,
määritetään TVO:n tytäryrityksen TVO Nuclear
Services Oy:n liikevaihdoksi.
Pääomamenojen tulosindikaattori perustuu aineel
-
listen ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden
sekä omaisuuserien käyttöoikeuksien hankinta
-
menoihin. Tarkempia tietoja pääomamenoista on
esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa 13: Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet ja 14: Aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet.
Toimintamenojen tulosindikaattori perustuu suoriin
aktivoimattomiin menoihin, jotka ovat tarpeellisia
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja
tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Nämä menot
sisältävät tutkimukseen ja kehitykseen, korjauksiin ja
huoltoon sekä ydinjätehuoltoon liittyviä kustannuksia,
samoin kuin muita aineellisten käyttöomaisuushyö
-
dykkeiden päivittäiseen kunnossapitoon ja huoltoon
liittyviä kustannuksia, jotka ovat tarpeellisia yhtiön
toimintojen tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettujen
toimintojen jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistami
-
seksi. Toimintamenot osoittaja sisältää kunnossapito-
menot sekä ydinjätehuoltomenot.
Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten
toimintojen arviointi
TVO-konserni on tarkastellut Olkiluodon ydinvoima-
laitosyksiköihin OL1, OL2 ja OL3 liittyvien liiketoimin-
tojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuutta. Seuraavat
taloudelliset toiminnot on tunnistettu oleellisiksi ja
luokitusjärjestelmäkelpoisiksi:
»
Sähköntuotanto laitosyksiköillä OL1, OL2 ja OL3.
»
Ydinvoimalaitoksen muutosprojektit laitosyksiköillä OL1,
OL2 ja OL3 mukaan lukien investoinnit.
TVO-konserni tunnisti ne konsernin taloudelliset
toiminnot, jotka vastaavat konsolidoidussa dele
-
goidussa ilmastosäädöksessä (komission delegoitu
asetus (EU) 2021/2139) määritettyjä taloudellisia
toimintoja. Arviointi tehtiin vertaamalla toimintaa ja
toimintoja delegoidun ilmastosäädöksen liitteissä I ja
II esitettyihin taloudellisten toimintojen kuvauksiin,
delegoituun ympäristösäädökseen (EU) 2023/2486
sekä asiaan liittyviin NACE-toimialaluokituksiin.
Ilmastonmuutoksen hillintätavoite koskee TVO-kon
-
sernin kaikkia ydinvoimaan liittyviä toimintoja.
TVO-konsernin olennaisimmat luokitusjärjestelmäkel
-
poiset toiminnot ovat sähköntuotanto laitosyksiköillä
ja ydinvoimalaitosten muutosprojektit mukaan lukien
investoinnit. Toiminnot OL3-laitosyksiköllä ovat
luokitusjärjestelmän toiminnon 4.27 mukaisia: Uusien
ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö
sähkön tuottamiseksi, kun taas toiminnot OL1- ja
OL2-laitosyksiköillä vastaavat luokitusjärjestelmän
mukaista toimintoa 4.28: Sähköntuotanto ydinenergian
avulla olemassa olevissa laitoksissa. Luokitusjärjes
-
telmän 4.28 toimintoon liittyy käyttöiän pidentäminen
viimeistään vuonna 2040 kansallisen lainsäädännön
mukaisesti. OL3 laitosyksikön osalta käyttöiän piden
-
nyssuunnitelmia ei ole, minkä perusteella toiminnot
OL3-laitosyksiköllä kohdistuvat luokitusjärjestelmän
toimintoon 4.27. Kaikki toiminnot ovat siirtymätoimin
-
toja taksonomia-asetuksen artiklan 10 (2) mukaisesti
3)
.
Vihreän rahoituksen viitekehys
TVO julkaisi vihreän rahoituksen viitekehyksen kesällä
2023 integroidakseen sen osaksi yhtiön rahoitusjär
-
jestelyjä. Ensimmäinen vihreän rahoituksen (Green
Bond) raportti julkaistiin syyskuussa 2024. Rapor
-
tissa kerrottiin joulukuussa 2023 liikkeeseen lasketun
280 miljoonan euron vihreiden velkakirjalainojen (US
Private Placement) varojen käyttökohteista sekä
käyttökohteiden arvioiduista ympäristövaikutuksista.
Vuoden 2024 toukokuussa TVO laski liikkeeseen
joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN) puitteissa
seitsemän vuoden 600 miljoonan euron suuruisen
vihreän joukkovelkakirjalainan. Lokakuussa 2024
TVO laski liikkeeseen viiden vuoden 90 miljoonan
euron suuruisen vihreän Private Placement lainan.
Vuoden 2024 liikkeeseenlaskuista saadut varat (600
miljoonaa euroa ja 90 miljoonaa euroa) on kohdistettu
100-prosenttisesti EU-taksonomialuokkaan 4.27 ja
käytetty 100-prosenttisesti OL3 EPR -laitosinves
-
toinnin jälleenrahoittamiseen. Varojen kohdistaminen
noudattaa TVO:n vihreän rahoituksen viitekehystä, joka
pohjautuu ympäristöystävälliseen sähköntuotantoon
TVO:n kolmella ydinvoimalaitosyksiköllä Olkiluodossa,
sekä vastuulliseen ydinjätehuollon järjestämiseen.
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen arviointi
Taloudellinen toiminto luokitellaan luokitusjär-
jestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle
määritellyt tekniset arviointikriteerit vähintään yhden
kriteeristön osalta, ei aiheuta haittaa muiden kriteeris
-
töjen osalta ja noudattaa vähimmäistason suojatoimia
liittyen ihmisoikeuksiin ja työelämän perusoikeuksiin.
Vuonna 2024 TVO-konserni on arvioinut liiketoi
-
mintojensa (OL1, OL2 ja OL3) luokitusjärjestelmän
mukaisuutta suhteessa ilmastonmuutoksen hillintään.
TVO-konsernin luokitusjärjestelmäkelpoisten talou
-
dellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus
perustuu alla esitettyihin oletuksiin ja tulkintoihin.
Teknisten arviointikriteereiden, ei merkittävää
haittaa -kriteereiden ja vähimmäistason suojatoi
-
mien soveltamisperiaatteet
TVO-konserni arvioi miten OL1-, OL2- ja OL3-laito-
syksiköiden toiminnot täyttivät sovellettavat tekniset
arviointikriteerit sen osalta, edistävätkö ne merkit
-
tävästi ilmastonmuutoksen hillintätavoitetta ilman,
että ne aiheuttavat merkittävää haittaa muille ympä
-
ristötavoitteille (DNSH). Ydinvoima- ja maakaasu-
toimintoja koskevat arviointikriteerit sisältävät
huomattavan määrän lainsäädännön noudattamiseen
liittyviä kriteerejä sekä toiminnallisella että kansalli
-
sella tasolla samoin kuin kriteerejä liittyen tiettyjen
ohjeiden ja standardien mukaiseen toimintaan.
Arvioidakseen toimintojensa luokitusjärjestelmän
mukaisuutta, TVO:n liiketoiminnot varmistivat, että
taloudelliset toiminnot täyttävät Taulukossa 2 listatut
ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä
vastaavat tekniset arviointikriteerit sekä Taulukon
3 ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Toiminnallinen
vaatimustenmukaisuus määritettiin tarkastamalla, että
kaikki oleellinen dokumentaatio oli saatavilla ja sisälsi
tarvittavat tiedot. Jäsenvaltiokohtainen vaatimusten
-
mukaisuus tarkastettiin konsultoimalla työ- ja elinkeino-
ministeriötä. Arviointimenetelmät ja tulokset merkit
-
tävää edistämistä koskevien kriteerien mukaisuuden
arvioinnista ovat taulukossa 2, ja DNSH-kriteerien
mukaisuuden arvioinnin tulokset ovat taulukossa 3.
3)
Taksonomia-asetus (EU) 2020/852
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
48
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arvioiden sekä
tulosindikaattoreiden kohdistuksen perusteella 99,8
(99,6) prosenttia TVO-konsernin liikevaihdosta liittyy
luokitusjärjestelmän piirissä olevaan toimintaan ja
100 prosenttia taksonomia-asetuksen mukaisista
pääomamenoista ja toimintamenoista liittyy luoki
-
tusjärjestelmän piiriin kuuluviin toimintoihin. OL1:n
ja OL2:n toiminta tuottaa 24,1 (40,3) prosenttia
luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvasta liikevaihdosta,
83,7 (15,0) prosenttia luokitusjärjestelmän mukai
-
sista pääomamenoista sekä -0,9 (70,1) prosenttia
luokitusjärjestelmän mukaisista toimintamenoista.
Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi
TVO suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti
valtion ydinjätehuoltorahastoon. Valtion ydinjäte
-
huoltorahasto kerää, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa
varat, jotka ovat tulevaisuudessa tarvittaessa käytet
-
tävissä ydinjätteistä huolehtimiseen. Ydinjätehuolto-
rahastoon kerätyt varat vastaavat tarkasteluhetkenä
tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden
kustannuksia. Ydinjätehuoltorahastoon maksetut
maksut kuuluvat TVO:n luokitusjärjestelmän mukai
-
siin toimintamenoihin. Valtion ydinjätehuoltorahaston
vuoden 2024 sijoitustoiminta oli voitollista ja sijoi
-
tustoiminnan tuotot alensivat luokitusjärjestelmän
mukaiset toimintamenot negatiivisiksi.
OL3:n toiminta tuottaa 75,6 (59,3) prosenttia liike
-
vaihdosta, 16,3 (85,0) prosenttia pääomamenoista
sekä 100,9 (29,9) prosenttia luokitusjärjestelmän
mukaisista toimintamenoista.
OL3:n kaupallinen sähköntuotanto alkoi toukokuussa
2023, joka vaikuttaa liikevaihdon, pääomame
-
nojen ja toimintamenojen tulosindikaattoreiden
vertailukelpoisuuteen.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
tulosindikaattorit
Alla olevassa taulukossa esitetään toimintojen
osuudet 31. joulukuuta 2024 päättyneeltä tilikaudelta
TVO-konsernin liikevaihdosta, toimintamenoista ja
pääomamenoista sen mukaan, ovatko ne luokitus
-
järjestelmän mukaisia vai ei. Yksityiskohtaiset tiedot
tulosindikaattoreista on esitetty luvussa Tulosindi
-
kaattorit. Toimintamenot sisältävät kunnossapito-
menot sekä ydinjätehuoltomenot. Kaikki toiminnot
liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvään
tavoitteeseen, eikä toiminnoissa 4.27 ja 4.28 ole
luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja, jotka eivät
olisi luokitusjärjestelmän mukaisia. Kaikki laskelmissa
käytetyt pääoma- ja toimintamenot ovat luokitusjär
-
jestelmän mukaisia, liikevaihdon osalta ei-luokitusjär-
jestelmäkelpoinen osuus on 0,2 (0,4) prosenttia.
Yhteensä
1 000 EUR
Luokitusjärjestel
-
män mukaiset, %
Ei-luokitusjärjes
-
telmäkelpoiset, %
Liikevaihto 897 412 99,8 0,2
Toimintamenot 110 437 100 0,0
Pääomamenot 90 909 100 0,0
Vähimmäistason suojatoimet
TVO on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia sekä työelämän perus
-
periaatteita ja -oikeuksia; OECD:n monikansallisille
yrityksille laatimien ohjeiden sekä ILO:n työelämää
koskevien periaatteiden ja oikeuksien lisäksi erityi
-
sesti kansainvälistä ihmisoikeuslakia ja YK:n liike-
elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita.
Vähimmäistason suojatoimia arvioitiin vuonna 2024
tarkastelemalla ihmisoikeuksia, korruptiota ja lahjontaa,
verotusta sekä reilua kilpailua koskevia prosesseja,
varmistaen, että asianmukaiset prosessit ja kontrollit
täyttyvät eikä yhtiön, tytäryhtiön tai johdon osalta ole
todettu rikkomuksia. TVO arvioi prosessiensa olevan
riittävällä tasolla ja toteuttavan vähimmäistason suoja
-
toimia taksonomia-asetuksen artiklan 18 mukaisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
49
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Kuvaus siitä, miten merkittävää edistämistä koskevien kriteerien mukaisuus varmistettiin. Arvioinnin kuvaus on yhteinen molemmille toimille, sillä vaatimukset ovat lähes identtiset.
Luokitusjärjestelmän mukainen toimi Kuvaus

Arvio luokitusjärjestelmän mukaisuudestaLiikevaihto Pääomamenot Toimintamenot
4.27
Uusien ydinvoimaloiden rakentami-
nen ja turvallinen käyttö sähkön tai
lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotan-
to mukaan luettuna, parhaiden käy-
tettävissä olevien tekniikoiden avulla
Uusien ydinlaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö, silloin kun jäsenvaltioiden
toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet rakennusluvan vuoteen 2045 men-
nessä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sähkön tai prosessilämmön tuotantoa
varten, mukaan lukien kaukolämpö ja teollisuusprosessit, kuten vedyn tuotanto (uu-
det ydinlaitokset), sekä niiden turvallisuuden parantaminen.
TVO tunnistaa, että toiminto liittyy toimintaan Olkiluoto 3:lla.
Vaatimustenmukaisuus valtiotason lainsäädännön kanssa tarkastettiin konsultoimalla työ- ja elin-
keinoministeriötä.
Vaatimustenmukaisuus lainsäädännön kanssa toiminnan tasolla määritettiin tarkastamalla, että
kaikki oleellinen dokumentaatio oli saatavilla ja sisälsi tarvittavat tiedot.
Radioaktiivisen jätteen käsittely ja loppusijoitus: TVO:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituk
-
sesta vastaa Posiva Oy. Tietoja radioaktiivisen jätteen käsittelystä ja loppusijoituksesta on esitetty
luvussa Ydinjätehuolto.
GHG-elinkaaripäästöt on laskettu kaikille laitoksille yhteensä ja lopputulokseksi on saatu GWP-arvo
9,1 g CO
2
e/kWh ilman sähkönsiirtoa (13,8 g CO
2
e/kWh sisältäen sähkönsiirron), mikä on selvästi
alle rajan 100 g CO
2
e/kWh ja varmistaa luokitusjärjestelmän mukaisuuden. GHG elinkaaripäästöt
on laskettu vuoden 2022 tuotantomääristä, jolloin n CO
2
e/kWh-lukuihin vaikutti OL3:n koekäyt-
tövaiheen alhaisempi kWh-määrä,. GHG-elinkaaripäästöjen arvioidaan laskevan tulevina vuosina,
kun OL3:n tuotanto tasaantuu.
4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla
olemassa olevissa laitoksissa
Olemassa olevien ydinlaitosten muuttaminen pidentämällä sähköä tai lämpöä ydi
-
nenergian avulla tuottavien ydinlaitosten (ydinvoimaloiden) turvallista käyttöikää
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla viimeistään vuonna 2040 kan-
sallisen lainsäädännön mukaisesti.
TVO tunnistaa, että toiminto liittyy toimintaan Olkiluoto 1:llä ja Olkiluoto 2:lla.
Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisuuden arviointi (kriteerit ovat identtiset toiminnoille 4.27 ja 4.28, ja vaatimustenmukaisuutta koskevat kuvaukset esitetään yhdessä).
Ympäristötavoite 
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen TVO on suorittanut valikoinnin ja riskiarvioinnin tunnistaakseen fyysiset ilmastoriskit, jotka on määritetty delegoidun ilmastoasetuksen liitteessä A. Ilmastoriskejä hallinnoidaan osana riskienhallintaprosessia, joka on kuvattu toiminta-
kertomuksen luvussa Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Arvioinnissa tunnistettiin matala riski meren pinnan tason noususta. Suomen lainsäädäntö edellyttää, että ydinlaitosten suunnittelussa huomioidaan
äärimmäisen korkeat ja matalat meriveden tasot sekä muut meteorologiset muuttujat. Sovellettava lainsäädäntö, eli ydinenergialaki ja STUKin hallinnolliset ohjeet, varmistavat myös direktiivin 2009/71/Euratom artiklan 6(b), artiklan 8b(1)
kohdan (a) sekä artiklan 8c(a) mukaisuuden varmistaen ydinturvallisuuden altistuttaessa muun muassa äärimmäisille luonnonilmiöille, joista on tunnistettu meren pinnan nousu.
Vesivarojen ja merten tarjoamien
luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
TVO:n toiminnan ympäristövaikutuksia veden laatuun ja lämpötilaan valvotaan ympäristöluvan mukaisesti; se on osa ympäristöasioiden hallintajärjestelmää (ISO 14001) ja varmistaa kriteerin muodostavien, sovellettavien määräysten ja
ohjeiden mukaisuuden. TVO valvoo veden käyttöön ja veteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyvien toimintojen ympäristövaikutuksia myös muilta osin. TVO:n ympäristövaikutusten hallinta on kuvattu tarkemmin kestävyysselvityksen osiossa E.
Siirtyminen kiertotalouteen TVO:lla on käytössä suunnitelmat radioaktiivisen ja ei-radioaktiivisen jätteen käsittelyyn osana jätteenkäsittelyn ohjeita sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää (ISO 14001). Ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) on tehty kaikille
luokitusjärjestelmän mukaisille toiminnoille. TVO valvoo toimintojen ympäristövaikutuksia myös muilta osin, kuten raaka-aineiden tehokasta käyttöä sekä jätehuoltoa, ja varmistaa komission raportointivaatimusten noudattamisen. TVO
osallistuu kansallisiin rahoitusohjelmiin koskien käytöstäpoistotoimintaa sekä käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen hallintaa.
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
ja vähentäminen
Radioaktiiviset päästöt ilmaan, veteen ja maahan noudattavat käyttöluvan ehtoja, ja TVO valvoo päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään Alara-ohjelman kautta (As low as reasonably achievable). Posiva Oy rakentaa Olkiluotoon käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta, jonka toiminnan on tarkoitus alkaa 2020-luvun puolivälissä. TVO:lla on riittävästi välivarastointikapasiteettia ennen loppusijoituksen alkamista. Eri aineiden käyttöä koskevia vaatimuksia hallinnoidaan
sovellettavan kemikaalilainsäädännön noudattamisen kautta, ja niiden vaikutuksia valvotaan.
Biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Kaikille laitospaikoille on tehty ympäristövaikutusten arvioinnit, joissa käsitellään vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen. Kaikkia ympäristövaikutuksia valvotaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (ISO 14001) kautta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
50
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
TVO:n taksonomian mukainen liikevaihto 2024
Tilikausi 2024 2024  



Liikevaihto

Osuus
liike-
vaihdosta,
2024

Ilmaston-
muutoksen
hillintä

Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen

Vesi

Ympäristön
pilaantu-
minen

Kierto-
talous


moni-
muotoisuus

Ilmaston-
muutoksen
hillintä

Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen

Vesi

Ympäristön
pilaan-
tuminen

Kierto-
talous


moni-
muotoisuus

Vähimmäis-
tason
suojatoimet

Luokitus-
järjestelmän

tai luokitus-
järjestelmä-
kelpoisten

liikevaihdosta,

Luokka
mahdol-
listava
toiminta

Luokka

toiminta

1 000 € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K; E; E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen
ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön
tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan
luettuna, parhaiden käytettävissä olevien
tekniikoiden avulla
CCM 4.27
CCA 4.27 678 672 75,6 % K E E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 59,3 % T
Sähköntuotanto ydinenergian avulla
olemassa olevissa laitoksissa
CCM 4.28
CCA 4.28 216 580 24,1 % K E E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 40,3 % T
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 895 252 99,8 % 99,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 99,6 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 %
Josta siirtymätoiminnat 895 252 99,8 % 99,8 % K K K K K K K 99,6 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 895 252 99,8 % 99,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 99,6 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto 2 160 0,2 %
YHTEENSÄ 897 412 100,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
51
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
TVO:n taksonomian mukaiset pääomamenot 2024
Tilikausi 2024 2024  



Pääoma-
menot

Osuus
pääoma-
menoista,
2024

Ilmaston-
muutoksen
hillintä

Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen

Vesi

Ympäristön
pilaan-
tuminen

Kierto-
talous


moni-
muotoisuus

Ilmaston-
muutoksen
hillintä

Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen

Vesi

Ympäristön
pilaan-
tuminen

Kierto-
talous


moni-
muotoisuus

Vähimmäis-
tason
suojatoimet

Luokitus-
järjestelmän

tai luokitus-
järjestelmä-
kelpoisten

omamenoista,

Luokka
mahdol-
listava
toiminta

Luokka

toiminta

1 000 € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K; E; E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen
ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön
tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan
luettuna, parhaiden käytettävissä olevien
tekniikoiden avulla
CCM 4.27
CCA 4.27 14 778 16,3 % K E E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 85,0 % T
Sähköntuotanto ydinenergian avulla
olemassa olevissa laitoksissa
CCM 4.28
CCA 4.28 76 131 83,7 % K E E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 15,0 % T
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1) 90 909 100,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 100,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 %
Josta siirtymätoiminnat 90 909 100,0 % 100,0 % K K K K K K K 100,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2) 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 90 909 100,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot 0 0,0 %
YHTEENSÄ 90 909 100,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
52
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
TVO:n taksonomian mukaiset toimintamenot 2024
Tilikausi 2024 2024  



Toiminta-
menot

Osuus
toiminta-
menoista
2024

Ilmaston-
muutoksen
hillintä

Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen

Vesi

Ympäristön
pilaan-
tuminen

Kierto-
talous


moni-
muotoisuus

Ilmaston-
muutoksen
hillintä

Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen

Vesi

Ympäristön
pilaan-
tuminen

Kierto-
talous


moni-
muotoisuus

Vähimmäis-
tason
suojatoimet

Luokitus-
järjestelmän

tai luokitus-
järjestelmä-
kelpoisten

toimintamenoista,

Luokka
mahdol-
listava
toiminta

Luokka

toiminta

1 000 € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K; E; E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen
ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön
tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan
luettuna, parhaiden käytettävissä olevien
tekniikoiden avulla
CCM 4.27
CCA 4.27 111 403 100,9 % K E E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 29,9 % T
Sähköntuotanto ydinenergian avulla
olemassa olevissa laitoksissa
CCM 4.28
CCA 4.28 -966 -0,9 % K E E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 70,1 % T
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1) 110 437 100,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 100,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 %
Josta siirtymätoiminnat 110 437 100,0 % 100,0 % K K K K K K K 100,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2) 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 110 437 100,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot 0 0,0 %
YHTEENSÄ 110 437 100,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
53
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
CapEx - Luokitusjärjestelmän mukaiset



Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
14 778 16,3 % 14 778 16,3 % 0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
76 131 83,7 % 76 131 83,7 % 0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
8.
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
 100,0 %  100,0 % 0 0,0 %
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuus liikevaihdosta (a), pääomamenoista (b) ja toimintamenoista (c) (nimittäjä)
Liikevaihto -Luokitusjärjestelmän mukaiset



Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
678 672 75,6 % 678 672 75,6 % 0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
216 580 24,1 % 216 580 24,1 % 0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
8.
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
 100,0 %  100,0 % 0 0,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
54
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
OpEx - Luokitusjärjestelmän mukaiset



Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
111 403 100,9 % 111 403 100,9 % 0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
-966 -0,9 % -966 -0,9 % 0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
8.
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
 100,0 %  100,0 % 0 0,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
55
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
CapEx - Luokitusjärjestelmän mukaiset



Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
14 778 16,3 % 14 778 16,3 % 0 0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
76 131 83,7 % 76 131 83,7 % 0 0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
 100 %  100,0 % 0 0 %
Liikevaihto - Luokitusjärjestelmän mukaiset



Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
678 672 75,8 % 678 672 75,8 % 0 0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
216 580 24,2 % 216 580 24,2 % 0 0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
 100,0 %  100 % 0 0 %
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuus liikevaihdosta (a), pääomamenoista (b) ja toimintamenoista (c) (osoittaja)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
56
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
OpEx - Luokitusjärjestelmän mukaiset



Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
111 403 100,9 % 111 403 100,9 % 0 0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
-966 -0,9 % -966 -0,9 % 0 0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0 %
8. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
 100 %  100,0 % 0 0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
57
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot


Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %

taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot


Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuus liikevaihdosta (a), pääomamenoista (b) ja toimintamenoista (c)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
58
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot


Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä %
1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa

mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
8. Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
59
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä %
1. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
2. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
3. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
4. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
5. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
6. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
2 160 0,2 %
8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
 0,2 %

Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä %
1. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
2. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
3. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
4. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
5. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
6. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudelliset toimintojen osuus liikevaihdosta (a), pääomamenoista (b) ja toimintamenoista (c)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
60
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

Rivi Taloudelliset toiminnot Määrä %
1. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
2. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
3. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
4. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
5. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
6. 
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
8. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0 0,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
61
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
E1 ILMASTONMUUTOS
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymä
-
suunnitelma (E1-1)
Ydinenergian tuotanto aiheuttaa tuotantovaiheessa
vain vähän kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n taksono
-
mialuokituksessa ydinenergiaan liittyviä taloudellisia
toimintoja pidetään niin kutsuttuina siirtymätoimintoina.
Ydinenergia helpottaa uusiutuvien energialähteiden
käyttöönottoa eikä haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen
kehittämistä. TVO:ta ei ole suljettu Pariisin sopimuksen
(EU) mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
TVO ei ole vielä laatinut ESRS-standardien mukaista
ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymä
-
suunnitelmaa, mutta on asettanut tavoitteen
oman toiminnan hiilineutraaliudesta vuoteen 2030
mennessä. Raportointivuonna 2024 TVO vähensi
oman toimintansa päästöjä. Raportointivuonna 2024
sitouduttiin myös SBTi -aloitteeseen. TVO tulee
sitoutumisesta seuraavan kahden vuoden aikana
asettamaan tieteeseen pohjautuvat lyhyen aikavälin
päästövähennystavoitteet, jotka ovat linjassa Pariisin
ilmastosopimuksen kanssa, sekä laatimaan siirty
-
mäsuunnitelman. Siirtymäsuunnitelmassa tullaan
tekemään yhteistyötä ja tukemaan TVO:n toimittajia
(scope 3) päästövähennystavoitteiden asettamisessa
ja saavuttamisessa.
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuoro-
vaikutus strategian kanssa (E1.SBM-3)
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe   Arvoketjun osa
ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
»
Meriveden lämpeneminen voi vaikuttaa laitosyksiköiden tuotannon
tehokkuuteen (lämpötilaan liittyvä krooninen fyysinen riski)
»
Myrskytuulet voivat vaikuttaa verkkoyhteyksiin ja laitosyksiköiden
käytettävyyteen (tuuleen liittyvä akuutti fyysinen riski)
»
Lumimyrskyt voivat vaikuttaa laitosyksiköiden
ilmastointijärjestelmiin tukkimalla ilmanottoaukkoja
(tuuleen liittyvä akuutti fyysinen riski)
Riski Oma toiminta
»
Uraanin kasvava kysyntä voi vaikuttaa polttoaineen saatavuuteen
ja nostaa polttoaineen hintaa (siirtymäriski)
»
Globaalien toimijoiden mukautuminen EU:n ilmastotavoitteisiin
liittyvään uuteen sääntelyyn (siirtymäriski)
Riski
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
»
TVO:n tuottama ydinsähkö on käyttäjälle hiilineutraalia,
ja sen tuotanto on vähäpäästöistä
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminta on mukana kehittämässä
tulevaisuuden teknologiaratkaisuja, jotka voivat toimia
ilmastonmuutoksen hillinnän keinoina laajemmin yhteiskunnassa
Mahdollinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
TVO:n toiminnassa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupäässä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
»
Ilmastopolitiikka ja sähkön omavaraisuustavoite sujuvoittavat
ydinvoimaan liittyviä lupakäsittelyjä
»
Hiilidioksidivapaa sähköntuotanto sekä mahdollinen
OL1/OL2 käyttöiän jatkaminen ja tehonkorotus tarjoavat
TVO:lle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia
Mahdollisuus Oma toiminta
ENERGIA
Energia
»
TVO:n toiminta vähentää Suomen sähköntuotannon päästöjä
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
TVO:n oma energiankulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään energiankulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Ilmastonmuutoksen ei katsota aiheuttavan merkit-
täviä uhkia TVO:n ydinvoimalaitokselle. TVO:n omaan
toimintaan kohdistuvien ilmastoriskien todennäköi
-
syys on lähtökohtaisesti pieni, eikä mikään omaan
toimintaan kohdistuva ilmastoon liittyvä riski ylitä
kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä määriteltyä
2,5 kynnysarvoa. Olennaisiksi ilmastoriskeiksi on
erityisellä harkinnalla arvioitu lämpötilaan liittyvä
krooninen fyysinen ja tuuleen liittyviä akuutteja
fyysisiä riskejä. Arvoketjun alkupäässä olennaisia
siirtymäriskejä ovat polttoaineen saatavuus- ja
kustannusriski sekä sääntelyriski.
Ilmastonmuutokseen liittyviä TVO:n omaan toimin
-
taan kohdistuvia riskejä on tunnistettu lämpötilaan
sekä veteen liittyen, joista olennaiseksi on määritelty
meriveden lämpenemiseen liittyvä krooninen fyysinen
riski. Ydinvoimatuotanto on riippuvaista merivedestä,
koska sitä käytetään turbiinilauhduttimien jäähdy
-
tykseen, jolloin meriveden lämpötila ja laatu voivat
vaikuttaa sähköntuotantoon ja laitosyksiköiden
tehokkuuteen. Lisäksi merenpinnan kohoaminen
voi vaikuttaa laitosyksiköiden käytettävyyteen,
mutta toistaiseksi Olkiluodon alueella merenpinnan
kohoaminen on hitaampaa kuin maankohoaminen.
Tuuleen tai maamassoihin liittyviä kroonisia fyysisiä
riskejä ei ole tunnistettu.
TVO:n omaan toimintaan kohdistuvia akuutteja
fyysisiä riskejä on tunnistettu liittyen lämpötilaan,
tuuleen sekä veteen, joista olennaisia ovat tuuleen
liittyvät myrskytuulet sekä lumimyrskyjen riskit.
Myrskytuulet ja salamointi voivat vaikuttaa verkko
-
yhteyksiin ja sitä kautta laitosyksiköiden käytettävyy-
teen. Lumimyrskyt voivat vaikuttaa laitosyksiköiden
ilmastointijärjestelmiin tukkimalla ilmanottoaukkoja.
Maamassoihin tai maaperään liittyviä akuutteja
fyysisiä riskejä ei ole tunnistettu.
Siirtymäriskejä on tunnistettu oman toiminnan osalta
toimintaperiaatteisiin ja lainsäädäntöön liittyen,
TVO:n maineeseen sekä arvoketjun alkupäähän.
Arvoketjun alkupäässä olennaisia siirtymäriskejä ovat
polttoaineen saatavuus- ja kustannusriski sekä sään
-
telyriski. Ydinenergian on muun muassa International
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
62
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Energy Agencyn (IEA) ja Intergovernmental Panel
on Climate Changen (IPCC) raportoinnissa todettu
olevan merkittävin päästötön sähköntuotantomuoto ja
avainasemassa nettonollatavoitteen saavuttamisessa
vuoteen 2050 mennessä. Sen myötä suhtautuminen
ydinvoimaan on muuttunut myönteisemmäksi ja
olemassa olevien laitosten elinikää on pidennetty sekä
uudisrakentaminen on aikaisempaa houkuttelevampaa.
IAEA on arvioinut ydinvoimakapasiteetin kasvavan
noin 2,5-kertaiseksi nykyiseen verrattuna vuoteen
2050 mennessä. Samalla kun ydinpolttoaineen kysyntä
kasvaa, geopoliittinen tilanne on ainakin joltain osin
rajoittanut venäläisen uraanin ja sen jalostuspalveluiden
saatavuutta. Myös kiristyvät kestävyysvaatimukset ja
niihin liittyvä sääntely heijastuvat osaltaan voimayhti
-
öiden toimittajavalintoihin ja toimittajien toimiin, mikä
saattaa nostaa kustannuksia ja kaventaa vaihtoehtoja.
Uraani on uusiutumaton luonnonvara ja tämänhet
-
kisellä globaaleilla kulutustasoilla uraanivarojen on
arvioitu riittävän avoimessa polttoainekierrossa yli
130 vuodeksi. Muun muassa vihreän siirtymän myötä
uraanin markkinahinta on noussut sellaiselle tasolle,
että uusien kaivosprojektien ja malminetsinnän
harjoittamisen arvioidaan olevan jälleen kannattavaa,
mutta uusien kaivosten avaaminen kestää yleensä
monia vuosia. Myös uraanin jalostuskapasiteetin
kasvattaminen on hidasta korkeista kustannuksista ja
tiukoista laatu- ja turvallisuusvaatimuksesta johtuen,
mikä voi osaltaan aiheuttaa pullonkaulan ydinpoltto
-
aineen hankintaketjulle. Varsinkin konversiopalvelu-
kapasiteetin riittävyydestä on pitkään ollut huolta ja
kasvanut kysyntä lisää riskiä, että kapasiteetti jossain
vaiheessa loppuu kesken.
Ilmastoriskit otetaan laajasti huomioon ydinturvalli
-
suuden riskiarvioinneissa. Strategiaa ja liiketoimin-
tamallia koskevia ilmastoriskien resilienssianalyysejä
ei ole vielä tehty. Riskianalyyseja tehdään erityisesti
ydinturvallisuuden näkökulmasta, joka antaa tietoja
myös käytettävyyden osalta. Resilienssianalyysien
systemaattista hyödyntämistä tullaan laajentamaan
myös muiden olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien osalta tulevina raportointikausina
koskien myös strategiaa ja liiketoimintamallia.
Toimintaperiaatteet (E1-2)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmaston-
muutoksen hillintä
TVO on konsernitason politiikoissaan sitoutunut YK:n
kestävän kehityksen periaatteisiin ja ympäristövastuu
on tärkeä osa konsernin johtamisjärjestelmää. TVO
on sitoutunut edistämään ilmastonmuutoksen hillin
-
tään liittyvistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista
(SDG) 7. Edullista ja puhdasta energiaa sekä 13.
Ilmastotekoja.
Konsernitason politiikkoihin lukeutuvien ympä
-
ristö- ja energiatehokkuusperiaatteiden mukaisesti
TVO kantaa vastuunsa ympäristöstä tunnistamalla
toimintansa ympäristö- ja energianäkökohdat ja
minimoimalla niistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset.
Toiminnalle asetetaan tavoitteita jatkuvan paranta
-
misen periaatteen mukaisesti ja TVO on sitoutunut
hiilineutraaliuden edistämiseen. Ympäristö- ja ener
-
giatehokkuusperiaatteet ovat hallituksen hyväksymät
ja johto vastaa niiden käytännön toteutuksesta.
Ympäristö- ja energiatehokkuusperiaatteiden
mukaisesti TVO huolehtii henkilöstönsä ja muiden
Olkiluodon alueella työskentelevien osaamisesta ja
asiantuntemuksesta ympäristö- ja energiatehok
-
kuusasioissa. Konsernitason politiikkojen mukaista
vastuullista suhtautumista ympäristöasioihin edelly
-
tetään henkilöstön lisäksi voimalaitosalueella toimi-
vilta yrityksiltä sekä yhteistyökumppaneilta.
TVO tuottaa ilmastoystävällistä sähköä ja ydinvoi
-
malla on vähäpäästöisenä sähköntuotantomuotona
merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
TVO:n tuotantopolitiikkaan sisältyy ydinlaitosten
käyttöön, ylläpitoon sekä tuotantokapasiteetin lisää
-
miseen liittyviä periaatteita. Konsernin käyttö- ja yllä-
pitotoiminnan tavoitteena on häiriötön, ennustettava
ja kilpailukykyinen sähköntuotanto. Konserni seuraa
ydinvoimatekniikan kehitystä ja osallistuu kansainvä
-
liseen yhteistyöhön sekä voimalaitostoimittajien että
ydinvoimayhtiöiden kanssa. Tuotantopolitiikka on
konsernin johtoryhmän hyväksymä, joka myös vastaa
sen käytännön toteutuksesta.
TVO:n toimintaa ohjataan kansainvälisen ISO

-
ristöjärjestelmän avulla, johon on yhdistetty ener-
giatehokkuusjärjestelmä. Järjestelmän tavoitteena
on ympäristönsuojelun tason nostaminen ja jatkuva
parantaminen. TVO on tunnistanut toimintansa
ympäristö- ja energianäkökohdat sekä arvioinut
niiden merkittävyyden. Ympäristö- ja energianä
-
kökohtien merkittävyyttä arvioidaan lakisääteisten
vaatimusten ja luvanvaraisuuden perusteella sekä
huomioimalla vaikutuksen vakavuus tai hyödyllisyys,
todennäköisyys ja vaikutukset sidosryhmiin. Myös
omat vaikutusmahdollisuudet vaikuttavat arviointiin.
Merkittäville ympäristö- ja energianäkökohdille on
asetettu tavoitteet ympäristö- ja energiatehokkuus
-
ohjelmassa, jonka konsernin johto vahvistaa. Eri
organisaatioyksiköiden asiantuntijoista koostuva
ympäristöryhmä seuraa tavoitteiden toteumatilan
-
netta säännöllisesti. Ryhmän kokouksissa käydään
läpi myös mahdolliset ympäristöpoikkeamat ja
-havainnot sekä ajankohtaiset viranomais- ja muut
ympäristöasiat. Ryhmä toimii asiantuntijana, neuvon
-
antajana ja tiedonvälittäjänä ympäristöasioissa.
TVO:lla on ympäristökäsikirja ja ympäristöturval
-
lisuuden yleisohje, johon on koottu ympäristö-
lainsäädännön, ympäristölupien ja ympäristö- ja
energiatehokkuusjärjestelmän vaatimukset. Vastuu
ohjeiden noudattamisesta on jokaisella Olkiluodossa
työskentelevällä mukaan lukien yhteistyökumppanit.
Työ- ja ympäristöturvallisuuden osaamiskeskuspääl
-
likkö vastaa yleisohjeen hyväksymisestä.
Ympäristöjärjestelmän toimivuutta arvioidaan
johdon katselmuksessa puolivuosittain. Tarvittaessa
tavoitteiden saavuttamiseksi määritellään korjaavia
toimenpiteitä. TVO-konserni tunnistaa toimintaa
koskevat lakisääteiset ja muut vaatimukset ja seuraa
niissä tapahtuvia muutoksia järjestelmällisesti. Myös
näiden vaatimusten täyttymistä arvioidaan johdon
katselmusten yhteydessä. Lisäksi toimintaa arvioi
-
daan säännöllisesti sekä oman organisaation että
ulkoisten arvioijien toimesta auditoinneilla.
Arvoketjun alkupään osalta keskeisimmät ilmas
-
tonmuutokseen ja energiankulutukseen liittyvät
toimintaperiaatteet on määritelty Toimintaohjeessa
toimittajille, joka on TVO:n hallituksen hyväksymä.
Toimintaohjeessa toimittajille TVO vaatii, että
toimittajien ja heidän alihankintaketjunsa on aktii
-
visesti osallistuttava ilmastotoimiin ja päästöjen
vähentämiseen esimerkiksi tehostamalla proses
-
sejaan ja siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön.
SBTi-aloitteeseen sitouduttuaan TVO tulee asetta
-
maan päästövähennystavoitteita seuraavan kahden
vuoden aikana myös toimittajien sitouttamiseksi.
Ydinpolttoainehankinnasta vastaa Sähköntuo
-
tanto-liiketoiminnan Polttoaine-yksikkö. TVO:n
Toimintaohje toimittajille avataan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
63
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Energia
TVO:lla on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä
ETJ+, joka sisältyy TVO:n ISO 14001:2015 -stan
-
dardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. TVO on
mukana energiatehokkuussopimuksessa ja noudattaa
siihen sisältyvää energiantuotannon toimenpide
-
ohjelmaa, jonka tavoitteena on toteuttaa energian-
käytön tehostamistoimia ja primäärienergiankäytön
tehokkuutta sekä parantaa energiantuotannon koko
-
naishyötysuhdetta. TVO:lla on energiatehokkuus-
ryhmä, joka vastaa energiatehokkuusjärjestelmän,
energiatehokkuussopimuksen ja toimenpideohjelman
käytännön toteutuksesta.
TVO:n ympäristö- ja energiatehokkuusperiaat
-
teiden mukaisesti Olkiluodossa otetaan huomioon
energiatehokkuusvaatimukset ja parannetaan
toiminnan energiatehokkuutta kaikissa toiminnoissa.
Omaa energiankäyttöä seurataan, ja sitä tehoste
-
taan jatkuvasti huomioimalla energianäkökohdat
projektien suunnittelussa, laitehankinnoissa ja
toimintatapojen kehittämisessä. Laitosyksiköiden
modernisoinneilla parannetaan voimalaitosprosessin
hyötysuhdetta ja energiatehokkuutta. Konsernitason
politiikkojen mukaista vastuullista suhtautumista
ympäristöasioihin edellytetään henkilöstön lisäksi
voimalaitosalueella toimivilta yrityksiltä sekä
yhteistyökumppaneilta.
Toimenpiteet (E1-3)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmaston-
muutoksen hillintä
TVO tuottaa ilmastoystävällistä sähköä ja ydinvoi-
malla on vähäpäästöisenä sähköntuotantomuotona
merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Olkiluodon laitosyksiköiden, OL1, OL2 ja OL3,
sähköntuotanto vuonna 2024 oli 23,26 TWh, joka on
noin 28 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.
Ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta
vuonna 2024 oli noin 39 prosenttia.
TVO on asettanut omalle toiminnalle hiilineutraali
-
ustavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Raportointi-
vuonna hiilineutraaliutta edistäviä toimia olivat muun
muassa ostetun sähkön ydinenergian alkuperätakuun
hankkiminen ja erinäiset päästövähennystoimenpi
-
teet, kuten varastointitelttojen polttoainekäyttöisten
lämmittimien uusiminen sähkökäyttöisiin ilmalämpö
-
pumppuihin. TVO on saanut varavoimadieseleiden
bio-osuudellisen polttoaineen edellyttämän STUK:n
hyväksynnän, joka mahdollistaa kyseisen polttoaine
-
tyypin käyttämisen turvallisuuden kannalta tärkeissä
järjestelmissä. Lisäksi TVO sitoutui SBTi -aloitteeseen
ja tulee asettamaan sitoutumisesta seuraavan kahden
vuoden aikana tieteenmukaiset lyhyen aikavälin
päästövähennystavoitteet, jotka ovat linjassa Pariisin
ilmastosopimuksen kanssa. TVO:n markkinaperus
-
teiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna
2024 80 080 t CO
2
e, jotka avataan tarkemmin
osiossa Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja
scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6).
TVO päätti raportointikauden 2024 aikana, että se
hankkii markkinoilta ostamalleen sähkölle ydinvoiman
alkuperätakuut vuodesta 2024 alkaen. Tämä on
toimintatapamuutos, koska aiemmin TVO on hank
-
kinut markkinoilta alkuperältään varmentamatonta
sähköä, jolloin sen alkuperän määrittämiseen on
käytetty Energiaviraston julkaisemaa jäännösja
-
kaumaa. TVO:n markkinoilta ostetun sähkön määrä
vuonna 2024 oli 59 308 MWh ja ilman alkuperä
-
takuiden hankintaa TVO:n scope 2-päästöt olisivat
olleet 32 910 t CO
2
e vuoden 2023 jäännösjakaumalla
laskettuna. Alkuperätakuiden hankinnalla TVO:n
kokonaishiilidioksidipäästöt vähentyivät noin 30
prosenttia vuodesta 2023.
TVO edellyttää toimintaohjeessa toimittajille, että
sen toimittajien ja heidän alihankintaketjunsa on
aktiivisesti osallistuttava ilmastotoimiin ja päästöjen
vähentämiseen. Mahdollisia keinoja ovat päästöjen
tekniset hallintakeinot, toimintojen tehostaminen sekä
siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön. Toimittajien
toimintatapoja ja toimintaympäristöä seurataan aktii
-
visesti toimittaja-arvioinneissa. TVO antaa palautetta
arviointiensa perusteella ja tarvittaessa asettaa
vaatimuksia poikkeamien korjaamiseen. Toimintaohje
toimittajille avataan osiossa Yrityskulttuuri (G1-1) ja
toimittaja-arviointimenettelystä kerrotaan lisää osiossa
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
Komission delegoidussa asetuksessa (EU)
2021/2178 vaaditut keskeiset tulosindikaattorit on
esitetty osiossa EU Taksonomia.
Energia
TVO-konsernissa on energiatehokkuusryhmä,
jonka tehtävänä on energian kulutuksen seuranta,
energiakatselmuksien ja laitosmittauksien tekeminen
sekä niiden perusteella uusien energiansäästötoi
-
menpiteiden löytäminen ja toteuttaminen. Joka vuosi
energiatehokkuusryhmä asettaa tavoitteet energian
-
säästölle ja seuraa tavoitteiden saavuttamista.
Energiatehokkuutta parantavia toimia vuonna 2024
olivat energiankulutuksen seurannan kehittäminen
yleisesti sekä lisäämällä aluelämmön kulutuksen ja
tuotannon seuranta seurannan piiriin, energiakat
-
selmusosaamisen ylläpito ja energiatehokkuutta
parantavien toimenpide-ehdotusten toteutta
-
minen. Yhtenä toimenpiteenä oli varastotelttojen
lämmitysmuodon vaihtaminen öljylämmityksestä
pois. Jatkossa teltat lämmitetään pääsääntöisesti
ilmalämpöpumppujen avulla. Vuoden 2024 aikana
jatkettiin myös Olkiluodon aluelämpöverkon laajen
-
tamista, jotta tulevaisuudessa voidaan hyödyntää
aluelämpöä entistä enemmän. Aluelämpöverkon
laajennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2025
aikana. Energiatehokkuustoimia toteutetaan jatkuvan
parantamisen periaatteen mukaisesti. Raportointihet
-
kellä ei ollut tietoa energiatehokkuutta parantavien
toimenpiteiden avulla saavutetuista tai ennakoiduista
päästövähennyksistä. Raportointia tullaan tarken
-
tamaan tulevina raportointikausina, kun TVO laatii
ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuun
-
nitelman ja asettaa SBTi:n mukaiset lyhyen aikavälin
päästövähennystavoitteet.
Raportointikauden aikana tehtiin neljä kiinteistöjen
energiatehokkuuden kohdekatselmusta ja toteutettiin
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden laitosmittaukset ennen
ja jälkeen vuosihuoltojen. Lisäksi asetettiin tavoit
-
teeksi varmistaa, että uusien rakennusten suunnit-
teluperusteissa on paras mahdollinen energialuokka,
mikä on elinkaarikustannuksiltaan perusteltavissa.
Näiden lisäksi TVO osallistui energiansäästöviikkoon.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
64
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 
Korvatessaan EU-27




> 5,46 milj. tn CO
2
*
4,88 milj. tn CO
2
TVO-konsernin oma toiminta on
hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä.
Sitoutuminen Science Based
Targets -aloitteen (SBTi)
tavoitteisiin
TVO sitoutui asettamaan SBTi:n
lyhyen aikavälin tavoitteet.
Ostetun sähkön ydinenergian
alkuperätakuiden
hankkiminen (scope 2)
TVO:n scope 2 laskennallinen
päästövähennys 32 910 t CO
2
e


lisätavoitteen (500 MWh) saavuttaminen.
Saavutettu
TVO saavutti sopimuskaudelle
asetetut tavoitteet vuonna 2019.
Lisätavoite saavutettiin vuonna
2021. Sopimuskauden 2026-2034
tavoitteiden määrittely aloitettiin
vuonna 2024.
*
Oletetaan, että TVO tuottaa vuonna 2024 sähköä 26 TWh, jos tuotanto on suunnitelmien mukaista. Tämä luku kerrotaan EU:n
keskimääräisellä ominaispäästöllä 210 g CO
2
/ kWh (2023).
Tavoitteet (E1-4) TVO ei ole vielä asettanut tieteeseen pohjautuvia
päästövähennystavoitteita tai laatinut ilmaston
-
muutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa,
mutta on asettanut tavoitteen oman toiminnan
hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraaliuden edistymistä seurataan TVO-kon
-
sernin scope 1- ja 2-kasvihuonekaasupäästöjen
mittaamisella, jotka on laskettu GHG-protokollan
mukaisesti koskien TVO:n hallinnan alaisuudessa
olevia toimintoja. Vuonna 2021 asetettu tavoite
pohjautui energiatehokkuuden parantamiseen
Olkiluodossa, ostetun sähkön päästöttömyyteen,
liikkumisen sähköistämiseen sekä moottoripolttoai
-
neiden vaihtamiseen vähäpäästöisemmäksi. TVO on
seurannut tavoitteen toteutumista vuosittain. TVO
sitoutui raportointivuonna SBTi -aloitteeseen ja tulee
asettamaan tieteenmukaiset lyhyen aikavälin päästö
-
vähennystavoitteet sitoutumisesta seuraavan kahden
vuoden aikana.
TVO on asettanut tuotantomäärään perustuvan
tavoitteen, jonka mukaan Olkiluodossa tuotettu sähkö
vähentää vuotuisia hiilidioksidipäästöjä korvatessaan
EU-27 maiden hiilidioksidipäästöltään keskimääräistä
sähköntuotantoa. Tavoite on absoluuttinen ja edis
-
tymää mitataan vuosittain. Tieto saadaan kertomalla
TVO:n vuotuinen sähköntuotanto EU-27 maiden
hiilidioksidipäästöltään keskimääräisellä sähkön
-
tuotannolla. EU:n keskimääräinen sähköntuotannon
ominaispäästö on 210 g/kWh (2023). Euroopan
ympäristökeskus EEA julkaisee EU:n sähköntuo
-
tannon keskimääräisen ominaispäästön vuosittain
verkkosivuillaan.
TVO sitoutui energiatehokkuussopimuksen kaudelle
2017–2025 vuonna 2016. Sopimuksessa TVO asetti
vuodelle 2020 välitavoitteekseen 75 GWh ja koko
-
naistavoitteeksi 150 GWh, joka perustui päätettyihin
laitosmittauksiin: lauhduttimen uusintaan ja korkea
-
painelauhteen palautuksesta lauhdekiertoon niin, ettei
se enää mene sivulauhteena lauhduttimelle asti. TVO
saavutti kokonaistavoitteen jo vuonna 2019, jonka
jälkeen on asetettu erillisiä pienempiä lisäsäästöta
-
voitteita, jotka ovat perustuneet toteutettuihin ener-
giatehokkuustoimenpiteisiin. Vuosina 2020–2021
lisäsäästötavoite oli 1 GWh, joka saavutettiin gene
-
raattorivaraston ja OL2:n sisäänkulkurakennuksen
ilmastoinnin uusinnalla sekä voimalaitosjäteluolan
LVI-järjestelmien uusinnalla. Vuosina 2022–2023
lisäsäästötavoite oli 500 MWh, joka saavutettiin
vaihtamalla tie- ja pihavalaistus LED-valaistukseksi ja
huoltorakennuksen energiatehokkuusparannuksilla.
TVO ei ole asettanut arvoketjun alkupään olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä
ESRS-standardien mukaisia tavoitteita. Arvoketjun
alkupään olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdolli
-
suuksiin liittyviä toimintaperiaatteita ja toimien vaikut-
tavuutta seurataan toimittaja-arvioinneilla, joihin liittyen
tavoitteena on, että kaikki TVO:n kaupalliset yhteistyö
-
kumppanit on tunnistettu ja arvioitu ohjeiden mukai-
sesti. Toimittaja-arvioinneista on raportoitu osiossa
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
65
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
MWh 2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 0,0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 8 305,7
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 0,0
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 0,0
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 0,0
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus 
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,7 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus 
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 99,3 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,
uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus
0,0
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 0,0
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus 0,0
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 0,0
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,0 %
Energian kokonaiskulutus 
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
 2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/M€)
1 297,9
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
(E1-5)
TVO:n kokonaisenergiankulutus muodostuu voima-
laitoksen energiankulutuksesta, mikä katetaan omalla
sähköntuotannolla ja ostetulla sähköllä, sekä varavoi
-
madieseleiden ja kattiloiden polttoainekulutuksista.
TVO:n tuottama uusiutumaton energia on ydin
-
voimaa ja Olkiluodon laitosyksiköiden OL1, OL2 ja
OL3 sähköntuotanto vuonna 2024 oli 23,26 TWh.
TVO:n liikevaihto on 99,8-prosenttisesti ilmastovai
-
kutuksiltaan merkittävän alan toimintaa ja kuuluu
NACE-toimialaluokitukseltaan luokkaan D35.1.1
Sähköntuotanto (Production of Electricity). Tytäryhtiö
TVO Nuclear Services Oy:n toimintaa myyntiyhtiönä
ei luokitella ilmastovaikutuksiltaan merkittävän
alan toiminnaksi. Energian kokonaiskulutus ilmas
-
tovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla on näin ollen
1 161 918,1 MWh eli sama kuin TVO-konsernin
energian kokonaiskulutus. TVONS-yhtiön osuus
energian kokonaiskulutuksesta on erittäin pieni, eikä
sitä voi eritellä TVO-konsernin energiankulutuksesta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
66
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
poltosta tai biomassan hajoamisesta. TVO:lla scope
1 -päästöt muodostuvat varavoimadieselien ja
varalämpökattilalaitoksen, ajoneuvojen ja työko
-
neiden päästöistä sekä hajapäästöihin lukeutuvista
kylmäainevuodoista. Päästöistä varavoimadieselien ja
kattilalaitoksen päästöt kuuluvat säännellyn päästö
-
kauppajärjestelmän piiriin. Laskennassa on käytetty
Tilastokeskuksen ilmoittamia päästökertoimia.
TVO:n scope 2 -päästöt ovat ostetun ja kulutetun
sähkön tuotannosta aiheutuvia päästöjä. TVO:n
ostama sähkö on alkuperätakuutodennettua ydin
-
sähköä, jonka päästökerroin on 0 g CO
2
e/kWh.
Scope 2 -päästöjen laskentaan käytetään kahta
menetelmää. Markkinaperusteisessa menetelmässä
käytetään tuottajakohtaisia päästökertoimia ja sijain
-
tiperusteisessa menetelmässä käytetään Suomessa
kulutetun sähkön keskimääräisiä Tilastokeskuksen
ilmoittamia päästökertoimia.
Scope 3 -päästöt pitävät sisällään yrityksen toimin
-
taan liittyvät epäsuorat päästöt lähteistä, jotka eivät
ole yrityksen itsensä omistuksessa. TVO:n arvoketjun
tärkeimmiksi päästölähteiksi on tunnistettu arvo
-
ketjun alkupään kasvihuonekaasupäästöt (upstream).
GHG-protokollan mukaisista luokista on laskennassa
mukana ostetut tuotteet ja palvelut (kategoria 1),
tuotantohyödykkeet (kategoria 2), polttoaineiden
tuotanto ja siirtohäviöt (kategoria 3), alkupään kulje
-
tukset (kategoria 4), jätteiden käsittely (kategoria 5),
liikematkustaminen (kategoria 6), työmatkaliikenne
(kategoria 7) ja vuokrattu omaisuus (kategoria 8).
Arvoketjun loppupään (downstream) kasvihuone
-
kaasupäästöjen lähteet eivät ole olennaisia TVO:n
toiminnan luonteen takia, ja ne on jätetty laskennan
ulkopuolelle.
Scope 3 -päästöjen laskennassa on käytetty Corpo
-
rate Value Chain (Scope 3) Accounting and Repor-
ting Standard -standardin periaatteita ja määräyksiä.
Käytetyt toimintatiedot ovat peräisin TVO:n tietojär
-
jestelmistä ja toimittajilta saaduista tiedoista. Laskel-
missa käytetyt päästökertoimet ovat ensisijaisesti
julkisesti saatavilla ja ne perustuvat laajalti käytet
-
tyihin ja luotettaviin lähteisiin, kuten Tilastokeskus,
Energiavirasto, AIB (Association of Issuing Bodies),
Defra (The Department for Environment, Food and
Rural Affairs) ja SYKE (Suomen Ympäristökeskus).
Lisäksi laskennassa on osittain hyödynnetty lisenssin
alaisia tietokantoja (GaBi ja Ecoinvent).
Scope 3 -päästöjen laskennassa on käytetty
estimaatteja ostetuissa tuotteissa ja palveluissa,
ylävirran kuljetuksissa, liikematkustuksessa, työnte
-
kijöiden työmatkustuksessa, tuotantohyödykkeissä
ja vuokratussa omaisuudessa. Vuoden 2024 scope
3 -laskennassa käytettiin europerusteisia kertoimia
ostetuille tuotteille ja palveluille, koska TVO:lla ei vielä
ole käytössä järjestelmää, jonne tarkat toimittajilta
saatavat materiaali- tai päästötiedot kirjattaisiin
tilausten yhteydessä, eikä tietoja ole toimittajilta vielä
edellytetty koneluettavassa muodossa. Lisäksi ostet
-
tujen tuotteiden ja palveluiden päästöt on estimoitu
11 kuukauden ajanjakson perusteella 12 kuukauden
ajanjaksolla laskennan aikataulullisista syistä. Europe
-
rusteisten scope 3 -kertoimien käyttöön liittyy epävar-
muutta, jonka suuruusluokkaa ei tarkkaan tunneta.
Primääridatan osuutta ei ole pystytty arvioimaan.
Lisäksi scope 3 -päästöjen laskennassa käytettiin
esimerkiksi massaan, tilavuuteen, ajokilometreihin
ja kulutettuun energiaan pohjautuvia päästöker
-
toimia. Tuotantohyödykkeiden osalta EDG-projektin
päästöt estimoitiin vuoden 2023 tietojen perusteella.
Ydinpolttoaineketjun päästöjen estimointi perustui
elinkaarianalyysin yhteydessä tehtyihin laskelmiin,
joita päivitettiin vuoden 2024 tiedoilla. TVO:n mate
-
riaalien ja tavaroiden kuljetusten hiilidioksidiekviva-
lenttipäästötiedot saatiin suoraan kuljetusyhtiöiltä.
Tuotantoketjun alkupään kuljetusten ja jakelun osalta
estimoitiin Simeonin kuljetusten päästöt kuljettujen
matkojen perusteella sekä sisäisen logistiikan kulje
-
tusten päästöt vuoden 2022 päästöjen avulla. Myös
liikematkustuksen päästöt on estimoitu europerus
-
teisilla kertoimilla esimerkiksi majoituksen, taksi-
matkustuksen, juna- ja bussimatkustuksen, auton
vuokrauksen ja muiden polttoainekulujen osalta.
Työntekijöiden työmatkustuspäästöestimaatit pohjau
-
tuvat tietoon kulkulupakorteilla porteilla kulkemisesta
ja vuonna 2024 henkilöstölle toteutettuun työmat
-
kustuskyselyyn. Vuorattuun omaisuuteen liittyvä
toimistojen energiankulutus estimoitiin vuoden 2023
päästöjen perusteella.
Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
TVO on toteuttanut vuodesta 2022 lähtien kasvihuo-
nekaasupäästölaskentaa GHG-protokollan (Green-
house Gas Protocol) mukaisesti. Menetelmä määrit-
telee päästöjen kirjanpidon ja raportoinnin periaatteet
seitsemälle YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen
(UNFCCC) kasvihuonekaasulle: hiilidioksidi (CO
2
),
metaani (CH
4
), dityppioksidi (ilokaasu, N
2
-
-

6

3
). Päästölaskennan
tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi
muunnettuina.
Laskennan lähestymistapana on käytetty niin
sanottua operatiivisen kontrollin periaatetta, eli
laskentaan on sisällytetty tärkeimmät toiminnot,
joissa TVO:lla on mahdollisuus vaikuttaa toimin
-
tapolitiikkaan. Laskenta on sisältänyt pääasiassa
Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella ja sen operointiin
liittyvät toiminnot. Laskenta sisältää myös TVONS-
tytäryhtiön päästöt, mutta ne ovat erittäin vähäiset.
GHG-protokollan mukaisesti scope 1 -päästöihin
sisältyvät yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat
päästöt, joita ovat energian tuotannosta ja polt
-
toaineiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt sekä
prosessi- ja hajapäästöt. TVO:lla ei ole biogeenisiä
hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat peräisin biomassan
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto
 2024
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto 895,3
Liikevaihto (muut)
*
2,2
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) 897,4
*
TVO Nuclear Services Oy:n liikevaihto
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
67
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt eriteltyinä scope 1- ja scope 2 -päästöihin sekä merkittäviin scope 3-päästöihin
Perusvuosi Vertailukelpoinen 2024    
Vuotuinen
%-tavoite/
perusvuosi
SCOPE 1 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 2 052
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 85 %
SCOPE 2 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 4 152
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 0
MERKITTÄVÄT SCOPE 3 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 78 028
1 Ostetut tavarat ja palvelut 28 495
2 Tuotantohyödykkeet 1 470
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 44 292
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 112
5 Toiminnassa muodostuva jäte 476
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 022
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 2 087
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 74
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 0
10 Myytyjen tuotteiden jalostus 0
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 0
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 0
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 0
14 Franchising 0
15 Investoinnit 0
KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 84 231
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 80 080
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
68
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
tCO
2
 2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon 94,1
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon 89,4
Liikevaihtoon perustuvan kasvihuonekaasuintensiteetin yhteys tilinpäätöstietoihin
 2024
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto 895,3
Likevaihto (muut) 2,2
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) 897,4
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
69
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
E2 PILAANTUMINEN
Pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe   Arvoketjun osa
ILMAN PILAANTUMINEN
Ilman
pilaantuminen
»
Ydinvoimalaitosyksiköt aiheuttavat vähäisiä radioaktiivisia päästöjä
ja tavanomaisia päästöjä ilmaan
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen radioaktiiviset
päästöt ilmaan
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
VEDEN PILAANTUMINEN
Veden
pilaantuminen
»
Ydinvoimalaitosyksiköt aiheuttavat vähäisiä radioaktiivisia
päästöjä ja tavanomaisia päästöjä veteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen radioaktiiviset
päästöt veteen
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään mahdolliset päästöt veteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
MAAPERÄN PILAANTUMINEN
Maaperän
pilaantuminen
»
TVO:n toiminta aiheuttaa vähäisiä tuotantopäästöjä maaperään
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen radioaktiiviset
päästöt maaperään
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään mahdolliset päästöt maaperään
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
HUOLTA AIHEUTTAVAT AINEET
Huolta
aiheuttavat
aineet
»
Arvoketjun alkupäässä käytettyjen huolta aiheuttavien aineiden
mahdollinen päätyminen ympäristöön
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian kanssa
Ydinvoimalaitosyksiköiden toiminta aiheuttaa vähäisiä
määriä radioaktiivisia päästöjä ja muita päästöjä
ilmaan, veteen ja maaperään. Radioaktiiviset aineet
voivat kulkeutua sääolosuhteista ja kunkin aineen
ominaisuuksista riippuen maan tai kasvillisuuden
pinnalle, vesistöön tai eliöstöön. Voimalaitoksen
toiminnassa radioaktiivisia ilmapäästöjä syntyy jalo
-
kaasuista, jodista, aerosoleista, tritiumista ja hiili-14:sta.

-
mistuotteet ja tritium. Ydinvoimalaitoksen normaalista
toiminnasta johtuvat radioaktiiviset päästöt ovat
erittäin vähäiset ja päästöt laimentuvat tehokkaasti
ilmakehässä ja meressä, eikä niistä aiheudu ihmisille tai
ympäristölle merkittävää haittaa. Vuosittaiset päästöt
alittavat selvästi sekä TVO:n omien tavoitteiden, että
viranomaisten asettamat rajat. Raja-arvojen määritte
-
lyssä on huomioitu myös mahdolliset pitkän aikavälin
altistumisesta johtuvat vaikutukset.
Tavanomaiset päästöt ilmaan muodostuvat voimalai
-
toksen varavoimadieseleiden ja kattilalaitoksen rikin
ja typen oksideista sekä hiukkasmaisista päästöistä.
Myös liikenne aiheuttaa ilmapäästöjä. Olkiluodon
voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat tavanomaiset
päästöt ilmaan ovat niin vähäisiä, ettei alueella ole
edellytetty niiden osalta tehtäväksi erillistä ilmanlaadun
seurantaa, vaan päästöt määritetään laskennallisesti.
Tavanomaisia päästöjä veteen syntyy voimalaitoksen
jäähdytys- ja jätevesistä ja niitä ovat muun muassa
ravinteet, kuten fosfori ja typpi sekä kiintoaine.
Jäähdytysveden laatu ei lämpötilan nousua lukuun
ottamatta muutu ydinvoimalaitoksen läpi virratessa.
Voimalaitoksella prosessijätevesiä syntyy lähinnä
voimalaitosrakennuksien ja varastojen valvon
-
ta-alueilta tulevista vuoto-, vesitys-, huuhtelu- ja
tyhjennysvesistä. Laitosyksiköiden prosessijätevedet
johdetaan aktiivisuuspitoisuuskontrollin jälkeen
jäähdytysvesien purkukanavaan. Voimalaitosalueella
syntyviä jätevesiä ovat esimerkiksi raakaveden
käsittelylaitoksen ja suolanpoistolaitoksen vedet
sekä merivesipumppaamojen ketjukorisuodattimien
huuhteluvedet. Lisäksi syntyy talousjätevesiä, jotka
on johdettu joulukuusta 2023 lähtien siirtoviemärillä
käsiteltäväksi Rauman kaupungin ja metsäteolli
-
suuden yhteispuhdistamolle.
Päästöjen vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen
hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
Olkiluotoa ympäröivältä merialueelta otetaan vuosit
-
tain yli 100 vesinäytettä, joista tehdään noin 1 500
erilaista fysikaalis-kemiallista ja biologista analyysia.
Mittaukset tekee ulkopuolinen akkreditoitu labora
-
torio. Olkiluodon merialueen vedenlaatuun vaikut-
tavat myös pistekuormitus sekä laajemmalta alueelta
tuleva hajakuormitus. Kuten koko Selkämerellä, myös
Olkiluodon merialueella on viime vuosikymmeninä
ollut havaittavissa rehevöitymistä. Keskimääräisen
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Olkiluodon
merialue on rehevyystasoltaan lievästi rehevä, mutta
kokonaistyppipitoisuuden perusteella karu. Voimalai
-
toksen jäähdytysvesikanavasta mitatun purkuveden
haitta-ainepitoisuudet ovat erittäin alhaisia ja
vastaavat luontaisia taustapitoisuuksia.
Tuotantopäästöjä maaperään voi syntyä esimerkiksi
kone- ja laitevikojen tai inhimillisen virheen seurauk
-
sena. Työkoneet ja laitteet huolletaan säännöllisesti
ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan, jotta esimerkiksi
laiterikkojen seurauksena maaperään ei päätyisi
polttoaineita tai kemikaaleja. Vuodot maaperästä
puhdistetaan ja mahdollinen pilaantunut maa-aines
poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
70
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Olkiluodon voimalaitokselle on laadittu ennalta-
varautumissuunnitelma ympäristöriskien varalle.
Suunnitelmassa kuvataan muun muassa kuinka
varaudutaan ennalta toimenpiteisiin ympäristöva
-
hinkojen ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden
estämiseksi sekä niiden terveydelle ja ympäristölle
haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Öljyjen ja
kemikaalien varastointi alueella tapahtuu aina kullekin
kemikaalityypille tarkoitetuissa ja asianmukaisesti
merkityissä säiliöissä tai astioissa. Polttoöljyjen ja
nestemäisten kemikaalien astiat on sijoitettu suoja-
altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten,
ettei varastointitilassa ole viemäreihin yhteydessä
olevia lattiakaivoja. Mahdollisesti öljyyntyvät vedet
käsitellään öljynerottimissa ennen viemäriverkkoon
johtamista. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn
ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja
laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvit
-
taessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan
onnettomuutta, jossa reaktorissa oleva polttoaine
vaurioituu merkittävästi. Onnettomuudesta peräisin
olevien ilmassa kulkeutuneiden radioaktiivisten
hiukkasten laskeutumista päästöpilvestä maahan
tai veteen voi tapahtua sekä painovoiman (kuivalas
-
keuma) että sateen (märkälaskeuma) aiheuttamana.
Laskeuma voi jäädä maan pinnalle ja aiheuttaa
säteilyannosta suoran säteilyn kautta tai se voi
kulkeutua maaperässä syvemmälle ja siirtyä koko
-
naan tai osittain monimutkaisten mekanismien kautta
kasveihin, sieniin ja eläimiin. Radioaktiivisuus voi
kulkeutua myös ihmiseen ravinnon kautta. Lisäksi
on mahdollista, että maan pinnalta laskeuma päätyy
esimerkiksi tuulen vaikutuksesta takaisin ilmaan.
Vesistöissä osa laskeumasta sekoittuu veteen ja osa
sedimentoituu pohjalle, josta se voi myös sekoittua
uudelleen veteen virtausten vaikutuksesta. Onnet
-
tomuustilanne on kuitenkin hyvin epätodennäköinen
TVO:n toimillaan varmistaman ydinturvallisuuden
johdosta. Laitosyksiköt on varustettu vakavan
reaktorionnettomuuden hallintaan tarkoitetuilla
järjestelmillä, joilla huolehditaan, että voimalaitokselta
ei vapaudu radioaktiivisia aineita siinä määrin, että
niistä aiheutuisi suurta vaaraa ihmisille, ympäristölle
tai omaisuudelle. Ydinturvallisuus on myös keskeinen
osa TVO:n strategiaa.
Arvoketjun alkupäässä veden ja maaperän pilaan
-
tumista voi tapahtua erityisesti kaivostoiminnassa,
kun ydinpolttoaineeseen tarvittavaa uraania louhi
-
taan. Uraanikaivostoiminnan haitalliset vaikutukset
lähiympäristölle ovat samankaltaisia kuin muissakin
kaivoksissa ja ne riippuvat toiminnan laajuudesta ja
laadusta, asutuksen läheisyydestä sekä toimenpi
-
teistä, joilla vaikutuksia rajoitetaan. Yli puolet raakau-
raanista tuotetaan nykyään liuosuuttomenetelmällä
(in-situ recovery, ISR), jonka ympäristövaikutukset
ovat huomattavasti pienempiä kuin maanalaisissa
kaivoksissa ja avolouhoksissa. Ydinpolttoaineen
tuotantoketjuun kuuluu kemiallisia prosesseja,
joissa käytetään vahvoja happoja, emäksiä ja muita

-
hydroksidia. Näiden kemikaalien käyttö ja käsittely voi
aiheuttaa merkittäviä kielteisiä ympäristö- ja terveys
-
vaikutuksia, jos niitä ei käsitellä asianmukaisesti.
Terveysvaikutuksia käsitellään osiossa Arvoketjun
työntekijät (S2). Mahdolliset ympäristön pilaantumi
-
seen liittyvät kielteiset vaikutukset ovat:
»
Vesistöjen ja maaperän saastuminen: Hapanta kaivos-
valumaa syntyy, kun louhoskivessä esiintyvät rikkipitoiset
mineraalit, kuten pyriitti altistuvat hapelle ja vedelle ja
kemiallisessa reaktiossa muodostuu rikkihappoa, mikä
puolestaan liuottaa metalleja ja muita aineita ympäröi
-
västä maaperästä. Valumaveden happamuus ja siihen
mahdollisesti liuenneet haitta-aineet, kuten metallit ja
suolat, voivat vahingoittaa ekosysteemejä ja pilata pohja-
ja pintavesivarantoja. Kaivosvedet otetaan talteen käsitel
-
täväksi asianmukaisesti ja rikastusjätteet sijoitetaan niin,
että ne eivät ole kosketuksissa veden ja hapen kanssa.
»
Jätehuollon haasteet: Ydinpolttoaineen tuotantoproses-
sissa syntyy vaarallisia jätteitä, joiden turvallinen käsittely
ja loppusijoitus ovat kriittisiä ympäristön suojelulle.
Onnettomuuksien tai huonon jätehallinnan vuoksi malmin
rikastuksessa käytettävät kemikaalit, kuten rikkihappo
voivat vuotaa vesistöihin tai maaperään. Jätealtaiden ja
-kasojen pohja- ja patorakenteiden tulee olla asianmu
-
kaiset ja niiden kuntoa valvotaan tarkasti.
»
Vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen: Kemialliset
vuodot ja päästöt voivat vaikuttaa haitallisesti paikalliseen
monimuotoisuuteen pitkällä aikavälillä. Paljastettu maa
on altis eroosiolle, mikä köyhdyttää maaperää ja kiinto
-
aineet voivat pölyämisen myötä kulkeutua vesistöihin
samentaen niitä. Myös ravinteita, kuten typpeä ja fosforia
saattaa liueta veteen aiheuttaen rehevöitymistä.
Veden ja maaperän pilaantuminen voidaan estää
ennakoivin toimenpitein, mutta pahimmassa tapauk
-
sessa mahdollisten vahinkojen korjaaminen saattaa
vaatia vuosikymmeniä. Kaivosalue vaatii tuotantovai
-
heen päättymisen jälkeenkin pitkäjänteistä seurantaa.
Toimintaperiaatteet (E2-1)
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen TVO:n
omassa toiminnassa

ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on varmistaa
toiminnan vaatimustenmukaisuus, saavuttaa
strategiset tavoitteet, tukea hyvää turvallisuuskult
-
tuuria ja hallita ympäristö- ja energianäkökohtia
sekä varmistaa toiminnan jatkuva parantaminen
ja ympäristönsuojelun tason nostaminen. Lisäksi
TVO:lla on ympäristöturvallisuuden yleisohje, johon
on koottu ympäristölainsäädännön, ympäristölupien
ja ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmän
vaatimukset. Vastuu ohjeiden noudattamisesta on
jokaisella Olkiluodossa työskentelevällä mukaan
lukien yhteistyökumppanit. Työ- ja ympäristöturval
-
lisuuden osaamiskeskuspäällikkö vastaa yleisohjeen
hyväksymisestä.
TVO toimii ympäristönsuojelulain (527/2014) mukai
-
sesti. Ympäristönsuojelulain tarkoituksena on ehkäistä
ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä
ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta
aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja. Ydin
-
voimalaitoksen toiminta edellyttää ympäristönsuo-
jelulain mukaisen ympäristöluvan, jossa toiminnalle
asetetaan päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamää
-
räykset, joiden asettamisessa huomioidaan toiminnan
luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Ympäris
-
töluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta
aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen
kanssa muun muassa terveyshaittaa, merkittävää
muuta haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, maaperän
tai pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta
tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun
käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan
vaikutusalueella.
Lakia YVA-menettelystä (252/2017) sovelletaan hank
-
keisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia
ympäristövaikutuksia. Ydinenergiaan liittyvät hank
-
keet kuuluvat pääsääntöisesti YVA-menettelyn piiriin.
YVA-menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että
suunnitteilla olevan hankkeen merkittävät ympäristö
-
vaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella ja sen
tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeen suunnittelun ja
päätöksenteon tueksi, mutta myös lisätä tiedonsaantia
ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnittelu
-
vaiheeseen eri osapuolille, kuten paikallisyhteisöille.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
71
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernitason politiikkoihin kuuluvan ympäristö- ja
energiatehokkuusperiaatteiden mukaisesti TVO:n
tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää tavan
-
omaisia päästöjä ja ennestäänkin alhaisia radioaktii-
visten aineiden päästöjä. Mahdollisia laitosprosessin
poikkeavia tapahtumia ennakoidaan, ja niiden
aiheuttamat ympäristöhaitat varaudutaan torjumaan.
Ympäristö- ja energiatehokkuusperiaatteet ovat
TVO-konsernin hallituksen hyväksymät ja TVO-kon
-
sernin johto vastaa niiden käytännön toteutuksesta.
Olkiluodon saarella on tehty ympäristötutkimuksia
1970-luvulta alkaen, jo vuosia ennen sähkön
-
tuotannon käynnistymistä. Alkuvuosien perus-
tilatutkimukset ovat luoneet pohjan ympäristön
säteilyvalvonnan ja vesistövaikutusten ympäristö
-
tarkkailuohjelmille. TVO:n tavoitteena radioaktiivisten
aineiden päästöjen hallinnassa on alittaa sekä
viranomaisten asettamat rajat että viranomaisrajoja
tiukemmat TVO:n itse asettamat tavoitteet. Ohjelmaa
päivitetään viiden vuoden välein. Ympäristön säteily
-
valvonnan ympäristöntarkkailuohjelmien käytännön
toteutuksesta vastaa TVO:n säteilysuojelutoiminta
ja vesistövaikutusten ympäristöntarkkailuohjelmien
käytännön toteutuksesta TVO:n Työ- ja ympäristötur
-
vallisuuden osaamiskeskus.
TVO:lla ympäristövahinkojen ennaltaehkäisy on yksi
ympäristöriskien hallinnan keskeisistä tavoitteista
ja ympäristöriskit tunnistetaan jo työn suunnitte
-
luvaiheessa osana ympäristösuunnitelmaa, jonka
tavoitteena on vähentää TVO-konsernin toiminnasta
aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä
ehkäistä ympäristön pilaantuminen sekä ympäris
-
tövahinkojen syntyminen. Jokaisen Olkiluodossa
työskentelevän tulee tuntea oman työnsä riskit, ja
siten ennaltaehkäistä ympäristövahinkojen synty
-
minen. Mikäli vahinko kuitenkin sattuu, on tavoitteena
torjua siitä mahdollisesti aiheutuvat terveys- ja
ympäristöhaitat.
TVO:n konsernitason politiikkoihin lukeutuvat ydin
-
turvallisuus- ja laatupolitiikka, joiden mukaan TVO
sitoutuu ylläpitämään ja kehittämään sellaisia toimin
-
taolosuhteita, joissa voidaan toteuttaa tehokkaita
menettelytapoja turvallisuus-, laatu- ja kustannus
-
tietoisesti. Tämä sisältää myös mahdollisen onnetto-
muustilanteen ehkäisyn sekä mahdollisen onnetto-
muustilanteen radioaktiivisten päästöjen leviämisen.
Lähtökohtaisestikin voimalaitos on suunniteltu
siten, että onnettomuustilanteissa suojaustoiminnot
estävät radioaktiivisuuden vapautumista ja päästöjen
leviämistä esimerkiksi erilaisten turvallisuustoimin
-
tojen ja suodatusjärjestelmien avulla. Päästöt ovat
kuitenkin mahdollisia, ja niiden vaikutuksia pyritään
minimoimaan käyttötoiminnoilla ja valmiusohjeiden
(TVO:n valmiussuunnitelma ja STUK:n valmiusohjeet)
mukaisilla toimenpiteillä. Onnettomuustilanteen alku
-
vaiheessa voimalaitoksen valmiusorganisaatio antaa
tarvittavat toimenpidesuositukset ympäristön, ympä
-
ristön asukkaiden ja laitosalueella olevien henkilöiden
suojelemiseksi. Ympäristön ja ympäristön asukkaiden
osalta STUK ottaa vastuun suojelutoimenpiteistä
STUK:n valmiustoiminnan käynnistymisen jälkeen.
Ydinturvallisuutta avataan myös kestävyysselvityksen
osiossa Ydinturvallisuus.
Pilaantuminen ja huolta aiheuttavat aineet arvo-
ketjun alkupäässä
Toimintaohjeessa toimittajille TVO vaatii, että toimit-
taja pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin suojelemaan
ympäristöä ja pitämään toimintansa ja tuotteidensa
haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman
pienenä. Tämä sisältää myös mahdolliset päästöt
veteen ja maaperään sekä huolta aiheuttavien
aineiden käytön. Erityisesti toimittajan on huoleh
-
dittava, että sillä on kaikki toimintaansa vaadittavat
ympäristöluvat, -lisenssit ja rekisteröinnit, sekä että
se ylläpitää ja noudattaa niitä. TVO:n Toimintaohje
toimittajille avataan tarkemmin osiossa Yrityskult
-
tuuri (G1-1).
Toimenpiteet (E2-2)
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen TVO:n
omassa toiminnassa
TVO tunnistaa toimintansa ympäristö- ja energia-
näkökohdat, ja minimoi niistä aiheutuvat haitalliset
vaikutukset sähkön tuotantoketjun kaikissa vaiheissa.
Myös ympäristöön liittyvät riskit on tunnistettu ja
arvioitu, eikä niissä ole todettu merkittäviä toimin
-
taan vaikuttavia riskejä. Riskienhallinnalla pyritään
ennakoimaan mahdolliset poikkeavat tilanteet ja
torjumaan niiden ympäristölle aiheuttamat haitalliset
seuraukset. TVO seuraa jatkuvasti toimintansa
vaikutuksia ympäristön tilaan viranomaisten hyväk
-
symillä ympäristötarkkailusuunnitelmilla. Tarkkailujen
tulokset raportoidaan vuosittain eri viranomaisille.
Ympäristölupien valvontaviranomaiset Varsi
-
nais-Suomen ELY-keskus ja Eurajoen kunnan ympä-
ristötoimi sekä kemikaaliluvan valvontaviranomainen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes toteuttavat
säännöllisesti valvontaa voimalaitoksen toimintaan.
Radioaktiivisia päästöjä mitataan jatkuvasti STUK:n
hyväksymin menetelmin. Päästötiedot raportoidaan
STUK:lle neljännesvuosittain ja ne esitetään vuosit
-
tain ympäristön säteilyturvallisuuden vuosiraportissa.
Olkiluodon voimalaitoksella seurataan tekniikan
kehittymistä sekä tehdään kontaminaatiotasojen,
säteilytasojen, päästömäärien ja säteilyannosten
pienentämiseen tähtääviä kehitystoimenpiteitä
jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
ALARA-toimenpideohjelmassa käsitellään lyhyen
ja pitkän aikavälin tavoitteet, joilla tähdätään myös
minimoimaan ympäristöpäästöt, ja siten myös ympä
-
ristön asukkaiden säteilyannokset. ALARA-toimenpi-
deohjelma on jatkuva ja TVO:n säteilysuojelutoiminta
vastaa sen käytännön toteuttamisesta.
Kokonaisuudessaan TVO:n toiminnasta aiheutuvat
tavanomaiset päästöt ilmaan ovat hyvin vähäisiä eikä
niillä arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen
ilmanlaatuun. Varavoimadieseleissä ja kattilaitoksessa
käytettävä moottoripolttoaine on rikitöntä. OL1- ja
OL2-laitosyksiköiden varavoimadieseleiden uudis
-
taminen tulee vähentämään pienhiukkaspäästöjä
ilmakehään. Olkiluodon sisäisissä tavarakuljetuksissa
on otettu käyttöön sähköllä toimivaa kuljetuskalustoa.
TVO:n tavanomaiset päästöt veteen ovat vähenty
-
neet vesihuoltohankkeen myötä. Vesihuoltohanke
Olkiluodon raakaveden varmentamiseksi ja jäteveden
siirtoviemärin rakentamiseksi valmistui vuonna 2023.
Olkiluodon yhdyskuntajätevedet johdetaan nykyisin
siirtoviemärin kautta Raumalle käsiteltäväksi. Jäteve
-
sien käsittely suuremmassa yksikössä mahdollistaa
jätevesien tehokkaamman puhdistamisen ja vähentää
niistä aiheutuvaa vesistökuormitusta.
TVO:n tuotantopäästöjen ennaltaehkäisyä maape
-
rään on edistetty useilla eri kehitystoimenpiteillä sekä
työntekijöiden ohjeistuksella sekä kouluttamisella.
Vuonna 2024 Turvallisuus Olkiluodossa -ohjelman
yhtenä tavoitteena oli parantaa varautumista
työkoneiden aiheuttamien öljy- ja kemikaalivuotojen
torjuntaan. Työkoneisiin on hankittu lisää vuodontor
-
juntamateriaaleja ja suojakaukaloita vahinkotilanteita
varten sekä Olkiluodon alueen varautumista ympäris
-
tövahinkoihin on parannettu ja öljyntorjuntasuunni-
telma on päivitetty. Työkoneiden kuljettajille järjestet-
tiin vuodontorjuntakoulutus joulukuussa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
72
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Ympäristöluvan valvontaviranomainen Varsi-
nais-Suomen ELY-keskus antoi 13. helmikuuta
2025 TVO:lle kehotuksen ja selvityspyynnön liittyen
OL3-laitosyksikön välppeen talteenottoon. Välppeen
talteenottolaitoksessa on esiintynyt viime aikoina
välppeen koostumuksesta johtuvia tukkeutumisia
ja laitteistoa on jouduttu puhdistamaan. Tämän
seurauksena välpettä ei ole voitu ottaa talteen, vaan
se on johdettu takaisin mereen. Pyynnön mukai
-
sesti TVO selvittää muun muassa häiriön aikaisen
kiintoainekuormituksen ja toimittaa viranomaiselle
suunnitelmat ja aikataulun, jolla välppeen talteenotto
voidaan toteuttaa suunnitellusti.
Pilaantuminen ja huolta aiheuttavat aineet arvo-
ketjun alkupäässä
Kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset lähiympäris-
tölle riippuvat esimerkiksi toiminnan laajuudesta ja
laadusta, asutuksen läheisyydestä sekä toimenpi
-
teistä, joilla vaikutuksia rajoitetaan. Kaivostoiminta
on toteutettava niin, että ympäristön pilaantuminen
voidaan ehkäistä. Mahdollisia keinoja ovat ympä
-
ristövaikutusten tarkka arviointi, päästöjen tekniset
hallintakeinot sekä ennallistamissuunnitelmiin panos
-
taminen. Toimittajien toimintatapoja ja toimintaympä-
ristöä seurataan aktiivisesti toimittaja-arvioinneissa.
TVO antaa palautetta arviointiensa perusteella ja
tarvittaessa asettaa vaatimuksia poikkeamien korjaa
-
miseen. Toimittaja-arviointimenettelystä kerrotaan
lisää osiossa Suhteet tavaran- ja palveluntoimitta
-
jiin (G1-2).
Tavoitteet (E2-3)
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024  
Radioaktiivisten ilmapäästöjen
pitäminen selvästi viranomais
-
rajoja alhaisempana (jatkuva)
Jalokaasut TBq (Kr-87 ekv.)
OL1 ja OL2: < 1,0
OL3: < 3,0
Jodi TBq (I-131)
OL1 ja OL2: < 0,00008
OL3: < 0,0002
Jalokaasut TBq (Kr-87 ekv.)
OL1 ja OL2: 1,35
OL3: 0,94
Jodi TBq (I-131)
OL1 ja OL2: 0,00001
OL3: <MDA
E2
Radioaktiivisten vesipäästöjen
pitäminen selvästi viranomais
-
rajoja alhaisempana (jatkuva)
Fissio- ja aktivoitumistuotteet TBq
OL1 ja OL2: < 0,0002;
OL3: < 0,002
Tritium TBq
OL1 ja OL2: < 2,0
OL3: < 40
Fissio- ja aktivoitumistuotteet TBq
OL1 ja OL2: 0,0002
OL3: 0,00002
Tritium TBq
OL1 ja OL2: 1,37
OL3: 15,6
E2
Ympäristövahingoilta vältty
-
minen (luokan merkittävä /
huomattava -tapahtumat)
0 kpl
Merkittävät tapahtumat 0 kpl
E2
Huomattavat tapahtumat 2 kpl
E2
Ydinpolttoaineen tuotantoon liittyvät kemikaaliriskit
korostavat tarvetta tehokkaille turvallisuustoimenpi
-
teille, kuten:
»
tiukat säädökset kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista,
»
edistyneet jätevesien puhdistusmenetelmät,
»
henkilöstön koulutus ja riittävät suojavarusteet ja
»
ympäristön jatkuva seuranta ja riskienhallinta.
Näiden toimien toteuttaminen on välttämätöntä, jotta
ydinpolttoaineen tuotanto voi tapahtua mahdolli
-
simman turvallisesti ja kestävästi. Asianmukaisella
jätehuollolla, päästöjen seurannalla ja tiukoilla
turvallisuustoimenpiteillä voidaan vähentää näiden
kielteisten vaikutusten riskiä.
TVO on asettanut pilaantumiseen liittyviä tavoit
-
teita koskien radioaktiivisia ilmapäästöjä sekä
radioaktiivisia vesipäästöjä. Lisäksi TVO:lla on
nollatavoite Merkittävä ja Huomattava -luokkien
ympäristövahingoille.
YVL-ohjeiden vaatimuksen mukaisesti TVO on
asettanut tavoitearvot radioaktiivisille päästöille.
Päästöjen tavoitearvot perustuvat laitoksen suun
-
nitteluperusteisiin päästöihin ja laitoksilta toteu-
tuneisiin päästöihin huomioiden laitosyksiköiden
käyttötapahtumat, järjestelmien toiminnallisuus sekä
laitosyksiköiden kunto. Vuonna 2024 radioaktiivisten
jalokaasujen päästöt ilmaan olivat 0,02 prosenttia
ja jodipäästöt 0,01 prosenttia sallitusta vuotuisesta

aktivoitumistuotteiden päästöt veteen olivat 0,06
prosenttia ja tritiumpäästöt 21,7 prosenttia sallitusta
vuotuisesta päästörajasta. Päästöt mitataan huolel
-
lisesti STUKin hyväksymin menetelmin. Päästötiedot
raportoidaan STUKille neljännesvuosittain ja ne
esitetään vuosittain ympäristön säteilyturvallisuuden
vuosiraportissa.
TVO on asettanut tavoitteen, ettei sen omassa
toiminnassa tapahtuisi yhtään Merkittävä tai
Huomattava -luokan ympäristövahinkoa. Ympä
-
ristövahinkojen vakavuus arvioidaan asteikolla: ei
seurauksia, lievä, huomattava ja merkittävä. Lisäksi
käytössä on ennakoiva turvallisuushavainnointi, jolla
pyritään ennalta ehkäisemään vahinkojen synty
-
minen. Vuoden 2024 aikana kirjattiin 141 turvalli-
suushavaintoa tai kehitysehdotusta. Myös positiiviset
havainnot raportoidaan. Ympäristöviranomaiselle
ilmoitetaan kaikista huomattavista tai merkittävistä
ympäristöpoikkeamista ja -tapahtumista. Vuonna
2024 näitä olivat:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
73
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
»
OL3:n välppeen talteenottolaitos oli poissa toiminnasta
vuoden 2024 aikana yhteensä 44 vuorokautta
»
Kaksi huomattavaksi luokiteltua ympäristövahinkoa, joissa
öljyä pääsi maaperään. Pilaantunut maa-aines poistettiin
ja toimitettiin asianmukaiseen käsittelyyn.
TVO ei ole asettanut arvoketjun alkupään olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä
ESRS-standardien mukaisia tavoitteita. Arvoketjun
alkupään pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien toiminta
-
periaatteita ja toimien vaikuttavuutta seurataan
toimittaja-arvioinneilla, joihin liittyen tavoitteena on,
että kaikki TVO:n kaupalliset yhteistyökumppanit on
tunnistettu ja arvioitu ohjeiden mukaisesti. Toimit
-
taja-arvioinneista on raportoitu osiossa Suhteet
tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen (E2-4)
Radioaktiiviset ilmapäästöt
2024
Jalokaasut TBq (Kr-87 eKv) 2,30
% sallitusta 0,02
Jodi TBq (I-131) 0,00001
% sallitusta 0,01
Aerosolit TBq 0,0003
Tritium TBq 0,9
Hiili-14 TBq 1,16
Radioaktiiviset vesipäästöt
2024
Fissio- ja aktivoitumistuotteet TBq 0,0002
% sallitusta 0,06
Tritium TBq 17,0
% sallitusta 21,7
Tavanomaiset päästöt ilmaan muodostuvat voimalai-
toksen varavoimadieseleiden ja kattilalaitoksen rikin
ja typen oksideista sekä hiukkasista, jotka raportoi
-
daan osiossa Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope
2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
(E1-6). Varavoimadieselien ja kattilalaitoksen tavan
-
omaiset päästöt ilmaan olivat SO
2
0,01 t, NO
x
2,3 t ja
hiukkaset 0,2 t. Päästöt on laskettu polttoainetietojen
perusteella.
Tavanomaiset päästöt veteen aiheutuu voimalai
-
toksen prosessijätevesistä, jotka syntyvät lähinnä
voimalaitosrakennuksien ja varastojen valvonta-alu
-
eilta tulevista vuoto-, vesitys-, huuhtelu- ja tyhjennys-
vesistä. Laitosyksiköiden prosessijätevesien määrä

3
vuonna 2024. Voimalai-
tosalueen talousjätevedet ohjataan nykyisin Rauman
kaupungin ja metsäteollisuuden jätevedenpuhdista
-
molle, joten niistä ei aiheudu kuormitusta Olkiluodon
läheiselle merialueelle.
Radioaktiivisia päästöjä mitataan STUKin hyväksymin
menetelmin ja päästöt perustuvat suoriin ja sään
-
nöllisiin mittauksiin. OL1:n, OL2:n ja OL3:n päästöt
ilmaan tapahtuvat kullakin laitosyksiköllä olevan
poistokaasupiipun kautta. Piipuissa on jatkuvatoi
-
miset aerosolien ja jodin näytteenkeruut. H-3- ja
C-14-päästöt määritetään kuivakerääjälaitteistojen
avulla. Tritium ja radiohiili kerätään laitteiston avulla
ilmasta molekyyliseulana toimivaan zeoliittiin, josta
nuklidit myöhemmin eluoidaan, saatetaan takaisin
liuosmuotoon ja mitataan. Jalokaasupäästöille on
jatkuvatoimiset säteilymittaukset.
OL1:n, OL2:n ja OL3:n päästöt veteen tapahtuvat
jaksoittaisesti laitosyksiköillä olevien jäähdytysveden
poistotunneleiden kautta. Mereen päästettävä
vesi sekoittuu poistokanavassa jäähdytysvesi-
virtaukseen. OL1- ja OL2 -laitosyksiköiden
ulospumppaussäiliöstä otetaan näytteet ennen
päästön aloittamista ja OL3-laitosyksiköllä näytteet
otetaan jätevesisäiliöstä ennen siirtoa ulospump
-
paussäiliöihin. Päästön aikana vedestä otetaan
kokoomanäyte ulospumppauslinjaan asennetulla
näytteenkeräysjärjestelmällä.
Gamma-aktiiviset päästönäytteet (jodi-, aerosoli-,
jalokaasu- ja päästövesinäytteet) analysoidaan
TVO:n radiokemian laboratoriossa gammaspektro-
metrejä käyttäen. Gamma-aktiiviset näytteet
analysoidaan sellaisenaan. H-3- ja C-14-kerääjien
adsorptioliuokset sekä H-3-päästövesinäytteet
mitataan nestetuikelaskurilla. Kaikki TVO:lla käytössä
olevat päästönäytteiden analyysimenetelmät on itse
validoitu. Kaikki raportoitavat päästöt määritetään
manuaalisten näytteenottojen perusteella. Laitoksilla
käytössä olevat jatkuvatoimiset säteilymittaukset
tukevat omalta osaltaan päästöjen monitorointia ja
muutosten havaitsemista.
Työkoneiden ja laitteiden rikkoutumisista öljyä päätyi
vuoden aikana maaperään yhteensä noin 231 litraa.
Vuotomäärän arviointi perustuu rikkoutuneiden
koneiden ja laitteiden öljylisäyksiin tai asiantuntija-
arvioon. Öljyt saatiin kokonaisuudessaan kerättyä
talteen ja pilaantunut maa-aines toimitettiin asian-
mukaiseen käsittelyyn.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
74
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe   Arvoketjun osa
VESI
Vedenkulutus
»
Laitosyksiköiden tuotantoprosessin vedenkulutus ja Olkiluodon
talousveden kulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Vedenkulutus arvoketjun alkupäässä
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Vedenotto
»
TVO:n toiminnassa tarvittava jäähdytysvesi
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Jätevesi-
päästöt
»
TVO:n toiminnassa syntyvät jätevesipäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupään jätevesipäästöt
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
E3 VESIVARAT JA MERTEN LUONNONVARAT
Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate
-
gian ja liiketoimintamallin kanssa
Vedenkulutus Olkiluodossa
Ydinvoimalaitos tarvitsee toimintaansa raakavettä.
Vedestä noin puolet käytetään talousvetenä ja puolet
prosessi-, palovesi- ja muussa käytössä. Olkiluodossa
on kaikki vedenkäsittelyssä tarvittavat laitokset eli
vesilaitos, suolanpoistolaitos ja laboratorio. Vesilaitok
-
sella käsitellään talous- ja prosessivesi. Prosessivesi
puhdistetaan ioninvaihto- ja käänteisosmoositeknii
-
koilla ja sitä kierrätetään ja puhdistetaan jatkuvasti.
Polttoainealtaiden vesi säilötään vuosihuoltojen
aikana varastoaltaisiin, joista se otetaan uudelleen
käyttöön. Veden kierrätys vähentää vuosittain
puhtaan prosessiveden tarvetta ja voimalaitokselta
poistuvan prosessijäteveden määrää noin 30 000 m
3
.
TVO ei toimi tai ota vettä käyttöönsä vesiriskialueilta
tai vesistressistä kärsiviltä alueilta. Veden riittävyys
on otettu huomioon jo voimalaitoksen suunnittelussa
ja luvissa. Voimalaitosalueella tarvittava makea
raakavesi otetaan Eurajoen alajuoksulta Tiironkosken
yläpuolelta sekä Lapinjoesta. Vuonna 2024 Eurajo
-
esta otettiin raakavettä 148 995 m
3
ja Lapinjoesta

3
. Määrät vaihtelevat vuosittain. Eurajoesta
otettu raakavesi pumpataan noin 9 kilometriä ja

Olkiluotoon Korvensuon altaalle. Korvensuolla vesi
käsitellään hiekkasuodattimessa ja johdetaan sen
jälkeen maarakenteiseen varastoaltaaseen, jonka

3
.
Vedenotto Olkiluodossa
Voimalaitosyksiköiden toiminta on riippuvaista jäähdy-
tysvedestä, koska ne käyttävät jäähdytysvettä turbii-
nilauhduttimien jäähdytykseen. Jäähdytysvesi otetaan
Olkiluodonveden rannasta laitosalueen eteläpuolelta.
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden käyttämän jäähdytys
-
veden määrä on noin 38 m
3
/s laitosyksikköä kohden.
OL3-laitosyksikön jäähdytysveden määrä on 57 m
3
/s,
joten voimalaitos käyttää merivettä jäähdytykseen
yhteensä noin 133 m
3
/s. Jäähdytysvesi lämpenee noin
10 °C laitosyksikön läpi kulkiessaan, jonka jälkeen se
johdetaan Iso Kaalonperän lahdelle purkutunneleita ja
poistokanavaa pitkin. Jäähdytysvesi kerrostuu laajalle
merialueelle pintakerrokseen, josta osa lämmöstä
siirtyy ilmaan. Säätilanteesta riippuen lämpötilan
nousua havaitaan noin 3–5 kilometrin etäisyydellä
jäähdytysveden purkupaikasta. Jäähdytysvesi ei ole
suorassa yhteydessä voimalaitoksen prosessivesien
kanssa ja sen laatu ei lämpötilan nousua lukuun
ottamatta muutu ydinvoimalaitoksen läpi virratessa.
Jäähdytysvesi aiheuttaa muutoksia jäätilanteeseen, sillä
jäähdytysveden purkualue pysyy sulana läpi talven.
Sulan ja heikon jääalueen koko vaihtelee talvesta riip
-
puen. Lähialueiden asukkaita varoitetaan sula-alueesta
lehti-ilmoituksilla ja jäävaroitustauluilla. Lämmin jääh
-
dytysvesi myös pidentää sulan merialueen kasvukautta
ja lisää sen biologista kokonaistuotantoa. Jäähdy
-
tysveden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen
käsitellään osiossa E4 Biologinen monimuotoisuus.
Jätevesipäästöt Olkiluodossa
Olkiluodon voimalaitoksen talousjätevedet on ohjattu
joulukuusta 2023 lähtien Rauman kaupungin ja
metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle, joka
purkaa jätevedet mereen Rauman edustalle. Jäteve
-
sien käsittely suuremmassa yksikössä mahdollistaa
jätevesien tehokkaamman puhdistamisen ja vähentää
niistä aiheutuvaa vesistökuormitusta. Vuonna 2024

3
.
Voimalaitoksella prosessijätevesiä syntyy lähinnä
voimalaitosrakennuksien ja varastojen valvon
-
ta-alueilta tulevista vuoto-, vesitys-, huuhtelu- ja
tyhjennysvesistä. Laitosyksiköiden prosessijätevesien

3
vuonna 2024.
Muita voimalaitosalueella syntyviä jätevesiä ovat
esimerkiksi raakaveden käsittelylaitoksen ja suolan
-
poistolaitoksen vedet sekä merivesipumppaamojen
ketjukorisuodattimien huuhteluvedet. Nämä vedet
johdetaan asianmukaisen käsittelyn jälkeen jääh
-
dytysveden mukana purkutunnelin kautta mereen.
Myös laitosalueen sade- ja hulevedet johdetaan
sadevesiviemäriverkkoa pitkin mereen. Mahdollisesti
öljyyntyvät sadevedet käsitellään öljynerottimissa
ennen viemäriverkkoon johtamista. Voimalaitoksen
jäähdytysvesikanavasta mitatun purkuveden hait
-
ta-ainepitoisuudet ovat erittäin alhaisia ja vastaavat
luontaisia taustapitoisuuksia.
Arvoketjun alkupään vedenkulutus ja
jätevesipäästöt
Kaivostoiminnassa kuten louhinnassa ja malmikiven
jauhatuksessa käytetään suuria määriä vettä. Suuren
vedenkulutuksen myötä kaivostoiminnan jätevesi
-
päästöt voivat olla merkittäviä. Vedenkulutusta on
mahdollista kohtuullistaa esimerkiksi teknisillä ratkai
-
suilla sekä kierrättämällä, eli vesi palautetaan puhdis-
tusprosessin kautta takaisin kiertoon. Myös suolan-
poistolaitosten avulla voidaan vähentää makean
veden kulutusta. Onnettomuuksien tai huonon
jätehallinnan vuoksi happamat kaivosvalumat, niihin
liuenneet haitta-aineet tai malmin rikastuksessa
käytettävät kemikaalit, kuten rikkihappo voivat vuotaa
vesistöihin aiheuttaen samentumista, happamoi
-
tumista tai suolaantumista pitkälläkin aikavälillä.
Jätealtaiden ja -kasojen pohja- ja patorakenteiden
tulee olla asianmukaiset ja niiden kuntoa valvotaan
tarkasti. TVO:n arvoketjun alkupään kielteisiä vaiku
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
75
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
tuksia ympäristölle pyritään vähentämään muun
muassa huolellisilla toimittajavalinnoilla ja edistämällä
kestäviä käytäntöjä yhteistyössä kumppaneiden
kanssa. TVO hankkii ydinpolttoaineen niin sanottua
hajautettua hankintaketjua käyttäen, eli eri hankin
-
tavaiheille tehdään erilliset sopimukset ja jokaiselle
vaiheelle on yleensä myös useampia toimittajia, joista
jokaisen tulee olla toimittaja-arvioinnin kautta TVO:n
hyväksymä. Hankintaketjusta kerrotaan lisää osiossa
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (ESRS 2
SBM-1). TVO:n strategiassa ja liiketoimintamallissa
huomioidaan arvoketjun ympäristöön kohdistuvia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Strategian
tavoitteena on, että TVO:lla on laadukkaat verkostot
ja vahva turvallisuusbrändi.
Toimintaperiaatteet (E3-1)
TVO on ottanut käyttöön vesivaroihin ja merien
kestävyyteen liittyviä toimintaperiaatteita ja
käytäntöjä. Vesivarojen hallintaan, mukaan lukien
vesivarojen käyttöön ja hankintaan, vedenkäsittelyyn,
veden pilaantumisen ehkäisyyn sekä veteen liittyvien
kysymysten huomioon ottaminen sähköntuotannon
suunnittelussa kohdistuu paljon sääntelyä, kuten
Suomen ydinenergialain, vesilain ja vesihuoltolain
vaatimuksia. TVO:n omaa toimintaa ei ole vesiriskialu
-
eilla tai huomattavasta vesistressistä kärsivillä alueilla.
Vedenkulutus Olkiluodossa
TVO:n veden käyttöön liittyvää toimintaa ohjaa
vesilaki (587/2011), jonka tavoitteena on edistää,
järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiym
-
päristön käyttöä niin, että se on yhteiskunnallisesti,
taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Lisäksi lain
tavoitteena on ehkäistä ja vähentää vedestä ja
vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja sekä
parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Lisäksi
TVO noudattaa vesihuoltolakia (119/2001), jonka
tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että
kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi
terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talous
-
vettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta
asianmukainen viemäröinti.
Vedenkulutukseen liittyviä lupia ovat ydinvoimalan
käyttölupa sekä vesilupa raakaveden ottamiselle.
Ydinvoimalan käyttöluvan myöntäminen edellyttää
käyttö- ja turvallisuusnäkökohtien lisäksi, että muun
muassa voimalaitoksen vaikutukset luontoympä
-
ristöön sekä jäähdytysvesiratkaisut on arvioitu.
Ydinlaitoksen käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta
ja käyttöluvan myöntämisen edellytykset esitetään
ydinenergialaissa (990/1987). Voimassa olevan vesi
-
luvan mukaan TVO voi ottaa raakavettä Olkiluodon
ydinvoimalaitoksen käyttöön Eurajoesta enintään
60 l/s vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 90
l/s noudattaen vesilain säännöksiä ja lupaehtoja.
Ydinvoimalan käyttöluvan ja vesiluvan raakaveden
ottoon liittyvien lupamääräyksien noudattamisesta
vastaa sähköntuotannon johtaja ja lupamääräyksien
käytännön toteuttamisesta ja seurannasta vesilai
-
toksen käyttöhenkilöstö.
TVO on laatinut vuodesta 2011 Water Safety Planin
(WSP). WSP on turvallisen talousveden takaamiseksi
sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johdolla laadittu
toimenpideohjelma. Ohjelman tarkoituksena on
tunnistaa koko vedentuotannon toimintaympäristöön
ja vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja hallita riskejä
talousveden laadun turvaamiseksi. WSP perustuu
World Health Organizationin (WHO) juomaveden
laatuperiaatteisiin.
Vedenotto Olkiluodossa
TVO noudattaa myös jäähdytysveden johtamisessa
vesilakia (587/2011). Myös ydinvoimalan käyttöluvan
edellytyksenä on, että jäähdytysvesiratkaisut on
arvioitu asianmukaisiksi.
TVO noudattaa vesitalous- ja ympäristöluvissa olevia
jäähdytysveden johtamista koskevia lupamääräyksiä.
Vesitalousluvan mukaan voimalaitokselle johdettava
jäähdytysvesimäärä saa olla enintään noin 140 m
3
/s
ja 4 415 milj. m
3
vuodessa. Olkiluodon ydinvoimalai-
toksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ympäristö-
luvan mukaisesti, joka sisältää myös jäähdytysvesien
määrän ja lämpötilan tarkkailun. Lupamääräyksen
mukaan meriveden lämpötila ei saa tavoitearvona
ylittää 30 °C liukuvana viikkokeskiarvona laskettuna
500 metrin päässä jäähdytysveden purkukanavasta.
Myös lämpökuormalle (maksimissaan 56,9 TWh) on
asetettu ympäristöluvassa raja-arvot. Vesistövai
-
kutusten ympäristöntarkkailuohjelmien käytännön
toteutuksesta vastaa TVO:n Työ- ja ympäristöturvalli
-
suuden osaamiskeskus.
TVO on sitoutunut konsernitason politiikkoihin kuulu
-
vissa ympäristö- ja energiatehokkuusperiaatteissa
vesivarojen kestävään käyttöön. Jäähdytysveden
aiheuttama lähialueen meriveden lämpeneminen on
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen merkittävin kielteinen
ympäristövaikutus. Jäähdytysveden laatu ei muutu
lämpötilan nousua lukuun ottamatta ydinvoimalai
-
toksen läpi virratessa. Lähialueen meriveden lämpö-
tilaa seurataan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
Jäähdytysveden lisäksi ydinvoimalaitos tarvitsee raaka
-
vettä tuotantoprosessissa. TVO:lla ei ole toimintaa
vesiriskialueilla. Ympäristö- ja energiatehokkuusperi
-
aatteet ovat TVO-konsernin hallituksen hyväksymät ja
johto vastaa niiden käytännön toteutuksesta.
Jätevesipäästöt Olkiluodossa
TVO noudattaa vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä.
TVO noudattaa vesihuoltolakia, jonka tavoitteena on
turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustan
-
nuksin on saatavissa myös terveyden- ja ympäristön-
suojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Voima-
laitoksella syntyvien jätevesien määrää minimoidaan
veden käytön suunnittelulla ja kierrätyksellä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 17. joulukuuta
2024 päätöksen Olkiluodon jätevedenpuhdis
-
tamon toiminnan lopettamisesta ja ympäristöluvan
muuttamisesta. Luvan mukaan talousjätevedet on
johdettava siirtoviemäriä pitkin Eurajoen ja Rauman
metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle Eura
-
joen kunnan kanssa tehtyä sopimusta noudattaen.
Jätevedet on esikäsiteltävä, mikäli niistä aiheutuu
haittaa viemäriverkoston tai puhdistamon toiminnalle.
Lisäksi Jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyneiden
laitteiden, rakenteiden ja putkistojen purkaminen on
tehtävä 31. joulukuuta 2030 mennessä.
Arvoketjun alkupään vedenkulutus ja
jätevesipäästöt
TVO edellyttää Toimintaohjeessaan toimittajille, että
sen toimittajat pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin
suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, pitämään
toimintansa ympäristövaikutuksen mahdollisimman
pienenä, mukaan lukien vedenkulutuksen, sekä
noudattamaan kaikkia voimassa olevia ympäristö
-
lakeja ja -säädöksiä. Toimittajan pitää valvoa, hallita
ja käsitellä sen toiminnan tuottamia jätteitä mukaan
lukien jätevesiä sekä pyrkiä mahdollisuuksiensa
mukaan pienentämään niiden määrää. TVO:n
Toimintaohje toimittajille avataan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Toimenpiteet (E3-2)
Vedenkulutus Olkiluodossa
Voimassa olevan vesiluvan mukaan TVO voi ottaa
raakavettä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käyttöön
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
76
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Eurajoesta enintään 60 l/s vuosikeskiarvona lasket-
tuna ja enintään 90 l/s noudattaen vesilain sään-
nöksiä ja lupaehtoja. Vesiluvan määrittelemiä rajoja ei
ylitetty vuonna 2024.
Laitosyksiköiden polttoainealtaiden vesi säilö
-
tään vuosihuoltojen aikana varastoaltaisiin, joista
se otetaan uudelleen käyttöön. Veden kierrätys
vähentää vuosittain puhtaan prosessiveden tarvetta
ja voimalaitokselta poistuvan prosessijäteveden
määrää noin 30 000 m
3
.
Vedenotto Olkiluodossa
Jäähdytysvesien ympäristövaikutuksiin voidaan
vaikuttaa lähinnä otto- ja purkurakenteiden tarkoituk
-
senmukaisella suunnittelulla. Laitosyksiköiden otto- ja
purkupaikat on sijoitettu siten, että lämpimän veden
jälleenkierto jää vähäiseksi ja purkuveden lämpötila
pysyy mahdollisimman alhaisena. Purkuvirtaus
ohjataan siten, että lämmennyt vesi sekoittuu tehok
-
kaasti ympäröiviin vesimassoihin. Rakenteet pidetään
käyttökunnossa säännöllisillä huoltotoimenpiteillä.
Jäähdytysveden vaikutusten tarkkailutulokset rapor
-
toidaan tarkkailukerroittain sekä vuosiraporttina
viranomaisille. Jäähdytysveden määrälle (maksimis
-
saan 4 415 milj. m
3
) tai lämpökuormalle (maksimis-
saan 56,9 TWh) ympäristöluvassa asetettuja raja-ar-
voja ei ylitetty vuonna 2024.
Jätevesipäästöt Olkiluodossa
Olkiluodon yhdyskuntajätevedet on johdettu joulu-
kuusta 2023 alkaen siirtoviemäriä pitkin Raumalle
käsiteltäväksi. TVO vastaa siirtoviemärin ylläpidosta
ja pumppaamoista valmistajan huolto-ohjeiden
mukaisesti. TVO on toteuttanut jätevesijärjestelmään
säännöllisesti tarkastuskierroksia voimalaitoksen
käyttöhenkilöstön toimesta.
Häiriö- ja poikkeustilanteita varten on varauduttu
ennakolta. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiri
-
öitä, ryhdytään viivytyksettä toimenpiteisiin päästöjen
ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumi
-
seksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet
saatetaan normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se
teknisesti on mahdollista. Poikkeuksellisista tilanteista,
kuten tavanomaista suurempia päästöjä aiheuttavista
häiriötilanteista ja vahingoista, joista saattaa aiheutua
vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, ilmoi
-
tetaan viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille.
Vuonna 2024 ei esiintynyt häiriö- tai poikkeustilanteita.
Olkiluodon jätevedenpuhdistamon kemiallinen
puhdistus pidetään toimintavalmiudessa siirtolin
-
japumppaamoiden kahden vuoden takuuajan, joka
päättyy syyskuussa 2025. Tulevina raportointikausina
tullaan laatimaan suunnitelma Olkiluodon jäteveden
-
puhdistamon vaiheittaiselle purkamiselle ympäristö-
luvan lupamääräysten mukaisesti.
Arvoketjun alkupään vedenkulutus ja jätevesipäästöt
TVO edellyttää Toimintaohjeessaan toimittajille, että
sen toimittajat pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin
suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, pitämään
toimintansa ympäristövaikutuksen mahdollisimman
pienenä sekä noudattamaan kaikkia voimassa olevia
ympäristölakeja ja -säädöksiä. Mahdollisia keinoja ovat
ympäristövaikutusten tarkka arviointi, ennallistamis
-
suunnitelmiin panostaminen sekä päästöjen tekniset
hallintakeinot. Toimittajien toimintatapoja ja toimin
-
taympäristöä seurataan aktiivisesti toimittaja-arvioin-
neissa. TVO antaa palautetta arviointiensa perusteella
ja tarvittaessa asettaa vaatimuksia poikkeamien
korjaamiseen. Toimintaohje toimittajille avataan
tarkemmin osiossa Yrityskulttuuri (G1-1) ja toimit
-
taja-arviointimenettelystä kerrotaan lisää osiossa
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
Tavoitteet (E3-3)
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 
Jäähdytysveden
aiheuttama
lämpökuorma
maksimissaan
56,9 TWh.
< 56,9 TWh 42,0 TWh
TVO on asettanut tavoitteeksi, että jäähdytysveden
aiheuttama lämpökuorma on maksimissaan 56,9
TWh vuosittain. Tavoitearvo perustuu ympäristölu
-
pamääräyksessä annettuun raja-arvoon. Tavoite on
jatkuva ja se raportoidaan vuosittain. Jäähdytysveden
aiheuttama läheisten merialueiden lämpeneminen on
voimalaitostoiminnan merkittävin kielteinen ympä
-
ristövaikutus, jolloin raja-arvon alittamisen osalta
katsotaan, ettei jäähdytysvesi aiheuta ympäristölle
merkittävää haittaa. Vuonna 2024 jäähdytysveden
aiheuttama lämpökuorma oli 42,0 TWh, eli tavoite
alittui. Lämpökuorma lasketaan laitosyksiköiden reak
-
torin lämpötehon ja tuottaman sähkön erotuksena.
Tiedot perustuvat suoriin mittauksiin.
Voimalaitostoimintaa ei ole vesiriskialueilla, eikä TVO
ole asettanut tavoitteita liittyen merten luonnonva
-
roihin tai vedenkulutuksen vähentämiseen.
TVO ei ole asettanut arvoketjun alkupään olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä
ESRS-standardien mukaisia tavoitteita. Arvoketjun
alkupään olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyä toimintaperiaatteita ja toimien
vaikuttavuutta seurataan toimittaja-arvioinneilla,
joihin liittyen tavoitteena on, että kaikki TVO:n
kaupalliset yhteistyökumppanit on tunnistettu ja
arvioitu ohjeiden mukaisesti. Toimittaja-arvioista on
raportoitu osiossa Suhteet tavaran- ja palveluntoi
-
mittajiin (G1-2).
Vedenkulutus (E3-4)
Vedenkulutus
m
2024
Kokonaisvedenkulutus 
Suolavapaa prosessivesi 88 043
Talousvesi 77 175
Vedenotto
m
2024
Kokonaisvedenotto 
Raakavesi 223 985
Jäähdytysvesi 3 571 892 640
Veden poisjohtaminen
m
2024
Jätevesi 123 634
Prosessijätevesi 35 400
Talousjätevesi 88 234
Jäähdytysvesi 3 571 892 640
Kierrätetty ja varastoitu vesi
m
2024
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä
30 000
Varastoidun veden kokonaismäärä 199 695
Varastoidun veden kokonaismäärässä
tapahtuneet muutokset
- 49 060
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
77
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Kokonaisvedenkulutuksen, sisältäen suolavapaan
prosessiveden ja talousveden, tiedot perustuvat
suoriin mittauksiin. Kokonaiskulutuksen vesimäärät
sisältävät myös yhteisyritys Posivan vedenkulu
-
tuksen, koska TVO valmistaa myös Posivan talous-
veden (vuonna 2024 yhteensä 1719 m
3
) sekä suola-
vapaan prosessiveden (vuonna 2024 noin 860 m
3
),
joka toimitetaan säiliöautolla tarpeen mukaan. Posi
-
valle toimitetun talousveden määrä perustuu suoraan
mittaukseen ja suolavapaan prosessiveden määrä
on arvioitu kuljetussäiliön tilavuudella (noin 10 m
3
) ja
toimitusmäärillä.
Raakavedenoton ja jätevesien poisjohtamisen tiedot
perustuvat suoriin mittauksiin. Jätevesimäärä sisältää
myös TVO:n prosessiveden ja talousveden lisäksi
myös Posivan jäteveden. TVO:n toiminnan jäähdytys
-
veden otto ja poisjohtaminen määritetään laskennal-
lisesti tuotantotietojen perusteella ja mittausmene-
telmät ovat viranomaisten hyväksymiä.
Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi sisältää arvion
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden prosessiveden kier
-
rätyksestä. Polttoainealtaiden vesi säilötään vuosi-
huoltojen aikana varastoaltaisiin, joista se otetaan
uudelleen käyttöön. OL3-laitosyksikön kierrätetyn
prosessiveden määrä on arvion ulkopuolella ja tietoa
tullaan tarkentamaan tulevina raportointikausina.
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden määrän
arviointi perustuu OL1 ja OL2 varastointialtaiden
tilavuuteen, mikä on noin 30 000 m
3
.
Varastoitu vesi sisältää arvion Korvensuon raakave
-
sialtaan, talousvettä varastoivien puhdasvesialtaiden
sekä laitosyksiköiden prosessivesisäiliöiden veden
määristä. Raakavesialtaan, puhdasvesialtaiden
ja prosessivesialtaiden veden määrät on arvioitu
altaiden tilavuuksien ja pintamittausten sekä asian
-
tuntija-arvioihin perustuen. Raakavesialtaan tilavuus
on noin 140 000 m
3
, josta voidaan arvioida altaan
sisältävän keskimäärin noin 120 000 m
3
vettä. Varas-
toidun veden määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi
muun muassa vuodenaikojen, pumppausajankohtien,
vuosihuoltojen ja vedenlaadun mukaan. Raakave
-
sialtaan vesimäärään vaikuttaa olennaisesti myös
ympäristöolosuhteet, kuten vesisade sekä haihtu
-
minen ilmaan. Kaksi puhdasvesiallasta varastoivat
keskimäärin yhteensä noin 4 200 m
3
vettä, koska
molemmissa altaissa tulee viranomaisvaatimusten
mukaisesti olla vähintään 2 000 m
3
vettä myös
palovesikäytössä per allas. Laitosyksiköiden proses
-
sivesisäiliöiden arvioidaan sisältävän noin 3 000 m
3
(OL1 ja OL2 yhteensä) ja 2 000 m
3
(OL3) vettä.
Varastoidun veden kokonaismäärässä tapahtunutta
muutosta kuvaava luku on saatu vertaamalla raaka
-
vesialtaan vesimäärää vuoden 2023 ja 2024 välillä,
kun oletetaan, että normaalissa toiminnassa puhdas
-
vesialtaiden ja prosessivesisäiliöiden vesimäärät
pysyvät samana.
Vedenlaatua kuvaavista fysikaalis-kemiallisista
mittauksista kerrotaan tarkemmin osiossa Biologi
-
sessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
(E4-5).
TVO-konsernin vesi-intensiteettiä kuvaava suhdeluku
(oman toiminnan vedenkulutus m
3
/ liikevaihto M€)
on 181,23. Liikevaihtona on käytetty TVO-konsernin
(TVO + TVONS) vuoden 2024 liikevaihtoa 897,41
miljoonaa euroa. Oman toiminnan vedenkulutus
sisältää TVO:n suolavapaan prosessiveden ja talous
-
veden kulutuksen, eli kokonaisvedenkulutuksesta
on vähennetty Posivan käyttöön valmistetun talous
-
veden ja suolavapaan prosessiveden osuudet.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
78
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA
EKOSYSTEEMIT
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuo
-
toisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strate-
giassa ja liiketoimintamallissa (E4-1)
TVO ei ole laatinut biologista monimuotoisuutta
koskevaa siirtymäsuunnitelmaa. TVO:n toiminnassa
on tunnistettu biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvistä fyysisistä riskeistä vieraslajien kotoperäi
-
sille lajeille aiheuttama mahdollinen uhka ja riski on
tunnistettu ympäristövaikutusten arvioinnissa. Riski
ei ole olennainen TVO:n toiminnalle. Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä
siirtymäriskejä tai mahdollisuuksia ei ole tunnistettu.
Resilienssianalyysejä ei ole toteutettu.
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät olen-
naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoiminta
-
mallin kanssa (E4.SBM-3)
TVO:n oman toiminnan suoria biodiversiteettivai-
kutuksia on vain Olkiluodon saarella ja sen lähialu-
eilla. Olkiluodon saaren edustan luoteispuolella on
saaristo- ja ulappa-alueita, joilla on yhtäaikaisesti
useita suojelu- tai rauhoitusperusteita, kuten Rauman
saariston SAC-alue (Special Areas of Conservation),
Selkämeren kansallispuisto, Rauman-Luvian IBA-alue
(Important Bird and Biodiversity Areas), Rauman-Lu
-
vian-Porin FINIBA-alue (Suomen tärkeät lintualueet),
Laukkarin luonnonsuojelualue sekä Raumanmeren
luonto- ja retkeilyalue. Laitosalueesta noin kilometrin
verran kaakkoon sijaitsee lähin Natura-alue. Ulko
-
saariston niityt ovat merkittäviä sekä maisema- että
luontoarvoiltaan. Alue on arvokas kokonaisuus
saaristomaisemaa, linnustoa ja kasvillisuutta, ja
alueella esiintyy monia valtakunnallisesti uhanalaisia
lajeja. Olkiluodon saaren maa-alueille sijoittuvat
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe   Arvoketjun osa
BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN VÄHENEMISEN SUORAT VAIKUTUSTEKIJÄT
Ilmaston-
muutos
»
Tuottamalla hiilineutraalia sähköä TVO turvaa ja ylläpitää luonnon
monimuotoisuutta
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Maankäytön
muutokset,
makean veden
ja merten
käytön
muutokset
»
Energiantuotannon keskittäminen pienelle alueelle minimoi
ympäristövaikutukset ja mahdollistaa luonnontilaisten alueiden
säilyttämisen muualla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Luonnon-
varojen suora
hyödyntäminen
»
Ydinpolttoaineen valmistuksen vaatimat raaka-aineet
»
Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen vaatimat raaka-aineet
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
käytetyn
polttoaineen
loppusijoitus)
Pilaantuminen
»
Mahdollisen vakavan onnettomuustilanteen aiheuttamat
radioaktiiviset päästöt ympäristöön ja vaikutukset eliöstöön
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
VAIKUTUKSET LAJIEN TILAAN
Lajin
populaation
koko
»
Olkiluodon lähialueen meriveden paikallisen lämpenemisen
aiheuttamat vaikutukset lajien tilaan
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Kaivostoiminnan, erityisesti avolouhosten, mahdolliset
vaikutukset lajien tilaan
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
VAIKUTUKSET EKOSYSTEEMIEN LAAJUUTEEN
Ympäristön
tilan
heikkeneminen
»
Olkiluodon lähialueen meriveden paikallisen lämpenemisen
aiheuttamat vaikutukset meriekosysteemin tilaan
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Kaivostoiminnan, erityisesti avolouhosten, mahdolliset
vaikutukset ekosysteemien laajuteen ja tilaan
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
VAIKUTUKSET EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN JA RIIPPUVUUDET NIISTÄ
Vaikutukset
ekosysteemi-
palveluihin ja
riippuvuudet
niistä
»
Olkiluodon lähialueen meriveden paikallisen lämpenemisen
aiheuttamat vaikutukset ekosysteemipalveluihin
»
TVO:n toiminnan vaikutukset kalatalouteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Kaivostoiminnan, erityisesti avolouhosten, mahdolliset
vaikutukset ekosysteemipalveluihin
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
vaikutusalueet ovat pitkälti ihmistoiminnan vaiku-
tuksen piirissä, eikä niille sijoitu uhanalaisia lajeja,
luontodirektiivin liitteen IV lajeja tai muita huomionar
-
voisia lajeja.
TVO:n merkittävimmät kielteiset biodiversiteettivai
-
kutukset ovat jäähdytysveden aiheuttama lähialueen
meriveden lämpeneminen ja sen seurauksena vaiku
-
tukset lajien tilaan ja ekosysteemipalveluihin. Lämmin
jäähdytysvesi pidentää sulan merialueen kasvukautta
ja lisää sen biologista kokonaistuotantoa.
Jäähdytysvesi lämpenee noin 10 °C laitoksen läpi
kulkiessaan, jonka jälkeen se sekoittuu merive
-
teen. Jäähdytysvesi kerrostuu laajalle merialueelle
pintakerrokseen, josta osa lämmöstä siirtyy ilmaan.
Säätilanteesta riippuen lämpötilan nousua havaitaan
noin 3–5 kilometrin etäisyydellä jäähdytysveden
purkupaikasta. Meriveden lämpötilaa seurataan
ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Lämpötilan
-
nousun suoria ja välillisiä vaikutuksia voi kohdistua
vedenalaisiin luontotyyppeihin, joihin kuuluvat
rannikon laguunit ja riutat. Lisäksi välillisiä vaikutuksia
voi kohdistua rantavalleihin ja merenrantaniittyihin
jääolosuhteiden muutosten kautta. Vuonna 2024
valmistuneen Natura-tarvehankinnan mukaan TVO:n
jäähdytysveden lämpökuormituksella ei kuitenkaan
ole vaikutusta Rauman saariston Natura-alueen
rakkohauruesiintymiin, sillä lämpökuormituksen
vaikutusalue ei nykytilassa ulotu Natura-alueelle.
Lisäksi ympäristöviranomainen on todennut aiempien
selvitysten perusteella, että jäähdytysvesien mukana
merialueelle kulkeutuvan lämpökuorman vaikutus
Rauman saariston Natura-alueisiin ei todennäköi
-
sesti merkittävästi heikennä niiden luonnonarvoja.
Muiden suojelualueiden osalta ei ole tiedossa, että
voimalaitoksen toiminta vaikuttaisi niihin. TVO toimii
viranomaismääräysten ja kaavoitusten mukaisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
79
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vakavalla reaktorionnettomuudella tarkoitetaan
onnettomuutta, jossa reaktorissa oleva polttoaine
vaurioituu merkittävästi. Onnettomuustilanteen
radioaktiivisten päästöjen vaikutukset ympäristöön
ja eliöstöön voivat olla merkittävät ja laaja-alaiset,
mutta vaikutus biodiversiteettiin on välillinen. Ioni
-
soiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää.
Soluvaurion kannalta merkitystä on sillä, saadaanko
säteilyannos pitkän vai lyhyen ajan kuluessa. Onnet
-
tomuudesta peräisin olevien ilmassa kulkeutuneiden
radioaktiivisten hiukkasten laskeutumista päästöpil
-
vestä maahan tai veteen voi tapahtua sekä paino-
voiman (kuivalaskeuma) että sateen (märkälaskeuma)
aiheuttamana. Laskeuma voi jäädä maan pinnalle ja
aiheuttaa säteilyannosta suoran säteilyn kautta tai
se voi kulkeutua maaperässä syvemmälle ja siirtyä
kokonaan tai osittain monimutkaisten mekanismien
kautta kasveihin, sieniin ja eläimiin. Radioaktiivisuus
voi kulkeutua myös ihmiseen ravinnon kautta. Lisäksi
on mahdollista, että maan pinnalta laskeuma päätyy
esimerkiksi tuulen vaikutuksesta takaisin ilmaan.
Vesistöissä osa laskeumasta sekoittuu veteen ja osa
sedimentoituu pohjalle, josta se voi myös sekoittua
uudelleen veteen virtausten vaikutuksesta. Onnet
-
tomuustilanne on kuitenkin hyvin epätodennäköinen
TVO:n toimillaan varmistaman ydinturvallisuuden
johdosta. Laitosyksiköt on varustettu vakavan
reaktorionnettomuuden hallintaan tarkoitetuilla
järjestelmillä, joilla huolehditaan, että voimalaitokselta
ei vapaudu radioaktiivisia aineita siinä määrin, että
niistä aiheutuisi suurta vaaraa ihmisille, ympäristölle
tai omaisuudelle.
TVO:n omassa toiminnassa ei ole olennaisia kielteisiä
vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön heikkene
-
miseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen.
TVO:n energiantuotanto on keskitetty pienelle
alueelle, mikä mahdollistaa luonnontilaisten alueiden
säilyttämisen muualla. TVO:lla voi olla paikallisesti
myönteisiä vaikutuksia Olkiluodon saarella havait
-
tujen rauhoitettujen lajien, kuten valkolehdokin
elinvoimaisuuteen. Alueiden, joissa kasvaa suojeltuja
tai vaarantuneita kasveja, käyttöä rajoitetaan tai
jätetään esimerkiksi hoitotoimenpiteenä alueet
niittämättä. TVO:lla ei ole toimintaa, joka vaikuttaa
uhanalaisiin lajeihin.
TVO:n arvoketjun alkupäässä olennaiset kielteiset
vaikutukset ovat välillisiä arvoketjun toimijoiden,
kuten kaivosten tai polttoaineen tuotantolaitosten
toiminnan kautta. Kielteisiä biodiversiteettivaiku
-
tuksia voivat aiheuttaa erityisesti avolouhokset.
Avolouhokset vaativat suuria maa-alueita, mikä
voi vaikuttaa elinympäristöihin muun muassa
vaikeuttamalla eläinten liikkumista ja lisäämällä
populaatioiden eristyneisyyttä. Melu ja tärinä voivat
ajaa eläimiä pois alueelta. Louhostoiminta saattaa
aiheuttaa vedenkierron häiriöitä vähentäen paikal
-
listen vesiekosysteemien biodiversiteettiä. Maaperän
pintakerroksen muutokset voivat aiheuttaa maaperän
köyhtymistä, johtaa eroosioon ja vaikuttaa haitallisesti
alueen maaperän organismeihin. Vaikka alue ennal
-
listettaisiin louhostoiminnan päättymisen jälkeen,
biodiversiteetin palautuminen voi kestää vuosikym
-
meniä. Yli puolet raakauraanista tuotetaan nykyään
liuosuuttomenetelmällä (in-situ recovery, ISR) jonka
ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienempiä
kuin maanalaisissa kaivoksissa ja avolouhoksissa.
Toimintaperiaatteet (E4-2)
TVO on ottanut käyttöön biologista monimuotoi-
suutta ja ekosysteemien suojelua, maankäyttöä,
meriin liittyviä sekä metsäkatoon puuttumista
koskevia toimintaperiaatteita. TVO noudattaa ympä
-
ristölainsäädäntöä, sekä kaavoitukseen ja maankäyt-
töön liittyvää sääntelyä.
Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) edellytetään,
että toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimin
-
tansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä
ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten
vähentämismahdollisuuksista. Ydinvoimalaitoksen
toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen
ympäristöluvan, jossa määriteltyjen lupamääräyksien
mukaan toiminnasta ei saa aiheutua muun muassa
haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen
käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista,
ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kult
-
tuuriarvojen vähentymistä tai ympäristön yleiseen
virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. TVO
toimii yhtiölle asetettujen lupamääräysten mukaisesti.
Lakia YVA-menettelystä (252/2017) sovelletaan
hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä
haitallisia ympäristövaikutuksia, mukaan lukien
vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen. Ydine
-
nergiaan liittyvät hankkeet kuuluvat pääsääntöisesti
YVA-menettelyn piiriin. YVA-menettelyn tarkoituk
-
sena on varmistaa, että suunnitteilla olevan hankkeen
merkittävät ympäristövaikutukset selvitetään riittä
-
vällä tarkkuudella ja sen tavoitteena on tuottaa tietoa
hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi,
mutta myös lisätä tiedonsaantia ja osallistumismah
-
dollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheeseen eri
osapuolille, kuten paikallisyhteisöille.
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat
vaikutustekijät
TVO:n sähköntuotannon myönteiset vaikutukset
biologiseen monimuotoisuuteen
Tuottamalla päästötöntä sähköä TVO turvaa ja
ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, jolloin TVO:n
myönteinen vaikutus biodiversiteettiin on välillinen.
TVO:n ympäristö- ja energiatehokkuusperiaatteiden
mukaan TVO huomioi Olkiluodon alueen kehittä
-
misessä ja toiminnan laajentamisessa ympäristön
kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden.
Olkiluodon saarta ja ympäröivää merialuetta pyritään
suojelemaan huomioimalla paikallisekosysteemit ja
lajit. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevat toiminta
-
periaatteet on avattu osiossa Toimintaperiaatteet
(E1-2).
Energiantuotanto on keskitetty pienelle alueelle Olki
-
luodossa, mikä mahdollistaa luonnontilaisten alueiden
säilymisen muualla. TVO:n maankäyttöä ohjaa muun
muassa lainsäädäntö, kaavoitus ja ympäristöturval
-
lisuuden yleisohjeet. TVO on asettanut tehokkaalle
maankäytölle myös tavoitteen, että tuotetun sähkön
määrä suhteessa rakennetun alueen pinta-alaan on
vuosittain yli 15 TWh/km
2
.
Maankäyttöä ohjataan lainsäädännön lisäksi kaavoi
-
tuksella sekä Olkiluodon alue- ja maankäyttöä
koskevilla sisäisillä ohjeilla. Myös Olkiluodon infraa
koskevaa yleistä pitkän aikavälin suunnitelmaa
päivitetään säännöllisesti.
Luonnonvarojen suora hyödyntäminen
Toimittajille suunnatussa toimintaohjeessa TVO
edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kaikin kohtuul
-
lisin keinoin suojelemaan luonnon monimuotoisuutta,
pitämään toimintansa ympäristövaikutuksen
mahdollisimman pienenä sekä noudattamaan kaikkia
voimassa olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä.
Mahdollisia keinoja ovat ympäristövaikutusten tarkka
arviointi, päästöjen tekniset hallintakeinot sekä
ennallistamissuunnitelmiin panostaminen. Toiminta
-
ohje toimittajille on TVO:n hallituksen hyväksymä ja
on avattu tarkemmin osiossa Yrityskulttuuri (G1-1).
Ydinpolttoainehankinnasta vastaa Sähköntuotan
-
to-liiketoiminnan Polttoaine-yksikkö.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
80
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Toimittajien toimintatapoja ja toimintaympäristöä
seurataan aktiivisesti toimittaja-arvioinneissa. TVO
antaa palautetta arviointiensa perusteella, tarvit
-
taessa asettaa vaatimuksia poikkeamien korjaami-
seen ja seuraa korjaavien toimenpiteiden vaikutta-
vuutta mahdollisten uudelleenarviointien yhteydessä.
Toimittaja-arviointiprosessi on kuvattu tarkemmin
osiossa Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin
(G1-2).
TVO käy itse neuvottelut ja tekee hankintasopi
-
mukset toimittajien kanssa polttoaineen tuotan-
toketjun jokaisessa vaiheessa. Uraaniin kohdistuu
tiukka viranomaisvalvonta, jolla taataan sen pysy
-
minen rauhanomaisessa käytössä ja kaikki toimi-
tukset suunnitellaan tarkkaan. Jäljitettävyys pidetään
korkealla tasolla.
Pilaantuminen
Onnettomuustilanteen biodiversiteettivaikutukset
ovat välilliset ja vaikutusten ehkäisyä ja hallintaa
koskevat samat toimintaperiaatteet kuin onnetto
-
muuksien välttämiseen, jotka avataan tarkemmin
osiossa Toimintaperiaatteet (E2-1) ja Ydinturval
-
lisuus. Ydinturvallisuuden perusperiaate on, että
radioaktiiviset aineet eivät saa päästä ympäristöön.
Päästöjen estämiseksi turvallisuus varmistetaan
moninkertaisesti. Laitosyksiköt on varustettu monin
-
kertaisilla ja eri periaatteilla toimivilla turvallisuusjär-
jestelmillä, joiden avulla häiriötilanteet havaitaan ja
saadaan nopeasti hallintaan. Perustana on monita
-
soinen syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu. Kaikki
turvallisuuden kannalta merkitykselliset toiminnot
varmistetaan useilla rinnakkaisilla järjestelmillä ja
laitteilla, ja kaikkien laitteiden ja toimintojen suun
-
nittelussa sovelletaan korkeita laatuvaatimuksia ja
riittäviä turvallisuusmarginaaleja.
Vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen
sekä ekosysteemipalveluihin Olkiluodossa
Jäähdytysveden aiheuttamalla lähialueen merivesien
lämpenemisellä on vaikutuksia merivesien lajien
tilaan, meriekosysteemin tilaan ja sen ekosysteemi
-
palveluihin. TVO on sitoutunut ympäristö- ja ener-
giatehokkuusperiaatteiden mukaisesti minimoimaan
voimalaitostoiminnasta aiheutuvat haitalliset vaiku
-
tukset sähköntuotannon kaikissa vaiheissa.
Jäähdytysveden aiheuttama meriveden lämpe
-
neminen on otettu huomioon jo laitosyksiköiden
suunnitteluvaiheessa ja meriveden lämpötilaa
seurataan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
Lupamääräyksenä on, ettei meriveden lämpötila saa
tavoitearvona ylittää 30 °C liukuvana viikkokeskiar
-
vona laskettuna 500 metrin päässä jäähdytysveden
purkukanavasta. Myös jäähdytysveden määrälle
(maksimissaan 4 415 milj. m
3
) ja lämpökuormalle
(maksimissaan 56,9 TWh) on asetettu ympäristölu
-
vassa raja-arvot. Raja-arvot on asetettu siten, ettei
voimalaitoksen toiminnasta muodostu merialueelle
merkittävää haittaa.
Vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen
sekä ekosysteemipalveluihin arvoketjun alkupäässä
Toimittajille suunnatussa toimintaohjeessa TVO
edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kaikin
kohtuullisin keinoin suojelemaan luonnon moni
-
muotoisuutta, pitämään toimintansa ympäristövai-
kutuksen mahdollisimman pienenä sekä noudat-
tamaan kaikkia voimassa olevia ympäristölakeja
ja -säädöksiä. Toimintaohje toimittajille on TVO:n
hallituksen hyväksymä ja se on avattu tarkemmin
osiossa Yrityskulttuuri (G1-1). Ydinpolttoaine
-
hankinnasta vastaa Sähköntuotanto-liiketoiminnan
Polttoaine-yksikkö.
Toimenpiteet (E4-3)
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat
vaikutustekijät
TVO:n sähköntuotannon myönteiset vaikutukset
biologiseen monimuotoisuuteen
TVO:n vaikutus biologisen monimuotoisuuden edistä-
miseen on välillinen tuottamalla päästötöntä sähköä.
Ilmastonmuutoksen hillintää koskevat samat toimet,
jotka on avattu osiosssa Toimenpiteet (E1-2).
Olkiluodon saaren pinta-ala on noin 900 hehtaaria,
josta ydinvoimaa ja loppusijoitusta varten rakennettu
alue oli vuonna 2024 noin 170 hehtaaria. Rakennettu
pinta-ala on pysynyt samana verrattuna vuoteen
2023. TVO:lla on omistuksessa myös luonnonsuo
-
jeluun suuntautuneita alueita, kuten 5,5 hehtaarin
alue Iso-Susikarin saarelta. Raportointivuonna 2024
Iso-Susikarin saaressa toteutettiin perinnebio
-
toopin hoitoa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa
lampaiden laidunnuksella.
TVO aloitti Olkiluodon saaren luonnon monimuo
-
toisuutta koskevan selvityksen keväällä 2024. TVO
toteuttaa biodiversiteettiselvityksen vapaaehtoisesti,
koska se on keskeinen osa Olkiluodon ympäristö
-
tavoitteita ja luonnontilan seurantaa. Selvityksessä
kartoitetaan monipuolisesti Olkiluodon saaren
eliöstöä, kuten kasvillisuutta, saaren erilaisia luon
-
totyyppejä, lahopuustoa, nisäkkäitä, linnustoa ja
perhosia. Selvitykseen vaadittavat kenttätyöt toteu
-
tettiin vuoden 2024 aikana ja selvityksen tuloksista
raportoidaan vuonna 2025.
Luonnonvarojen suora hyödyntäminen
TVO edellyttää Toimintaohjeessaan toimittajille, että
sen toimittajat pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin
suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, pitämään
toimintansa ympäristövaikutuksen mahdollisimman
pienenä sekä noudattamaan kaikkia voimassa olevia
ympäristölakeja ja -säädöksiä. Mahdollisia keinoja
ovat ympäristövaikutusten tarkka arviointi, päästöjen
tekniset hallintakeinot sekä ennallistamissuunnitelmiin
panostaminen. Kaikki TVO:n ydinpolttoainehankin
-
taketjuun kuuluvat toimittajat arvioidaan 3–5 vuoden
välein toimittajasta ja edellisestä arviosta riippuen.
Arvioinnit suunnitellaan toimittajan ja sen erityispiir
-
teiden mukaisesti. Toimittaja-arviointiraportteihin,
jotka toimitetaan myös toimittajille, kirjataan myön
-
teiset ja kielteiset havainnot sekä mahdolliset havaitut
kehityskohteet tai poikkeamat ja niihin edellytetään
kirjallista vastausta toimittajalta. Yhteydenpito
toimittajaan on jatkuvaa ja kehitystä seurataan
valmistusvalvontakäyntien ja uudelleen arviointien
yhteydessä. Kielteisiin havaintoihin pyritään puuttu
-
maan yhteistyössä toimittajan kanssa. Mikäli puutteet
ovat toistuvia ja merkittäviä eikä myönteistä kehitystä
ole havaittavissa, voidaan toimittaja asettaa hankin
-
takieltoon, kunnes tilanne on selvitetty. Toimittaja-ar-
viointimenettelystä kerrotaan lisää osiossa Suhteet
tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
Pilaantuminen
Onnettomuustilanteen biodiversiteettivaikutukset
ovat välilliset ja vaikutusten ehkäisyä ja hallintaa
koskevat samat toimet kuin onnettomuuksien
välttämiseen, joita on avattu tarkemmin osioissa
Toimenpiteet (E2-2) ja Ydinturvallisuus. Vakava
reaktorionnettomuus on ydinvoimalaitoksella erittäin
epätodennäköinen äärimmäinen tapahtuma, johon
laitoksen suunnittelussa ja toiminnassa on myös
varauduttu. Erittäin epätodennäköinen vakava
reaktorionnettomuus aiheuttaisi muun muassa
rakennetun ympäristön dekontaminointia, luonnon
-
tilaisten alueiden virkistyskäytön rajoittamista sekä
saastuneella alueella asuvien ihmisten säännöllistä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
81
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
mittaamista ja tarvittaessa dekontaminointitoimen-
piteitä sekä alueiden käytön rajoittamista myös
laajemmalla toimintasäteellä. Viranomaisten toimesta
asetettaisiin rajoituksia myös ravinnoksi käytettä
-
ville tuotteille, kuten esimerkiksi marjoille, sienille,
kaloille, riistalle ja maitotuotteille, pohjautuen niiden
aktiivisuuspitoisuuksiin.
Vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen
sekä ekosysteemipalveluihin Olkiluodossa
Jäähdytysveden aiheuttama lähialueen merivesien
lämpeneminen on otettu huomioon jo laitosten suun
-
nitteluvaiheessa. Jäähdytysvesi puretaan avoimille
merialueille, joissa se sekoittuu tehokkaasti viileän
meriveden kanssa. Säätilanteesta riippuen lämpötilan
nousua havaitaan noin 3–5 kilometrin etäisyydellä
jäähdytysveden purkupaikasta.
Meriveden lämpötilaa seurataan ympäristöluvan
edellyttämällä tavalla. Lupamääräyksenä on, ettei
meriveden lämpötila saa tavoitearvona ylittää 30 °C
liukuvana viikkokeskiarvona laskettuna 500 metrin
päässä jäähdytysveden purkukanavasta. Myös
jäähdytysveden määrälle (maks. 4 415 milj. m
3
)
ja lämpökuormalle (maks. 56,9 TWh) on asetettu
ympäristöluvassa raja-arvot. Luvan määrittelemiä
arvoja ei ylitetty vuonna 2024. Raja-arvot on asetettu
siten, ettei voimalaitoksen toiminnasta muodostu
merialueelle merkittävää haittaa.
Olkiluodon lähialueen ekologista tilaa tarkkaillaan
viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman
mukaan. Työ- ja ympäristöturvallisuuden osaamis
-
keskus on vastuussa tarkkailuista, mutta näytteet

laboratoriossa. Tarkkailujen tulokset muun muassa
merialueen fysikaalis-kemiallisista ja biologisista
tarkkailuista sekä pohjaeläin- ja vesikasvillisuus
-
kartoituksista raportoidaan säännöllisin väliajoin
viranomaisille.
Pyyntikokoisten kalojen tiheyden vaihteluita Olki
-
luodon merialueella seurataan koekalastusten,
kirjanpitokalastusten ja ammattikalastajien saaliskir
-
janpidon yksikkösaalistietojen avulla. Vesitalousluvan
lupamääräykseen perustuva Olkiluodon jäähdytys
-
veden kalatarkkailuselvityksen ensimmäinen osa
valmistui raportointivuonna 2024. Selvityksessä
kartoitettiin laitosyksiköiden merivesilaitosten ketju
-
korisuodattimiin ja hienovälppiin ajautuvien kalojen
laatua ja määrää. Selvityksen toinen osa toteutetaan
2024–2025.
TVO maksaa kalatalousviranomaiselle vuosittain
kalatalousmaksun käytettäväksi jäähdytysvesien
aiheuttamien haitallisten vaikutusten vähentämiseen
jäähdytysvesien vaikutusalueella.
Vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen
sekä ekosysteemipalveluihin arvoketjun alkupäässä
TVO asettaa toimittajilleen vaatimuksia Toimintaohje
toimittajille perustuen ja arvioi toimittajan toimin
-
taympäristöä ja toimintatapoja sekä dokumentteihin
perustuvissa toimittaja-arvioinneissaan että paikan
päällä tapahtuvissa auditoinneissa. TVO antaa palau
-
tetta arviointiensa perusteella ja tarvittaessa asettaa
vaatimuksia poikkeamien korjaamiseen. Toimitta
-
ja-arviointiprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa
Suhteet tavaran- ja palvelutoimittajiin (G1-2).
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet (E4-4)
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024  
Tehokas maankäyttö: tuotetun sähkön määrä suhteessa
rakennetun alueen pinta-alaan vuosittain yli 15 TWh/km
2
vuodesta 2023 eteenpäin.
> 15 TWh / km
2
13,7 TWh / km
2
E4
Biodiversiteettiä edistäviä vapaaehtoisia hankkeita
toteutetaan vähintään 1 kpl / vuosi.
 2 kpl
E4
Tehokas energiantuotannon maankäyttö Olkiluo-
dossa vähentää esimerkiksi metsäekosysteemiin
kohdistuvaa lajikatoa ja näin ollen vähentää moni
-
muotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia
vaikutuksia. Lisäksi tehokas maankäyttö mahdollistaa
luonnontilaisten alueiden säilymisen muualla. TVO
on asettanut tehokkaalle maankäytölle tavoitteen,
että tuotetun sähkön määrä suhteessa rakennetun
alueen pinta-alaan on vuosittain yli 15 TWh/km
2
.
Vuonna 2024 tuotetun sähkön määrä suhteessa
rakennetun alueen pinta-alaan oli 13,7 TWh/
km
2
. Vuoden 2024 laskelma perustuu siihen, että
Olkiluodon rakennettujen alueiden pinta-alaksi on
arvioitu 1,7 km
2
ja tuotetun sähkön määräksi 23
TWh. Asetettua tavoitetta ei saavutettu vuonna
2024. Tuotantomäärään vaikuttivat vuoden 2024
pitkät vuosihuollot sekä OL2-laitosyksikön tuotanto
alhaisemmalla tehotasolla.
Tavoite ei perustu tieteelliseen näyttöön, mutta
kestävän maankäytön vaikutukset luonnontilaisten
alueiden säilymiselle on yleisesti tunnustettu. Myös
sidosryhmiä kuullaan yleisesti maa- ja vesialueiden
käyttöön liittyvissä hankkeissa. Tavoite on absoluut
-
tinen ja jatkuva, ja tavoitearvo on määritelty perus-
vuoden 2023 perusteella. Mittari perustuu Olkiluodon
rakennetun alueen pinta-alaan ja vuosittain tuotetun
sähkön määrään. Rakennetun alueen pinta-ala ja
tuotetun sähkön määrä saadaan mitattua järjestelmistä.
Voimalaitoksen toiminnan merkittävin haitallinen
ympäristövaikutus on jäähdytysveden aiheuttama
läheisten merialueiden lämpeneminen. Jäähdytys
-
veden lämpökuormaan liittyvä tavoite on esitetty
osiossa Tavoitteet (E3-3).
TVO on asettanut toiseksi biologista monimuo
-
toisuutta koskevaksi tavoitteeksi, että vuosittain
toteutetaan vähintään yksi biodiversiteettiä edistävä
vapaaehtoinen hanke. Tavoite on jatkuva. Vuonna
2024 toteutettiin kaksi biodiversiteettiä edistävää
hanketta. TVO toteutti yhteistyössä Metsähallituksen
kanssa Iso-Susikarin saaressa perinnebiotoopin
hoitoa lampaiden laidunnuksella. Lisäksi Olkiluodon
majoituskylän lähelle istutettiin luonnonniitty ja aurin
-
gonkukkapelto pölyttäjähyönteisiä varten. Biodiversi-
teettiä edistävä hanke määritellään tässä yhteydessä
siten, että hankkeen avulla voidaan edistää lajien
määrää, lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua ja
ekosysteemien monimuotoisuutta. Hankkeet valitaan
niiden toteutuskelpoisuuden ja arvioitujen hyötyjen
perusteella. Toistaiseksi hankkeiden vaikutusta
monimuotoisuuteen ei ole seurattu lajitasolla.
TVO ei ole asettanut tieteeseen perustuvia luontota
-
voitteita, eikä kestävyystavoitteiden asettelussa ole
otettu huomioon ekologisia kynnysarvoja, vuoden
2020 jälkeistä biodiversiteettikehystä tai EU:n biodi
-
versiteettistrategiaa. Suomen kansalliset sitoumukset
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
82
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
liittyen EU:n biodiversiteettistrategiaan ovat olleet
vuonna 2024 vielä kesken. TVO:n vuonna 2024
aloitettu biodiversiteettiselvitys tukee tarkempien
tavoitteiden asettamista myöhemmin.
TVO ei ole asettanut arvoketjun alkupään olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä
ESRS-standardien mukaisia tavoitteita. Arvoketjun
alkupään olennaisiin biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvien vaikutusten toimintaperiaatteita ja toimien
vaikuttavuutta seurataan toimittaja-arvioinneilla,
joihin liittyen tavoitteena on, että kaikki TVO:n
kaupalliset yhteistyökumppanit on tunnistettu ja
arvioitu ohjeiden mukaisesti. Toimittaja-arviointime
-
nettelystä on raportoitu osiossa Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin (G1-2).
Biologisessa monimuotoisuudessa ja
ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät
vaikutusmittarit (E4-5)
TVO:n suorat biodiversiteettivaikutukset ovat
jäähdytysveden aiheuttama lähialueen meriveden
lämpeneminen ja sen vaikutukset lajien tilaan, merie
-
kosysteemin tilaan ja ekosysteemipalveluihin, jolloin
vaikutusmittareita käsitellään jäähdytysveden osalta.
TVO:lla on välillisiä myönteisiä biodiversiteettivai
-
kutuksia ilmastonmuutoksen hillinnän ja energiate-
hokkaan maankäytön kautta. Olkiluodon lähialueella
on saaristo- ja ulappa-alueita, joilla on yhtäaikaisesti
useita suojelu- tai rauhoitusperusteita, ja nämä alueet
on lueteltu osiossa Biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol
-
lisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa (E4.SBM-3). Näin
ollen TVO:n toimipaikkoja biologisen monimuotoi
-
suuden kannalta herkkien alueiden läheisyydessä
on yksi (Olkiluoto), jonka pinta-ala on noin 900
hehtaaria (ha).
Lähialueen meriveden paikallisella lämpenemi
-
sellä on tunnistettu vaikutuksia lajien tilaan. TVO
seuraa pyyntikokoisten kalojen tiheyden vaihteluita
Olkiluodon merialueella koekalastusten, kirjanpito
-
kalastusten ja ammattikalastajien saaliskirjanpidon
yksikkösaalistietojen avulla. Voimalaitokseen jäähdy
-
tysvesien mukana ajautuvien kalojen määrää ja laatua
on seurattu vuosina 2023 ja 2024. Kasviplanktonin
määrää merialueella seurataan a-klorofyllin pitoisuus
-
mittausten avulla. Myös pohjaeläimiä ja vesikasvilli-
suutta tarkkaillaan säännöllisesti.
Olkiluodon saaren ja sitä ympäröivien merialueiden
tarkkailua on tehty voimalaitostoiminnan alusta
lähtien. Fysikaalis-kemiallisia muuttujia on tarkasteltu
jo ennen voimalaitostoiminnan aloittamista ja biolo
-
gisia muuttujia on tarkkailtu 1980-luvulta lähtien.
Valtaosa Olkiluodon tarkkailuista pohjautuu ympäristö-
ja vesilupien lupamääräyksiin, ja niissä tarkkailtavat
mittarit ovat viranomaisen validoimia ja perustuvat
kansalliseen lainsäädäntöön. Olkiluotoa ympäröivällä
vesialueella jäähdytysvesien vaikutusalueella tarkkail
-
laan meriekosysteemin osalta esimerkiksi vesikasvil-
lisuutta, leviä, pohjaeläimistöä ja kalastoa. Havaintoja
verrataan muihin etäämmällä purkualueesta sijaitseviin
vertailualueisiin. Biologisia muuttujia tarkkaillaan
vuosittain, pohjaeläintutkimuksia tehdään kolmen
vuoden välein, koekalastuksia tehdään neljän vuoden
välein ja vesikasveja ja leviä tutkitaan kuuden vuoden
välein. Vesiekosysteemiä ja vedenlaatua kuvaavat
fysikaalis-kemialliset ja biologiset mittausarvot ovat
todennettavissa sekä niiden voidaan todeta olevan
teknisesti ja tieteellisesti luotettavia. Mittausarvoihin
voi sisältyä satunnaista vaihtelua esimerkiksi mittaus
-
ajankohdan ja muiden ympäristöolosuhteiden mukaan.

laboratorioissa, jotka ovat Tukesin akkreditointiyksikkö
FINASin akkreditoimia testauslaboratorioita.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Osaosa-aihe   Arvoketjun osa
RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET
Resurssien
sisään-
virtaukset
»
TVO:n ydinpolttoaineen kulutus
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Ydinpolttoaineen valmistusketjun materiaalien tehoton käyttö
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
JÄTE
Jäte
»
TVO:n käyttämästä ydinpolttoaineesta syntyvä ydinjäte ja muu
radioaktiivinen jäte
»
TVO:n toiminnassa syntyvä muu vaarallinen jäte
»
TVO:n toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun alkupäässä syntyvä jäte
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
E5 RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoi
-
mintamallin kanssa
Ydinpolttoaineen kulutus
TVO tuottaa osakkailleen ydinsähköä omakus-
tannushintaan turvallisesti ja kilpailukykyisesti.
Ydinsähkön tuottaminen vaatii raaka-aineita, joiden
tuotanto, kuten kaikki teollinen toiminta, aiheuttaa
kielteisiä vaikutuksia ympäristölle. Ydinpolttoaineen
olennainen raaka-aine on matalarikasteinen uraani,
jonka hankintaketjun kielteisiä vaikutuksia ympäristöön
ovat esimerkiksi maankäyttö, vedenkulutus, sähkön
-
kulutus, infrastruktuuri, kemikaalit ja jätteet. Toimin-
nassa olevia uraanikaivoksia on maailmassa noin 50
kahdessakymmenessä maassa. Uraani luokitellaan
sensitiiviseksi aineeksi ja sen louhinta on viranomais
-
valvonnan alaista. Kaivostyypin mukaan, ympäris-
tövaikutukset voivat paikallisesti olla pitkäaikaisia
merkittäviä (avolouhos) tai keskipitkällä aikavälillä
lieviä (liuosuutto, ISR). Tuotantolaitosten toimiluvissa
on määritelty rajat toiminnan päästöille sekä ennal
-
listamistoimet tuotantovaiheen päättymisen jälkeen.
Hankintaketjusta kerrotaan lisää osiossa Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju (ESRS 2 SBM-1).
TVO:n laitosyksiköt OL1 ja OL2 tarvitsevat vuoden
aikana polttoaineenaan yhteensä noin 35 tonnia
matalarikasteista uraania. OL3:n vuosittainen tarve on
noin 32 tonnia. Kaikkien kolmen laitosyksikön nykyinen
käyttölupa on voimassa vuoden 2038 loppuun saakka.
TVO näkee tärkeäksi kokonaisvastuunsa polt
-
toainekierron kaikista vaiheista ja on sitoutunut
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
83
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
parantamaan energiantuotannon hyötysuhdetta.
Laitosyksiköiden modernisoinneilla parannetaan
voimalaitosprosessin tehokkuutta. TVO suunnittelee
itse polttoaineensa koostumuksen ja sen, miten sitä
käytetään. Polttoaineen käytön suunnittelussa ensisi
-
jaista on varmistaa laitosten turvallinen käyttö, ja tämä
asettaa rajoituksia polttoaineen käytön optimointiin.
Suomen sähköjärjestelmä on muuttunut siten, että sään
mukaan vaihtuvaa tuotantoa on tullut merkittävästi
lisää ja samalla säätökykyistä kapasiteettia on pois
-
tunut. Tästä on seurannut se, että aika ajoin sähköstä
on ylitarjontaa Suomessa. Sähköä pitää tuottaa joka
hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähkömarkki
-
naosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksensa
ja tuotantonsa tasapainoon vuorokausitasolla, ja jos
tuotantoa on suhteessa kulutukseen tarjolla runsaasti,
on myös ydinsähkön tuotantoa voitu vähentää.
Olkiluodon laitosyksiköiden tuotantosuunnitelmat ja
mahdolliset säädöt päätetään aina edellisenä päivänä.
Jos käyttöjakson aikana tapahtuvan säädön määrä on
tiedossa jo ennen käyttöjakson polttoainelatauksen
suunnittelua, säädön vaikutus polttoaineen kulutukseen
ja näin ollen polttoainetalouteen on pientä. Kuitenkin,
jos säädön määrä poikkeaa tuotannon suunnittelussa
tehdyistä arvioista, polttoainetalous hieman heikkenee.
TVO:n toiminnassa syntyvä jäte
TVO:n omassa toiminnassa eli ydinsähkön tuotannossa
syntyy ydinjätettä eli käytettyä polttoainetta, radioaktii
-
vista jätettä, tavanomaista jätettä sekä vaarallista jätettä.
Käytetty ydinpolttoaine
Käytettyä polttoainetta eli ydinjätettä syntyy
ydinsähkön tuotannon seurauksena eli ydinjätteen
syntyminen johtuu TVO:n omasta toiminnasta ja liike
-
toimintamallista. Ydinjätettä ei korkea-aktiivisuutensa
vuoksi hyödynnetä uudelleen, vaan se menee suoraan
loppukäsittelyyn. Käytetty ydinpolttoaine on heti
käytön jälkeen voimakkaasti radioaktiivista, mutta jo
vuodessa sen aktiivisuus vähenee sadasosaan ja 40
vuodessa noin tuhannesosaan. Käytetyn ydinpolttoai
-
neen säteily vähenee nopeasti ensimmäisten vuosi-
kymmenien aikana siitä, kun se on poistettu reakto-
rista. Käytetty ydinpolttoaine tullaan sijoittamaan yli
400 metrin syvyyteen kallioon maan alle hyödyntäen
moniesteperiaatetta (1. polttoainetabletti, 2. polttoai
-
nesauva ja -nippu, 3, sisäkapseli, 4. kuparikapseli, 5.
puskuribentoniitti, 6. loppusijoitustunnelin täyttöaine,
7. 400–500 metriä peruskalliota). Loppusijoitus
-
hetkellä tekniset vapautumisesteet (muun muassa
kapseli) ja kallio riittävät pysäyttämään käytetystä
ydinpolttoaineesta lähtevän säteilyn kokonaan.
Useimmat polttoaineeseen muodostuneet radioak
-
tiiviset halkeamistuotteet ovat lyhytikäisiä. Ajan
kuluessa myös polttoaineen säteilyn luonne muuttuu.
Alussa merkittävintä on läpitunkeva säteily ja pitkällä
aikavälillä uraanin kaltaisten raskaiden aineiden
lähettämä säteily, joka ei ole läpitunkevaa. Nämä
jäljelle jääneet radioaktiiviset alkuaineet ovat ihmiselle
myrkyllisiä vain nautittuna tai hengitettynä.
TVO:n yhteisyritys Posiva on ottamassa ensim
-
mäisenä maailmassa käyttöön turvallisen käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisun. Käytetyn
polttoaineen loppusijoitus aloitetaan 2020-luvun
puolivälissä. Loppusijoitustoiminnan aloittaminen on
myös TVO:lle keskeinen strateginen hanke.
Muut radioaktiiviset jätteet
Voimalaitoksen toiminnassa syntyy ydinjätteen lisäksi
myös muita radioaktiivisia jäteitä, jotka luokitellaan
niiden sisältämän radioaktiivisuuden perusteella
valvonnasta vapautettuun jätteeseen, hyvin matala-,
matala- ja keskiaktiiviseen voimalaitosjätteeseen,
korkea-aktiiviseen käytettyyn polttoaineeseen sekä
käytöstäpoistojätteeseen. Tuotettuun energiamäärään
nähden jätteiden määrä ja tilantarve on kuitenkin pieni.
Valvonnasta vapautetussa jätteessä on niin vähän
radioaktiivisia aineita, että jäte voidaan kierrättää. Jäte
syntyy TVO:n omassa toiminnassa eli pääosin voima
-
laitoksen käytön ja huoltotoimien aikaisissa töissä.
Voimalaitoksen toiminnassa syntyvästä radioaktiivi
-
sesta jätteestä suurin osa on matala-aktiivista jätettä.
Tämä jäte koostuu lähinnä huoltojätteestä, jota ovat
muun muassa eristemateriaali, koneiden ja laitteiden
osat, käytetyt työkalut ja pakkausmateriaali. Voima
-
laitoksella muodostuu myös hyvin matala-aktiivista
jätettä. Lisäksi osa on niin sanottua valvonnasta
vapautettavaa jätettä, joka voidaan matalan radioak
-
tiivisuutensa ansiosta vapauttaa ydinenergialain

tavanomaista teollisuusjätettä.
Voimalaitoksella syntyvät keskiaktiiviset jätteet ovat
pääosin nestemäisiä radioaktiivisia jätteitä, joita
syntyy voimalaitoksen käytön aikana radioaktiivisista
prosessi- ja viemärijärjestelmistä. Nestemäisiä jätteitä
ovat prosessijärjestelmien puhdistukseen käytettävät
ioninvaihtomassat, viemärivesien haihdutuskonsent
-
raatti sekä erilaiset lietteet ja sakat, joita syntyy muun
muassa säiliöiden puhdistustöissä.
Matala- ja keskiaktiivinen jäte pakataan tiiviisti ja
sijoitetaan laitosalueella noin 100 metrin syvyydessä
olevaan voimalaitosjäteluolaan (VLJ-luola), joko
matala- tai keskiaktiivisen jätteen siiloon. TVO suun
-
nittelee rakentavansa hyvin matala-aktiivisen jätteen
loppusijoitustilan Olkiluotoon. Se tulee vähentämään
VLJ-luolaan loppusijoitettavan matala-aktiivisen
jätteen määrää. Hyvin matala-aktiivisen jätteen
keräys on aloitettu vuonna 2018.
Käytöstäpoistojäte on voimalaitosten käytön
päätyttyä purkamisen yhteydessä syntyvää jätettä,
joka loppusijoitetaan myös Olkiluotoon.
Tavanomaiset ja vaaralliset jätteet
Ydinvoimalaitoksen toiminnassa, kuten muissakin teol-
lisuuslaitoksissa, syntyy tavanomaisia jätteitä (esimer-
kiksi paperi-, muovi- ja biojätettä sekä puujätettä ja
metalliromua) sekä vaarallisia jätteitä (esimerkiksi
sähkö- ja elektroniikkaromua, jäteöljyjä, kemikaaleja ja
akkuja), jotka eivät ole radioaktiivisia. Vuosittaiset jäte
-
määrät vaihtelevat vuosihuollossa toteutettavien töiden
laajuuden mukaan. Kaikki Olkiluodossa syntyneet
jätteet lajitellaan ja käsitellään. Lajitellut jätteet ohjataan
ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti
energiahyötykäyttöön. Tavanomaista kaatopaikkajä
-
tettä ei voimalaitoksella nykyään synny ollenkaan.
Voimalaitosalueella toteutettavasta tavanomaisten
jätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristövaikutuksia.
Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä
määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia ihmisille
ja ympäristölle. Oikein ja huolellisesti käsiteltyinä
vaaralliset jätteet eivät kuitenkaan aiheuta merkittäviä
ympäristövaikutuksia. Jätehuollon vaikutukset syntyvät
pääasiassa jätteen kuljetuksista sekä jätteiden jatkokä
-
sittelystä vastaavien toimijoiden prosesseista.
Ydinpolttoaineen valmistusketjun materiaalien
tehoton käyttö sekä jäte arvoketjun alkupäässä
Ydinpolttoaineen komponenttien laatuvaati-
mukset ovat erittäin korkeat, ja ajoittain joudutaan
hylkäämään komponentteja, jotka eivät täytä näitä
vaatimuksia. Tällaisissa tilanteissa TVO edellyttää
toimittajille suunnatun toimintaohjeen perusteella,
että komponentin valmistaja huolehtii hylättyjen
materiaalien kierrätyksestä, jotta raaka-aineet
voidaan mahdollisuuksien mukaan palauttaa uudel
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
84
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
leenkäyttöön. Toimintaohjeesta toimittajille kerrotaan
lisää osiossa Yrityskulttuuri (G1-1). Tuotantoproses
-
seja kehitetään jatkuvasti raaka-aineita säästäviksi
ja toimittajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä
laadunvalvonnan ja materiaalivalintojen parantami
-
seksi, mikä lisää resurssien tehokasta käyttöä.
Kaivosteollisuuden kiviainesjäte sekä jätevedet
vaativat toimia, joilla pyritään vähentämään näiden
syntymistä ja varmistetaan niiden asianmukainen
käsittely kielteisten ympäristövaikutusten vähentä
-
miseksi ja välttämiseksi. Toimia voivat olla esimer-
kiksi prosessien tehostaminen tai erilaiset tekniset
ratkaisut. Ydinpolttoaineen tuotantoprosessissa
syntyy vaarallisia jätteitä, joiden turvallinen käsittely
ja loppusijoitus ovat kriittisiä ympäristön suojelulle.
Onnettomuuksien tai huonon jätehallinnan vuoksi
malmin rikastuksessa käytettävät kemikaalit, kuten
rikkihappo voivat vuotaa vesistöihin tai maaperään,
jolloin vaikutukset voivat olla merkittäviä pitkälläkin
aikavälillä. Jätealtaiden ja -kasojen pohja- ja patora
-
kenteiden tulee olla asianmukaiset ja niiden kuntoa
valvotaan tarkasti.
Toimintaperiaatteet (E5-1)
Ydinpolttoaineen kulutus
Vastuullisuuspolitiikan mukaan TVO huomioi kierto-
talouden toiminnassaan ja minimoi kaiken syntyvän
jätteen määrän tehostamalla raaka-aineiden ja
materiaalien käyttöä sekä parantamalla jätteiden
kierrätystä ja hyötykäyttöä. Käytetyn polttoaineen
määrää pyritään vähentämään voimalaitoksella
optimoimalla polttoaineen käyttöä ja ominaisuuksia,
jolloin polttoaineeseen sisältyvä energia saadaan
käytettyä reunaehdot huomioiden maksimaalisesti.
Vastuullisuuspolitiikan on hyväksynyt TVO:n hallitus
ja ydinpolttoaineen käytön suunnittelusta vastaa
Sähköntuotanto-liiketoiminnon Polttoaine-yksikkö.
Polttoaineen käytön suunnittelu tehdään turvallisuus
ensisijaisena lähtökohtana. Käytön suunnitteluun
ja näin ollen myös polttoainetalouteen vaikuttavat
erityisesti viranomaisen määräykset polttoaineen
suunnittelurajoista (esimerkiksi erityisesti YVL B.4
Ydinpolttoaine ja reaktori), polttoaineen maksimaali
-
seen palamaan asetetut rajoitukset sekä viranomaisen
hyväksymät ydinvoimalaitosyksikkökohtaiset turvallis
-
tekniset käyttöehdot (TTKE). Näiden rajojen puitteissa
TVO voi pyrkiä optimoimaan polttoaineen kulutusta.
Ydinturvallisuuden perusperiaate on, että radioaktii
-
viset aineet eivät saa päästä ympäristöön. Päästöjen
estämiseksi turvallisuus varmistetaan moninker
-
taisesti. Turvallisuuden ja laitosten käytettävyyden
varmistamiseksi arvioidaan jatkuvasti muun muassa
käytännön menettelytapoja ja muilta laitoksilta
saatuja käyttökokemuksia mahdollisten parannustoi
-
menpiteiden yksilöimiseksi ja toteuttamiseksi.
TVO:n resurssien käyttöä koskevissa toimintape
-
riaatteissa ei käsitellä siirtymistä pois primaarire-
surssien käytöstä tai uusiutuvien luonnonvarojen
kestävää hankintaa ja käyttöä. Ydinsähkön tuotanto
on riippuvaista ydinpolttoaineesta, eikä sen käyttöä
voi korvata nykyisessä liiketoimintamallissa muulla
raaka-aineella tai uusiutuvilla luonnonvaroilla.
TVO:n toiminnassa syntyvä jäte
Käytetty ydinpolttoaine
Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille,
joiden on huolehdittava tuottamiensa ydinjätteiden
huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava
niiden kustannuksista. Ydinenergialain (990/1987)
mukaan ydinjäte pitää käsitellä, varastoida ja loppu
-
sijoittaa Suomen omalla alueella, eikä muiden maiden
ydinjätettä saa tuoda Suomeen. TVO:lla on ydinener
-
gialain mukaiset OL1- ja OL2 -laitosyksiköiden käyt-
töluvat sähkön tuotantoon vuoden 2038 loppuun,
jotka sisältävät myös luvan välivarastoida laitosyksi
-
köiden käytöstä syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta
Olkiluodossa jo toiminnassa olevassa välivarastossa
(KPA-varasto). Myös OL3-laitosyksikön ydinener
-
gialainmukainen käyttölupa on voimassa vuoden
2038 loppuun saakka. STUKin määräys ydinjät
-
teiden loppusijoituksen turvallisuudesta määrittelee
tarkemmat lupamääräykset käytetyn ydinpolttoai
-
neen ja muun ydinjätteen loppusijoituksesta. TVO
toimii sille asetettujen lupamääräysten mukaisesti.
TVO:n polttoaineen hankinnan periaatteiden mukai
-
sesti ydinpolttoaineen turvallinen käyttö varmistetaan
raaka-aineen hankinnasta aina loppusijoitukseen
kalliosta kallioon -periaatteen mukaisesti. Ydinsähkön
tuotanto mahdollistetaan vastuullisella käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisulla. Koko
ydinpolttoaineketju on hallinnassa, eikä ketjussa ole
selvittämättömiä haasteita. Ympäristövastuu loppusi
-
joituksesta on myös taloudellisesti kestävällä pohjalla,
sillä Suomessa ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjäte
-
huollon kustannuksista, ja varat siihen kerätään jo
tuotannon aikana VYRiin. Kaikessa loppusijoituksen
valmistelussa, kuten menetelmien tutkimuksissa ja
tilojen rakentamisessa, pyritään minimoimaan vaiku
-
tukset ympäröivään luontoon. Polttoaineen hankinnan
periaatteet ovat TVO-konsernin hallituksen hyväk
-
symät. Sähköntuotanto-liiketoiminnan Polttoaine-yk-
sikkö vastaa periaatteiden käytännön toteuttamisesta.
Muut radioaktiiviset jätteet
TVO:n ydinenergialain mukaiset käyttöluvat sisäl-
tävät myös luvan välivarastoida laitosyksiköiden
toiminnassa syntyviä radioaktiivisia ydinjätteitä
keskiaktiivisen jätteen välivarastossa (KAJ-varasto) ja
matala-aktiivisen jätteen välivarastossa (MAJ-varasto)
sekä komponenttivarastossa ja lisäksi lupaa väliva
-
rastoida Olkiluodon saarella sijaitsevien ydinlaitosten
toiminnasta syntyviä laitosjätteitä. VLJ-luolan käyttö
-
lupa on voimassa vuoden 2051 loppuun saakka.
TVO:n ympäristö- ja energiatehokkuusperiaat
-
teiden mukaan radioaktiiviset jätteet eristetään
elollisesta luonnosta niin pitkäksi aikaa, että niiden
radioaktiivisuus on vähentynyt merkityksettömälle
tasolle. TVO-konserni loppusijoittaa vastuullisesti
tuottamansa radioaktiiviset jätteet. Ympäristö- ja
energiatehokkuusperiaatteet ovat TVO-konsernin
hallituksen hyväksymät. Radioaktiivisten jätteiden
välivarastoinnista ja loppusijoituksesta vastaa TVO:n
Sähköntuotanto-liiketoiminta.
Tavanomaiset ja vaaralliset jätteet
TVO:n ympäristö- ja energiatehokkuusperiaatteiden
mukaisesti TVO huomioi kiertotalouden toiminnas
-
saan ja on sitoutunut minimoimaan kaiken syntyvän
jätteen määrää tehostamalla raaka-aineiden ja
materiaalien käyttöä sekä parantamalla jätteiden kier
-
rätystä ja hyötykäyttöä. Vaarallista jätettä pyritään
vähentämään muun muassa kemikaalien optimaa
-
lisella käytöllä. TVO noudattaa jätelainsäädännön
etusijajärjestystä tavanomaisten ja vaarallisten
jätteiden käsittelyssä. Ympäristö- ja energiatehok
-
kuusperiaatteet ovat TVO:n hallituksen hyväksymät ja
TVO:n johto vastaa niiden käytännön toteutuksesta.
Jätteiden asianmukaista käsittelyä edellytetään
kaikilta Olkiluodossa työskenteleviltä.
Jätteistä huolehditaan lainsäädännön ja Olkiluodon
ydinvoimalaitoksen ympäristöluvan edellyttämällä
tavalla. Jätelain tarkoituksena on edistää kiertotaloutta
ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä, vähentää jätteen
määrää ja haitallisuutta, ehkäistä jätteistä ja jätehuol
-
losta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympä-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
85
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
ristölle, varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä
roskaantumista. Ympäristöluvan lupamääräykset
antavat tarkemmat vaatimukset ydinvoimalaitoksen
toiminnan jätehuoltoon. Toiminnassa muodostuvat
jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä
toisistaan erillään. Kierrätettävät ja hyödynnettävät
jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn
ja hyötykäytettäväksi. Vain kierrätykseen ja hyöty
-
käyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa
kaatopaikalle. Ympäristöluvan vastuuvalvoja toteuttaa
säännöllisesti määräaikaistarkastuksia toimintaan.
Jätteidenkäsittely Olkiluodossa -ohjeessa kuvataan
Olkiluodossa muodostuvien tavanomaisten ja vaaral
-
listen jätteiden lajittelu sekä niiden käsittelyyn toimitta-
minen. Toimimalla ohjeen mukaisesti jätteistä ei aiheudu
vaaraa tai haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.
Vastuu ohjeen noudattamisesta on jokaisella Olkiluo
-
dossa työskentelevällä. Yhdyskuntajätehuollon järjes-
tämisen kokonaisvastuu on kiinteistökunnossapidolla.
Vastuu yhdyskuntajätteiden lajittelun ohjeistuksesta
voimassa olevan lainsäädännön ja ympäristölupamää
-
räysten mukaisesti on kiinteistökunnossapidolla ja
työ- ja ympäristöturvallisuuden osaamiskeskuksella.
TVO-konsernin jätehuollon ja -raportoinnin toimin
-
tatavat -ohje määrittelee tarkemmat menettelytavat
TVO:n jätehuollon käytännön toteuttamiseen. Ohjeen
mukaan jätteitä saa luovuttaa keräiltäväksi, kuljetet
-
tavaksi, varastoitavaksi tai loppukäsiteltäväksi vain
jätehuoltotoimittajille, joilla on asianmukaiset luvat
ja pätevyydet. Myös Olkiluodossa työskentelevältä
jätehuoltohenkilöstöltä edellytetään riittävää osaa
-
mista jätehuoltoasioissa. Henkilöstön tulee tuntea
muun muassa voimassa olevan jätelainsäädännön
vaatimukset sekä TVO:n jätehuoltoon liittyvä ohjeisto.
Henkilöstölle annetuista koulutuksista ja perehdytyk
-
sistä tulee pitää kirjaa.
Ydinpolttoaineen valmistusketjun materiaalien
tehoton käyttö sekä jäte arvoketjun alkupäässä
Toimittajille suunnatussa toimintaohjeessa TVO
edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kaikin kohtuul
-
lisin keinoin suojelemaan luonnon monimuotoi-
suutta, pitämään toimintansa ympäristövaikutuksen
mahdollisimman pienenä sekä noudattamaan kaikkia
voimassa olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä. Toimit
-
tajan pitää valvoa, hallita ja käsitellä sen toiminnan
tuottamia jätteitä mukaan lukien jätevesiä sekä pyrkiä
mahdollisuuksiensa mukaan pienentämään niiden
määrää. Toimittajilla on oltava ISO 14001 -standardin
mukainen tai muu vastaava ympäristöasioiden hallin
-
tajärjestelmä käytössä soveltuvin osin.
TVO:n Toimintaohje toimittajille on TVO:n hallituksen
hyväksymä ja siitä kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Toimenpiteet (E5-2)
Ydinpolttoaineen kulutus
Laitosyksiköiden polttoaineen tarvetta arvioidaan
vuosittain polttoainelatauksen suunnittelun yhteydessä.
Polttoaineen tarve arvioidaan seuraavalle tulevalle
käyttöjaksolle sekä seuraavien 3–5 tulevan vuoden
jaksoille, jolloin mahdollistetaan myös pitkän tähtäimen
polttoaineen käytön optimointi. Suunnittelussa otetaan
huomioon kuluvan jakson aikaisemmasta tuotannon
-
suunnittelusta poikkeava käyttö, jolloin osittain käytetty
polttoaine voidaan paremmin huomioida tulevan jakson
suunnittelussa. TVO on varmistanut, että sillä on riit
-
tävät resurssit polttoaineen hankintaan ja käyttöön.
Vuonna 2024 OL2-laitosyksikön polttoaineen
ydinteknisessä suunnittelussa on otettu käyttöön
polttoainenipun sisäisen rikastusasteen optimointi,
mikä antaa hieman lisää marginaalia laitoksen kykyyn
reagoida sähkömarkkinoiden tarpeeseen, ja näin
ollen on osa jaksonaikaisen polttoaineen taloudellisen
käytön optimointia.
TVO:n toiminnassa syntyvä jäte
Käytetty polttoaine
Vuoden 2024 laitosyksiköiden vuosihuoltojen yhtey-
dessä osa polttoainenipuista poistettiin reaktorista ja
vaihdettiin uusiin. Polttoainenippujen vaihtoja toteu
-
tetaan vuosittain. Reaktorista poistettu käytetty polt-
toaine jäähtyy laitoksilla olevissa polttoainealtaissa
muutaman vuoden ajan. Laitosten polttoainealtaista
polttoaine siirretään laitosalueella olevaan KPA-va
-
rastoon, jossa polttoainetta säilytetään edelleen
säteilysuojana ja jäähdytteenä toimivan veden alla.
Käytettyä polttoainetta jäähdytetään välivarastossa
useita vuosikymmeniä, ennen kuin se voidaan loppu
-
sijoittaa. Ydinjätehuollon prosessi on jatkuva.
Vuonna 2024 TVO:n yhteisyritys Posiva aloitti
loppusijoituslaitoksensa koekäytön ensimmäisenä
maailmassa. Koekäytössä käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoituslaitoksen toiminta testataan kokonai
-
suudessaan käyttäen ei-radioaktiivisia elementtejä.
Koekäyttö alkoi 30. elokuuta 2024.
Muut radioaktiiviset jätteet
TVO:lla on käytössä voimalaitosjätehuollon käsikirja,
joka sisältää menetelmät ja ohjeet radioaktiivisen
jätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen.
Voimalaitosjätehuollon parissa työskenteleville järjes
-
tetään aiheeseen liittyvää koulutusta erillisten koulu-
tusvaatimusten ja perehdytysohjelmien mukaisesti.
Suurin osa radioaktiivista jätteistä pakataan heti
käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta varten.
Hyvin matala-aktiivinen jäte paalataan tai pakataan
suoraan kontteihin ja sijoitetaan hyvin matala-aktii
-
visen jätteen (HMAJ) välivarastoalueelle KAJ-varaston
päätyyn odottamaan loppusijoitusta. Voimalaitoksen
valvonta-alueella syntyneitä jätteitä varastoidaan
väliaikaisesti voimalaitosyksiköiden jäterakennusten
varastoissa ja reaktorirakennuksen polttoainealtaissa,
KAJ- ja MAJ-varastoissa sekä vähäisissä määrin myös
KPA-varastossa.
MAJ-varastolla kuivan matala-aktiivisen huoltojät
-
teen kokoonpuristuva osa pakataan sellaisenaan tai
paloitellaan ja pakataan 200 litran terästynnyreihin,
jotka edelleen puristetaan puoleen alkuperäisestä
tilavuudestaan. Kontaminoitunut metalliromu dekon
-
taminoidaan, paloitellaan ja puristetaan tarvittaessa
sekä pakataan tynnyreihin tai betonilaatikoihin.
Keskiaktiiviset vesienpuhdistuksessa syntyvät
ioninvaihtohartsit bitumoidaan ja muut nestemäiset
jätteet kiinteytetään betonin avulla terästynnyreissä.
Jätteet kuljetetaan siihen suunnitelluilla ajoneuvoilla
voimalaitoksesta KAJ- ja MAJ-varastoihin sekä
sieltä edelleen loppusijoitettavaksi. Aktiivisuus
-
sisällön perusteella voimalaitosjätteet loppusijoi-
tetaan joko VLJ-luolaan tai suunnitteilla olevaan
HMAJ-maaperäloppusijoitustilaan.
TVO:lla on ydinenergialain mukaan vastuu ydinjäte
-
huoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustan-
nuksista. Ydinjätehuollon tulevien kustannusten
kattamiseksi yhtiö suorittaa maksuja ydinenergialain
mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. TEM
vahvisti joulukuussa 2024 TVO:n ydinjätehuollon
vuoden 2024 lopun vastuumääräksi 1 960 miljoonaa
euroa ja yhtiön vuoden 2025 rahastotavoitteeksi
Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 438 miljoonaa
euroa. Ydinjätehuoltovaraus on avattu tarkemmin
osiossa Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset (E5-6).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
86
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tavanomaiset ja vaaralliset jätteet
Kaikki Olkiluodossa syntyneet jätteet lajitellaan ja käsi-
tellään jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Lajitellut
jätteet ohjataan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön
ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Vain hyötykäyt
-
töön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet viedään
kaatopaikalle, eikä vuonna 2024 tällaista jätettä
syntynyt lainkaan. Vuodesta 2024 lähtien jätemäärä
on vähentynyt oleellisesti, sillä jätevedenpuhdistamon
toiminnan päätyttyä sieltä ei tule enää jätelietettä.
Syntyvien jätteiden määrät pidetään mahdollisimman
pieninä ja materiaalihyödyntämiseen menevän jätteen
osuutta pyritään kasvattamaan. Tavoitteena on, että

jätteestä vuoteen 2030 mennessä. Jakeittain lajitellut
jätteet toimitetaan käsiteltäväksi, hyödynnettäväksi
tai loppusijoitettavaksi jätelainsäädännön ja ympä
-
ristölupapäätösten edellyttämällä tavalla. Vaarallisia
jätteitä säilytetään asianmukaisesti ja ne toimitetaan
vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle.
Vaarallista jätettä pyritään vähentämään muun muassa
kemikaalien optimaalisella käytöllä. Vaaralliset jätteet
kerätään vaarallisen jätteen varastoon, josta ne toimite
-
taan käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelylaitokseen.
Kaikki tavanomaiset jätteet käsitellään voimassa olevan
lainsäädännön mukaisesti, eikä jätemateriaaleista
aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisille.
Jätteiden kerääminen ja kuljetus tapahtuu suunnitellusti.
Tavanomaisten jätteiden osalta jätemateriaalit ohjataan
jätteenkäsittelijöille, joilla on lupa käsitellä kyseisiä
jätteitä. Tällöin jätehuoltotoimijat vastaavat, että
haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
Vuoden aikana järjestettiin jätteiden lajittelukoulu
-
tuksia Olkiluodossa työskenteleville TVO:laisille ja
alihankkijoiden henkilöstölle.
Ydinpolttoaineen valmistusketjun materiaalien
tehoton käyttö sekä jäte arvoketjun alkupäässä
TVO asettaa toimittajilleen vaatimuksia Toimintaohje
toimittajille perustuen ja arvioi toimittajan toimin
-
taympäristöä ja toimintatapoja sekä dokumentteihin
perustuvassa toimittaja-arvioinneissaan että paikan
päällä tapahtuvissa auditoinneissa. TVO antaa
palautetta arviointiensa perusteella ja tarvittaessa
asettaa vaatimuksia poikkeamien korjaamiseen.
Toimittaja-arviointiprosessi on kuvattu tarkemmin
osiossa Suhteet tavaran- ja palvelutoimittajiin
(G1-2) ja toimintaohje toimittajille avataan osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
TVO on mukana kehittämässä innovatiivisia ratkai
-
suja, joilla komponentin toimivuuden parantamisen
lisäksi voidaan lisätä materiaalien tehokasta käyttöä.
Esimerkki tästä on metalliset 3D-tulostetut vierasesi
-
nesiivilät, jotka otettiin käyttöön OL2-laitosyksikköön
vuonna 2022 ladatuissa kahdessa polttoainenipussa.
Tulostaessa raaka-ainetta kuluu vähemmän kuin
perinteisillä työstömenetelmillä. Kyseessä ovat
ensimmäiset ydinvoimalaitoksella käyttöönotetut
3D-tulostamalla valmistetut polttoaineen osat, joilla
on viranomaisen hyväksyntä. Kehitystyö toteutettiin
yhteistyössä Westinghouse Electric Sweden AB:n ja
OKG AB:n kanssa. Vierasesinesiivilöiden tehtävänä
on estää mahdollisten irto-osien pääseminen poltto
-
ainenippuihin, ja näin ehkäistä polttoainevaurioita.
Hankintaketjussa käytetään jonkin verran kierrätet
-
tyjä raaka-aineita ja materiaaleja. Kuljetuspakkauksia,
mukaan lukien tuoreen ydinpolttoaineen kuljetuspak
-
kaukset, käytetään useita kertoja pois lukien raakau-
raanitynnyrit. Kaivosteollisuudessa syntyy kiviaines-
jätettä sekä jätevesiä, joten esimerkiksi jätealtaiden
ja -kasojen pohja- ja patorakenteiden tulee olla
asianmukaiset ja niiden kuntoa valvotaan tarkasti.
Tavoitteet (E5-3)
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Posivalla alkanut
suunnitelman mukaan 2020-luvun puolivälissä.
Loppusijoituslaitoksen
koekäyttö aloitettu
Loppusijoituslaitoksen
koekäyttö aloitettu
Jätemäärän minimointi sekä jätteiden uusiokäyttö ja kierrätys
vuosittain vähintään 55 % kokonaisjätemäärästä vuoteen 2025
mennessä.
> 55 % 78 %
Ydinlaitostoiminnan edellytyksenä on käytetyn polt-
toaineen vastuullinen loppusijoitus ja TVO noudattaa
ydinpolttoaineen osalta kalliosta kallioon -periaa
-
tetta. Yhteisyritys Posiva huolehtii omistajiensa,
mukaan lukien TVO:n, käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen
rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemi
-
sesta käytön jälkeen. Posivan loppusijoitusratkaisu
on vuosikymmenten monialaisen kehitystyön tulos.
Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan hyödyntäen
moniesteperiaatetta (1. polttoainetabletti, 2. poltto
-
ainesauva ja -nippu, 3. sisäkapseli, 4. kuparikapseli,
5. puskuribentoniitti, 6. loppusijoitustunnelin täyt
-
töaine, 7. 400–500 metriä peruskalliota) Olkiluodon
peruskallioon noin 430 metrin syvyyteen. Posiva
koekäyttää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi
-
tuslaitosta ensimmäisenä maailmassa. Koekäytössä
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
toiminta testataan kokonaisuudessaan. Oikean
käytetyn ydinpolttoaineen sijasta koekäytössä
käytetään ei-radioaktiivisia harjoituselementtejä.
Koekäytössä osoitetaan koko loppusijoitusprosessin
toimivuus ja henkilöstön valmius teolliseen loppusijoi
-
tustoimintaan. Koekäyttö alkoi 30. elokuuta 2024.
TVO on asettanut jätteiden minimointiin ja hyöty
-
käyttöön liittyvän tavoitteen, joka perustuu jätelain-
säädännön vaatimuksiin. Lainsäädännön mukaan
yritysten yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55
prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030
ja 65 prosenttia vuonna 2035 ja TVO asetti vuoden
2024 tavoitteen perustuen vuoden 2025 vaatimuksiin.
Vuonna 2024 jätemäärästä hyödynnettiin materiaa
-
lina 78 prosenttia eli tavoite ylitettiin. Lisäksi TVO on
asettanut vapaaehtoiseksi tavoitteeksi, että tavan
-
omaista kaatopaikkajätettä syntyy 0 kilogrammaa
vuodessa. Vuonna 2024 tavanomaista kaatopaikkajä
-
tettä ei syntynyt lainkaan eli myös tämä tavoite saavu-
tettiin. Jätemäärät perustuvat suoriin mittauksiin, jotka
toteutetaan punnitsemalla jätteet Olkiluodon omalla
jätevaa’alla tai jätteen vastaanottajan vaa’alla.
TVO:n asettamat tavoitteet liittyvät resurssien
ulosvirtauksiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusi
-
joituksen ja tavanomaisten jätteiden osalta. TVO ei
ole asettanut tavoitteita kiertotalouteen perustuvaan
tuotesuunnitteluun, koska TVO:n lopputuote on
immateriaalinen eli sähkö. TVO ei ole asettanut
tavoitetta primääriraaka-aineiden minimointiin eli
ydinpolttoaineen käyttöön liittyen, mutta polttoaineen
määrää pyritään optimoimaan voimalaitoksella. TVO
ei ole asettanut tavoitteita uusiutuvien resurssien
kestävään hankintaan tai käyttöön liittyen. Arvoketjun
alkupään olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdol
-
lisuuksiin liittyviä toimintaperiaatteita ja toimien
vaikuttavuutta seurataan toimittaja-arvioinneilla,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
87
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
joihin liittyen TVO on asettanut toiminnan tavoit-
teeksi, että kaikki TVO:n kaupalliset yhteistyökump-
panit on tunnistettu ja arvioitu ohjeiden mukaisesti.
Tästä on raportoitu osiossa Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin (G1-2).
Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)
Ydinpolttoaineen olennainen raaka-aine on matala-
rikasteinen uraani. TVO:n laitosyksiköt OL1 ja OL2
tarvitsevat vuoden aikana polttoaineenaan yhteensä
noin 35 tonnia matalarikasteista uraania. OL3:n
vuosittainen tarve on noin 32 tonnia. Ydinsähköntuo
-
tantoon tarvittavasta vedestä kerrotaan tarkemmin
osiossa E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat.
Reaktoriin siirretty tuore ydinpolttoaine 2024
  Paino, tn
OL1 98 17,7
OL2 104 18,5
OL3 76 40,5
Yhteensä  
TVO:n polttoainetietoja hallinnoidaan NIPPU-polt-
toainetietokannassa sekä laskentajärjestelmissä.
Yhteenveto reaktoriin siirretystä tuoreesta polttoai
-
neesta saadaan varmennettujen ja fyysisesti toteutet-
tujen polttoainesiirtojen mukaisesti. Nippujen uraa-
nipainot ovat polttoainetehtaalla nipun valmistuksen
yhteydessä mitattuja arvoja. Luvut raportoidaan ja
varmennetaan myös viranomaistarkastuksissa.
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
Radioaktiiviset jätteet 2024
 tn
Reaktorista poistettu ydinpolttoaine yht.  
OL1 100 kpl 16,6
OL2 104 kpl 17,2
OL3 76 kpl 39,7
Radioaktiiviset jätteet (HMAJ, MAJ, KAJ) 147
Radioaktiiviset jätteet yhteensä 220
Käytetyn polttoaineen kokonaismäärä
laitosten koko käytön ajalta
  tn
OL1 663 kpl 109,0
OL2 723 kpl 118,2
OL3 76 kpl 39,7
KPA 8 934 kpl 1 500,5
TVO:n polttoainetietoja hallinnoidaan NIPPU-polt-
toainetietokannassa sekä laskentajärjestelmissä.
Yhteenveto reaktorista poistetusta käytetystä
polttoaineesta saadaan varmennettujen ja fyysi
-
sesti toteutettujen polttoainesiirtojen mukaisesti.
Luvut raportoidaan ja varmennetaan myös
viranomaistarkastuksissa.
öljyistä ja öljy-vesiseoksista, jarru- ja jäähdytinnes
-
teistä sekä vaarallisia aineita sisältävistä maa- ja
kiviaineksista.
Vuonna 2024 materiaalina hyödynnettyjen jätteiden
määrä oli 1 936 tonnia ja materiaalihyötykäyttöön
menevän jätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 78
prosenttia. Materiaalina hyödynnettyjen jätteiden
määrä sisältää sekä hyödynnettävät tavanomaiset
että hyödynnettävät vaaralliset jätteet. Kierrättämät
-
tömän jätteen eli energiahyötykäyttöön menevän
jätteen ja kaatopaikalle sijoitettavan vaarallisen
jätteen määrä oli 554 tonnia ja osuus 22 prosenttia.
Tavanomaisten jätteiden ja vaarallisten jätteiden
jätemäärät perustuvat suoriin mittauksiin, jotka
toteutetaan punnitsemalla jätteet Olkiluodon omalla
jätevaa’alla tai jätteen vastaanottajan vaa’alla.
Valmistelu uudelleen käyttöä varten sisältää puisten
kuormalavojen luovuttamisen uusiokäyttöön ulkopuo
-
liselle toimijalle. Kierrätys sisältää hyötyjätejakeiden
materiaalikierrätyksen. Muut hyödyntämistoimet
sisältävät energiana hyödynnetyt jätejakeet. Kaato
-
paikalle sijoittaminen sisältää lievästi pilaantuneen
maa-aineksen.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudel
-
liset vaikutukset (E5-6)
TVO:lla on ydinenergialain mukaan vastuu ydin-
jätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden
kustannuksista.
Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi
yhtiö suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti
Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Valtion ydinjätehuol
-
torahasto kerää, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa varat,
jotka ovat tulevaisuudessa tarvittaessa käytettävissä
TVO:n toiminnassa syntyvä jäte
tn
Tavanomaiset jätteet 2 284
Vaaralliset jätteet 207
Kokonaismäärä 
Muualle kuin loppukäsittelyyn ohjattu jäte 2024
tn
Tavanomaiset

Vaaralliset

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 18 0
Kierrätys 1 879 57
Muut hyödyntämistoimet 387 106
Kokonaismäärä  
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte 2024
tn
Tavanomaiset

Vaaralliset

Poltto 0 0
Kaatopaikalle sijoittaminen 0 44
Muu loppukäsittely 0 0
Kokonaismäärä 0 44
Kokonaisjätemäärä sisältää tavanomaiset ja vaaral-
liset jätteet. Radioaktiiviset jätteet on jätetty koko-
naisjätemäärän ulkopuolelle, koska radioaktiivisille
jätteille ei ole jätelainsäädännössä EWC:n (European
Waste Code) mukaista jätekoodia ja sitä säädellään
omalla erityislainsäädännöllä. Tavanomaiset jätteet
sisältävät puu-, metalli-, energia-, paperi- ja pahvi-,
bio-, muovi- sekä lasijätettä, kaapeliromua, tiili- ja
betonimursketta, välpettä, jätelietettä sekä energia
-
hyötykäyttöön menevää sekajätettä. Vaarallisista
jätteistä suurin osa muodostui SER-jätteestä, akuista,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
88
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
ydinjätteistä huolehtimiseen. Rahaston pääoma
muodostuu ydinjätehuoltovelvollisten vuosittaisista
maksuista ja rahaston tuotosta. TEM vahvistaa
vuosittaisen maksuvelvollisuuden niin, että kerätyt
varat vastaavat jokaisena tarkasteluhetkenä kaikkia
vielä tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden
kustannuksia. Rahastoituja varoja voidaan purkaa
vasta, kun maksuvelvollinen on hoitanut jätehuollon
toimenpiteet, ja vastuumäärä on siten tullut rahas
-
toitua osuutta pienemmäksi.
TEM vahvisti joulukuussa 2024 TVO:n ydinjäte
-
huollon vuoden 2024 lopun vastuumääräksi 1 960
miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2025 rahastota
-
voitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 438
miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 ydinjätehuoltomaksu vahvistetaan
maaliskuussa 2025. Valtion ydinjätehuoltorahaston
vuoden 2024 sijoitustoiminta oli voitollista. Osa
vuoden 2024 sijoitustuotoista allokoidaan laki
-
sääteisen suojaosuuden vakuudeksi ja sen ylittävä
osa tuotoista alentaa TVO:n vuotta 2024 koskevaa
ydinjätehuoltomaksua.
Konsernitilinpäätöksen veloissa on esitetty
IFRS-säännöstön mukaan laskettu ydinjätehuolto
-
vastuuseen liittyvä varaus 1 336 miljoonaa euroa.
Varoissa on esitetty TVO:n osuus Valtion ydinjäte
-
huoltorahastosta 1 081 miljoonaa euroa noudattaen
IFRIC 5 -tulkintaa. Uuteen ydinjätehuollon tekniseen
suunnitelmaan ja aikatauluun perustuva kokonaiskus
-
tannusarvio on päivitetty kesäkuussa 2022.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
89
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Yhteiskunnalliset tiedot (S)
S1 OMA TYÖVOIMA
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE
Sukupuolten
tasa-arvo ja
sama palkka
saman-
arvoisesta
työstä
»
TVO edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja
tasapuolista kohtelua sekä ehkäisee syrjintää ja epätasa-arvoista
toimintaa
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Koulutus
ja taitojen
kehittäminen
»
Oman työvoiman osaamisen ylläpito, kehittäminen ja säilyttäminen
»
Oman työvoiman ydinalan osaamisen vahvistaminen ja ylläpito
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Oman työvoiman osaamisen kehittämisessä epäonnistuminen
on riski TVO:n turvallisuudelle sekä voi aiheuttaa taloudellisia ja
mainehaittoja
Riski Oma toiminta
»
Oma osaava työvoima tekee työnsä turvallisesti, hyvin ja
tehokkaasti
»
Tulevien osaajien varmistaminen muun muassa oppilaitos- ja
opiskelijayhteistyöllä
Mahdollisuus Oma toiminta
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
»
TVO:lla on nollatoleranssi työpaikalla tapahtuvaan häirintään,
ahdisteluun ja kiusaamiseen
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdolliset väkivalta- ja häirintätapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Moninaisuus
»
TVO edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja tasapuolista
kohtelua sekä ehkäisee syrjintää ja epätasa-arvoista toimintaa
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET
Yksityisyys
»
Mahdollinen oman työvoiman henkilötietojen vuotaminen tai muu
yksityisyyden loukkaaminen
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
TYÖOLOT
Työllisyys-
turva
»
TVO tarjoaa vakituisia ja vakaita työsuhteita työsuhteisille
työntekijöille
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työaika
»
TVO tarjoaa kokoaikaisia työsuhteita suurimmalle osalle omista
työntekijöistä
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Riittävä
palkka
»
TVO edistää oman työvoiman sekä heidän perheidensä
toimeentuloa maksamalla sopimusten ja lakien mukaista riittävää
palkkaa
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työmarkkina-
osapuolten
vuoropuhelu
»
TVO osallistuu työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työehto-
sopimus-
neuvottelut
»
TVO:n omat työntekijät kuuluvat työsopimuslain alaisten
työsopimusten piiriin
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Työ- ja
yksityis-
elämän
tasapaino
»
TVO tukee oman työvoiman työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Terveys ja
turvallisuus
»
Oman työvoiman turvallisuuskulttuurin, työturvallisuuden ja
laitosturvallisuuden edistäminen
»
Oman työvoiman työterveyden ja työkyvyn edistäminen sekä
ylläpito
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Oman työvoiman työterveyden ja työkyvyn haasteet
»
Oman työvoiman työtapaturmat ja työturvallisuudessa
epäonnistuminen
»
Oman työvoiman saama säteilyannos
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
90
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
töisesti lyhytaikaisiin tai projektiluonteisiin tehtäviin
vuokrayritykseltä palkattuja työntekijöitä. TVO:n
työnjohdon alaisuudessa olevalla konsultilla tarkoi
-
tetaan asiantuntijatyöhön palkattua henkilöä, joka
tekee työtä ammatinharjoittajana tai toisen yrityksen
palkkaamana työntekijänä.
TVO:n oma työvoima työskentelee Suomessa ja
pääsääntöinen työskentelypaikka on Olkiluoto.
TVO noudattaa Suomen työehtokäytäntöjä ja
lainsäädäntöä.
Olennaiset koko omaan työvoimaan kohdistuvat
kielteiset vaikutukset ovat työterveyden ja työkyvyn
haasteet, työtapaturmat sekä ydinvoimalaitoksen
valvonta-alueella työskentelevän oman työvoiman
saama luonnon normaalista taustasäteilystä poik
-
keava säteilyannos. Valtaosa Olkiluodossa työsken-
televien työntekijöiden säteilyannoksista muodostuu
vuosihuoltojen aikana, jolloin osa työntekijöistä tekee
töitä avattujen prosessijärjestelmien ja radioaktii
-
visten komponenttien läheisyydessä.
TVO noudattaa kaikessa toiminnassaan Suomen
työturvallisuuslainsäädäntöä, jonka keskeisiin
tavoitteisiin kuuluu fyysisten ja henkisten terveyden
haittojen ennaltaehkäisy. Oman työvoiman työkykyä
ylläpidetään muun muassa yhteistyössä työterve
-
yshuollon kanssa, varhaisen tuen toimintamallilla,
korvaavan ja kevennetyn työn malleilla, ennaltaeh
-
käisevällä työkykyjohtamisella, matalan kynnyksen
mielenterveyspalveluilla ja työergonomian edistämi
-
sellä. Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet ovat saata-
villa koko omalle työvoimalle. Työturvallisuusasian-
tuntijat tukevat linjaorganisaatiota työturvallisuuden
varmistamisessa neuvonnalla, ohjeilla ja koulutta
-
malla. Lisäksi työympäristöä ja työskentelytapoja
valvotaan säännöllisillä työturvallisuustarkastuksilla.
TVO:n strategiassa ja liiketoimintamallissa huomioi
-
daan omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia. Strategian ja liiketoimintamallin
tavoitteena on, että turvallisuus on korkealla tasolla,
ja henkilöstö on sitoutunut korkeaan turvallisuuskult
-
tuuriin. Strategiassa kuvataan termillä Ydinvoimainen
henkilöstö ja johtaminen sitä, että työoloihin ja yhden
-
vertaiseen kohteluun sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin
liittyvät asiat ovat tärkeitä ja ne pidetään kunnossa,
ja nämä huomioidaan sitä kautta myös liiketoiminta
-
mallissa. Sekä turvallisuuskulttuurille että henkilöstön
työtyytyväisyydelle on asetettu omat tavoitteensa
osana strategiaa. Lisäksi on asetettu tavoitteet vuosit
-
taiselle tapaturmataajuuden tasolle. Henkilöstön
osaaminen ja kyvykkyys on yksi merkittävistä stra
-
tegiassa tunnistetuista painopisteistä, ja tavoitteena
on, että osaaminen ja työkyky säilyvät erinomaisena
läpi koko työuran. Strategian tavoitteiden mukaista
toimintaa toteutetaan TVO:n liiketoimintamallissa.
TVO tarjoaa vakituisia ja vakaita työsuhteita
työsuhteisille työntekijöille. TVO tarjoaa kokoaikaisia
työsuhteita, mutta mahdollistaa henkilön toiveesta
osa-aikaisuuksia. TVO palkitsee henkilöstöään
kilpailukykyisesti ja kannustaa tulokselliseen työsken
-
telyyn, tavoitteiden saavuttamiseen ja laadukkaaseen
jokapäiväiseen toimintaan. Energia-alalla sovitut
teknisten ja teollisuustoimihenkilöiden sekä työnte
-
kijöiden palkkausjärjestelmät perustuvat tehtävien
vaativuusluokituksiin ja tukevat tasa-arvoisen palkka
-
politiikan toteutumista. Työsuhde-etuudet koskevat
koko henkilöstöä hyvin lyhyitä työsuhteita lukuun
ottamatta. Henkilöstön työn ja vapaa-ajan yhteenso
-
vittamista tuetaan joustavilla työaikakäytännöillä sekä
sapattivapaajärjestelmällä.
TVO osallistuu työmarkkinaosapuolten vuoro
-
puheluun edustamalla Energiateollisuus ry:n
työelämävaliokunnassa sekä osallistumalla kaikkien
henkilöstöryhmiensä TES-neuvotteluihin. Konsernin
johtoryhmässä on edustettuna kaikki henkilöstö
-
ryhmät. TVO:lla pidetään lainmukaiset jatkuvan
vuoropuhelun kokoukset ja henkilöstön edustajat
osallistuvat työsuojelutoimikuntaan. TVO noudattaa
toiminnassaan energia-alan työehtosopimuksia.
Työturvallisuusasiat, sukupuolten tasa-arvoon ja
samaan palkkaan samanarvoisesta työstä, työpai
-
kalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseen,
moninaisuuteen ja yksityisyyteen liittyvät vaikutukset
koskevat koko omaa työvoimaa sisältäen myös
TVO:n työnjohdon alaisuudessa olevan vuokratyö
-
voiman sekä konsultit. Työturvallisuuteen vaikuttavat
tekijät ovat seurausta toimialasta ja hyvin pitkälti
yhdenmukaisia muiden teollisuuden työpaikkojen
työturvallisuusvaikutusten kanssa. TVO on tunnis
-
tanut olennaiset työturvallisuusvaikutukset ja luonut
sen perusteella työturvallisuuden johtamisjärjes
-
telmän, jonka avulla tunnistettuja työturvallisuus-
vaikutuksia hallitaan. Työturvallisuusvaikutusten
tunnistaminen kattaa sekä riskit (negatiiviset
vaikutukset) että mahdollisuudet (myönteiset vaiku
-
tukset). Negatiiviset vaikutukset ovat pääsääntöisesti
lyhytkestoisia ja vähäisiä. Sen sijaan työkyvyn ja
-terveyden edistämisen toimet tähtäävät pitkäkestoi
-
siin myönteisiin vaikutuksiin.
Tarkasteltaessa väkivalta- ja häirintätapausten
esiintymistä koko henkilöstön näkökulmasta ei ole
tunnistettu erityisesti toimialasta johtuvia myönteisiä
tai kielteisiä vaikutuksia. Odotukset hyvälle työkäyt
-
täytymiselle sekä väkivalta- ja häirintätapausten
välttämiselle on määritetty ja ne on koulutettu koko
henkilöstölle. Odotusten vastaiseen toimintaan
puututaan välittömästi, ja tätä kautta niiden vaiku
-
tukset ovat vähäisiä ja lyhytkestoisia.
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuoro-
vaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
(S1.SBM-3)
Ydinenergian käytön tavoitteena on yhteiskunnan
kokonaisedun turvaaminen ja erityisesti sen varmis
-
taminen, että ydinenergian käyttö on turvallista.
Ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijalla
tulee olla riittävä ja tehtäviinsä soveltuva henkilöstö.
Luvanhaltijan on varmistettava, että henkilöstö pystyy
kantamaan vastuunsa.
Ydinlaitoksen käyttöluvan myöntämisen edellytyksiin
kuuluvat työsuojelun, väestön turvallisuuden ja
ympäristönsuojelun huomioiminen, riittävät ydin
-
jätehuollon järjestelyt, tarvittava asiantuntemus ja
taloudelliset edellytykset.
Ydinenergialain mukaan STUK asettaa kelpoisuuseh
-
toja ydinenergian käyttöön osallistuville henkilöille
ja valvoo niiden täyttämistä. Luvanhaltijan on myös
varmistettava tiedon ja osaamisen jakaminen orga
-
nisaatiossa ja että turvallisuuden kannalta tärkeitä
tehtäviä suorittavat vain ammattitaitoiset henkilöt.
STUK valvoo, että organisaatio on tarkoituksenmu
-
kainen ja riittävä, ja että henkilöstö täyttää asetetut
kelpoisuusehdot ja saa asianmukaisen koulutuksen.
Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu TVO:n kaksin
-
kertaisessa olennaisuusanalyysissä. Kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi kattaa koko oman työvoiman,
johon lukeutuu TVO:hon työsopimussuhteessa
olevat vakituiset sekä määräaikaiset työntekijät, sekä
TVO:n työnjohdon alaisuudessa oleva vuokratyö
-
voima että konsultit. TVO:n työjohdon alaisuudessa
olevalla vuokratyövoimalla tarkoitetaan pääsään
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
91
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Jotta saadaan käsitys siitä, että henkilö on tervey-
tensä puolesta sopiva työtehtävään, kaikille TVO:lle
työsuhteeseen tuleville tehdään terveystarkastus.
Oman henkilöstön työterveyden alkutarkastuksessa
arvioidaan sopivuutta työhön terveydentilan kannalta
todettujen altisteiden suhteen. Alkutarkastus tehdään
työntekijöille, jotka altistuvat työssään asetuksen
(VNa 1485/2001) määrittelemille tekijöille siinä
määrin, että työstä aiheutuu riski terveydelle tai
lisääntymisterveydelle. Jos henkilö tulee työtehtävään,
jossa voi altistua säteilylle, alkutarkastuksessa otetaan
lisäksi huomioon henkilön säteilytyöluokka (A/B).
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset riskit ja
mahdollisuudet koskevat koulutusta ja taitojen kehit
-
tämistä. TVO on riippuvainen osaavasta työvoimasta
ja työntekijöiden sitoutuminen korkeaan turvalli
-
suuskulttuuriin on toiminnan edellytys. Oppilaitos- ja
opiskelijayhteistyöllä pyritään varmistamaan tulevien
osaajien saanti tulevaisuudessa.
TVO:n toiminnassa ei ole tunnistettu riskejä pakko-
tai lapsityövoiman käytölle Olkiluodossa.
Toimintaperiaatteet (S1-1)
Omaan työvoimaan liittyvien kestävyysaiheiden
toimintaperiaatteet on määritelty toimintaohjeissa,
ihmisoikeuspolitiikassa sekä arvoissa. Toiminta
-
ohjeista ja arvoista kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
TVO:lla on käytössä työyhteisön kehittämissuunni
-
telma, jonka tavoitteena on tukea suunnitelmallista
ja pitkäjänteistä työpaikan ja -yhteisön kehittämis
-
työtä. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä TVO:n eri
asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien toimesta ja
sitä ylläpidetään säännöllisesti osana jatkuvaa vuoro
-
puhelua. Ydinalan ammattilaisuus merkitsee muun
muassa toimintatapojen ja ohjeiden noudattamista,
mutta ennen kaikkea vastuullista asennetta kaikessa
toiminnassa. Ydinalan ammattilaisuuden periaatteet
on määritelty odotuksissa, jotka ovat osa TVO:n
toimintajärjestelmää.
TVO:n tasa-arvosuunnitelmassa käsitellään yhden
-
vertaisuutta ja tasa-arvoa sekä esitellään erikseen
ne toimintatavat, joilla TVO varmistaa kaikenlaisen
syrjinnän ja epätasa-arvoisen toiminnan ehkäise
-
misen omissa prosesseissaan ja toisaalta edistää
henkilöstön tasavertaista kohtelua. TVO:lla ei ole
erillisiä toimintaperiaatteita tai sitoumuksia oman
työvoiman erityisen haavoittumiselle alttiille ryhmille,
vaan ne kattavat koko oman työvoiman.
Ihmisoikeudet
TVO on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia
kansainvälisesti tunnustettuja, kansainvälisessä
ihmisoikeusasiakirjassa määriteltyjä ihmisoikeuksia.
TVO on ottanut ihmisoikeusasiat osaksi yrityksen
toimintaohjeita, menettelyjä ja hallintojärjestelmää
sekä järjestänyt tarvittavat resurssit ihmisoikeuksiin
liittyviin toimintoihin. Oman työvoiman osalta merki
-
tyksellisiä sitoumuksia ovat YK:n Global Compact
-aloite sekä TVO:n julkinen ihmisoikeuspolitiikka, joka
sisältää ihmisoikeussitoumuksen. TVO on sitoutunut
toimimaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansal
-
listen yritysten toimintaohjeiden mukaan.
TVO:n vastuullisuusryhmä vastaa ihmisoikeuksia
koskevasta huolellisuusvelvoiteprosessista ja sen
kehittämisestä. Vastuullisuusryhmä tekee ja puoltaa
siihen liittyvät päätösehdotukset johtoryhmälle.
Johtoryhmä on vastuussa huolellisuusvelvoitepro
-
sessiin liittyvästä päätöksenteosta. Toimenpiteiden
toteuttamisesta ja päivittäisestä ihmisoikeusasioiden
johtamisesta vastaa jokainen toiminto oman
vastuualueensa osalta.
TVO:n toimintaohje noudattaa OECD:n toiminta
-
ohjeita monikansallisille yrityksille ja yhtiö on sitou-
tunut kunnioittamaan kansainvälisen työjärjestön
(ILO) määrittelemiä työelämän perusperiaatteita ja
-oikeuksia. Näihin kuuluvat järjestäytymisoikeus,
kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön ja lapsi
-
työvoiman käytön kielto, syrjinnän kielto työelämässä
sekä työterveys ja -turvallisuus.
Yhteydenpidosta omaan työvoimaan kuuluvien
henkilöiden kanssa on kerrottu tarkemmin osiossa
Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden
ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2).
Työolot
Työllisyysturva ja työaika
TVO tarjoaa vakaita työsuhteita työntekijöilleen ja
toiminnan luonteen vuoksi työsuhteet ovat pääosin
toistaiseksi voimassa olevia kokoaikaisia työsuh
-
teita. Pitkäaikaiset työsuhteet takaavat toiminnan
jatkuvuutta sekä varmistavat sitoutuneen ja ammat
-
titaitoisen henkilöstön osaamisen hyödyntämisen
liiketoiminnassa. Hyvillä sekä läpinäkyvillä henkilös
-
töön liittyvillä menettelytavoilla, kuten tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuusperiaatteiden noudattamisella sekä
laadukkaalla koulutustoiminnalla pyritään ylläpi
-
tämään henkilöstön sitoutumista sekä pysyvyyttä.
Ydinenergia-alalla on lukuisia työtehtäviä, joihin
kouluttaudutaan työssä, jolloin pitkät työsuhteet
takaavat korkeampaa osaamista.
TVO noudattaa sovellettavia työehtokäytäntöjä
Suomen lainsäädännön lisäksi. TVO noudattaa ener
-
gia-alan työehtosopimuksia. Koko henkilöstö on sisäl-
lytetty keskitettyyn henkilöstöhallintojärjestelmään.
TVO:lla noudatetaan Suomen työaikalainsäädäntöä
sekä henkilöstön kanssa paikallisesti sovittuja
työaikamenettelyjä.
Riittävä palkka
TVO:n strategian mukaisesti TVO palkitsee henkilös-
töään kilpailukykyisesti ja kannustaa tulokselliseen
työskentelyyn sekä tavoitteiden saavuttamiseen.
TVO maksaa vähintään työehtosopimusten mukaista
palkkaa. Energia-alalla sovitut teknisten ja teollisuus
-
toimihenkilöiden sekä työntekijöiden palkkausjärjes-
telmät perustuvat tehtävien vaativuusluokituksiin ja
tukevat tasa-arvoisen palkkapolitiikan toteutumista.
Palkitsemisesta ja palkkausjärjestelmistä tehdään
säännöllisesti ja systemaattisesti riippumatonta
arviointia kolmannen osapuolen toimesta. Työsuh
-
de-etuudet koskevat pääsääntöisesti koko henki-
löstöä hyvin lyhyitä työsuhteita lukuun ottamatta.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja
työehtosopimusneuvottelut
Yhteistoimintaa toteutetaan Suomen lainsäädännön
mukaisesti. Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää
yrityksen toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia
vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon koskien heidän
työtään, työoloja ja asemaa yrityksessä. Vuoropu
-
helukokouksia järjestetään neljä kertaa vuodessa.
Kokouksissa luottamushenkilöt, henkilöstön hallin
-
toedustajat ja TVO:n johto käsittelevät henkilöstön
kysymyksiä, kehitysehdotuksia sekä yhtiön taloudel
-
lista tilannetta. TVO-konsernin johtoryhmässä on
mukana henkilöstöedustajat. TVO:n johtoryhmä tekee
päätöksiä, ja johtoryhmässä mukana olevat henki
-
löstön edustajat tuovat johtoryhmälle henkilöstön
näkemyksiä. Yhtiössä on järjestäytymisvapaus.
TVO noudattaa toiminnassaan energia-alan työehto
-
sopimuksia. Työsopimuslain alaisten työsopimusten
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
92
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
piirissä on 100 prosenttia työsuhteisesta henki-
löstöstä pois lukien johto. Itsenäiset konsultit eivät
välttämättä kuulu työehtosopimusten piiriin, mutta
TVO edellyttää sopimuksissaan toimihenkilöiden
osalta energia-alan toimihenkilöiden tai ylempien
toimihenkilöiden työehtosopimusta.
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
TVO:n toimintaohje ohjaa edistämään henkilöstön
työssä jaksamista sekä työyhteisön hyvää työilma
-
piiriä. Toimintaohjeessa kannustetaan huolehtimaan
fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista sekä työn
ja vapaa-ajan välisen tasapainon ylläpitämisestä.
Henkilöstön työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista
tuetaan joustavilla työaikakäytännöillä sekä sapat
-
tivapaajärjestelmällä. Lisäksi käytössä on työaika-
pankkijärjestelmä ja määräaikaisesti käytössä olevaa
joustotyömallia sovelletaan ylempiin toimihenkilöihin,
jotka kuuluvat kokonaispalkkauksen piiriin. TVO:lla on
työn luonteen mukaan mahdollista tehdä etätyötä.
Terveys ja turvallisuus
Työterveys
Omalle henkilöstölle järjestetyn työterveyshuollon
toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki ja siihen liittyvät
asetukset. Lisäksi ydinlaitoksen oman henkilöstön
kyseessä ollen työterveyshuollon toimintaa ohjaavat
myös ydinenergialaki ja YVL-ohjeet (YVL A.4).
Työ terveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki TVO:n työ-
suhteiset työntekijät. Alihankkijayritykset vastaavat
omien työntekijöidensä työterveyshuollosta.
Tavoitteet työterveyshuollon kanssa tehtäviin
toimenpiteisiin määritellään vuosittain työterveyden
toimintasuunnitelmassa, joka laaditaan yhteistyössä
työsuojeluvaltuutettujen, työsuojelupäällikön, HR:n
edustajien ja työterveyshuollon edustajien kanssa.
Lakisääteisten palvelujen lisäksi TVO tarjoaa merkit
-
tävästi kattavamman työterveyteen ja työkykyyn
liittyvän palveluvalikoiman. TVO:n oman henkilöstön
käytössä on varhaisen tuen toimintamalli sekä
korvaavan ja kevennetyn työn mallit. Käytössä on
päihdeohjelma. Työterveyshuollon toiminnassa
kiinnitetään erityisesti huomiota ennaltaehkäisevän
työkykyjohtamisen tukemiseen ja ylläpitoon sekä
riskipohjaiseen työkyvyn tarkasteluun. Lisäksi henki
-
löstöllä on käytössä digitaalinen matalan kynnyksen
mielen hyvinvointipalvelu.
Työhyvinvointia ja terveyttä edistävät koko yhtiön
henkilöstön käytössä olevan kattavan työterveys
-
huollon lisäksi sitä täydentävä laaja henkilöstön
vakuutusturva. Henkilöstö on vakuutettu täysajan
ryhmätapaturmavakuutuksen lisäksi matkavakuutuk
-
sella ja sairauskuluvakuutuksella.
Työturvallisuus
Turvallisuuteen kuuluu esimerkiksi laitosturvallisuus,
säteilysuojelu, työturvallisuus, turvallisuuskulttuuri
sekä varautuminen kriisi- ja poikkeustilanteissa.
TVO:n työturvallisuutta ohjaa työturvallisuusjoh
-
tamisjärjestelmä, joka koostuu työturvallisuuspo-
litiikasta, elintärkeistä työturvallisuusperiaatteista,
-standardeista, -prosesseista ja -työohjeista. TVO:n
turvallisuusjohtamisjärjestelmä ottaa huomioon
ja täyttää Suomen työturvallisuuslainsäädännön
vaatimukset. TVO:n työturvallisuusjohtamisjärjes
-

vaatimukset. Työturvallisuusperiaatteet kattavat
kaikki TVO:n toiminnot ja työntekijät, sekä sisäiset
että ulkoiset.
Turvallisuus Olkiluodossa -ohjelmassa on tunnistettu
toimenpiteitä tuleville vuosille. Toimenpiteiden kautta
pyritään varmistamaan työturvallisuuden jatkuva
parantaminen. Tunnistettuja kehitystoimenpiteitä
käsitellään myös säännöllisesti työsuojeluryh
-
mässä. Samalla myös vastataan työturvallisuuslain
(738/2002 9§) vaatimukseen työsuojelun toimintaoh
-
jelmasta erityisesti kehittämisen näkökulmasta.
TVO:n keskeisiin tavoitteisiin kuuluu varmistua siitä,
että Olkiluoto on turvallinen työpaikka kaikille alueella
työskenteleville työntekijöille. Turvallisuus Olkiluo
-

määritettyjä turvallisuuden osa-alueita ja sitä seura
-
taan säännöllisesti Turvallisuuden johtoryhmässä.
Työturvallisuutta kehitetään osana Turvallisuus
Olkiluodossa -ohjelmaa. Kehitystyössä huomiota
kiinnitetään niin toimintatapojen ja johtamisjärjes
-
telmän muutokseen kuin myös turvallisuuskulttuurin
ja asenteiden kehittämiseen. Tätä kautta työtur
-
vallisuuden kehittyminen muuttuu orgaaniseksi:
jatkuvasti työhön ja olosuhteisiin mukautuvaksi sekä
itseään uudistavaksi.
Työturvallisuuden toimintaperiaatteiden noudatta
-
misesta ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat liike-
toiminta-alueiden johtajat ylimmän johdon määrittä-
mien vaatimusten mukaisesti. Työturvallisuuden roolit
ja vastuut on määritetty TVO:n työsuojelukäsikirjan
ohjeessa “TVO-konsernin työterveys- ja työturvalli
-
suusjärjestelmä”. Työsuojelukäsikirjan ohjeiden olen-
nainen sisältö on kuvattu osana tulokoulutusta, joka
on pakollinen kaikille Olkiluodossa toimiville henki
-
löille. Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä käsit-
telee myös vuosihuoltokoulutus, joka on pakollinen
vuosihuoltoihin osallistuville henkilöille. Lisäksi muita
kohdennettuja työturvallisuuskoulutuksia järjestetään
tietyistä aiheista. Koulutusten kautta pyritään varmis
-
tamaan, että työntekijöillä on riittävät tiedot TVO:n
odotuksista työn turvalliselle tekemiselle.
Säteilyturvallisuus
TVO:n henkilöstö sitoutuu kaikella säteilysuojelu
-
toiminnallaan ALARA-periaatteeseen (as low as
reasonably achievable). Sen mukaisesti yksilö- ja
kollektiiviset säteilyannokset pidetään niin alhaisina
kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista.
Annosten rajoittaminen ja radioaktiivisten päästöjen
pitäminen mahdollisimman pieninä otetaan huomioon
jo rakenteita sekä toimintoja suunniteltaessa.
Jokaisen työntekijän on otettava säteilysuojeluun
vaikuttavat asiat huomioon omassa työssään. Sätei
-
lysuojelutoimintaa kehitettäessä otetaan huomioon
viranomaisten ohjeiden lisäksi myös kansainväliset
suositukset. Säteilysuojelutoiminnasta vastaa säteily
-
suojelupäällikkö ja viime kädessä ydinvoimalaitoksen
vastuullinen johtaja.
Säteilysuojelun toimintaa ohjeistetaan säteilysuojelu
-
käsikirjassa. Kaikki valvonta-alueella työskentelevät
henkilöt käyvät tulokoulutuksen säteilyosan. Säteily
-
altistuksen osalta noudatetaan säteilysuojelun yleisiä
periaatteita.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoi
-
sesta työstä sekä moninaisuus
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman mukaan
TVO sitoutuu edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertai
-
suutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toimin-
nassaan. Tämä tapahtuu työpaikan tarpeet huomioon
ottaen kehittämällä työoloja sekä niitä toimintatapoja,
joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henki
-
löstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Yhdenver-
taisuuden toteutumista varmistavat edistystoimet
valitaan niin, että ne ovat toimintaympäristö, voima
-
varat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita,
tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
93
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Ydinlaitoksen turvallisuuteen suoraan tai epäsuorasti
vaikuttavien tehtävien hoitajilta edellytetään riittävää
ydinturvallisuusvaatimusten ja ydinvoimatekniikan
ymmärtämistä sekä itsenäisten ja vastuullisten
tehtävien hoidon vaatimaa pätevyyttä omalla tehtä
-
väalueellaan. Oman työvoiman koulutusta ja taitojen
kehittämistä ohjaavat muun muassa strategia ja
toimintaohje. Osaamisen hallinnalla varmistetaan
ja ylläpidetään konsernissa työskentelevien päte
-
vyys ja kyvykkyys kunkin tehtävän vaatimusten
mukaisesti. TVO edistää oman työvoiman osaamista
tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua sekä
kehittyä työssä ja ammatissa. TVO tukee jatkuvan
oppimisen tavoitteita sekä työssäoppimisen
että kouluttautumisen keinoin.
Koulutuskäsikirja, YVL-ohjeet, alan standardit,
WANOn ja IAEAn ohjeistukset tarkentavat oman
työvoiman osaamisen ylläpitoa, kehittämistä ja
säilyttämistä. YVL-ohjeen mukaan luvanhaltijan
on varmistuttava siitä, että sillä on riittävä määrä
pätevää ja kyvykästä työvoimaa, omia tai muulla
tavalla hankittua.
Koulutuskäsikirjan ohjeet linjaavat TVO:n henkilöstön
kehittämisen, kyvykkyyden, osaamisen hallinnan ja
koulutuksen suuntaviivat ja toimintamallit. Ohjeita
sovelletaan kaikissa TVO:n organisaatioyksiköissä.
Ohjeet koskevat vakituisen henkilökunnan lisäksi
myös määräaikaisia henkilöitä, joiden työsuhde on
yli kuuden kuukauden mittainen. Muiden työsuh
-
teiden ja ulkopuolisen työvoiman osalta ohjeen
vaatimukset määritellään esihenkilön harkinnan
ja hankintamenettelyjen mukaisesti soveltuvassa
laajuudessa.
Oman työvoiman osaamisen hallintaan liittyvien
periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat
koulutusorganisaatiot Osaamisen hallinta -ryhmän
ja koulutuskäsikirjan ohjeiden mukaisesti. Osaa
-
misen hallinta -ryhmä toimii johtoryhmän alaisena.
Osaamisen hallinta -ryhmä linjaa TVO:n osaamisen
hallintaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä
päättää vuosikoulutusohjelman hyväksymisestä sekä
seuraa näiden toteutumista.
Työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän
torjuminen
TVO:n toimintaohjeen mukaan työyhteisössä ei
hyväksytä minkäänlaista häirintää tai kiusaamista
eikä myöskään väkivallan käyttöä. Toiminnassa
noudatetaan työturvallisuuslakia, joka velvoittaa
työnantajaa puuttumaan ja käytettävissään olevin
keinoin ryhtymään toimiin epäkohdan poistamiseksi.
Mikäli tietoon tulee epäasiallista käyttäytymistä tai
häirintää, toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi
tapahtumien selvittämiseksi ja toimintaan puuttumi
-
seksi. Toiminnassa ei ole tunnistettu erityistä väki-
vallan uhkaa TVO:n työntekijöiden osalta.
Tavoitteena on tilanne, että työpaikalla ei esiinny
minkäänlaista väkivaltaa tai häirintää. Työyhteisöä
kannustetaan positiiviseen vuorovaikutukseen ja muun
muassa tulokoulutuksessa kerrotaan odotukset hyvälle
työkäyttäytymiselle sekä pidättäytymiselle kaikesta
epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä. Tätä
viestiä toistetaan myös osana muuta turvallisuusvies
-
tintää kuten osana viikoittain vaihtuvia turvallisuuteen
liittyviä keskusteluaiheita (Safety Moment). Mahdolli
-
sesta epäasiallisesta käyttäytymisestä voi raportoida
Toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta määritellyn
prosessin mukaisesti Yrityskulttuuri (G-1), KELPO-
järjestelmän kautta tai olemalla esimerkiksi yhteydessä
omaan esihenkilöön, HR- tai työsuojeluorganisaatioon.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Yksityisyys
Oman työvoiman henkilötietojen vuotamista tai
muuta yksityisyyden loukkaamista ehkäistään
vahvalla tietoturvallisuudella. Tietoturvallisuuspoli
-
tiikka on osa konsernitason poliitikoita, ja sen tavoit-
teena on ydinturvallisuuden, taloudellisten etujen ja
henkilöstön yksityisyyden suojan turvaaminen sekä
oikean ja luotettavan tiedon käytettävyyden varmista
-
minen ja tietojen käsittelystä aiheutuvien vahinkojen
välttäminen. Yritysturvallisuuden osaamiskeskus
vastaa tietoturvallisuuspolitiikan käytännön toteutta
-
misesta. TVO:lla on nimetty tietosuojavaltuutettu.
Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötie
-
tolakia ja tietosuoja-asetusta (GDPR). Menettelytavat
tietosuojaan liittyen on määritelty tietoturvallisuuskä
-
sikirjassa, ja niistä vastaa tietosuojavaltuutettu.
Yhteydenpito vaikutuksista omien työn tekijöiden
ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
TVO:lla on useita vaikutuksiin liittyviä yhteyden-
pitotapoja omien työntekijöiden ja heidän edus
-
tajiensa kanssa. Toimintaohjeeseen liittyvistä
yhteydenpitotavoista kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Yhteistoiminta
TVO-konsernin vuoropuhelukokous on yhteis
-
toimintalain mukainen virallinen foorumi, jossa
työnantaja käy vuoropuhelua henkilöstön kanssa.
Vuoropuhelukokouksen puheenjohtajana toimii yhtiön
toimitusjohtaja. Vuoropuhelukokouksia järjestetään
neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa luottamushen
-
kilöt ja johto käsittelevät henkilöstön kysymyksiä,
kehitysehdotuksia sekä yhtiön taloudellista tilan
-
netta. TVO-konsernin johtoryhmässä on mukana
henkilöstöedustajat.
TVO:lla on käytössä yhteistoimintalain mukainen
työyhteisön kehittämissuunnitelma. Työyhteisön kehit
-
tämissuunnitelman tavoitteena on tukea suunnitelmal-
lista ja pitkäjänteistä työpaikan ja -yhteisön kehittä-
mistyötä sekä parantaa henkilöstön mahdollisuuksia
vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon koskien heidän
työtään, työoloja ja asemaa yrityksessä. Suunnitelma
laaditaan yhteistyössä TVO:n eri asiantuntijoiden ja
henkilöstön edustajien kanssa ja sitä ylläpidetään
säännöllisesti osana jatkuvaa vuoropuhelua.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoja, samoin
kuin esimerkiksi johtamisen ja työnteon periaatteita,
käsitellään johdon ja henkilöstön edustajien yhteisissä
kokouksissa (vuoropuhelukokoukset, työsuhdeneuvot
-
telut, TVO-konsernin johtoryhmä). Lisäksi niiden toteu-
tumista seurataan henkilöstötutkimusten yhteydessä.
Henkilöstötutkimus
Henkilöstötutkimus tehdään noin 18 kuukauden
välein. Henkilöstötutkimuksen toteutuksesta vastaa
HR-toiminto. Ylimmän johdon vastuulla on HR-toi
-
minnon tuella huolehtia tulosten käsittelystä ja
huomioimisesta päätöksenteossa. Tulokset käydään
läpi eri organisaatiotasoilla sekä luottamushenki
-
löiden kanssa. Esihenkilöitä valmennetaan tulosten
käsittelyyn. Tulosten perusteella työyhteisöissä
sovitaan kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista
seurataan liiketoiminnoissa. Lisäksi henkilöstölle
tehdään turvallisuuskulttuurikysely säännöllisesti.
Parempi työpaikka -toiminta
Parempi työpaikka -toiminnan tavoitteena on
toiminnan tehostaminen ja hyvien toimintaedelly
-
tysten varmistaminen kehittämällä omaan työhön,
lähityöyhteisöön sekä koko yhtiöön liittyviä asioita.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty vuosittain
lukuisia kehitystoimenpiteitä, joiden toteutumista
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
94
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
seurataan Parempi työpaikka -ryhmässä. Ryhmä
kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa. Ryhmä
koostuu johtoryhmän ja henkilöstön edustajista, ja
se raportoi johtoryhmälle. Ryhmän puheenjohtajana
toimii yhtiön toimitusjohtaja.
Työsuojeluryhmä
Työsuojeluryhmä kokoontuu säännöllisesti noin neljä
kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuvat työsuojelu
-
valtuutetut, työsuojelupäällikkö sekä muita valittuja
henkilöitä, jotka on pyritty valitsemaan edustavasti
koko henkilöstöstä. Työsuojeluvaltuutetut ovat työn
-
tekijöiden valitsemat, ja heillä voidaan katsoa olevan
tarkka käsitys heidän edustamiensa työntekijöiden
tilanteesta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006 1§) velvoittaa
työsuojeluvaltuutetun perehtymään työpaikkansa
työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn
-
tekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin
asioihin sekä työsuojelusäännöksiin.
Kokouksissa käsitellään työturvallisuuden edistä
-
miseen liittyviä asioita. Työsuojeluvaltuutetut voivat
nostaa kokouksiin käsiteltäviä asioita vakioagendan
lisäksi, joka pohjautuu työsuojelulainsäädännön
odotuksiin työsuojelukomiteassa käsiteltävistä
asioista. Työsuojeluryhmä tekee kahden vuoden
mittaiseksi toimintakaudeksi työsuojelun toimin
-
tasuunnitelman, joka katselmoidaan vuosittain.
Sen perusteella työsuojelupäällikkö yhteistyössä
työsuojeluryhmän kanssa määrittää keskeisimmät
työturvallisuuteen liittyvät kehitystoimenpiteet.
Työsuojeluryhmä raportoi säännöllisesti vuosittain
vuoropuhelukokoukselle, jossa on edustettuna myös
yrityksen ylintä johtoa.
Säteilyannoskirjanpito
Kaikkien säteilytyötä tekevien saamat säteilyannokset
katsotaan kuukausittain ja ne toimitetaan viran
-
omaisen ylläpitämään säteilyannosrekisteriin. TVO:n
oma henkilöstö pystyy tarkastamaan oman säteily
-
annoksensa TVO:n itse ylläpitämästä TAIKA-järjes-
telmästä. Säteilyannosten toimittamisesta vastaa
säteilysuojeluorganisaatio ja tähän tehtävään määri
-
tellyt säteilyannoskirjanpitäjät.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi (S1-3)
TVO on sitoutunut ihmisoikeuspolitiikassaan
korjaamaan omalle työvoimalle aiheuttamansa
haittavaikutukset tai sellaiset vaikutukset, joihin se
on toiminnallaan myötävaikuttanut. TVO odottaa
alihankkijoidensa sitoutuvan työntekijöille aiheutta
-
miensa haittavaikutusten korjaamiseen.
TVO on sitoutunut yhteistyöhön oikeudellisissa sekä
ei-oikeudellisissa menettelyissä ja prosesseissa
haittavaikutusten korjaamiseksi. Lisäksi TVO on
sitoutunut tekemään yhteistyötä toimittajiensa
kanssa myös sellaisten haittavaikutusten korjaami
-
seksi, joihin yhtiö ei ole myötävaikuttanut, mutta jotka
liittyvät toimintaan suoraan liikesuhteiden kautta.
Mahdollisten haittavaikutusten korjaamiseksi on
olemassa prosessit ja tilanteen mukaan korjaavia
toimenpiteitä viedään eteenpäin ja niiden toteutu
-
mista seurataan prosessin mukaisesti.
Mahdollisesta toimintaohjeen vastaisesta toimin
-
nasta, kuten epäasiallisesta kohtelusta tulee ilmoittaa
sille määritellyn prosessin mukaisesti. Tästä kerrotaan
tarkemmin osiossa Yrityskulttuuri (G1-1).
TVO:n itse ylläpitämässä KELPO-järjestelmässä
seurataan sinne kirjattuja havaintoja ja määritellään
niille vastuuhenkilöt ja korjaavat toimenpiteet. KELPO
on koko henkilöstölle ja TVO:n tietojärjestelmäoi
-
keudet omaaville alihankkijoille tarkoitettu avoin tieto-
järjestelmä. Muut henkilöt voivat ilmoittaa havaintoja
turvallisuushavaintokortilla ja ne käsitellään järjestel
-
mässä. Järjestelmään voi tehdä havaintoja, ilmoittaa
epäkohdista ja antaa korjausehdotuksia koko
TVO:n toimintaan, asioihin tai prosesseihin liittyen.
Havainnot suljetaan, kun riittävät toimenpiteet on
tehty. KELPO-järjestelmän toimivuutta arvioidaan
osana johdon katselmusta.
Turvallisuusrikkomusmenettelyn mukaan havait
-
taessa ohjeiden, määräysten tai odotusten vastaista
toimintaa tulee niihin puuttua ja tarvittaessa toiminta
pysäyttää. Kaikki tapaukset tutkitaan määritellyn
menettelyn mukaisesti. Epäkohtia havaittaessa on
tehtävä ilmoitus asiasta esihenkilölle, turvaorgani
-
saatiolle tai vuoropäällikölle. Turvallisuudelle tärkeät
työtehtävät tulee olla tarkastelun kohteena mukaan
lukien korjaavien toimenpiteiden oikea-aikaisen
toteutumisen suhteen. Yritysturvallisuus, työtur
-
vallisuus tai säteilyturvallisuus pyytää tarvittaessa
turvallisuusrikkomusselvityksen asiasta. Turvalli
-
suusrikkomusselvitys tulee tehdä myös ilman erillistä
pyyntöä, kun organisaatio itse havaitsee sellaisen
rikkomuksen, jonka käsittely asianomaisen henkilön/
henkilöiden kanssa on tarpeen kirjallisesti. Turvalli
-
suusrikkomus ja mahdolliset toimenpiteet kirjataan
KELPO-järjestelmään.
Säteilysuojelulliset poikkeamat käsitellään TVO:n
laadunhallintaprosessien mukaisesti ja tarvittaessa
viranomaisen kanssa.
TVO ei erikseen arvioi oman työvoiman luottamusta
käytettäviin kanaviin, mutta seuraa kanavien käytön
aktiivisuutta ja toimivuutta säännöllisesti.
Toimenpiteet (S1-4)
Työolot
Työllisyysturva ja työaika
TVO tarjoaa vakituisia ja vakaita työsuhteita työsuh-
teisille työntekijöille ja suurimmalla osalla TVO:n
omista työntekijöistä on kokoaikainen työsuhde.
TVO:lla noudatetaan Suomen työaikalainsäädäntöä.
Työllisyysturvaan ja työaikaan liittyvät toimenpiteet
ovat jatkuvia.
Riittävä palkka
TVO:lla maksetaan vähintään työehtosopimusten
mukaista palkkaa. Yhtiössä toteutetaan säännölli
-
sesti palkkavertailua muun muassa yhtiön sisäisten
toimintojen kesken sekä toimialaan ja valtakunnal
-
liseen tasoon nähden. Työntekijät- ja toimihenkilöt
-henkilöstöryhmissä on käytössä työehtosopimuksen
mukainen vaativuudenarviointijärjestelmä. Palkkauk
-
seen liittyvät toimenpiteet ovat jatkuvia.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja
työehtosopimusneuvottelut
TVO:lla on edustaja Energiateollisuus ry:n työelämä-
valiokunnassa. TVO osallistuu kaikkien henkilöstöryh-
miensä TES-neuvotteluihin, eli TVO:lla on edustaja
jokaisessa neuvottelupöydässä. TVO:ssa pidetään
työsuhdeneuvotteluja erikseen jokaisen henkilöstö
-
ryhmän kanssa. TVO-konsernin johtoryhmässä on
edustettuna kaikki henkilöstöryhmät. Toimenpiteet
ovat jatkuvia.
TVO:lla pidetään lain mukaiset jatkuvan vuoropu
-
helun kokoukset ja henkilöstön edustajat osallis-
tuvat työsuojelutoimikuntaan. Vuoropuhelukokous
järjestetään neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa
luottamushenkilöt, henkilöstön hallintoedustajat ja
yhtiön johto käsittelevät henkilöstön kysymyksiä,
kehitysehdotuksia sekä yhtiön taloudellista tilan
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
95
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
netta. TVO-konsernin johtoryhmässä on mukana
henkilöstöedustajat, ja henkilöstöryhmäkohtaisissa
säännöllisissä työsuhdeneuvotteluissa käsitellään
henkilöstöryhmäkohtaisia asioita yhdessä henkilöstön
edustajien kanssa. Vuoropuhelua käydään myös
monissa muissa toimielimissä, kuten työsuojeluryh
-
mässä, ruokalatoimikunnassa sekä Parempi työpaikka
-ryhmässä. Toimenpiteet ovat jatkuvia.
TVO:n edustaja osallistuu työmarkkinaosapuolten
työehtosopimusneuvotteluihin osana työryhmiä.
Työehtosopimuksien paikallisesti sovittavat menet
-
telytavat hoidetaan henkilöstön edustajien kanssa
säännöllisissä työsuhdeneuvottelukokouksissa.
Työsuhdeneuvotteluja pidetään keskimäärin kuuden
viikon välein. Toimenpiteet ovat jatkuvia.
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Henkilöstön työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista
tuetaan työn luonteen mukaan muun muassa jousta
-
villa työaikakäytännöillä sekä mahdollisuudella tehdä
etätyötä. Lisäksi TVO:n henkilöstöllä on käytössä
liikunta-, kulttuuri- ja hierontaetu, jolla työnantaja tukee
henkilöstön omaehtoista työkyvyn ylläpitoa. Henki
-
löstöllä on käytössä työsuhdepyöräetu. Henkilöstön
käytössä on lisäksi useita lomanviettopaikkoja. Työhy
-
vinvointia edistäviä yhteisöllisiä tapahtumia järjeste-
tään henkilöstölle säännöllisesti. Työ- ja yksityiselämän
tasapainoon liittyvät toimenpiteet ovat jatkuvia.
Terveys ja turvallisuus
Työterveys
TVO:lla on käytössä varhaisen tuen toimintamalli,
päihdeohjelma sekä korvaavan ja kevennetyn työn
mallit, joista kaikista on kirjattu toimintaperiaatteet
koko henkilöstön käyttöön. Henkilöstöllä on käytössä
verkossa toimiva matalan kynnyksen mielen hyvin
-
vointipalvelu. Esihenkilöt, HR ja työterveyshuolto
tekevät tiivistä yhteistyötä edellä mainittujen
toimintamallien toteuttamiseksi ja oman henkilöstön
työkyvyn ylläpitämiseksi. Toimenpiteiden vaikutta
-
vuudesta kertoo muun muassa alhainen sairauspois-
saoloprosentti ja terveysprosentti, joita seurataan
yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vuosittain.
Työnantajalla tulee olla työterveyshuollosta kirjallinen
toimintasuunnitelma (1383/2001, 11 §). Vähimmäis
-
vaatimuksena on, että työnantajan vastuulla oleva
suunnitelma sisältää tiedot lainsäädännön edellyt
-
tämistä palveluista sekä tiedot mahdollisista muista
työnantajan järjestämistä terveydenhuollon palveluista
ja sairaanhoitopalveluista. Suunnitelma tarkistetaan,
päivitetään ja täsmennetään vuosittain ja aina, kun
siihen tulee tarvetta. Työterveysyhteistyön tavoitteena
on vaikuttava toiminta työn, työolojen, terveyden sekä
työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. Perustan työter
-
veysyhteistyölle muodostaa työpaikan työterveystar-
peiden tunnistaminen ja niiden todentaminen.
TVO:lla kaikille työhön tuleville järjestetään terve
-
ystarkastus, jossa arvioidaan työkykyä suhteessa
työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altisteisiin.
Työterveyshuollon toiminnassa kiinnitetään erityisesti
huomiota ennaltaehkäisevän työkykyjohtamisen
tukemiseen ja ylläpitoon sekä riskipohjaiseen
työkyvyn tarkasteluun. Työterveyshuollon piiriin
kuuluvat kaikki TVO:n työsuhteiset työntekijät.
Alihankkijayritykset vastaavat omien työntekijöidensä
työterveyshuollosta.
Työhyvinvointia ja terveyttä edistävät koko oman
henkilöstön käytössä olevan kattavan työterveys
-
huollon lisäksi sitä täydentävä laaja henkilöstön
vakuutusturva. Henkilöstö on vakuutettu täysajan
ryhmätapaturmavakuutuksen lisäksi matkavakuutuk
-
sella ja sairauskuluvakuutuksella.
Esihenkilöille tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta
työkykyjohtamiseen ja työturvallisuuteen. Esihen
-
kilöitä on koulutettu varhaisen tuen toimintamallin
tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä erillisellä
koulutuskokonaisuudella, jossa on ollut mukana
myös työeläkeyhtiö, että osana esihenkilökoulutusta.
Esihenkilöille on vuonna 2024 pidetty työpsyko
-
login vetämiä esihenkilöiden keskustelutilaisuuksia,
joissa on käyty läpi esihenkilötyön haasteita ja
mahdollisuuksia.
Työkykyyn ja työterveyteen liittyvien toimenpiteiden
tehokkuutta arvioidaan vuosittain erilaisten raporttien
avulla. Lisäksi arviointia tehdään myös työterveyden
toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa ja siihen
kehitystoimenpiteitä pohdittaessa.
Työturvallisuus
Turvallisuus Olkiluodossa -ohjelmassa on määritetty
konkreettisia toimenpiteitä työturvallisuuden paran
-
tamiseksi. Toimenpiteet on valittu niin, että niillä on
myönteisiä vaikutuksia niin oman henkilöstön kuin
Olkiluodossa työskentelevien toimittajien työnte
-
kijöihin. Toimenpiteitä on kohdistettu seuraaville
osa-alueille:
»
Johdon omistajuus ja näkyvä rooli työturvallisuudessa
»
Työturvallisuustavoitteiden asettaminen ja raportointi

puuttuminen mikäli haluttuja tavoitteita ei saavuteta
»
-
lisuudesta ja terveydestä huolehtiminen on osa kaikkea
tekemistä
»

»
Riskien arviointi ja hallinta
»
Työturvallisuusviestintä
»
Työturvallisuuskoulutukset
Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkin-
nalla luodaan edellytykset vastaavien tapausten
välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet
turvallisuuden johtamisessa korjaavia toimenpiteitä
varten. Vaaratilanteen tutkinta tehdään aina, kun
sattuneesta vaaratilanteesta on aiheutunut tai olisi
voinut aiheutua vamma tai terveyden heikentymä.
Vaaratilanteita ovat työtapaturmat sekä läheltä piti
-tilanteet. Organisaatioyksiköiden päälliköt vastaavat
siitä, että oman organisaation henkilöstölle sattuneet
vaaratilanteet ja tapaturmat tutkitaan ja raportoidaan.
Vaaratilanteen tutkinta tehdään aina sen vakavuuden
vaatimalla laajuudella. Jokaisesta työtapaturmasta
tehdään tapahtumatutkinta, johon osallistuvat louk
-
kaantuneen henkilön esihenkilö, työsuojeluvaltuu-
tettu, loukkaantunut henkilö, työsuojeluorganisaation
edustaja sekä mahdollisesti silminnäkijät.
Säteilyturvallisuus
TVO:n henkilöstön säteilyannoksia seurataan
säännöllisesti ja TVO:n asettama oma annosraja on
merkittävästi lain asettamia raja-arvoja alhaisempi.
TVO:lla toimii säteilysuojelutiimi, joka varmistaa, että
henkilöstön säteilyaltistus on säteilysuojeluperiaat
-
teiden mukainen. Henkilöstöä perehdytetään säteily-
suojelukoulutuksin ja säteilysuojeluun liittyvin ohjein.
Säteilysuojelu kontrolloi laitoksella tehtäviä töitä
säteilytyölupa ja -ohje -menettelyllä. Säteilysuojelu
mm. määrittää töissä käytettävän suojavarustuksen
henkilöiden kontaminoitumisen estämiseksi. Lisäksi
säteilysuojelu tekee työkohteilla säteilymittauksia
ja tekee tarvittaessa lisäsuojauksia henkilöstön
kollektiivisen annoksen pienentämiseksi ja turvallisen
työympäristön takaamiseksi.
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeet
TVO osallistuu kahteen TTL:n tutkimushankkeeseen
kehittääkseen nykyisiä käytänteitään sekä saadak
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
96
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
seen uutta tietoa työturvallisuuteen ja -terveyteen
kohdistuvien kuormitustekijöiden hallinnasta.
TVO osallistuu TTL:n ohjaamaan ja Työsuojelura
-
haston sekä osallistujayritysten rahoittamaan työtur-
vallisuutta ja -terveyttä edistävään “Psykososiaalisten

-hankkeeseen. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden
hallinta on keskeinen tekijä työntekijöiden työturval
-
lisuuden ja terveyden edistämisessä ja negatiivisten
haittojen ehkäisemisessä. Tällä tutkimushankkeella
on tarkoitus tuottaa uutta tietoa siitä, millaisin keinoin
työpaikoilla hallitaan psykososiaalisia tekijöitä. Tätä
kautta voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä psyko
-
sosiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan ja niiden
terveyshaittojen ennalta ehkäisyyn.
TVO osallistuu TTL:n ohjaamaan ja Työsuojelu
-
rahaston sekä osallistujayritysten rahoittamaan
työturvallisuutta ja -terveyttä edistävään TYÖN
ÄÄNET -tutkimushankkeeseen. Tutkimus auttaa
työpaikkoja sekä alan asiantuntijoita jatkossa raken
-
tamaan paremmin työhyvinvointia, oppimista ja
työn sujuvuutta tukevia äänimaisemia. Osaltaan se
auttaa ymmärtämään, miten työturvallisuuslakia voisi
paremmin noudattaa teollisilla työpaikoilla. Lisäksi
tutkimus tuottaa keinoja ääniympäristön hallintaan.
Tutkimukseen osallistuville teollisuusyrityksille
tarjoutuu välitön mahdollisuus kehittää äänimai
-
semiaan, ja yritysten henkilöstö taas saa mahdol-
lisuuden vaikuttaa oman työnsä äänimaisemaan,
minkä voi olettaa olevan heille myönteinen kokemus.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoi
-
sesta työstä sekä moninaisuus
TVO on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhden-
vertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa
toiminnassaan. TVO:lla on käytössä tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa käsitellään
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä esitellään erik
-
seen ne toimintatavat, joilla TVO varmistaa kaiken-
laisen syrjinnän ehkäisemisen omissa prosesseissaan
ja toisaalta edistää henkilöstön tasavertaista kohtelua.
Arviointia työpaikan tasa-arvotilanteesta tehdään
jatkuvasti. Arvioinnin tarkoituksena on pysyä ajan
tasalla siitä, miten tasa-arvoiseksi työyhteisö TVO:lla
koetaan ja mitä kehittämistarpeita tasa-arvoon
liittyen mahdollisesti löytyy. Arviointia tehdään HR:n
toimesta hyödyntämällä muutoinkin laadittavia
henkilöstöraportteja ja tunnuslukuja (näitä ovat muun
muassa henkilöstötutkimus, turvallisuuskulttuuriky
-
sely, kestävyysraportointi, toimintaohje), ja aihetta
käsitellään vuoropuhelukokouksissa.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoja, samoin
kuin esimerkiksi johtamisen ja työnteon periaatteita,
käsitellään johdon ja henkilöstön edustajien yhtei
-
sissä kokouksissa (vuoropuhelukokoukset, työsuh-
deneuvottelut, TVO-konsernin johtoryhmä). Lisäksi
niiden toteutumista seurataan muun muassa henki
-
löstötutkimusten yhteydessä. Esiin tuleviin puutteisiin
ja kehityskohteisiin puututaan viipymättä.
TVO on mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun
(SAMK) kautta Silver Strategies -hankkeessa, joka
keskittyy ikäjohtamisen strategioiden kehittämiseen.
Hankkeen päätavoitteena on parantaa yli 55-vuoti
-
aiden työllistymismahdollisuuksia työmarkkinoilla
ja mahdollistaa työurien pidentämisen olemassa
olevassa työssä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on
kehittää yhteisiä syrjinnän vastaisia strategioita
ja toimenpidekokonaisuuksia, joita mukana olevat
yritykset toteuttavat. Kaikkiaan EU-rahoitteisessa
hankkeessa (Silver Strategies - Central Baltic) on
mukana 36 eri yritystä, jotka ovat Virosta, Suomesta
ja Latviasta. Hanke kestää vuodet 2024 ja 2025.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
TVO:n osaamisen hallinnan toimenpiteillä varmis-
tetaan ja ylläpidetään Olkiluodossa työskentelevien
henkilöiden pätevyys ja kyvykkyys kunkin tehtävän
vaatimusten mukaisesti ja tuetaan ydinvoimalaitoksen
turvallista käyttöä. Osaamisen hallinta -ryhmä vastaa
TVO:n koulutuksesta ja taitojen kehittämisen linjauk
-
sista. Ryhmän tehtävä on kuvattu osiossa Koulutus ja
taitojen kehittäminen (S1-1). Koulutusorganisaatiot
toteuttavat linjausten ja koulutuskäsikirjan mukaista
toimintaa. Erilaisten roolien tehtävien vaatimat
osaamiset tunnistetaan KSA-analyysilla (Knowlegde,
Skills, Attitudes). Kansainvälisissä vertaisarvioin
-
neissa TVO:n koulutustoimintaa verrataan alan stan-
dardeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Vertaisarvioinnit
toteuttaa suunnitelman mukaisesti IAEA ja WANO.
Osaamisen hallinnan toimenpiteitä ovat:
»
Vuosikoulutusohjelman rakentaminen koko TVO:n
henkilöstölle
»
Perehdytystä tukevat alku- ja jatkoperehdytyslomakkeet
sekä tehtäväkohtaiset ammatilliset perehdytys- tai
työnopastussuunnitelmat
»
Perehdytyksen arviointikeskustelut uusille ja tehtävää
vaihtaville
»
Yksilökohtaiset koulutussuunnitelmat jokaiselle TVO:-
laiselle sekä erikseen määritellyille ulkoisen työvoiman
henkilöille
»
Tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä

mukaisten koulutusten järjestäminen
»
Nuclear Professional Leader (NPL) -ohjelman järjestä-
minen esihenkilötaitojen kehittämiseksi
»
Henkilökohtaisen kehittymisen ohjelman eli Ydinjengi-ke-
hittämisohjelman järjestäminen.
Työterveys- ja työturvallisuusasioiden koulutukset
kuuluvat normaalina osana vuosikoulutusohjelmaan.
TVO:lla tunnistettuja työturvallisuusriskeihin liittyviä
koulutuksia ovat
»
suljettujen ja ahtaiden tilojen koulutukset ja niin sanotut
luukkuvahtikoulutukset
»
tulityökorttikoulutukset sekä nostotyö- ja
putoamissuojainkoulutukset
»
sähköturvallisuuteen liittyvät sähköavainkoulutus ja
SFS6002-koulutus, joka on valtakunnallinen sähkötöiden
turvallisuuskoulutus
»
ATEX-koulutus räjähdysvaarallisissa tiloissa työs-
kenteleville tai räjähdysvaarallisia tiloja ja -laitteita
suunnitteleville.
Koulutusmuotoina käytetään luokkaopetusta, webi-
naareja, verkkokoulutusta, hybriditoteutuksia sekä
simulaattorikoulutusta. Koulutuskeinoina hyödynne
-
tään muun muassa animaatioita, pelejä, virtuaalista
todellisuutta ja omaa pakohuonepeliä.
TVO on mukana toteuttamassa kansallista ydin
-
turvallisuus- ja jätehuoltokurssia (YJK) yhdessä
keskeisten suomalaisten ydinalan toimijoiden kanssa.
Pohjoismaisella tasolla yhteistyötä tehdään Fortumin
ja ruotsalaisten ydinvoimayhtiöiden kanssa Nordic
Nuclear Trainee (NNTP) -ohjelmassa. Oppilaitos- ja
opiskelijayhteistyön muotoja ovat muun muassa
kummiluokkatoiminta sekä oppisopimuskoulutukset.
Henkilöstön suoriutumista, työkuormaa ja jaksamista
seurataan kolme kertaa vuodessa oman esihen
-
kilön kanssa käytävissä navigointikeskusteluissa.
Navigointikeskusteluissa käsitellään myös yksilökoh
-
taisia koulutussuunnitelmia ja niiden toteutumista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
97
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Toimintaohjeen mukaisesti yhtiössä ei hyväksytä
syrjintää tai häirintää iän, sukupuolen, etnisen
taustan, uskonnon, elämänkatsomuksen, mielipiteen
tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi.
Mahdollisesta toimintaohjeen vastaisesta toimin
-
nasta tulee ilmoittaa sille määritellyn prosessin
mukaisesti. Tämä kuvataan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Sekä henkilöstölle että esihenkilöille on tehty
huoneentaulu ohjeista, miten epäasiallisesta kohte
-
lusta ilmoitetaan ja miten tilanteessa toimitaan.
Huoneentaulut löytyvät yhtiön intranetistä. Ilmoitus
-
kanavista ja odotuksista välttää kaikenlaista häirintää
ja epäasiallista käyttäytymistä mukaan lukien
väkivaltaa kommunikoidaan osana kaikkien työnteki
-
jöiden perehdytystä sekä myös muulla säännöllisellä
työturvallisuusviestinnällä.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Yksityisyys
TVO:n tietoturvallisuus- ja tietosuojamenettelyt
mitoitetaan toimintojen tärkeyden sekä riskin mukaan
ja menettelyt perustuvat tietoturvaa, henkilörekis
-
tereitä, hyvää tiedonhallintatapaa ja tiedon laatua
ohjaaviin ja velvoittaviin säädöksiin, ohjeisiin sekä
standardeihin. Henkilötiedot sekä muut henkilön
luottamukselliset tai arkaluonteiset tiedot suojataan
asiattomalta käsittelyltä ja niiden käyttöoikeudet on
myönnetty vain niille henkilöille, jotka työtehtäviensä
perusteella tarvitsevat kyseisen tiedon ja silloinkin
vain työtehtäviensä vaatimassa laajuudessa. Henki
-
lötietoja luovutetaan muille tahoille vain henkilön
omalla suostumuksella tai lakiperusteisesti.
Henkilöille annetaan työtehtävien kannalta tarkoituk
-
senmukaiset koulutukset ja oikeudet yhtiön hallin-
nassa olevien tietojen ja tietojärjestelmien käytölle.
Tietojen ja tietojärjestelmien käyttöä valvotaan.
Jokainen on omalta osaltaan vastuussa tietoturval
-
lisuus- ja tietosuojamenettelyiden noudattamisesta.
Jokainen on niin ikään velvollinen viipymättä ilmoitta
-
maan havaitsemansa tietoturvallisuuteen tai tieto-
suojaan liittyvät poikkeamat.
Tietosuoja-asetus (GDPR) sääntelee henkilötietojen
käsittelyä kaikissa EU-maissa. TVO:lla tietosuoja
-
koulutus (GDPR) antaa perustiedot tietosuojasta.
Koulutuksessa perehdytään siihen, mitä henkilö
-
tiedolla ja niiden käsittelyllä tarkoitetaan. Koulutus
auttaa henkilöitä sisäistämään vuonna 2018 sovellet
-
tavaksi tulleen tietosuojalainsäädännön keskeisimmät
asiat. Koulutus on pakollinen esihenkilöille ja henkilö
-
tietoja työssään käsitteleville.
Osiossa Toimenpiteet (S1-4) mainittuja toimenpi
-
teitä ovat toteuttaneet vuoden aikana muun muassa
HR, työsuojelu, yleiskoulutus, tietoturvallisuus ja
säteilysuojelu. Työterveyteen ja työkykyyn liittyvissä
toimenpiteissä yhteistyötä on tehty HR:n, esihen
-
kilöiden ja työterveyden kanssa. TVO:lta työsuojelu
yhdessä HR:n kanssa osallistuu TTL:n ohjaamaan ja
Työsuojelurahaston sekä osallistujayritysten rahoit
-
tamaan työturvallisuutta ja -terveyttä edistävään
“Psykososiaalisten tekijöiden hallinta työturvallisuu
-

Tavoitteet (S1-5)
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 Edistyminen 2024 ESRS
Henkilöstötutkimuksen (People Power -indeksi) tulos
hyvällä tasolla (AA) saavutettu vuoteen 2028 mennessä.
Tyydyttävä + (A+) Tyydyttävä (A)
S1
Sairauspoissaolot (% työajasta) alle 3 % vuosittain. < 3 % 2,70 % S1
Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat toteutuneet yli
90 %:sesti.
> 90 % 96 %
S1
Tapaturmataajuutta kuvaavan TRIF*-mittarin taso 2,5
saavutettu vuoteen 2028 mennessä.
4 4,96
S1, S2
Suurin yksilön Olkiluodosta saama säteilyannos alle
puolet (<10 mSv) viranomaisrajasta (20 mSv) (jatkuva).
< 10 mSV 5,72 mSv
S1, S2
*
Tapaturmien määrä x 1 000 000 / tehdyt työtunnit.
TVO on asettanut omaan työvoimaan liittyviä tavoit-
teita työyhteisöön, työterveyteen, työturvallisuuteen,
koulutukseen ja henkilökohtaiseen säteilyannokseen
liittyen. Tavoitteet on määritelty kunkin osa-alueen
vastuuorganisaatioiden toimesta, käsitelty tarvit
-
tavissa sidosryhmäfoorumeissa henkilöstöryhmien
edustajien läsnä ollessa (esimerkiksi vuoropuheluko
-
kous, työsuojeluryhmä, urakoitsijafoorumi) ja päätetty
tai vahvistettu johtoryhmän toimesta.
TVO on asettanut tavoitteeksi, että henkilöstötutki
-
muksen tulos saavuttaa PeoplePower
®
-henkilöstö-
tutkimuksen tason AA vuoteen 2028 mennessä ja
välitavoitteena vuonna 2024 oli saavuttaa taso A+.
Parantuneesta tuloksesta huolimatta tulos vuonna
2024 oli A. Tavoite kattaa TVO:n työsuhteisten
työntekijöiden lisäksi myös Posiva Oy:n ja Posiva
Solutions Oy:n työsuhteiset työntekijät. Tavoite liittyy
osaltaan työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen
ja niiden mittaamiseen.
PeoplePower
®
-henkilöstötutkimus perustuu kansain-
välisesti laajalti tutkittuun omistautuneisuusmalliin.
PeoplePower
®
-konseptin suunnitteluvaiheessa toteu-
tettiin yksi maailman kattavimmista henkilöstön omis-
tautuneisuuteen fokusoidusta perustutkimuksista,
johon vastasi kaikkiaan lähes 40 000 henkilöä 31
maassa. Tähän dataan perustuvilla rakenneyhtälöana
-
lyyseilla on luotu globaaleja maanormeja hyödyntävä
PeoplePower
®
-tutkimuskonsepti. PeoplePower
®
-va-
kioindeksit (sitoutumis-, johtamis-, suorituskyky- ja
omistautuneisuusindeksi) perustuvat niin sisältönsä
kuin rakenteensa osalta syvälliseen ja monipuoliseen
rakenneyhtälöanalyysiin. PeoplePower-tutkimus on
konseptina tilastollisesti Suomessa huolella tutkittu ja
validoitu ratkaisu tutkimus- ja konsultointiyritys Eezy
Flow Oy:n omasta toimesta.
TVO seuraa oman henkilöstönsä sairauspoissaolojen
määrää ja sairauspoissaoloprosentin vuosittaiseksi
tavoitteeksi on asetettu, että se olisi alle 3 %. Vuonna
2024 tulos oli 2,7 %. Tavoitteen avulla seurataan
yhtiön yhdessä työterveyshuollon kanssa tehtyjen
toimenpiteiden vaikuttavuutta henkilöstön sairaus
-
poissaoloihin. Sairauspoissaoloprosentti lasketaan
jakamalla henkilöstön sairauspoissaolot henkilöstön
säännöllisellä työajalla. Tulosta ei ole validoitu muun
ulkopuolisen elimen kuin kestävyysselvityksen
varmentajan toimesta.
TVO on asettanut tavoitteeksi, että oman henkilöstön
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
98
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
yksilökohtaisten koulutussuunnitelmien toteutu-
misaste on yli 90 % vuosittain. Vuonna 2024 toteu-
tumisaste oli 96 %. Tavoitteen määrittelee vuosittain
osaamisen hallinta -ryhmä. Tavoitteen päämäärä on,
että TVO:lla on käytössään riittävä määrä pätevää ja
kyvykästä henkilöstöä. Tavoite asettamisen pohjana
ovat STUKin määrittelemät YVL-ohjeet.
TVO on asettanut tavoitteeksi tapaturmataajuutta
kuvaavan TRIF-mittarin tasoksi alle 2,5 vuoteen
2028 mennessä. TRIF-mittarissa mukaan lasketaan
LTI-tapauksien eli poissaoloon johtaneiden tapa
-
turmien lisäksi sekä MTI-tapaukset eli lääkinnällistä
hoitoa vaatineet tapaukset kuin myös RWI-tapa
-
ukset eli korvaavaan työhön johtaneet tapaukset.
Laskentakaava on sattuneiden tapaturmien luku
-
määrä miljoonaa työtuntia kohden. Vuoden 2024
välitavoitteeksi oli asetettu taso 4. TRIF-mittarin tulos
oli vuonna 2024 4,96. Tavoite kattaa TVO:n työsuh
-
teisten työntekijöiden, mukaan lukien urakoitsijoiden
lisäksi yhteisyritys Posiva Oy:n ja sen tytäryhtiö Posiva
Solutions Oy:n työntekijät ja laskennassa huomioidaan
kaikki Olkiluodon alueella sattuneet tapaturmat.
Tulosta ei ole validoitu muun ulkopuolisen elimen
kuin kestävyysselvityksen varmentajan toimesta.
TRIF-mittari on otettu LTI-mittarin rinnalle käyttöön
täysimääräisesti vuonna 2024, koska haluttiin seurata
kaikkien tapaturmien taajuutta ei vain poissaoloon
johtaneiden.
TVO on asettanut säteilyturvallisuuteen liittyvän
jatkuvan tavoitteen, että yksilön saama säteilyannos
Olkiluodossa tulee olla selvästi viranomaisrajoja alhai
-
sempi. Tavoitteena on, että TVO:lta suurin yksilön
saama säteilyannos kalenterivuoden aikana on alle
10 mSv eli alle puolet viranomaisrajasta (20 mSv).
Vuonna 2024 korkein yksilön saama säteilyannos
oli 5,72 mSv. Yksilöiden saamalle säteilyannokselle
asetettu tavoitearvo koskee kaikkia Olkiluodossa
säteilytyötä tekeviä henkilöitä ja on ALARA-periaat
-
teen mukainen. Tavoitteen on määritellyt TVO:n johto,
ja se on ollut voimassa vuodesta 2007. Suurimmat
henkilöannokset Olkiluodossa vaihtelevat vuositasolla
ja ovat riippuvaisia laitoksella tehtävien korjaus- ja
laitosmuutosten määrästä.
Työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
Työsuhteisten työntekijöiden määrää
koskevat tiedot sukupuolen mukaan
*
2024
Miehet 840
Naiset 242
Ei ilmoitettu 0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä 1 082
*
Taulukon tiedot raportoitu 31.12.2024 tilanteen mukaan.
Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärät ilmoitetaan
raportointikauden lopun (31.12.2024) mukaan, mikäli
toisin ei mainita. TVO:n henkilöstön määrä oli keski
-
määrin vuoden aikana 1 095 henkilöä. Vuoden keski-
määrin-luvut lasketaan keskiarvona tammi-joulukuun
viimeisen päivän lukumääristä vahvuuslaskelmia
hyödyntäen. Henkilöstömäärät raportoidaan myös
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8 (Konsernin
palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin ja
Konsernin palveluksessa 31.12.).
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot
sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen
mukaan
*
Naiset Miehet Ei ilm. Yht.
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä
242 840 0 1 082
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
225 814 0 1 039
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
17 26 0 43
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
0 0 0 0
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
226 821 0 1 047
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
16 19 0 35
*
Taulukon tiedot raportoitu 31.12.2024 tilanteen mukaan
henkilömääränä ilmaistuna.
TVO:n palveluksesta erosi vuoden aikana 31 vaki-
tuista henkilöä ja lähtövaihtuvuusprosentti oli 3,0.
Lähtövaihtuvuus lasketaan jakamalla vuoden aikana
lähteneiden vakituisten lukumäärä vuoden lopun
henkilömäärällä.
Erilaiset määräaikaiset työsuhteet, muun muassa
kesäharjoittelut, vaikuttavat merkittävästi henkilöstön
kokonaismäärän vaihteluun vuoden aikana. Henkilö-
ja työsuhdetiedot tallennetaan henkilötietojärjestel
-
mään. Henkilötiedot saadaan henkilöltä itseltään ja
työsuhdetiedot tulevat työsopimuksesta.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)
100 % työsuhteisista työntekijöistä kuuluu työeh-
tosopimusten piiriin. Yhteistoimintalain mukainen
työntekijöiden edustus on 100 %.


Työmarkkina-
osapuolten
vuoropuhelu
Katta-
vuusaste
Työsuhteiset
työntekijät –
ETA-alue (maat,
joissa on yli 50
työsuhteista
työntekijää, joiden
osuus on yli 10 %
työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Työsuhteiset
työntekijät
– muu kuin ETA-

alueista, joissa on
yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden
osuus on yli 10 %
työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Edustus
työpaikalla (vain
ETA-alue)(maat,
joissa on yli 50
työsuhteista
työntekijää, joiden
osuus on yli 10 %
työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
0-19 %
20-39 %
40-59 %
60-79 %
80-100 %
Suomi Suomi
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
TVO:n johtoryhmän sukupuolijakauma
lukumäärinä ja prosenttiosuuksina
31.12.2024 Lukumäärä %
Naiset 4 31 %
Miehet 9 69 %
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
lukumäärinä ja prosenttiosuuksina
31.12.2024 Lukumäärä %
alle 30-vuotiaat 110 10 %
30-50-vuotiaat 671 62 %
yli 50-vuotiaat 301 28 %
Henkilötiedot tallennetaan henkilötietojärjestelmään
ja tiedot saadaan henkilöltä itseltään.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
99
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Riittävä palkka (S1-10)
TVO maksaa työntekijöille vähintään työehtosopi-
musten mukaista palkkaa.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat
mittarit (S1-13)
Tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistu-
misen tiedot eriteltynä sukupuolen mukaan
Naiset Miehet Yht.
Laskennassa käytetty työsuhteisten
työntekijöiden määrä
*
224 802 1 026
Säännöllisiin tulos- ja urakehitys-
arviointeihin osallistuneiden työsuhteisten
työntekijöiden määrä
222 792 1 014
Säännöllisiin tulos- ja urakehitys-
arviointeihin osallistuneiden työsuhteisten
työntekijöiden prosenttiosuus (%)
99,1 98,8 98,8
*
Laskennassa käytetyssä työsuhteisten työntekijöiden määrissä on
huomioitu 31.12.2024 työsuhteessa olevat henkilöt, joiden työsuh
-
de on kestänyt yli 6 kk. Lisäksi henkilöt, jotka ovat olleet pois (esim.
perhevapaa) koko vuoden 2024, on jätetty lukumääristä pois.
Navigointikeskustelu (tulos- ja urakehitysarviointi)
käydään henkilön ja esihenkilön kesken pääsään
-
töisesti kolme kertaa vuodessa, muutaman orga-
nisaation kanssa kaksi kertaa vuodessa. Käydyt
navigointikeskustelut kirjataan HR-sovellukseen.
Raportoinnissa huomioidaan henkilöt, jotka ovat
osallistuneet vähintään yhteen keskusteluun. Rapor
-
toinnin ulkopuolelle jätetään henkilöt, joiden työsuhde
raportointihetkellä on kestänyt alle kuusi kuukautta
tai ovat olleet koko vuoden 2024 poissa esimerkiksi
perhevapailla. Laskennan ulkopuolelle on jätetty
myös TVO:n toimitusjohtaja. Säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin osallistui vuoden 2024 aikana
99 prosenttia koko henkilöstöstä.
Koulutustuntien lukumääriä koskevat tiedot
eriteltynä sukupuolen mukaan
Naiset Miehet Yht.
Laskennassa käytetty työsuhteisten
työntekijöiden määrä (31.12.2024)
242 840 1 082
Työsuhteisten työntekijöiden
koulutustuntien lukumäärä (h)
9 648 48 456 58 104
Työsuhteisten työntekijöiden koulutus-
tuntien keskimääräinen lukumäärä työ
-
suhteista työntekijää kohti (h/hlö) 40 58 54
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
100 prosenttia TVO:n omasta työvoimasta kuuluu
työterveys- ja turvallisuusjärjestelmään, joka on

toimesta.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2024
Työsuhteisten työntekijöiden sekä TVO:n toimipaikoilla
työskentelevien arvoketjun työntekijöiden
työperäistentapaturmien ja työperäisten sairauksien
aiheuttamien kuolemantapausten määrä
0
Työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien
työtapaturmien lukumäärä (LTI)
4
Työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien
työtapaturmien osuus (LTIF)
2,25
Työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työperäisten
terveysongelmatapausten lukumäärä
0
Työsuhteisten työntekijöiden työtapaturmien vuoksi
menetetyt päivät (LTI)
17
Terveyttä ja turvallisuutta kuvaavat mittarit on laskettu
TVO:n työsuhteisista työntekijöistä. Kirjattavien
työtapaturmien lukumäärän ja osuuden sekä menetet
-
tyjen päivien laskennassa on käytetty LTI (Lost Time
Incident) -tapaturmataajuutta kuvaavaa mittaria, eli
sisältää poissaoloon johtaneet tapahtumat. TVO:lla
ei ole ammattitautitapauksia. Menetettyjen päivien
määrää kuvaava mittari sisältää ainoastaan työtapa
-
turmien (ja työperäisten kuolemantapausten) vuoksi
menetettyjen päivien määrän. Työperäisten saira
-
uksien vuoksi menetettyjen päivien määrää ei voida
erotella muista sairauspoissaolopäivistä.
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
mittarit (S1-15)
TVO:n kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeu-
tettuja perhevapaaseen. Suomen työsopimuslain
mukaan työntekijällä on oikeus perhevapaaseen,
kunhan työntekijä ilmoittaa vapaasta työnantajalle
laissa säädetyllä tavalla. Perhevapaata koskevissa
mittareissa käytetään henkilöstö keskimäärin -lukua.
Perhevapaata koskevat mittarit
2024
Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten
työntekijöiden prosenttiosuus
100 %
Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus
7 %
Perhevapaata pitäneiden palkansaajien prosenttiosuus
sukupuolen mukaan
Naiset (%)
19
Miehet (%) 81
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot) (S1-16)
Ansiotulojen mittarit
2024
Sukupuolten välinen palkkaero (%) 8,9 %
Vuotuinen kokonaisansiosuhde 5,48
Vuosiansiotarkastelussa on otettu huomioon täyttä
työaikaa täyden kalenterivuoden tehneiden työsuh
-
teisten työntekijöiden kokonaisansio sisältäen perus-
palkan lisäksi kaikki muut mahdolliset palkanlisät.
Sukupuolten välisessä palkkavertailussa on käytetty
säännöllisen työajan palkkatietoja.
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
Ilmoituskanavan ilmoitukset sisäiselle
tarkastukselle
2024
Syrjintätapausten lukumäärä 0
Omassa työvoimassa työskentelevien henkilöiden
tekemien valitusten määrä yrityksen kanavien kautta
5
Syrjintätapauksista johtuvien sakkojen, rangaistusten
ja vahingonkorvausten määrä (€)
0
Vakavat ihmisoikeustapaukset
2024
Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien
ihmisoikeustapausten lukumäärä
0
Omaan työvoimaan liittyvien vakavien
ihmisoikeuskysymysten ja -tapausten määrä,
joissa ei ole noudatettu YK:n ohjaavia periaatteita
ja monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n
suuntaviivoja
0
Sakkojen, rangaistusten ja korvausten määrä vakavista
ihmisoikeuskysymyksistä ja omaan työvoimaan
liittyvistä välikohtauksista (€)
0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
100
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE
Koulutus
ja taitojen
kehittäminen
»
Vuosihuoltoihin osallistuvien henkilöiden osaamisen kehittäminen
vuosihuoltoverkkokoulutuksella ja toimintaohjeen vaatimuksilla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
»
Mahdolliset ulkoiseen henkilöstöön kohdistuvat väkivalta- ja
häirintätapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdolliset arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat väkivalta- tai
häirintätapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Moninaisuus
»
TVO edellyttää toimittajiltaan syrjimättömyyttä ja tasa-
arvoperiaatteisiin sitoutumista
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET
Muut työhön
liittyvät
oikeudet
»
TVO edellyttää toimittajiaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko
toimintansa vaikutuspiirissä
Mahdollinen
myönteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Lapsi-
työvoima
»
Mahdollinen lapsityövoiman käyttö arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Pakkotyö
»
Mahdollinen pakkotyövoiman käyttö arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
TYÖOLOT
Työllisyys-
turva
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen heikko työllisyysturva
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Työaika
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen työaikalain mukaisten
työaikojen laiminlyönti
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Riittävä
palkka
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen alipalkkaus
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Yhdistymis-
vapaus,
mukaan
lukien yritys-
neuvostojen
olemassaolo
»
Arvoketjun työntekijöiden kokoontumis- ja yhdistymisvapauden
mahdolliset loukkaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Terveys ja
turvallisuus
»
Olkiluodossa työskentelevän ulkoisen henkilöstön
turvallisuuskulttuurin, työturvallisuuden ja laitosturvallisuuden
edistäminen
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Olkiluodossa työskentelevän ulkoisen työvoiman työtapaturmat ja
työturvallisuudessa epäonnistuminen
»
Olkiluodossa työskentelevän ulkoisen henkilöstön saama säteily
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Arvoketjun työntekijöiden mahdollinen altistuminen huonoille
turvallisuusolosuhteille
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine,
laitteet ja varaosat)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
101
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
liittyvät yleiset huoltotyöt. Lisäksi arvoketjun työnte-
kijöihin lukeutuvat niiden toimittajien työntekijät, jotka
työskentelevät toimittajien omissa tiloissa ja heidän
oman työnjohtonsa alaisuudessa.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaiku
-
tukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat pääasiassa
Olkiluodossa työskentelevää ulkoista työvoimaa sekä
ydinpolttoaineen hankintaketjun työntekijöitä erityi
-
sesti uraanikaivosyhtiöissä ja uraanin jalostuspalve-
luyhtiöissä. Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
arvoketjun edustajien haastatteluissa ei tunnistettu
erityisen haavoittuvia arvoketjun työntekijöiden
ryhmiä. TVO toimii YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n
monikansallisten yritysten toimintaohjeiden mukaan.
Vuoden 2024 aikana TVO kehitti ihmisoikeuksia
koskevaa huolellisuusprosessiaan ja julkaisi ihmis
-
oikeussitoumuksen sisältävän ihmisoikeuspolitiikan.
Ihmisoikeuspolitiikasta kerrotaan tarkemmin osiossa
Toimintaperiaatteet (S1-1).
Arvoketjun työntekijöihin liittyviksi olennaiseksi
kielteisiksi vaikutuksiksi on tunnistettu Olkiluodossa
työskentelevien työntekijöiden työtapaturmat,
muut työturvallisuuteen liittyvät asiat, normaalista
luonnon taustasäteilystä poikkeavat säteilyannokset
ja mahdollisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi väkivalta- ja
häirintätapaukset. Valtaosa Olkiluodossa työs
-
kentelevien toimittajien työntekijöiden saamasta
säteilyannoksesta muodostuu vuosihuoltojen aikana,
jolloin osa työntekijöistä tekee töitä avattujen proses
-
sijärjestelmien ja radioaktiivisten komponenttien
läheisyydessä.
Ydinpolttoaineen hankintaketjussa mahdolliset
huonot turvallisuusolosuhteet lisäävät arvoketjun
työntekijöiden työtapaturmariskiä, joihin voi kaivos
-
toiminnassa liittyä esimerkiksi sortumat sekä ajoneu-
voihin tai koneisiin liittyvät onnettomuudet. Lisäksi
uraanin jalostuksessa käytetyt kemikaalit voivat
aiheuttaa työntekijöille terveyshaittoja, jos niitä ei
käsitellä asianmukaisesti. Riskejä voidaan pienentää
työturvallisuustoimenpitein, kuten perehdyttämällä
työntekijät kemikaalien ja koneiden turvalliseen
käsittelyyn sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden
käyttöön.
Ydinpolttoaineen hankintaketjussa arvoketjun työnte
-
kijöihin voi kohdistua ihmisoikeusriskejä. Toimittajille
suunnatussa toimintaohjeessa TVO edellyttää, että
sen toimittajat noudattavat ihmisoikeuksia eikä
toimittaja saa missään tapauksessa käyttää lapsi- tai
pakkotyötä tai solmia sopimuksia tällaista työvoimaa
käyttävien alihankkijoiden tai toimittajien kanssa.
Toimittajien toimintatapoja ja toimintaympäristöä
seurataan aktiivisesti toimittaja-arvioinneissa eikä
ihmisoikeusrikkomuksia ole havaittu. TVO antaa
palautetta arviointiensa perusteella ja tarvittaessa
asettaa vaatimuksia poikkeamien korjaamiseen.
TVO:n arvoketjun työntekijöitä koskevat myönteiset
vaikutukset liittyvät Olkiluodossa työskentelevien
toimittajien työntekijöiden ja vuosihuollon työnte
-
kijöiden työturvallisuuden edistämiseen, moninai-
suuden edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen.
TVO:n tavoitteena on, ettei konsernissa työsken
-
televille työntekijöille satu yhtään onnettomuutta
tai tapaturmaa. Työturvallisuusperiaatteet kattavat
kaikki toiminnot ja työntekijät, mukaan lukien Olki
-
luodossa työskentelevät toimittajien työntekijät.
Toimittajat sitoutuvat sopimuksessaan täyttämään
ISO 45001 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän
sekä ISO 14001 ympäristöturvallisuusjärjestelmän
edellyttämät vaatimukset. Lisäksi vuosihuoltoihin
osallistuvien työntekijöiden osaamista kehitetään
vuosihuoltoverkkokoulutuksella sekä toimintaohjeen
vaatimuksilla. Koulutuksen hyväksytty suoritus on
Olkiluodossa työskentelemisen edellytys.
TVO:n strategiassa ja liiketoimintamallissa huomioi
-
daan arvoketjun työntekijöihin liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Strategian tavoitteena
on, että turvallisuus on korkealla tasolla, ja myös
konsernissa työskentelevät toimittajien henkilöt ovat
sitoutuneet korkeaan turvallisuuskulttuuriin. Turvalli
-
suuskulttuurille on asetettu omat tavoitteensa osana
strategiaa. Lisäksi on asetettu tavoitteet vuosittaiselle
tapaturmataajuuden tasolle.
Toimintaperiaatteet (S2-1)
Arvoketjun työntekijöihin liittyvien kestävyysaiheiden
toimintaperiaatteet on määritelty TVO:n toimintaoh
-
jeessa, toimintaohjeessa toimittajille, ihmisoikeus-
politiikassa sekä konsernitason politiikoissa. Toimin-
taohjeet avataan tarkemmin osiossa Yrityskulttuuri
(G1-1) ja ihmisoikeuspolitiikasta kerrotaan osiossa
Oma työvoima (S1). Kaikki edellä luetellut toiminta
-
periaatteet ovat TVO:n hallituksen hyväksymät ja ne
kattavat kaikki olennaiset arvoketjun työntekijöiden
ryhmät. Toimittajan on myös varmistettava, että
sen toimittajat, alihankkijat, konsultit ja kumppanit
noudattavat Toimintaohjeen periaatteita. TVO:n
organisaation ylin taso, joka vastaa toimintaohjeen
noudattamisesta on toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Sidosryhmien edut on otettu huomioon toimintaperi
-
aatteita laadittaessa huomioimalla, että ne vastaavat
OECD:n monikansallisia toimintaohjeita.
TVO:n odotukset toiminnalle välitetään toimittajille
yhteistyötapaamisissa, hankintasopimusten ehdoissa
sekä toimittajille osoitetun toimintaohjeen kautta.
Toimintaohjeessa toimittajille TVO edellyttää, että
toimittajan on kunnioitettava työntekijöidensä
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa (S2.SBM-3)
Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu TVO:n
kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä. Olennai
-
suusanalyysin prosessi kattaa arvoketjun alkupäässä
ydinpolttoaineen hankintaketjun työntekijät kaivos
-
yhtiöissä, rikastuslaitoksilla, konversiolaitoksissa
sekä polttoainenippujen valmistuksessa. Lisäksi
prosessissa on huomioitu laite- ja varaosavalmistajien
työntekijät sekä yhteisyritys Posivan työntekijät.
Arvoketjun alkupäässä laite- ja varaosavalmistajien
hankintaketjun työntekijät kattavat materiaalihan
-
kinnan, valmistuksen ja kokoonpanon sekä kulje-
tuksen. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta
toteuttavan yhteisyritys Posivan työntekijät työs
-
kentelevät Olkiluodossa ja heihin kohdistuvat samat
toimintaperiaatteet, prosessit ja toimenpiteet kuin
TVO:n omaan henkilöstöön. Arvoketju on kuvattu
osiossa Arvoketju (ESRS 2 SBM-1).
Olkiluodossa työskentelevät arvoketjun työntekijät
ovat ulkoista työvoimaa, kuten vuosihuollon tilapäistä
työvoimaa ja toimittajien työntekijöitä. Vuosihuollon
tilapäiseen ulkoiseen työvoimaan kuuluu esimerkiksi
asentajia, koestajia, tarkastajia ja dokumentointiin
liittyvien tehtävien suorittajia. Lisäksi arvoketjun
työntekijöiksi lasketaan TVO:n tiloissa päivittäisiin
palveluihin liittyvien toimittajien työntekijät, kuten
varasto- ja kuljetus-, ravintola-, turvallisuus- ja kiin
-
teistöhuoltopalveluiden sekä muiden tukipalveluiden
työntekijät. Arvoketjun työntekijöihin sisältyvät myös
sellaiset toimittajien työntekijät, jotka tulevat suoritta
-
maan TVO:n tiloihin huoltotöitä. Tällaisia töitä voivat
olla esimerkiksi laitoksiin liittyvät huoltotyöt, laito
-
salueen ulkopuoliset laitehuollot tai talotekniikkaan
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
102
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
oikeutta järjestäytyä vapaasti ja osallistua työehtoso-
pimusneuvotteluihin soveltuvien lakien ja säädösten
mukaisesti, sekä että toimittajat kunnioittavat
ihmisoikeuksia.
TVO:n toimintaohje toimittajille edellyttää, että
toimittajien on kunnioitettava lasten oikeuksia ja
olla käyttämättä ja hyväksymättä lapsityövoimaa.
Toimittajan on varmistettava, ettei missään sen
toimipaikoissa tai toiminnoissa käytetä tai hyväksytä
pakkotyövoimaa missään muodossa. Toimintaohje
toimittajille ei erikseen ota kantaa ihmissalakul
-
jetukseen, mutta TVO edellyttää, että toimittajan
on sitouduttava kunnioittamaan toimintansa
vaikutuspiirissä olevien ihmisten ihmisoikeuksia.
Toimintaohje toimittajille on soveltuvissa osin ILO:n
standardien mukainen.
TVO pitää yhteyttä eri tavoin arvoketjun työnteki
-
jöihin. Näistä on kerrottu tarkemmin osiossa Yhtey-
denpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa (S2-2).
TVO:n tiedossa ei ole sen arvoketjun alku- ja loppu
-
päässä ilmoitettuja sellaisia arvoketjun työntekijöihin
liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoi
-
mintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden
kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän
perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julis
-
tusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n
toimintaohjeita.
Vuonna 2024 laadittu ihmisoikeusriskien arviointi
täydentää olemassa olevia prosesseja kielteisten
vaikutusten tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi,
mukaan lukien TVO:n toimintaa koskevat työtur
-
vallisuuden prosessit sekä toimittajien arviointi ja
auditoinnit. TVO:lla on käytössä ilmoituskanava ja
-menettelyt mahdollisesta toimintaohjeen vastai
-
sesta toiminnasta. Katso tarkemmin Yrityskulttuuri
(G1-1). TVO on sitoutunut korjaamaan omille ja
toimitusketjun työntekijöille sekä lähiyhteisöille
aiheuttamansa haittavaikutukset tai sellaiset vaiku
-
tukset, joihin se on toiminnallaan myötävaikuttanut.
TVO odottaa alihankkijoidensa sitoutuvan heidän
työntekijöilleen tai lähiyhteisöille aiheuttamien
haittavaikutusten korjaamiseen. TVO on sitoutunut
yhteistyöhön oikeudellisissa sekä ei-oikeudellisissa
menettelyissä ja prosesseissa haittavaikutusten
korjaamiseksi. Lisäksi TVO on sitoutunut tekemään
yhteistyötä toimittajiensa kanssa myös sellaisten
haittavaikutusten korjaamiseksi, joihin se ei ole
myötävaikuttanut, mutta jotka liittyvät sen toimintaan
suoraan liikesuhteiden kautta.
TVO:n ydinpolttoainehankinnasta vastaa Sähkön
-
tuotanto-liiketoiminnan Polttoaine-yksikkö. Muiden
tavaroiden ja palveluiden hankinta on keskitetty
hankintatoimelle. Ihmisoikeuksia koskeva huolelli
-
suusvelvoiteprosessi on kuvattu osiossa Toimintape-
riaatteet (S1-1).
Työolot
Oikeudenmukaiset työolosuhteet arvoketjun
alkupäässä
Toimintaohjeessa toimittajille ja ihmisoikeuspolitiikas-
saan TVO edellyttää, että sen toimittajat noudattavat
ihmisoikeuksia, joihin kuuluu:
»
Oikeus työhön ja riittävään elintasoon
»
Oikeudenmukaiset ja tyydyttävät työehdot
»
Oikeus vapaasti järjestäytyä ja osallistua työehtosopimus-
neuvotteluihin soveltuvien lakien ja säädösten mukaan.
TVO vaatii toimintaohjeessa toimittajille, että toimit-
tajan on edistettävä hyviä, turvallisia ja tasapuolisia
työolosuhteita. Toimittajien on tarjottava työntekijöil
-
leen ymmärrettävät, kirjalliset työsopimukset, jotka
määrittävät heidän työsuhteensa ehdot. Palkan ja
ehtojen on oltava oikeudenmukaisia ja kohtuullisia,
ja niiden on oltava vähintään kansallisten lakien tai
alan standardien mukaisia, sen mukaan kumpi on
korkeampi. Työajan on täytettävä kansallisen lainsää
-
dännön vaatimukset. Toimittajan on kunnioitettava
työntekijöidensä oikeutta vapaasti järjestäytyä ja
osallistua työehtosopimusneuvotteluihin soveltu
-
vien lakien ja säädösten mukaisesti. Toimintaoh-
jeesta toimittajille kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
TVO:n ihmisoikeuspolitiikka täydentää TVO:n
toimintaohjetta ja toimintaohjetta toimittajille. Kaikki
TVO-konserniyhtiöiden johdon edustajat, työntekijät,
toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat velvollisia
noudattamaan ihmisoikeuspolitiikkaa. TVO on
sitoutunut kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti
tunnustettuja, kansainvälisessä ihmisoikeusasiakir
-
jassa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) määrittelemiä työelämän peruspe
-
riaatteita ja -oikeuksia. Näihin kuuluvat myös järjes-
täytymisoikeus sekä kollektiivinen neuvotteluoikeus.
TVO edellyttää kaikkia toimittajia ja yhteistyökump
-
paneita sitoutumaan näiden oikeuksien ja periaat-
teiden kunnioittamiseen. Ihmisoikeuspolitikka on
TVO:n hallituksen hyväksymä. Ihmisoikeuspolitiikasta
on kerrottu tarkemmin osiossa Toimintaperiaatteet
(S1-1).
Terveys ja turvallisuus
Työturvallisuus ja -terveys Olkiluodossa
Konsernissa työskentelevien arvoketjun työntekijöitä
koskevat samat työturvallisuutta ja terveyttä koskevat
toimintaperiaatteet kuin omaa työvoimaa. Omaa
työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet on avattu
osiossa Toimintaperiaatteet (S1-1). TVO noudattaa
toiminnassaan Suomen työturvallisuuslainsäädäntöä.
TVO on sitoutunut tarjoamaan turvallisen ja terveel
-
lisen työympäristön jokaiselle konsernissa työskente-
levälle. TVO:n työterveys- ja työturvallisuustoiminnan
tavoitteena on edistää terveyttä ja työturvallisuutta
ennakoivalla toiminnalla. Turvallisuusjohtaminen
perustuu konsernin politiikkoihin ja arvoihin, joihin
sitoutumista edellytetään myös toimittajien työnte
-
kijöiltä. Toimittajien työntekijöiden tulee noudattaa
TVO:n elintärkeitä työturvallisuusperiaatteita, jotka
muodostavat odotukset ja suuntaviivat kaikelle
turvalliselle toiminnalle ja toimivat perustana turval
-
lisuuden varmistamisessa. Tämän lisäksi hanke- ja/
tai projektikohtaisesti voidaan asettaa myös muita
tarkempia turvallisuustavoitteita.
Toimittajien työntekijöiden työturvallisuutta kehi
-
tetään osana Turvallisuus Olkiluodossa -ohjelmaa.
Turvallisuus Olkiluodossa -ohjelmaa on avattu
osiossa Toimintaperiaatteet (S1-1).
Säteilyturvallisuus Olkiluodossa
Olkiluodossa työskentelevien toimittajien työnte
-
kijöiden saamaa säteilyaltistusta seurataan kuten
TVO:n oman henkilöstönkin. Kaikkien henkilöiden
altistusta pyritään minimoimaan säteilysuojelun
yleisperiaatteiden mukaisesti. Myös Olkiluodossa
työskentelevät toimittajien työntekijät sitoutuvat
kaikella säteilysuojelutoiminnallaan ALARA-peri
-
aatteeseen (as low as reasonably achievable), jonka
mukaisesti yksilö- ja kollektiiviset säteilyannokset
pidetään niin alhaisina kuin käytännöllisin toimen
-
pitein on mahdollista. Säteilysuojelun toimintaa
ohjeistetaan säteilysuojelukäsikirjassa. Säteilysuoje
-
luun liittyvät toimintaperiaatteet on avattu tarkemmin
osiossa Toimintaperiaatteet (S1-1).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
103
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Turvallisuusolosuhteet arvoketjun alkupäässä
Toimintaohjeessa toimittajille TVO edellyttää,
että sen toimittajat järjestävät työntekijöilleen
turvallisen ja terveellisen työympäristön. Toiminta
-
ohjeesta toimittajille kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
TVO:n toimittaja-arvioinnissa edellytetään, että
toimittajilla on oltava ISO 45001 -standardin
mukainen tai muu vastaava työterveyden ja -turval
-
lisuuden järjestelmä käytössä soveltuvin osin.
Työajanseuranta on osa toimivaa työsuojelutoimintaa.
TVO:n vaikutus oikeudenmukaisten työolosuhteiden
noudattamiseen arvoketjun alkupäässä on epäsuora.
TVO:n toimittaja-arviointi on kuvattu osiossa Suhteet
tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Ydinlaitoksen turvallisuuteen suoraan tai epäsuorasti
vaikuttavien työtehtävien tekijöiltä edellytetään riit
-
tävää ydinturvallisuusvaatimusten ja ydinvoimatek-
niikan ymmärtämistä sekä itsenäisten ja vastuullisten
tehtävien hoidon vaatimaa pätevyyttä omalla tehtä
-
väalueellaan. Osaamisen hallinnalla varmistetaan ja
ylläpidetään konsernissa työskentelevien pätevyys ja
kyvykkyys kunkin tehtävän vaatimusten mukaisesti.
Esimerkiksi Vuosihuoltokoulutus varmistaa osaltaan,
että kaikki Olkiluodossa työskentelevät ymmärtävät
vuosihuoltoihin liittyvät erityispiirteet ja TVO:n
odotukset turvalliselle toiminnalle.
Ulkoisen työvoiman, mukaan lukien vuosihuoltoon
osallistuvat, osaamisen hallintaa koskevat pääsään
-
töisestä tehtävästä hieman riippuen samat toiminta-
periaatteet kuin omaa työvoimaa.
Osaamisen hallinnan toimintaperiaatteet on avattu
tarkemmin osiossa Toimintaperiaatteet (S1-1).
Työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän
torjuminen
Toimintaohjeessa toimittajille TVO edellyttää, että
sen toimittajat järjestävät työntekijöilleen turval
-
lisen ja terveellisen työympäristön. Väkivallalla
uhkaaminen, fyysiset rangaistukset, fyysinen tai
sanallinen hyväksikäyttö ja muu laiton häirintä on
ehdottomasti kielletty. Toimittajan tulee kohdella
työntekijöitään kunnioittavasti ja varmistaa, että
sen työntekijöillä on työympäristö, jossa ei tapahdu
häirintää. Toimintaohje toimittajille koskee kaikkia
toimittajien työntekijöitä sekä Olkiluodossa että
arvoketjun alkupäässä. Toimintaohjeen mukaisia
odotuksia koulutetaan muun muassa tulokoulu
-
tuksessa ja vuosihuoltokoulutuksessa. Toiminta-
ohjeesta toimittajille kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Toimittajien työntekijöiden osalta toimintaperiaatteet
työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torju
-
miseksi ovat samat kuin TVO:n omalle työvoimalle.
Toimintaperiaatteet työpaikalla esiintyvän väkivallan
ja häirinnän torjumiseksi on esitetty osiossa Toimin
-
taperiaatteet (S1-1).
Moninaisuus
TVO edellyttää toimintaohjeissaan henkilöstöään
sekä toimittajiaan toimimaan rehdisti, rehellisesti,
oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti suhteissa
sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. TVO edellyttää,
että kaikki toimittajat noudattavat syrjimättömyyden
ja tasa-arvon periaatteita kaikissa työvaiheissaan
ja ottavat käyttöön toimenpiteitä, jotka varmistavat
oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kaikille
työntekijöille. Toimittajilta edellytetään selkeitä
käytäntöjä, jotka estävät kaikenlaisen syrjinnän iän,
sukupuolen, etnisen taustan, uskonnon, elämän
-
katsomuksen, mielipiteen tai minkä tahansa muun
henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Toimin
-
taohjeesta toimittajille kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Muut työhön liittyvät oikeudet
Toimintaohjeessa toimittajille TVO edellyttää, että
toimittajan tulee kunnioittaa toimintansa vaikutuspiirissä
olevien ihmisten ihmisoikeuksia. TVO edellyttää, että
toimittajat noudattavat ihmisoikeuksia ja lakeja sekä
Suomessa toimiessaan suomalaisia työehtoja. Toimittaja
ei saa missään tapauksessa käyttää lapsityötä tai
solmia sopimuksia tällaista työvoimaa käyttävien
alihankkijoiden tai toimittajien kanssa. Toimittaja
ei missään tapauksessa saa käyttää pakkotyötä tai
solmia sopimuksia tällaista työvoimaa käyttävien
alihankkijoiden tai toimittajien kanssa.
TVO:n ihmisoikeuspolitiikka täydentää TVO:n
toimintaohjetta toimittajille. TVO on sitoutunut
kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja,
kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa määriteltyjä
ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) määrittelemiä työelämän perusperiaatteita ja
-oikeuksia, mukaan lukien pakkotyön ja lapsityö
-
voiman käytön kielto. TVO edellyttää kaikkia toimit-
tajia ja yhteistyökumppaneita sitoutumaan näiden
oikeuksien ja periaatteiden kunnioittamiseen. Ihmis
-
oikeuspolitikka on TVO:n hallituksen hyväksymä.
Ihmisoikeuspolitiikasta on kerrottu tarkemmin osiossa
Toimintaperiaatteet (S1-1).
Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työnteki-
jöiden kanssa (S2-2)
TVO:lla on käytössä useita yhteydenpitotapoja
arvoketjun työntekijöiden kanssa. Yhteydenpidossa
havaitut kehityskohteet huomioidaan yhtiön
toimintatapoja kehitettäessä. TVO:lla ei ole yleistä
puitesopimusta tai muuta sopimusta ammattiliittojen
keskusliittojen kanssa, jotka liittyvät arvoketjun
työntekijöiden ihmisoikeuksien ja kollektiivisen
neuvotteluoikeuden kunnioittamiseen.
Työturvallisuus
TVO:lla on käytössä useita mekanismeja työtekijöiden
kuulemiseen ja osallistamiseen työturvallisuus ja
-terveysasioihin liittyen. Yhteydenpidon tavat vaih
-
televat säännöllisesti toistuvista päivittäin käytössä
olevista toimintatavoista vuositasolla toistuviin
kokouksiin. Päivittäisellä käytöllä tarkoitetaan menet
-
telytapoja, joita käytetään tarvittaessa esimerkiksi
ennen töiden aloittamista. Yhteydenpito tapahtuu
suoraan työntekijöiden kanssa.
Toistuvia päivittäisessä rutiinikäytössä olevia meka
-
nismeja ovat muun muassa:
»
Työnaloituskokoukset
»
Kohteella tehtävät vaarojentunnistukset
»
Riskien arvioinnit
»
Lopetuskokoukset
»
TTT-kierrokset
»
Turvallisuushavainnointi
»
Organisaatioiden ja liiketoimintojen kokoukset
»
Työmaakokoukset.
Näihin osallistuvat yleensä työhön osallistuvat
työntekijät ja heidän työnjohtoaan. TVO:n linjaor
-
ganisaatiolla on vastuu seurata, että toimintatavat
ovat aktiivisesti käytössä, ja että näissä yhteyksissä
esiin nostettuja työturvallisuus- ja terveysasioita
käsitellään TVO:n prosessin mukaisesti muun muassa
kirjaamalla tehdyt kehitysehdotukset KELPO-jär
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
104
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
jestelmään. Harvemmin toistuvia yhteydenpidon
mekanismeja ovat urakoitsijafoorumin kokoukset ja
työturvallisuuden itsearvioinnit.
Urakoitsijafoorumi
TVO:n työturvallisuusorganisaatio järjestää neljä
kertaa vuodessa Olkiluodossa urakoitsijafoorumin,
jossa pääasiallisena kohderyhmänä ovat TVO:n
Olkiluodossa työskentelevien suurimpien toimittajien
yhteyshenkilöt ja työturvallisuusvastaavat. Urakoitsi
-
jafoorumissa käsitellään muun muassa turvallisuus-
tilastoja, kuten työtapaturmia, läheltä piti -tilanteita,
turvallisuushavaintoja ja -poikkeamia. Lisäksi käsi
-
tellään muun muassa ajankohtaisia työturvallisuus-
asioita ja -ohjeita sekä esimerkiksi ympäristöasioita.
Toimittajien edustajat voivat nostaa kokouksessa
käsiteltäväksi haluamiaan aiheita. Työsuojelupäällikkö
seuraa kokousten toteumaa ja sisältöä sekä osallistuu
satunnaisesti kokouksiin.
TTT-kierrokset ja TR-mittaukset
Työ-, terveys- ja turvallisuuskierroksia (TTT-kierros)
suoritetaan säännöllisesti Olkiluodossa ja ne kattavat
myös Olkiluodossa toimivat toimittajien työntekijät.
Kierroksia tehdään vuosisuunnitelman mukaisesti ja
lisäksi rakennustyömaiksi luokiteltavissa kohteissa
viikoittain TR-mittauksen (työmaan turvallisuustason
mittari, TR, talonrakennus) muodossa. Kierroksille
osallistuu niin TVO:n kuin toimittajien työntekijöitä

Kierroksilla havainnoidaan työskentelytapoja ja
-olosuhteita ja tarvittaessa puututaan havaittuihin
epäkohtiin joko paikan päällä taikka raportoimalla
havaitusta puutteellisuudesta vastuuorganisaatiolle,
jonka tehtävänä on korjata havaittu puute. Kierroksilla
tavatuilla työntekijöillä on mahdollisuus keskustella
ja tuoda esiin kehittämistä vaativia asioita TVO:n
organisaation edustajille jatkokäsittelyä varten.
TVO:n linjaorganisaatiolla on vastuu seurata, että
toimintatavat ovat aktiivisesti käytössä ja, että
näissä yhteyksissä esiin nostettuja työturvallisuus- ja
terveysasioita käsitellään TVO:n prosessin mukaisesti
muun muassa kirjaamalla tehdyt kehitysehdotukset
KELPO-järjestelmään.
Työturvallisuuden itsearvioinnit
Työturvallisuuden itsearviointi lähetetään vuosit
-
tain Olkiluodossa toimivien toimittajien edustajille.
Itsearvioinnin kautta kerätään tietoa niin toimittajien
suorituskyvystä kuin myös mahdollisista kehitys
-
kohteista. Kysely suoritetaan Forms-kyselynä ja sen
tuloksia ja vastauksia arvioidaan TVO:n työturval
-
lisuusorganisaation toimesta. Kyselyn laatimisesta
ja lähettämisestä vastaa Työ- ja ympäristöturvalli
-
suuden osaamiskeskus.
Säteilyannoskirjanpito
Säteilytyötä tekevien toimittajien työntekijöiden
saamat säteilyannokset katsotaan kuukausittain ja
ne toimitetaan viranomaisen ylläpitämään säteily
-
annosrekisteriin sekä toimittajan määrittelemälle
yhteyshenkilölle kuukausittain. Säteilyannosten
toimittamisesta vastaa säteilysuojeluorganisaatio ja
tähän tehtävään määritellyt säteilyannoskirjanpitäjät.
Tulokoulutus ja vuosihuoltokoulutus
Tulokoulutus koskee kaikkia Olkiluodossa vakituisesti
työskenteleviä henkilöitä. Tulokoulutuksen suoritta
-
minen hyväksytysti on kulkuluvan saamisen edellytys.
Vuosihuoltokoulutus vaaditaan kaikilta Olkiluodon
ydinvoimalaitoksen vuosihuoltoihin osallistuvilta
henkilöiltä. Ilman suoritettua vuosihuoltokoulutusta
henkilöllä ei ole pääsyä laitosalueelle, jossa laito
-
syksiköt sijaitsevat. Alihankkijoille on määritelty
yhteyshenkilö. TVO on säännöllisesti yhteydessä
alihankkijoihin ennen työn alkamista muun muassa
sähköpostitse. Ennen vuosihuoltoa järjestetään lisäksi
siihen osallistuville alihankkijoille oma infotilaisuus.
TVO:n koulutusorganisaatiot vastaavat tulokoulu
-
tuksen ja vuosihuoltokoulutuksen järjestämisestä.
Ydinpolttoainehankinta
Jokaisen toimitussopimuksen solmimista edeltää
järjestelmällinen toimittaja-arviointiprosessi, jossa
tuotteille asetettujen vaatimusten lisäksi painottuu
myös toimittajan luotettavuus ja vastuullisuus.
Arvioinnin yhteydessä käydään myös läpi arvoketjun
työntekijöiden näkökulma toimittajan toiminnan
vaikutuksiin. Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin
tapahtuu vähintään välillisesti työnantajan edustajan
kautta tai suoraan haastatellen. Toimittaja-arvioin
-
tiprosessiin kuuluu toimittajien aktiivinen seuranta
sekä määrävälein tehtävät uudelleen arvioinnit.
Kaikki TVO:n ydinpolttoainehankintaketjuun kuuluvat

ja edellisestä arviosta riippuen vuosittaisen toimitta
-
ja-arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnit suun-
nitellaan toimittajan ja sen erityispiirteiden mukai-
sesti, mikä tekee jokaisesta arvioinnista yksilöllisen.
Sekä kotimaasta käsin tehtävä seuranta että tuotan
-
toalueille tehtävät arviointikäynnit tarjoavat TVO:lle
mahdollisuuden tarkastella toimittajiensa noudat
-
tamia käytäntöjä ja tarvittaessa puuttua heidän
toimintatapoihinsa. Toimittaja-arvioinnin avulla
TVO:lla halutaan varmistua siitä, että toimittajalla on
ympäristöön, henkilöstöön ja laadunhallintaan liittyvät
asiat kunnossa. Huomiota kiinnitetään myös kaivok
-
siin ja uraanin jalostuspalveluihin liittyviin erityis-
kysymyksiin, kuten siihen, miten toiminta vaikuttaa
paikalliseen yhteisöön. Arvoketjun alkupään osalta
toimittaja-arvioinneissa haastateltavat valikoituvat
usein ko. arvioinnin painopisteen mukaan ja esimer
-
kiksi satunnaisotannalla. Toimittaja-arviointiprosessi
on kuvattu tarkemmin osiossa Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin (G1-2).
TVO hankkii uraania ja ydinpolttoaineen valmis
-
tusketjuun liittyviä jalostuspalveluita ainoastaan
yhtiön arviointiprosessin läpäisseiltä hyväksytyiltä
toimittajilta, jotka täyttävät TVO:n asettamat tiukat
vaatimukset. Operatiivinen vastuu yhteydenpidosta ja
tulosten huomioimisesta toimintatavoissa on Sähkön
-
tuotanto-liiketoiminnan Polttoaine-yksikön päälliköllä,
joka raportoi Sähköntuotannon johtajalle.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S2-3)
Työturvallisuus
Kaikilla konsernissa työskentelevillä henkilöillä, mukaan
lukien ulkopuolinen työvoima, on mahdollisuus tuoda
esiin havaintoja, huomioita tai poikkeamia toiminnan
kehittämiseen ja työturvallisuuteen liittyen kirjaamalla
havaintoja TVO:n ylläpitämään KELPO-järjestelmään
tai tekemällä havainnon paperiselle lomakkeelle.
KELPO-järjestelmä on saatavilla niille arvoketjun
työntekijöille, joilla on TVO:n tietojärjestelmäoikeudet.
Havainnot voi raportoida myös esihenkilölle tai
työsuojeluvaltuutetulle. Havainnot voi halutessaan
tehdä myös anonyymisti ja raportoija voi myös estää
nimensä näkymisen muille kuin havaintojen käsitteli
-
jöille, jolla on pyritty varmistamaan sitä, että henkilöitä
suojataan mahdollisilta vastatoimilta. Raportointita
-
voista kerrotaan osana kaikille pakollista tulokoulutusta.
Tehtyjen havaintojen käsittely tapahtuu KELPO-pro
-
sessin mukaisesti. Mikäli kyseessä on vakava
turvallisuutta vaarantava olosuhde ja tilanne, tulee
korjaavat toimenpiteet toteuttaa ennen työskentelyn
jatkamista. Keskeiset havainnot pyritään myös
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
105
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
nostamaan esiin vuosihuoltojen aikana vuosihuolto-
kokouksissa ja -tiedotteissa vastaavien tapahtumien
välttämiseksi.
Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan. Vaarati
-
lanteen tutkinta tehdään aina, kun sattuneesta vaara-
tilanteesta on aiheutunut tai olisi voinut aiheutua
vamma tai terveyden heikentymä. Vaaratilanteita
ovat työtapaturmat sekä läheltä piti -tilanteet. Orga
-
nisaatioyksiköiden päälliköt vastaavat siitä, että oman
organisaation henkilöstölle sattuneet vaaratilanteet ja
tapaturmat tutkitaan ja raportoidaan. Vaaratilanteen
tutkinta tehdään aina sen vakavuuden vaatimalla
laajuudella. Jokaisesta työtapaturmasta tehdään
tapahtumatutkinta, johon osallistuvat loukkaantuneen
henkilön esimies, työsuojeluvaltuutettu, loukkaan
-
tunut henkilö, työsuojeluorganisaation edustaja sekä
mahdolliset silminnäkijät.
Kaikilla työntekijöillä pitää olla Suomessa voimassa
oleva työtapaturmavakuutus. Työtapaturma- ja
ammattitautivakuutus korvaa vahinkotapahtumina
nimensä mukaisesti työtapaturmat ja ammatti
-
taudit. Laki takaa vahingoittuneelle muun muassa
korvaukset sairaanhoidosta, ansionmenetyksestä ja
pysyvästä haitasta. Se korvaa myös kuntoutuksen,
joka mahdollistaa paluun työelämään. Kuolemanta
-
pauksessa perhe-eläke tuo toimeentulon omaisille.
Lisäksi kaikilla Suomessa työskentelevillä työnte
-
kijöillä pitää olla työterveyshuolto Suomessa, jota
kautta myös vaikutetaan positiivisesti työntekijöiden
työterveyteen sekä voidaan määritellä tarvittavia
kuntoutus- ja hoitomenetelmiä tapaturmien tai muun
työstä johtuvan terveyden heikentymisen vuoksi.
Tehtyjen toimenpiteiden tehokkuutta ja työnteki
-
jöiden kokemusta avoimesta raportointikulttuurista
arvioidaan osana turvallisuuskulttuurikyselyä. Lisäksi
työntekijöillä on mahdollista nostaa esiin huolenai
-
heita tai kokemuksia työsuojeluvaltuutettujen ja luot-
tamusmiesten kautta, jotka voivat myös itsenäisesti
nostaa esiin, mikäli havaitsevat puutteita raportointi
-
kulttuurissa. Työntekijöillä on myös aina mahdollisuus
tehdä anonyymi ilmoitus työsuojeluviranomaiselle,
mikäli he kokevat, että työnantaja ei käsittelisi heidän
esiin nostamiaan asioita asianmukaisesti ja tällaisista
yhteydenotoista tulisi lisätietoselvityspyyntö TVO:lle
sekä työsuojeluvaltuutetuille.
Säteilyturvallisuus
Säteilysuojeluun liittyvät poikkeamat käsitellään
TVO:n laadunhallintaprosessien mukaisesti ja tarvit
-
taessa viranomaisen kanssa. Poikkeamat viedään
säteilyturvallisuuspoikkeamien osalta KELPO-järjes
-
telmään. Havainto luokitellaan ja tarvittaessa tapah-
tuma raportoidaan vielä STUKille.
Toimintaohjeen vastainen toiminta
Kaikkien TVO:n toimittajien on noudatettava TVO:n
Toimintaohje toimittajille -ohjeen periaatteita,
ja heitä kannustetaan ottamaan yhteyttä TVO:n
esihenkilöihin tai johtoon sellaisissa tilanteissa, joissa
parhaan toimintatavan valitseminen on epäselvää.
Mahdollisesta toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta
tulee ilmoittaa sille määritellyn prosessin mukaisesti.
Toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta aiheutuu
asianmukaisia seuraamuksia. Toimintaohjeesta ja
sen noudattamisesta kerrotaan tarkemmin osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1). Arvoketjun henkilöiden
tietoisuutta toimintaohjeesta, siihen liittyvästä
raportoinnista ja luottamuksesta prosessiin ei
arvioida erikseen. Ohjeistus on myös sidosryhmien
saatavilla TVO:n internetsivuilla suomeksi ja englan
-
niksi. Vuosihuoltojen aikana aiheesta tehdään erillistä
viestintää Olkiluodossa työskenteleville työntekijöille.
Toimintaohjeen vastaisen toiminnan prosessi sisältää
toimintaperiaatteita kanavia käyttävien henkilöiden
suojelemiseksi vastatoimilta.
Ohjeiden, määräysten ja odotusten vastainen
toiminta
Havaittaessa ohjeiden, määräysten tai odotusten
vastaista toimintaa tulee niihin puuttua ja tarvittaessa
toiminta pysäyttää. Kaikki tapaukset tutkitaan määri
-
tellyn menettelyn mukaisesti. Epäkohtia havaittaessa
on tehtävä ilmoitus asiasta esihenkilölle, turvaorgani
-
saatiolle tai vuoropäällikölle. Turvallisuudelle tärkeät
työtehtävät tulee olla tarkastelun kohteena mukaan
lukien korjaavien toimenpiteiden oikea-aikainen
toteutuminen. Yritysturvallisuus, työturvallisuus tai
säteilyturvallisuus pyytää tarvittaessa turvallisuus
-
rikkomusselvityksen asiasta. Turvallisuusrikkomus-
selvitys tulee tehdä myös ilman erillistä pyyntöä, kun
organisaatio itse havaitsee sellaisen rikkomuksen,
jonka käsittely asianomaisen henkilön/henkilöiden
kanssa on tarpeen kirjallisesti. Turvallisuusrikkomus
ja mahdolliset toimenpiteet kirjataan KELPO-järjes
-
telmään. KELPO-järjestelmän käyttöön ohjeistetaan
kaikille pakollisessa tulokoulutuksessa. KELPO-järjes
-
telmään määritellyt korjaavat toimenpiteet todenne-
taan toteuttamisen jälkeen.
Ydinpolttoainehankinta
TVO:n odotukset toiminnalle välitetään toimittajille
yhteistyötapaamisissa, hankintasopimusten ehdoissa
sekä toimittajille osoitetun toimintaohjeen kautta.
Toimittaja-arvioinneissa toimintaa peilataan näihin
odotuksiin ja haastatteluin voidaan keskustella,
ovatko arvioitavan toimittajan työntekijät tietoisia
näistä. Kaikki TVO:n ydinpolttoainehankintaketjuun

toimittajasta ja edellisestä arviosta riippuen. Arvi
-
oinnit suunnitellaan toimittajan ja sen erityispiirteiden
mukaisesti. Toimittaja-arviointiraportteihin, jotka
toimitetaan myös toimittajille, kirjataan myönteiset
ja kielteiset havainnot sekä mahdolliset havaitut
kehityskohteet tai poikkeamat ja niihin edellytetään
kirjallista vastausta toimittajalta. Yhteydenpito
toimittajaan on jatkuvaa ja kehitystä seurataan
valmistusvalvontakäyntien ja uudelleen arviointien
yhteydessä. Kielteisiin havaintoihin pyritään puuttu
-
maan yhteistyössä toimittajan kanssa. Mikäli puutteet
ovat toistuvia ja merkittäviä eikä myönteistä kehitystä
ole havaittavissa, voidaan toimittaja asettaa hankin
-
takieltoon, kunnes tilanne on selvitetty.
TVO:n ilmoituskanava mahdollisesta toimintaohjeen
vastaisesta toiminnasta on ulkoisen palveluntuottajan
ylläpitämä ja avoin kaikille. Ilmoituskanavasta kerro
-
taan lisää osiossa Yrityskulttuuri (G1-1). Kaikilla
ydinpolttoainehankintaketjun toimittajilla on omat
ilmoituskanavansa, joissa ilmoituksen voi halutes
-
saan tehdä myös anonyymisti ja joiden toimivuutta
voidaan tarkastella toimittaja-arvioinnin yhteydessä.
Toimenpiteet (S2-4)
TVO toteuttaa useita toimenpiteitä arvoketjun työn-
tekijöihin liittyvien todellisiin olennaisiin vaikutuksiin
liittyvien korjaavien toimien toteuttamiseksi ja seuraa
sekä arvioi myönteisiä vaikutuksia aiheuttavien
toimenpiteiden tehokkuutta. TVO pyrkii varmis
-
tamaan, että arvoketjuun liittyvien negatiivisten
vaikutusten aiheuttamien tilanteiden korjaaminen
sekä prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat
tehokkaita. Toimenpiteet on kuvattu tarkemmin
seuraavissa kappaleissa.
Liiketoimintasopimusten lopettamista koskevissa
päätöksissä arvonketjun työntekijöihin kohdistuvia
todellisia ja mahdollisia vaikutuksia arvioidaan
ja otetaan huomioon tapauskohtaisesti. TVO:n
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
106
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
toiminta on ollut vakaata ja yritys pyrkii pitkäaikaisiin
liiketoimintasopimuksiin.
TVO:n tiedossa ei ole vuotta 2024 koskien arvoketjun
alku tai loppupäähän liittyviä vakavia ihmisoikeuson
-
gelmia tai -loukkauksia.
TVO:lla on riittävät resurssit arvoketjuun liittyvien
olennaisten vaikutusten hallintaan.
Työolot
Oikeudenmukaiset työolosuhteet arvoketjun alku
-
päässä (sis. työllisyysturva, työaika, riittävä palkka
ja yhdistymisvapaus)
Riskiarvioissa tunnistetaan toimittajan ja sen toimin-
taympäristön erityspiirteitä. Toimittaja-arvioinnin
sisältöä ja arviointikriteereitä voidaan mukauttaa
riskiarvioinnin perusteella. Edeltävien arviointien
havainnot vaikuttavat uudelleenarviointeihin. Toimit
-
taja-arvioinneissa huomioidaan toimintaohjeessa
toimittajille asetetut vaatimukset. Varsinainen toimit
-
taja-arviointi voidaan toteuttaa sekä dokumentteihin
perustuvassa toimittaja-arviointina että paikan päällä
tapahtuvana auditointina. TVO antaa palautetta
arviointiensa perusteella ja tarvittaessa asettaa
vaatimuksia poikkeamien korjaamiseen. Toimitta
-
ja-arviointiprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
TVO edellyttää, että sen toimittajat noudattavat
ihmisoikeuksia, joihin kuuluu:
»
Oikeus työhön ja riittävään elintasoon
»
Oikeudenmukaiset ja tyydyttävät työehdot
»
Oikeus vapaasti järjestäytyä ja osallistua työehtosopimus-
neuvotteluihin soveltuvien lakien ja säädösten mukaan.
Terveys ja turvallisuus
Työturvallisuus ja -terveys Olkiluodossa
Toimittajien toimintaympäristöä ja toimintatapoja
seurataan toimittaja-arvioinneissa, missä käydään
läpi myös merkittävimmät toimittajien työntekijöihin
kohdistuvat terveys- ja turvallisuusriskit. Toimittaja voi
esimerkiksi koulutusten avulla varmistaa työntekijöiden
riittävän kyvyn toimia turvallisesti, ja työskentelyolo
-
suhteet voidaan saada hyväksyttävälle tasolle teknisin
keinoin. Työntekijöillä tulee kuitenkin aina olla oikeus
kieltäytyä työstä, jos se koetaan vaaralliseksi. Toimit
-
taja-arviointiprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa
Suhteet tavaran- ja palvelutoimittajiin (G1-2).
TVO kannustaa kaikkia konsernissa työskenteleviä
ilmoittamaan työturvallisuuteen liittyvistä havain
-
noista, huomioista tai poikkeamista KELPO-järjestel-
mään. KELPO-järjestelmästä on kerrottu tarkemmin
osiossa Toimenpiteet (S1-4).
Toimittajan ja sen alihankkijoiden toimintaa seura
-
taan sekä työn aikana että sen jälkeen. Suoritusta
ja sen laatua arvioidaan ja arvioinnilla on vaikutus
myöhempiin sopimuksiin. Jos toiminta ei täytä
vaatimuksia, tulee sopia korjaavista toimenpiteistä
ennen seuraavaa tilausta. Turvallisuusvaati
-
musten vastainen toiminta on sanktioitu (rahalliset
seuraamukset, rikkomussakko) ja ne käsitellään
turvallisuusrikkomusmenettelyllä.
Toimittajan on toimitettava TVO:lle kaikki tämän
vaatimat työturvallisuuden ja ympäristöjohtamiseen
ja Toimittajan johtamisjärjestelmään liittyvät tiedot
ja sallia TVO:n tekemät auditoinnit/tarkastukset,
joilla varmennetaan vaatimusten mukainen toiminta.
TVO:lla on oikeus suorittaa vastaavia auditointeja
myös työkohteissa. Toimittajan velvollisuus on
varmentaa, että aliurakoitsijat ovat saaneet ja on
perehdytetty TVO:n vaatimuksiin. Toimittaja vastaa
ja valvoo, että sekä hänen omat työntekijänsä,
että mahdolliset aliurakoitsijat ja niiden työntekijät
noudattavat sopimusta, lainsäädäntöä ja määrä
-
yksiä sekä tarvittaessa puuttuu ja viipymättä korjaa
mahdolliset puutteellisuudet, laiminlyönnit ja tämän
ohjeen vastaiset menettelyt.
Ihmisen toiminta on keskeisessä roolissa turvallisen
toiminnan varmistamisessa työn suunnittelusta sen
toteutukseen. Ydinalan ammattilaisuus määrittelee
odotukset ihmisen toiminnalle ja käyttäytymiselle
tehtäessä töitä ydinlaitoksella tai siihen liittyvissä
muissa työtehtävissä. On tärkeää arvioida inhimil
-
liset ja organisatoriset riskit ja määritellä tarvittavat
toimenpiteet (HU-menetelmät) osana työn suunnit
-
telua ja toteutusta.
Riskienhallinta on keskeisessä roolissa varmista
-
massa, että sekä TVO:n että toimittajien työntekijät
pystyvät työskentelemään turvallisesti ja saavat
tarpeelliset tiedot työskentelyolojen mahdollisista
riskeistä. Tämä varmistetaan koulutuksella ja sopi
-
mukseen sisältyvällä työturvallisuusasiakirjalla ja
-suunnitelmalla. Suuren riskin töistä tulee laatia
erikseen kirjallinen riskienarviointi ja menetelmäku
-
vaus. Siinä sovitaan tarvittavista toimenpiteistä ja
pätevyysvaatimuksista työn tekemiseksi turvallisesti.
Tämän lisäksi TVO:lla on käytössä Työlupamenettely
ja Kohteella tehtävä vaarojen tunnistus, joiden tavoit
-
teena on töiden suunnittelu ja ajoittaminen siten, että
samanaikaisista töistä ei aiheudu vaaraa ja tarvittavat
prosessitekniset toimenpiteet on tehty ja varmistettu
ennen töiden aloittamista.
Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet esitetään
kirjallisessa muodossa ja ne ovat hanketta tai urakkaa
velvoittavia ja laaditaan rakentamis- ja kunnossa
-
pitovaihetta varten rakennuttajan toimesta (VNa
205/2009 8 §). Turvallisuussääntöjen ja menettelyoh
-
jeiden tietoja pidetään ajan tasalla koko hankkeen
ajan ja muuttuneet tiedot välitetään hankkeen eri
osapuolille sopimuksessa sovitulla tavalla.
Säteilysuojelu
TVO seuraa kaikkien Olkiluodossa työskentele
-
vien henkilöiden säteilyaltistusta säännöllisesti ja
varmistaa, että lain asettamat annosrajat eivät ylity.
TVO:n asettama oma annosraja on merkittävästi
lain asettamia raja-arvoja pienempi ja koskee myös
Olkiluodossa työskenteleviä toimittajia. Konsernissa
toimii säteilysuojelutiimi, joka varmistaa, että henki
-
löstön säteilyaltistus on säteilysuojeluperiaatteiden
mukainen.
Kaikki Olkiluodossa työskentelevät perehdytetään
säteilysuojelukoulutuksin ja säteilysuojeluun liit
-
tyvin ohjein. Säteilysuojelu kontrolloi laitoksella
tehtäviä töitä säteilytyölupa ja -ohje menettelyllä.
Säteilysuojelu mm. määrittää töissä käytettävän
suojavarustuksen henkilöiden kontaminoitumisen
estämiseksi. Lisäksi säteilysuojelu tekee työkohteilla
säteilymittauksia ja tekee tarvittaessa lisäsuojauksia
henkilöstön kollektiivisen annoksen pienentämiseksi
ja turvallisen työympäristön takaamiseksi.
Arvoketjun alkupään työntekijöiden
turvallisuusolosuhteet
Toimittajien toimintaympäristöä ja toimintatapoja
seurataan toimittaja-arvioissa ja niissä käydään läpi
myös merkittävimmät toimittajien työntekijöihin
kohdistuvat terveys- ja turvallisuusriskit. Varsinainen
toimittaja-arviointi voidaan toteuttaa sekä doku
-
mentteihin perustuvana toimittaja-arviointina että
paikan päällä tapahtuvana auditointina. TVO antaa
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
107
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
palautetta arviointiensa perusteella ja tarvittaessa
asettaa vaatimuksia poikkeamien korjaamiseen kuten
on kuvattu osiossa Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3). Toimitta
-
ja-arviointiprosessi on osa jatkuvaa toimintaa ja se
on kuvattu tarkemmin osiossa Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin (G1-2).
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Vuosikoulutusohjelma sisältää suunnitelman myös
ulkoisen työvoiman osaamisen ylläpitämiseksi ja
kehittämiseksi. Vuosikoulutusohjelma sisältää tiedot
TVO:n järjestämistä perus-, kertaus- ja täydennys
-
koulutustilaisuuksista sekä muut tarpeelliset koulu-
tukset. Erikseen määritellyille ulkoisen työvoiman
henkilöille laaditaan yksilökohtainen koulutussuunni
-
telma. Kulkuoikeuden saaminen tiettyihin kohteisiin
edellyttää tarvittavien koulutuksien suorittamista.
Lisäksi TVO edistää vuosihuoltoihin osallistuvan
työvoiman osaamista vuosihuoltoverkkokoulutuksella
sekä toimintaohjeen vaatimuksilla. Vuosihuoltokou
-
lutus on kaikille vuosihuoltoon osallistuville henkilöille
pakollinen. Lisäksi työmaakohtaiset perehdytykset ja
opastukset kuuluvat osaksi osaamisen ylläpitämistä ja
kehittämistä. Myös hankinnan sopimuksissa voidaan

Tarkemmin koulutukseen ja taitojen kehittämiseen liit
-
tyvä asiat sekä koulutusmuodot ja -keinot on kuvattu
osiossa Koulutus ja taitojen kehittäminen (S1-4).
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
TVO tavoitteena on hyvinvoiva ja tasa-arvoinen
työyhteisö, jossa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää,
ja jossa edistetään tasa-arvon toteutumista. TVO:n
toimintaohjeessa sitoudutaan edistämään hyviä,
turvallisia ja tasapuolisia työolosuhteita, eikä työyh
-
teisössä hyväksytä häirintää tai kiusaamista. TVO on
sitoutunut tasa-arvoperiaatteisiin kaikissa henkilös
-
töön liittyvissä toimissa.
Toimittaja-arvioinneissa voidaan selvittää, ovatko
toimittajan toimet riittävät työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän torjumiseksi sekä seurataan
mahdollisia korjaavia toimenpiteitä.
Toimittaja-arvioinneissa voidaan käsitellä:
»
Toimittajan politiikat, sitoumukset, toimintaohjeet ja
prosessit sekä miten ne vertautuvat esimerkiksi YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin
»
Toimittajan sisäistä tiedotusta ja koulutusta
»
Ilmoituskanava väärinkäytöksille ja ilmoittajien turvallisuus
»
Prosessit väkivalta- ja häirintätapausten tutkintaan,
uhrien tukemiseen, korjaavat toimenpiteet, seuranta ja
avoimuus.
Seurannan varmistamiseksi TVO edellyttää toimitta-
jilta avoimuutta ja raportointia sekä dokumentointia
mahdollisista korjaavista toimista. Mikäli puutteita
havaitaan, TVO edellyttää toimittajaa kehittämään
käytäntöjään ja varmistamaan niiden yhteneväi
-
syyden TVO:n vastuullisuusvaatimusten kanssa.
Moninaisuus
TVO edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta
varmistamalla, että arvoketjussa toimitaan syrjimät
-
tömästi ja tasa-arvoisesti. Toimittajien velvoitteet
on määritelty sopimuksissa ja yleisehdoissa, jotka
ohjaavat toimittajien toimintaa TVO:n vastuullisen
liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti. TVO jakaa
toimittajille vastuullisuuteen liittyvää ohjeistusta
(toimintaohje toimittajille), jossa korostetaan moni
-
naisuuden ja tasa-arvon merkitystä. Lisäksi TVO
kehittää seurantamekanismeja varmistaakseen,
että toimittajat noudattavat vaatimuksia. Näihin
kuuluvat muun muassa säännöllisten auditointien
ja toimittaja-arviointien hyödyntäminen. Näillä
toimenpiteillä varmistetaan, että syrjimättömyyden
ja tasa-arvon periaatteet toteutuvat käytännössä ja
tukevat yrityksen tavoitteita vastuullisen arvoketjun
rakentamisessa.
Muut työhön liittyvät oikeudet
TVO käy itse neuvottelut ja tekee hankintaso-
pimukset toimittajien kanssa ydinpolttoaineen
tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa. Vaikka vaiku
-
tusmahdollisuudet työntekijöiden ihmisoikeustilan-
teeseen ovat välilliset, tarjoaa suora sopimussuhde
työnantajaan selkeämmät edellytykset mahdollisten
rikkomusten havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen.
TVO asettaa toimittajilleen vaatimuksia toimintaoh
-
jeeseen perustuen ja arvioi toimittajan toimintatapoja
ja toimintaympäristöä sekä dokumentteihin perustu
-
vassa toimittaja-arvioinneissaan että paikan päällä
tapahtuvissa auditoinneissa.
Riskiarvioissa pyritään tunnistamaan toimittajan ja
sen toimintaympäristön erityspiirteet, ja toimitta
-
ja-arvioinnin sisältö ja arviointikriteerit määrittyvät
niiden perusteella. Arvioinneissa käydään läpi sekä
työntekijöiden oikeuksiin että ympäristövastuuseen
liittyvät asiat. Henkilöstön pätevyyden ja työterveys-
ja turvallisuusasioiden lisäksi käsitellään turvallisuus
-
kulttuuriin liittyviä asioita, kuten kaivosturvallisuus,
onnettomuudet ja tapaturmat, säteilyturvallisuus,
turvavälineet ja työskentelyolosuhteet, vastuullisuus
-
asioiden kommunikointi työyhteisössä, kuten sisäinen
viestintä sekä julkinen viestintä ja toimiminen paikal
-
listen yhteisöjen kanssa. Lisäksi käsitellään ympäris-
tövastuuseen liittyviä asioita, kuten toiminnan vaiku-
tuksia biodiversiteettiin, eroosioon, luonnonvaroihin
kuten vesi, energiankulutus, sekä näiden asioiden
mittaaminen, viranomaisvaatimukset ja mittausten
trendit. TVO antaa palautetta arviointiensa perus
-
teella ja tarvittaessa asettaa vaatimuksia poikkeamien
korjaamiseen. Toimittaja-arviointiprosessi on kuvattu
tarkemmin osiossa Suhteet tavaran- ja palveluntoi
-
mittajiin (G1-2).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
108
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tavoitteet (S2-5)
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 Edistyminen 2024 ESRS
Tapaturmataajuutta kuvaavan TRIF*-mittarin taso 2,5
saavutettu vuoteen 2028 mennessä.
4 4,96
S1, S2
Suurin yksilön Olkiluodosta saama säteilyannos alle
puolet (<10 mSv)
viranomaisrajasta (20 mSv) (jatkuva).
< 10 mSV 5,72 mSv
S1, S2
*
Tapaturmien määrä x 1 000 000 / tehdyt työtunnit.
TVO on asettanut tapaturmataajuuteen ja yksilön
säteilyannokseen liittyvät tavoitteet, jotka on rapor
-
toitu osiossa Tavoitteet (S1-5). Nämä tavoitteet
kattavat Olkiluodossa työskentelevät toimittajien
työntekijät. Turvallisuustilastoja, mukaan lukien
tavoitteiden toteumia, käsitellään TVO:n työturval
-
lisuusorganisaation järjestämässä urakoitsijafoo-
rumissa, jossa pääasiallisena kohderyhmänä ovat
TVO:n Olkiluodossa työskentelevien suurimpien
toimittajien yhteyshenkilöt ja työturvallisuusvas
-
taavat. Urakoitsijafoorumista on kerrottu tarkemmin
osiossa Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa (S2-2).
TVO ei ole vielä asettanut arvoketjun alkupään
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyviä ESRS-standardien mukaisia tavoitteita.
TVO:n vaikutus arvoketjun alkupäässä työskente
-
leviin työntekijöihin on välillinen toimittajien kautta.
Arvoketjun alkupään olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyviä toimintaperiaatteita ja
toimien vaikuttavuutta seurataan toimittaja-arvioin
-
neilla, joihin liittyen tavoitteena on, että kaikki TVO:n
kaupalliset yhteistyökumppanit on tunnistettu ja
arvioitu ohjeiden mukaisesti. Toimittaja-arvioinneista
on raportoitu osiossa Suhteet tavaran- ja palvelu
-
toimittajiin (G1-2).
S3 VAIKUTUSTEN KOHTEENA OLEVAT YHTEISÖT
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YHTEISÖJEN TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET
Puhdas vesi ja
sanitaatio
»
Ydinpolttoaineen valmistusketjun mahdolliset kielteiset vaikutukset
yhteisöjen veden saantiin ja sanitaatioon
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Maahan
liittyvät
vaikutukset
»
Ydinpolttoaineen valmistusketjun kielteiset vaikutukset ihmisten
elinympäristöihin
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Turvallisuuteen
liittyvät
vaikutukset
»
Uraanikaivosten kielteiset vaikutukset paikallisiin yhteisöihin
toiminnan aikana ja lopettamisen jälkeen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET
Kaikki
»
Uraanikaivoksiin liittyvät alkuperäiskansojen oikeuksien
mahdolliset loukkaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
(ydinpolttoaine)
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoi
-
mintamallin kanssa (S3.SBM-3)
Ydinsähkön tuottaminen vaatii raaka-aineita, joiden
tuotanto, kuten kaikki teollinen toiminta, aiheuttaa
kielteisiä vaikutuksia paikallisille yhteisöille. TVO:n
strategiassa ja liiketoimintamallissa huomioidaan
arvoketjun vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Strate
-
gian ja liiketoimintamallin tavoitteena on, että TVO:lla
on laadukkaat verkostot ja vahva turvallisuusbrändi.
Arvoketjun alkupään kielteisiä vaikutuksia yhteisöille
pyritään vähentämään muun muassa huolellisilla
toimittajavalinnoilla ja edistämällä kestäviä käytäntöjä
yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. TVO hankkii
ydinpolttoaineen ns. hajautettua hankintaketjua
käyttäen, eli eri hankintavaiheille tehdään erilliset
sopimukset ja jokaiselle vaiheelle on yleensä myös
useampia toimittajia, joista jokaisen tulee olla toimit
-
taja-arvioinnin kautta hyväksytty. Hankintaketjusta
kerrotaan lisää osiossa Strategia, liiketoimintamalli
ja arvoketju (ESRS 2 SBM-1).
TVO on arvioinut olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia liiketoimintamallin mukaisen polt
-
toainehankinnan prosessin kautta ja arvioinnissa on
huomioitu uraanikaivosten sekä uraanin jalostus
-
palveluiden tuotantolaitosten paikallisyhteisöt kuten
paikalliset asukkaat, päättäjät ja kansalaisjärjestöt.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
109
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Uraanikaivoksia on noin 50 kappaletta kahdessa-
kymmenessä eri maassa ja osa näistä on alkupe-
räiskansojen mailla tai niiden läheisyydessä. Alku-
peräiskansat on tunnistettu erityisen haavoittuvassa
asemassa oleviksi yhteisöiksi.
TVO:n arvoketjun alkupäässä olennaiset kielteiset
vaikutukset ovat välillisiä arvoketjun toimijoiden,
kuten kaivosten tai polttoaineen tuotantolaitosten
toiminnan kautta. Kaksinkertaisessa olennaisuusana
-
lyysissä ei tunnistettu vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin liittyviä myönteisiä vaikutuksia, riskejä tai
mahdollisuuksia. Arvoketjun alkupään vaikutuksia
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin voidaan
seurata toimittaja-arviointien yhteydessä.
Uraanikaivostoiminnan haitalliset vaikutukset
lähiympäristölle ovat samankaltaisia kuin muissakin
kaivoksissa, ja ne riippuvat toiminnan laajuudesta
ja laadusta, asutuksen läheisyydestä sekä toimen
-
piteistä, joilla vaikutuksia rajoitetaan. Avolouhokset
vaativat suuria maa-alueita, mikä voi muun muassa
aiheuttaa haittaa lähialueiden muulle elinkeinotoimin
-
nalle. Louhostoiminta saattaa aiheuttaa muutoksia
vedenkiertoon, millä voi olla vaikutusta paikallisten
yhteisöjen veden saantiin ja sanitaatioon. Onnetto
-
muuksien tai huonon jätehallinnan vuoksi happamat
kaivosvalumat, niihin liuenneet haitta-aineet tai
malmin rikastuksessa käytettävät kemikaalit, kuten
rikkihappo voivat vuotaa vesistöihin tai maaperään
aiheuttaen pilaantumista pitkälläkin aikavälillä.
Pilaantumisesta voi seurata paikallisille yhteisöille
terveysriskejä, taloudellisia menetyksiä sekä sosiaa
-
lisia vaikutuksia kuten elämänlaadun heikentymistä
tai kulttuuriperinnön menettämistä. Jätealtaiden ja
-kasojen pohja- ja patorakenteiden tulee olla asian
-
mukaiset ja niiden kuntoa valvotaan tarkasti. Asian-
mukaisella jätehuollolla, päästöjen seurannalla ja
tiukoilla turvallisuustoimenpiteillä voidaan vähentää
näiden kielteisten vaikutusten riskiä. Yli puolet
raakauraanista tuotetaan nykyään liuosuuttome
-
netelmällä (in-situ recovery, ISR), jonka vaikutukset
ovat huomattavasti pienempiä kuin avolouhoksissa
ja maanalaisissa kaivoksissa. Arvoketjun alkupään
ympäristövaikutuksista kerrotaan lisää muun muassa
osiossa Pilaantuminen (E2).
Kaivostoiminta saattaa loukata alkuperäiskansojen
maaoikeuksia tai pyhiä alueita ja kaventaa mahdol
-
lisuuksia harjoittaa heidän kulttuuriinsa kuuluvaa
elämäntapaa kuten paimentoimintaa. Kansainväliset
sopimukset turvaavat alkuperäiskansojen itsemää
-
räämisoikeuden ja oikeuden harjoittaa kulttuuriaan
ja niiden toteutuminen vaatii kaivosyhtiöiltä erityistä
huolellisuutta. Keinoja ovat esimerkiksi kaivostoi
-
minnan vaikutusten arviointi yhteistyössä alkuperäis-
kansojen edustajien kanssa, kumppanuussopimukset
ja taloudellisten hyötyjen jakaminen. Myös kaivos
-
yhtiön oman henkilökunnan tietoisuuden lisääminen
koulutusten kautta voi edistää alkuperäiskansakysy
-
mysten huomioimista toiminnassa.
Kielteisiä vaikutuksia yhteisöille voidaan estää enna
-
koivin toimenpitein mutta pahimmassa tapauksessa
mahdollisten vahinkojen korjaaminen saattaa vaatia
vuosikymmeniä. Kaivosalue vaatii tuotantovaiheen
päättymisen jälkeenkin pitkäjänteistä seurantaa.
Vaikka alue ennallistettaisiin louhostoiminnan päät
-
tymisen jälkeen, ympäristön tilan palautuminen voi
kestää vuosikymmeniä.
Toimintaperiaatteet (S3-1)
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset
oikeudet
Arvoketjun yhteisöihin liittyvien kestävyysaiheiden
toimintaperiaatteet on määritelty TVO:n toimintaoh
-
jeessa, toimintaohjeessa toimittajille sekä ihmisoi-
keuspolitiikassa. Toimintaohjeet avataan tarkemmin
osiossa Yrityskulttuuri (G1-1) ja ihmisoikeuspolitii
-
kasta kerrotaan osiossa Toimintaperiaatteet (S1-1).
Kaikki edellä luetellut toimintaperiaatteet ovat TVO:n
hallituksen hyväksymät ja ne kattavat kaikki vaiku
-
tuksen kohteena olevat yhteisöt. TVO:n odotukset
toiminnalle välitetään arvoketjun toimijoiden yhteis
-
työtapaamisissa, hankintasopimusten ehdoissa sekä
toimittajille osoitetun toimintaohjeen kautta. TVO:n
ydinpolttoainehankinnasta vastaa Sähköntuotan
-
to-liiketoiminnan Polttoaine-yksikkö.
Vuoden 2024 aikana ei ole tullut ilmoituksia toimin
-
taohjeen tai ihmisoikeuspolitiikan vastaisesta toimin-
nasta arvoketjun alkupäässä.
TVO:n ihmisoikeuspolitiikka, sisältäen ihmisoikeus-
sitoumuksen, on julkaistu vuonna 2024 ja se on
vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen saatavissa
TVO:n internet-sivuilla suomeksi ja englanniksi. TVO:n
ihmisoikeuspolitiikka täydentää TVO:n toimintaohjetta
toimittajille. TVO on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia
kansainvälisesti tunnustettuja, kansainvälisessä
ihmisoikeusasiakirjassa määriteltyjä ihmisoikeuksia
sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä
työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, mukaan
lukien pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kielto.
TVO:n ihmisoikeuspolitiikka edellyttää toimimaan
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden sekä OECD:n monikansallisten yritysten
toimintaohjeiden mukaan. TVO edellyttää kaikkia
toimittajia ja yhteistyökumppaneita sitoutumaan
näiden oikeuksien ja periaatteiden kunnioittamiseen.
TVO on sitoutunut korjaamaan lähiyhteisöille aiheut
-
tamansa haittavaikutukset tai sellaiset vaikutukset,
joihin se on toiminnallaan myötävaikuttanut. TVO
edellyttää alihankkijoiden sitoutuvan heidän työnte
-
kijöilleen tai lähiyhteisöille aiheuttamien haittavaiku-
tusten korjaamiseen. TVO on sitoutunut yhteistyöhön
oikeudellisissa sekä ei-oikeudellisissa menettelyissä
ja prosesseissa haittavaikutusten korjaamiseksi.
Lisäksi TVO sitoutuu tekemään yhteistyötä toimitta
-
jien kanssa myös sellaisten haittavaikutusten korjaa-
miseksi, joihin se ei ole myötävaikuttanut, mutta jotka
liittyvät toimintaan suoraan liikesuhteiden kautta.
Puhdas vesi ja sanitaatio
Toimintaohjeessa toimittajille ja ihmisoikeuspolitii-
kassaan TVO edellyttää, että toimittajat noudattavat
ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat puhdas juomavesi ja
sanitaatio. Toiminta on toteutettava kaikkia voimassa
olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä noudattaen sekä
siten, että mahdolliset ympäristövaikutukset pidetään
mahdollisimman pieninä. Toimittajilla on oltava ISO
14001 -standardin mukainen tai muu vastaava
ympäristöasioiden hallintajärjestelmä käytössä
soveltuvin osin.
Maahan liittyvät vaikutukset
Toimintaohjeessa toimittajille ja ihmisoikeuspolitii-
kassaan TVO edellyttää, että toimittajat noudattavat
ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat oikeus terveelliseen ja
turvalliseen ympäristöön. Maaperän pilaantuminen
vaarantaa tämän oikeuden toteutumisen, joten
toiminta on toteutettava estämällä, poistamalla tai
pienentämällä maaperän pilaantumisen riskiä. Toimit
-
tajilla on oltava ISO 14001 -standardin mukainen tai
muu vastaava ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
käytössä soveltuvin osin.
Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset
Toimintaohjeessa toimittajille ja ihmisoikeuspolitii-
kassaan TVO edellyttää, että toimittajat noudattavat
ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat oikeus terveelliseen ja
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
110
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
turvalliseen ympäristöön. Uraanikaivoksen ja uraanin
jalostuspalveluiden kielteiset vaikutukset paikallisiin
yhteisöihin toiminnan aikana ja lopettamisen jälkeen on
pidettävä mahdollisimman pieninä. Toimittajan tulee
huolehtia, että sillä on toimilupa ja ennallistamissuunni
-
telma. Sen on myös ylläpidettävä ja noudatettava niitä.
Alkuperäiskansojen oikeudet
TVO:lla ei tällä hetkellä ole alkuperäiskansoihin liit-
tyviä erityismääräyksiä. Toimittaja-arvioinnit mukau-
tetaan toimittajan ja sen toimintaympäristön mukaan,
jolloin voidaan tunnistaa myös alkuperäiskansoihin
liittyviä erityiskysymyksiä. Toimintaohjeessa toimitta
-
jille ja ihmisoikeuspolitiikassaan TVO edellyttää, että
toimittaja noudattaa ihmisoikeuksia, joihin kuuluu
alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus. Alkupe
-
räiskansojen itsemääräämisoikeuden toteutuminen
turvataan hankkimalla heiltä vapaa ja tietoon perus
-
tuva ennakkosuostumus (free, prior and informed
consent, FPIC) ennen alkuperäiskansojen asemaan
tai oikeuksiin vaikuttavien hankkeiden hyväksymistä
tai toimeenpanemista.
Yhteydenpito vaikutuksista vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa (S3-2)
Arvoketjun alkupään vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen näkemykset välittyvät TVO:lle välillisesti,
kun TVO tapaa toimittajia, arvioi toimittajien toimintaa
tai seuraa mediaa ja toimintaympäristöä. Toiminta-
ohjeessa toimittajille ja ihmisoikeuspolitiikassaan TVO
edellyttää toimittajien noudattavan ihmisoikeuksia
kaikessa toiminnassaan. TVO hankkii uraania ja
ydinpolttoaineen valmistusketjuun liittyviä jalostuspal
-
veluita ainoastaan yhtiön arviointiprosessin läpäisseiltä
hyväksytyiltä toimittajilta, jotka täyttävät TVO:n aset
-
tamat vaatimukset. Kaikki TVO:n ydinpolttoainehankin-

välein toimittajasta ja edellisestä arviosta riippuen.
Ydinpolttoainehankintaketjun toiminnot ovat
luvanvaraista toimintaa, jota paikalliset viran
-
omaiset valvovat ja he voivat järjestää yhteisöjen
kuulemisia. Valvontatoiminnasta julkaistaan
usein julkisia raportteja, joita TVO seuraa osana
toimittaja-arviointiprosessiaan.
TVO voi saada tietoonsa vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen (mukaan lukien alkuperäiskansat)
näkökantoja tai huolenilmaisuja paikallisten viran
-
omaisten järjestämien kuulemisten, TVO:n tekemien
auditointien tai ilmoituskanavan kautta.
Operatiivinen vastuu yhteydenpidosta ja tulosten
huomioimisesta toimintatavoissa on Sähköntuotan
-
to-liiketoiminnan Polttoaine-yksikön päälliköllä, joka
raportoi Sähköntuotannon johtajalle.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille
huolenaiheiden esiintuomiseksi (S3-3)
TVO:n ilmoituskanava mahdollisesta Toimintaohjeen
vastaisesta toiminnasta on avoin kaikille. Kaikilla
polttoainehankintaketjun toimittajilla on omat
ilmiantokanavansa, joissa ilmoituksen voi halutes
-
saan tehdä myös anonyymisti ja joiden toimivuutta
voidaan tarkastella toimittaja-arvioinnin yhteydessä.
Ilmoituskanavasta on kerrottu enemmän osiossa
Yrityskulttuuri (G1-1).
Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tietoisuutta
toimintaohjeesta, siihen liittyvästä raportoinnista
ja luottamuksesta prosessiin ei arvioida erikseen.
Ohjeistus on myös vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen saatavilla TVO:n internetsivuilla suomeksi
ja englanniksi. Toimintaohjeen vastaisen toiminnan
prosessi sisältää toimintaperiaatteita kanavia käyttä
-
vien henkilöiden suojelemiseksi vastatoimilta.
Toimittaja-arviointiraportteihin, jotka toimitetaan
myös toimittajille, kirjataan mahdolliset myönteiset
ja kielteiset havainnot, havaitut kehityskohteet tai
poikkeamat ja niihin edellytetään kirjallista vastausta
toimittajalta. Yhteydenpito toimittajiin on jatkuvaa ja
kehitystä seurataan seuraavien valmistusvalvonta
-
käyntien, uudelleen arviointien ja muun yhteistyön
yhteydessä. Kielteisiin havaintoihin pyritään puuttu
-
maan yhteistyössä toimittajan kanssa. Mikäli puutteet
ovat toistuvia ja merkittäviä eikä myönteistä kehitystä
ole havaittavissa, voidaan toimittaja asettaa hankin
-
takieltoon, kunnes tilanne on selvitetty. Toimittaja-ar-
viointiprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa Suhteet
tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2).
Toimenpiteet (S3-4)
TVO käy itse neuvottelut ja tekee hankintasopimukset
toimittajien kanssa ydinpolttoaineen tuotantoketjun
jokaisessa vaiheessa. Vaikka vaikutusmahdollisuudet
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tilanteeseen
ovat välilliset, tarjoaa suora sopimussuhde toimit
-
tajaan selkeämmät edellytykset mahdollisten rikko-
musten havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen.
TVO:n odotukset toiminnalle välitetään toimittajille
yhteistyötapaamisissa, hankintasopimusten ehdoissa
sekä toimittajille osoitetun toimintaohjeen kautta.
Toimittaja-arvioinneissa toimintaa peilataan näihin
odotuksiin ja haastatteluin voidaan keskustella, miten
toimittajan toiminnan vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt kokevat tilanteen. Kaikki TVO:n ydinpoltto
-
ainehankintaketjuun kuuluvat toimittajat arvioidaan

arviosta riippuen. Arvioinnit suunnitellaan toimit
-
tajan ja sen erityispiirteiden mukaisesti ja etenkin
kaivostoimintaan liittyen voidaan käsitellä toiminnan
vaikutuksia paikalliseen yhteisöön. Toimittaja-arvi
-
ointiraportteihin, jotka toimitetaan myös toimittajille,
kirjataan myönteiset ja kielteiset havainnot sekä
mahdolliset havaitut kehityskohteet tai poikkeamat ja
niihin edellytetään kirjallista vastausta toimittajalta.
Yhteydenpito toimittajaan on jatkuvaa ja kehitystä
seurataan seuraavien valmistusvalvontakäyntien,
uudelleen arviointien ja muun yhteistyön yhteydessä
sekä median kautta. Kielteisiin havaintoihin pyritään
puuttumaan yhteistyössä toimittajan kanssa. Mikäli
puutteet ovat toistuvia ja merkittäviä eikä myönteistä
kehitystä ole havaittavissa, voidaan toimittaja asettaa
hankintakieltoon, kunnes tilanne on selvitetty.
Omien toimittajien arvioinnin lisäksi TVO-konserni on
mukana vaikuttamassa ydinalan kestävään kehi
-
tykseen osana kansainvälisiä verkostoja esimerkiksi
World Nuclear Association:in (WNA) kautta.
Vuonna 2024 TVO on kehittänyt työkalun toimittajien
maa- ja toimialariskien arviointiin, päivittänyt toimit
-
tajille suunnattua toimintaohjetta (Yrityskulttuuri
G1-1) sekä laatinut ihmisoikeuspolitiikan (Toiminta
-
periaatteet S1-1). TVO tulee edelleen toteuttamaan
kehitystoimenpiteitä toimittajahallintaprosesseihinsa
edistääkseen yhteiskunnallisten ja ympäristöön
liittyvien kriteerien kattavamman huomioimisen
toimittajavalinnoissaan sekä kehittämään toimittajille
kohdistettua vastuullisuusviestintää ja sopimushal
-
lintaa. TVO ei ole vuonna 2024 toteuttanut toimia
tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia,
jotka liittyvät todellisiin olennaisiin vaikutuksiin, mutta
se on sitoutunut Global Compact ja SBTi-aloitteisiin,
jotka tuottavat myönteisiä vaikutuksia vaikutusten
kohteena oleville yhteisöille. TVO ei ole arvioinut
näiden aloitteiden vaikuttavuutta vaikutusten
kohteena oleville yhteisöille. TVO yksilöi auditointi- ja
toimintaohjeen vastaisen toiminnan prosessien avulla
tarpeelliset toimet, joita on tarkoituksenmukaista
toteuttaa vaikutusten kohteina oleviin yhteisöihin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
111
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdollisten vaiku-
tusten vuoksi. Vuonna 2024 TVO ei tunnistanut
prosessiensa kautta tällaisia toimia.
TVO toteuttaa toimia, joilla se välttää aiheuttamasta
tai edistämästä omilla käytännöillään olennaisia
kielteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille, muun muassa huolellisilla toimittajavalin
-
noilla ja edistämällä kestäviä käytäntöjä yhteistyössä
kumppaneiden kanssa.
Vuoden 2024 aikana ei ole tullut ilmoituksia toimin
-
taohjeen tai ihmisoikeuspolitiikan vastaisesta toimin-
nasta vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen osalta.
TVO:lla on riittävät resurssit vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin liittyvien olennaisten vaikutusten
hallintaan. Toimittaja-arviointiin liittyvät toimin
-
tamenot eivät vuonna 2024 olleet suuruudeltaan
olennaisia.
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset
oikeudet
Puhdas vesi ja sanitaatio, maahan ja turvallisuu
-
teen liittyvät vaikutukset sekä alkuperäiskansojen
oikeudet
TVO käy itse neuvottelut ja tekee hankintasopi-
mukset toimittajien kanssa ydinpolttoaineen tuotan-
toketjun jokaisessa vaiheessa. Vaikka vaikutusmah-
dollisuudet arvoketjun alkupään vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen tilanteeseen ovat välilliset, tarjoaa
suora sopimussuhde toimittajaan selkeämmät edel
-
lytykset mahdollisten rikkomusten havaitsemiseen
ja niihin puuttumiseen. TVO asettaa toimittajilleen
vaatimuksia toimintaohjeeseen perustuen ja arvioi
toimittajan toimintatapoja ja toimintaympäristöä sekä
dokumentteihin perustuvassa toimittaja-arvioinneis
-
saan että paikan päällä tapahtuvissa auditoinneissa.
Riskiarvioissa pyritään tunnistamaan toimittajan ja
sen toimintaympäristön erityspiirteet, ja toimittaja-ar
-
vioinnin sisältö ja arviointikriteerit määrittyvät niiden
perusteella. Arvioinneissa käydään läpi sekä ihmis
-
oikeuksiin että ympäristövastuuseen liittyvät asiat.
Henkilöstön pätevyyden ja työterveys- ja turvalli
-
suusasioiden lisäksi käsitellään turvallisuuskulttuuriin
liittyviä asioita, kuten kaivosturvallisuus, onnetto
-
muudet ja tapaturmat, säteilyturvallisuus, turvaväli-
neet ja työskentelyolosuhteet, vastuullisuusasioiden
kommunikointi työyhteisössä, kuten sisäinen viestintä
sekä julkinen viestintä ja paikallisten yhteisöjen
kanssa toimiminen. Lisäksi käsitellään ympäristövas
-
tuuseen liittyviä asioita, kuten toiminnan vaikutuksia
biodiversiteettiin, eroosioon, luonnonvaroihin kuten
vesi, energiankulutus, sekä näiden asioiden mittaa
-
minen, viranomaisvaatimukset ja mittausten trendit.
TVO antaa palautetta arviointiensa perusteella
ja tarvittaessa asettaa vaatimuksia poikkeamien
korjaamiseen. Toimittaja-arviointiprosessi on kuvattu
tarkemmin osiossa Suhteet tavaran- ja palveluntoi
-
mittajiin (G1-2).
Tavoitteet (S3-5)
TVO ei ole vielä asettanut arvoketjun alkupään olen-
naisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liit-
tyviä ESRS-standardien mukaisia tavoitteita. TVO:n
vaikutus arvoketjun alkupään vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin on välillinen toimittajien kautta.
Arvoketjun alkupään olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyä toimintaperiaatteita ja
toimien vaikuttavuutta seurataan toimittaja-arvioin
-
neilla, joihin liittyen tavoitteena on, että kaikki TVO:n
kaupalliset yhteistyökumppanit on tunnistettu ja
arvioitu ohjeiden mukaisesti. Toimittaja-arvioista on
raportoitu osiossa Suhteet tavaran- ja palveluntoi
-
mittajiin (G1-2).
YHTEISÖKOHTAISET KESTÄVYYSAIHEET
Ydinturvallisuus
Ydinturvallisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YDINTURVALLISUUS
Ydin-
turvallisuus
»
Ydinturvallisuus ylläpidetään korkealla tasolla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollinen vakavan onnettomuustilanteen aiheuttamat
radioaktiiviset päästöt
»
Mahdollisen suunnitteluperusteisen onnettomuuden aiheuttamat
radioaktiiviset päästöt
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Laitosyksiköiden ydinturvallisuudessa epäonnistumisen
taloudelliset kustannukset ja mainehaitat
Riski Oma toiminta
»
Ydinturvallisuuden ylläpitäminen korkealla tasolla edesauttaa
ydinvoiman hyväksyttävyyttä sekä mahdollista OL1/OL2 käyttöiän
jatkoa
Mahdollisuus Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Ydinenergian käytön turvallisuutta valvoo Suomessa
STUK. Turvallisuusvalvonnan lisäksi STUKin tehtä
-
vänä on huolehtia ydinvoimalaitosten turva- ja
valmiusjärjestelyjen valvonnasta sekä ydinmateriaalin
valvonnasta.
Ydinenergialain (990/1987) lähtökohtana on, että
ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonai
-
sedun mukaista ja turvallista, eikä siitä saa aiheutua
vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
Ydinenergian käyttö on luvanvaraista toimintaa,
ja tähän liittyy useita velvoitteita luvanhaltijalle;
luvanhaltijan on muun muassa huolehdittava käytön
turvallisuudesta ja toiminnassa syntyvistä ydinjät
-
teistä sekä kaikista ydinjätehuollon kustannuksista.
TVO täyttää ydinenergialain mukaisen varautu
-
misvelvollisuutensa maksamalla kalenterivuosittain
TEMin vahvistamat maksut valtion ydinjätehuoltova
-
rastoon. Tähän tarkoitetut varat TVO kerää osak-
kailta sähkön hinnassa.
Ydinenergialain nojalla on annettu ydinenergia-asetus
(161/1988) sekä viisi ydinenergian käyttöä koskevaa
STUKin määräystä. STUKin määräykset koskevat
ydinvoimalaitosten turvallisuutta, turvajärjeste
-
lyjä, valmiusjärjestelyjä sekä voimalaitosjätteen ja
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
112
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Ydinenergialainsäädäntöön kirjattujen valtuuksien
nojalla STUK julkaisee YVL-ohjeet, joissa esitetään
ydinenergian käyttöä koskevat yksityiskohtaiset
turvallisuusvaatimukset sekä STUKin työssään
käyttämät valvontamenettelyt.
Säteilyturvallisuudesta säädetään säteilylailla
(859/2018) ja Valtioneuvoston asetuksella ioni
-
soivasta säteilystä (1034/2018). Ydinvastuulain
(484/1972) mukaisesti ydinvoimalaitoksen halti
-
jalla on oltava ydinvastuuvakuutus, joka korvaa
mahdollisen ydinvahingon ulkopuolisille aiheuttamat
vahingot laissa määriteltyyn ylärajaan saakka.
Ydinturvallisuuden toteutumista varmentaa STUKin
valvonnan lisäksi joukko muita toimijoita. Näistä
keskeisimmät ovat Kansainvälinen atomienergiajär
-
jestö (International Atomic Energy Agency, IAEA)
ja ydinvoimayhtiöiden oma jäsenjärjestö (World
Association for Nuclear Operators, WANO). IAEA
on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö,
joka pyrkii edistämään rauhanomaista ydinenergian
käyttöä, säteilyturvallisuutta ja ydinturvallisuutta.
WANO:n tehtävänä on turvallisuuden kehittäminen
vertaisarviointien kautta ja käyttökokemusten vaihto
alan toimijoiden välillä.
Näiden ulkoisten valvontakerrosten lisäksi, luvan
-
haltijalla on ydinturvallisuudesta huolehtimiseksi
omavalvonta sisältäen organisaation riippumattoman
valvonnan.
Tätä valvonnan kerroksellisuutta voidaan havainnol
-
listaa seuraavan kuvan avulla.
V
I
R
A
N
O
M
A
I
S
V
A
L
V
O
N
T
A
V
e
r
t
a
i
s
a
r
v
i
o
i
n
n
i
t
,
m
u
u
t
u
l
k
o
p
u
o
l
i
s
e
t
a
r
v
i
o
i
n
n
i
t
(
O
S
A
R
T
,
I
A
E
A
,
W
A
N
O
)
O
r
g
a
n
i
s
a
a
t
i
o
n
r
i
i
p
p
u
m
a
t
o
n
v
a
l
v
o
n
t
a
Organisaation
omavalvonta
(esihenkilö, itse-
arvioinnit)
Laitoksia valvoo moni taho: kuvan sipulimallissa on esitetty käytössä oleva valvontamalli. Valvontamalli pitää sisällään organisaation
omavalvonnan, yhtiön sisällä olevan riippumattoman valvonnan, kolmansien osapuolien vertaisarvioinnit sekä viranomaisvalvonnan.
Jokainen valvontakerros toimii itsenäisesti tuottaen
tilannekuvaa ydinturvallisuuden tilasta. Tämän
tilannekuvan perusteella TVO edelleen kehittää ydin
-
turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita, jotka voivat
liittyä laitosten teknisiin ratkaisuihin, hallinnollisiin
prosesseihin ja organisaation kulttuuriin.
Euroopan alueella ydinmateriaalien käyttöä ja
hankintaa valvoo komission alainen Euratom ja
kansallinen valvova viranomainen on STUK.
Valvonnan menetelmiä ovat muun muassa viran
-
omaisten suorittamat tarkastukset, toiminnan luvan-
varaisuus (lupa vaaditaan muun muassa ydinmate-
riaalien hallussapitoon, käsittelyyn, käyttämiseen,
varastointiin, kuljetukseen, vientiin ja tuontiin) sekä
kirjanpito- ja raportointivelvollisuus.
Lisäksi TVO:lla on aktiivista käyttökokemustoimintaa
(OpEx, Operating Experience), jonka tarkoituksena on
varmistaa, että omista ja muiden laitosten tapahtu
-
mista opitaan tapahtumien toistumisen estämiseksi.
Ulkoisia käyttökokemuksia muualla kuin TVO:lla
tapahtuneista tapahtumista saadaan tietoon esimer
-
kiksi NordERF:lta, WANO:lta, IAEA:lta sekä NRC:ltä.
Paikallisyhteisön osallistaminen ydinvoimaan ja
loppusijoitustoimintaan liittyvissä päätöksissä on
mittavaa ja tapahtuu koko toiminnan elinkaaren ajan.
TVO järjestää säännöllisiä keskusteluja eri fooru
-
meilla, muun muassa lähikuntien yhteistyötoimikun-
nassa. Lähikuntien yhteistyötoimikunta perustettiin
TVO:n aloitteesta, ja se on toiminut 1970-luvulta
saakka. Yhteistyötoimikunta on foorumi vuoropuhe
-
lulle ja tiedonvaihdolle ja se antaa ensi käden tietoa
lähikuntien poliittisille päättäjille. TVO:n ja Posivan
edustajien lisäksi toimikunnassa on mukana kuntien
nimeämiä edustajia Eurajoelta, Raumalta, Nakkilasta,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
113
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Eurasta ja Porista. Eurajoen kunnan kanssa TVO
ylläpitää tiivistä keskustelua myös kunnan omassa
yhteistyöryhmässä.
Toimintaperiaatteet
Turvallisuuden merkittävimpiä näkökohtia johdetaan
ja niiden parissa työskennellään kaikkialla TVO:n
organisaatiossa, kuten johtoryhmässä sekä liike-
ja palvelutoiminnoissa. Ylin päätöksentekovalta
on TVO:n hallituksella. TVO:n hallitus hyväksyy
muun muassa konsernin strategiset tavoitteet ja
toiminnalliset suuntaviivat, kuten arvot, politiikat ja
toimintaohjeen. Hallituksessa ja sen keskuudestaan
valitsemassa ydinturvallisuusvaliokunnassa käsi
-
tellään merkittävimpiä turvallisuuden näkökohtia,
kuten turvallisuuskulttuurin edistämiseen liittyviä
asioita. TVO:n johtoryhmä on organisaation ylin
taho, joka vastaa ydinturvallisuus- ja laatupolitiikan
implementoinnista.
TVO:n konsernitason politiikat pohjautuvat yhtiön
arvoihin: vastuullisuus, avoimuus, ennakointi ja
jatkuva parantaminen. Arvot luovat perustan TVO:n
kaikelle toiminnalle. Konsernitason politiikoissa
linjataan keskeisiä turvallisen toimintatavan mukaisia
tavoitteita. Sidosryhmät on huomioitu politiikkoja
asetettaessa, ja ne pohjautuvat ydinenergialakiin ja
viranomaisvaatimuksiin. Tässä suhteessa konserni
-
tason politiikoista keskeisin on ydinturvallisuus- ja
laatupolitiikka, joihin on kirjattu muun muassa
seuraavat toimintaperiaatteet koskien ydinturvalli
-
suutta, ydinmateriaalivalvontaa ja laatua. Politiikat
ovat saatavissa TVO:n internetsivuilla.
Ydinturvallisuus
TVO sitoutuu ylläpitämään ja kehittämään sellaisia
toimintaolosuhteita, joissa voidaan toteuttaa tehok
-
kaita menettelytapoja turvallisuus-, laatu- ja kustan-
nustietoisesti. Näin varmistetaan kyky tuottaa turval-
lisesti ja luotettavasti kilpailukykyistä sähköä myös
pitkällä aikavälillä. Konsernin toiminta ei saa aiheuttaa
vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
Ydinmateriaalivalvonta
TVO pitää tarkasti huolta ydinmateriaalista ja
varmistaa, ettei sitä joudu vääriin käsiin.
Laatu
TVO:lla on laadukkaat työskentelytavat, jotka luovat
perustan turvalliselle ja taloudelliselle toiminnalle.
TVO:ssa työskentelevältä ydinalan ammattilaiselta
odotetaan tinkimätöntä ohjeiden noudattamista ja
oman työn varmennettua toteutusta. Tämä tarkoittaa
yksilötasolla harkitsevaa työtapaa, eli PATA-periaat
-
teen (Pysähdy, Ajattele, Toimi, Arvioi) noudattamista,
sekä kyseenalaistavaa asennetta pienimpienkin
epävarmuuksien suhteen. Henkilöstön tulee tiedostaa
töidensä turvallisuusmerkitys ja hyödyntää konser
-
nissa käytössä olevia inhimillisten virheiden hallintaan
kehitettyjä menetelmiä. Riskienhallinta on säännöl
-
listä ja johdonmukaista. Mahdolliset toimintaan ja
erityisesti turvallisuuteen vaikuttavat riskit tunniste
-
taan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. TVO pitää
sisäisiä asiakkaita yhtä tärkeinä kuin ulkoisia ja tekee
kaikki työtehtävät asiallisesti ja ajallisesti laadukkaalla
tavalla. TVO kehittää yhteistyötä toimittajiensa
kanssa siten, että laitosyksiköiden turvallisuus,
käytettävyys ja ympäristöystävällisyys säilyvät
korkealla kansainvälisellä tasolla.
Toimenpiteet
Ydinturvallisuuden varmistamiseksi on vuoden 2024
aikana edistetty viimeaikaisissa vertaisarvioinneissa
tunnistettujen kehityskohteiden toimenpiteitä.
Korjaavia toimenpiteitä on edistetty yhteensä 13
tunnistetulla kehitysalueella liittyen muun muassa
johtamiseen, säteilysuojelun menettelyihin ja toistu
-
vien tapahtumien ehkäisemiseen.
Mahdollisia poikkeus- ja häiriötilanteita varten
TVO:lla on määriteltynä valmiusorganisaatio. Harjoi
-
tuksia järjestetään säännöllisesti vuosittain ja niiden
laajuus ja kesto vaihtelevat harjoituksen tavoitteiden
mukaisesti. Harjoitusten tavoitteena on muun muassa
testata ohjeistusten toimivuutta ja kattavuutta sekä
vahvistaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Tärkeimmät
poikkeustilanneharjoitusten yhteistyötahot ovat
STUK, Poliisi sekä Pelastuslaitos.
Vuonna 2024 on päätetty perustaa vanhan turval
-
lisuusryhmän tilalle uusi ydinturvallisuustoimikunta,
jonka toiminta tulee alkamaan vuonna 2025. TVO:n
ydinturvallisuustoimikunta on TVO:n toimitusjohtajan
nimeämä riippumaton neuvoa-antava asiantunti
-
jaryhmä. Toimikunta toimii TVO:n toimitusjohtajan
ja Olkiluodon voimalaitoksen vastuullisen johtajan
tukena, kokoontuen säännöllisesti käsittelemään
turvallisuutta koskevia kysymyksiä ja antamaan
tarvittaessa niistä suosituksia. Ydinturvallisuustoimi
-
kunnan tehtäviä ovat muun muassa:
»
Seurata turvallisuuskulttuurin tilaa ja arvioida sen
kehityssuuntia
»
Käsitellä ydinturvallisuuden ja säteilyturvallisuuden
ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvät suunnitelmat
»
Seurata laitoksen turvallisuusindikaattoreiden tuloksia
»
Seurata luvanhaltijan johtamisjärjestelmään ja turvalli-
suuskulttuuriin kohdistettuja arviointeja ja muita turvalli-
suuden hallinnan parantamiseen käytettyjä menettelyjä
sekä näiden hyväksikäyttöä ja vaikuttavuutta.
Sisäasiainministeriön asetuksen 774/2011 ja STUKin
antamien ohjeiden mukaisesti ydinlaitoksen on
yhteistyössä pelastuslaitoksen ja STUKin kanssa
toimitettava lähialueen väestölle toimintaohjeet
säteilyvaaran varalle kolmen vuoden välein. Toimin
-
taohje on julkaistu myös TVO:n, Eurajoen kuntien
sekä Rauman kaupungin internet-sivuilla. Vapaa-
ajan asunnon omistajille se on lähetetty vakituisen
asunnon osoitteeseen, ja omistajaa pyydetään
huolehtimaan ohje vapaa-ajan asunnollensa. Toimin
-
taohje on jaettu vuonna 2024 koteihin ja työpaikoille
Eurajoen kunnan (sis. Luvia) ja Rauman alueella.
Vuonna 2024 TVO selvitti strategian mukaisesti
mahdollisuutta OL1- ja OL2-laitosyksiköiden käyt
-
töiän pidennyksiin ja tehonkorotukseen. Käyttöiän
pidentämisen mahdollisuuksia kartoitettiin ydintur
-
vallisuuden kannalta muun muassa ikääntymisen
hallintaan liittyvillä selvityksillä ja tehonkorotuksen
turvallisuusparannuksiin liittyvillä selvityksillä. OL1- ja
OL2-laitosyksiköiden käyttöiän pidennyksiin liittyvät
selvitystyöt jatkuvat tulevina vuosina. Määräaikainen
turvallisuusarvio tulee toimittaa viranomaisille vuonna
2028. OL3-laitosyksiköllä laaditaan tulevina vuosina
ydinturvallisuusselvityksiä, jotka tähtäävät vuoden
2028 määräaikaiseen turvallisuusarviointiin. Turval
-
lisuusarviointeihin liittyvät selvitykset ovat TVO:n
käyttökustannuksia ja ne eivät vuonna 2024 olleet
suuruudeltaan olennaisia TVO:n tuloslaskelmassa.
Turvallisuusarviointien kustannuksien ei myöskään
ennusteta nousevat tulevina vuosina olennaisiksi.
Olkiluodon ydinvoimalaitokset pidetään jatku
-
vasti hyvässä tuotannollisessa ja toiminnallisessa
kunnossa pitkän aikavälin investointisuunnitelman
mukaisesti. TVO:n investoinnit liittyvät laitosyksi
-
köiden käytettävyyden ja tuottavuuden turvaamiseen.
Kaikissa investoinneissa huomioidaan laitosten
ydinturvallisuus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
114
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tavoitteet ja mittarit
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 Edistyminen 2024 ESRS
Turvallisuuskulttuurikyselyn tulos >4,3 (asteikolla 1-5) > 4,3 4,3
Yhteisö-
kohtainen
Ei INES 1 tai korkeamman luokan tapahtumia 0
2 kpl INES 1 -luokan
tapahtumaa
Yhteisö-
kohtainen
TVO:n asettamat ydinturvallisuuteen liittyvät tavoit-
teet. tavoitteet on johdettu viranomaisvaatimuksista.
Turvallisuuskulttuurin tila
TVO:n toimintajärjestelmä täyttää laatu-, ympä-
ristö- ja TTT-järjestelmän vaatimukset. Turvallisen
toiminnan varmistamiseksi TVO:lla arvioidaan
systemaattisesti turvallisuuden ja turvallisuuskult
-
tuurin tasoa, ja henkilöstö on sitoutunut vahvaan
turvallisuuskulttuuriin. Turvallisuuskulttuurin tilaa
arvioidaan säännöllisesti IAEA:n menettelyn mukai
-
sesti. TVO:n turvallisuuskulttuurin arvioidaan olevan
tasolla, jossa turvallisuuden strateginen merkitys on
tunnistettu ja toimintatapa on ennakoiva. TVO:lla on
jatkettu toimenpiteitä turvallisuuskulttuurin ylläpitä
-
miseksi ja kehittämiseksi.
TVO:n jatkuvana tavoitteena on mahdollisimman
korkea turvallisuuskulttuurin taso. Vuoden 2024
tavoitteena oli koko henkilöstöä koskevan turval
-

Loppuvuodesta tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn
mukaan turvallisuuskulttuurin tila on vahvistunut ja
turvallisuuskulttuurin toteutunut tulos oli 4,3 (astei
-

Turvallisuuskulttuurikysely tehtiin TVO:n työsuh
-
teisten työntekijöiden lisäksi myös Posiva Oy:n ja
Posiva Solutions Oy:n työsuhteisille työntekijöille ja
sen toteutti puolueeton tutkimus- ja konsultointiyritys
Eezy Flow Oy. Turvallisuuskulttuurin tilaa arvioidaan
IAEA:n (International Atomic Energy Agency) menet
-
telyn mukaisesti.
Ydinturvallisuus
TVO arvioi kokonaisturvallisuuden tilaa säännölli-
sesti tuotannon, ydinturvallisuuden, turvallisuuden
ja eliniän hallinnan sekä johtamisen, organisaation
ja henkilöstön näkökulmasta. Turvallisuuden taso
on hyvä. TVO arvioi ja kehittää laitosyksiköiden
toimintaa säännöllisesti kansainvälisesti käytössä
olevien turvallisuusindikaattorien avulla. Olkiluodon
ydinvoimalaitosyksiköiden, OL1:n, OL2:n ja OL3:n,
toiminta oli turvallista koko vuoden 2024.
TVO luokittelee ydinturvallisuuteen vaikuttavat
tapahtumat kansainvälisen seitsemänportaisen
INES-asteikon mukaisesti. TVO:n jatkuva ydintur
-
vallisuustavoite on: ”Ei ydinturvallisuutta heiken-
täviä tapahtumia (INES 1 tai korkeamman luokan
tapahtumia)”.
Vuonna 2024 Olkiluodon laitoksella oli 8 vahvistettua
INES-asteikon luokkaan 0 (ei merkitystä ydin- eikä
säteilyturvallisuuden kannalta) ja 2 kappaletta
luokkaan 1 (poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikut
-
tava tapahtuma) luokiteltua tapahtumaa. Yhden
tapahtuman tutkinta on vielä kesken. TVO selvittää ja
tutkii kaikki ydinturvallisuuteen mahdollisesti vaikut
-
taneet tapahtumat ja määrittää niiden syille korjaavat
toimenpiteet. TVO julkaisee kaikista merkittävistä
ja julkista mielenkiintoa sisältävistä tapahtumista
uutisen internetsivuillaan. Alla kuvattuna vuoden
2024 kaksi INES-asteikon luokan 1 tapahtumaa.
OL3-laitosyksiköllä havaittiin vuonna 2023 tiivis
-
tepuutteita liittimissä. Kahdeksasta tarkastetusta
liittimestä seitsemästä löytyi virheellisiä tiivisteitä,
minkä lisäksi yhdestä liittimestä puuttui tiiviste
kokonaan. Tarkastuksien yhteydessä kaikkiin liittimiin
vaihdettiin uudet tiivisteet. Normaaleissa olosuhteissa
puutteellisilla tiivisteillä varustetut liittimet olivat
täysin käyttökuntoisia, mutta onnettomuusolo
-
suhteiden vaatimuksia ne eivät olisi välttämättä
täyttäneet. Kyseisten mittausten vikaantuminen
jäähdytteenmenetysonnettomuuksissa olisi voinut
haitata operaattoritoimia vaarantamatta kuitenkaan
onnettomuuden hallintaa. Tilanteet, joissa mittauksia
olisi tarvittu, ovat epätodennäköisiä. TVO toimitti
asiaa koskevan alustavan käyttötapahtumaraportin
STUK tammikuussa 2024, kun järjestelmien epäkun
-
toisuus tunnistettiin. STUK arvioi tapahtuman alusta-
vasti INES-luokitusjärjestelmän mukaisesti luokkaan
1 tammikuussa 2024. STUK vahvisti tapahtuman
INES-luokituksen toukokuussa 2024.
Neljä henkilöä altistui lyhytaikaisesti nostinlaitteen
korjaustöiden yhteydessä korkeille säteilyn annosno
-
peuksille OL3:lla kesäkuussa 2024. Altistus tapahtui
koepolttoaine-elementin noston yhteydessä. Altistus
oli niin vähäistä, ettei tapahtumasta aiheutunut
henkilövahinkoja. TVO käynnisti toimenpiteet vastaa
-
vanlaisen tapahtuman ehkäisemiseksi heti tapah-
tuman jälkeen. Jatkossa kaikki työt, jotka sisältävät
koe-elementtien käsittelyä, hoidetaan samanlaisin
hallinnollisin vaatimuksin kuin varsinainen polttoai
-
neenkäsittely. Lisäksi koe-elementtien käsittelyä ja
merkintöjä selvennetään ja vedenpinnan ylittävissä
nostoissa vaaditaan aina säteilysuojeluhenkilöstön
läsnäoloa. TVO arvioi tapahtuman vakavuusasteen
kansainvälisen INES-luokitusjärjestelmän mukaisesti
luokkaan 1. STUK vahvisti INES-luokan erikoisra
-
portin käsittelyn yhteydessä. Vaikka tapahtuman
arvioitu perusluokka on 0, TVO korotti sitä yhdellä,
koska puutteita oli tunnistettu radioaktiivisen kompo
-
nentin hallinnassa.
INES (International Nuclear Event Scale) on Kansain
-
välisen atomienergiajärjestön IAEA:n käyttämä
ydinlaitostapahtumien ja ydinonnettomuuksien luoki
-
tusasteikko. INES-asteikko on kehitetty kansainväli-
senä yhteistyönä, johon osallistuivat Kansainvälinen
atomienergiajärjestö IAEA ja Taloudellisen yhteistyön
ja kehityksen järjestö OECD. Työhön on osallistunut
myös asiantuntijoita useista maista. Asteikkoa
käyttää noin 70 maata.
INES-asteikko otettiin koekäyttöön vuonna 1990.
Ydinvoimalaitostapahtumien osalta asteikko
hyväksyttiin viralliseen käyttöön 1992 ja muiden
ydinlaitosten osalta vuonna 1994. Asteikon käyttöä
laajennettiin 2000-luvulla siten, että se kattaa ydin
-
laitostapahtumien lisäksi radioaktiivisten aineiden ja
säteilylähteiden kuljetuksiin, varastointiin ja käyttöön
liittyvät tapahtumat.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
115
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
7.
6.
5.
4.
3.
2.
1.
0.
Onnettomuus
Turvallisuutta
heikentänyt
tapahtuma
Poikkeuksellinen
tapahtuma
Erittäin vakava onnettomuus
Vakava onnettomuus
Ympäristölle vaaraa
aiheuttava onnettomuus
Laitosonnettomuus
Vakava turvallisuuteen
vaikuttava tapahtuma
Merkittävä turvallisuuteen
vaikuttava tapahtuma
Poikkeuksellinen turvallisuuteen
vaikuttava tapahtuma
Ei merkitystä ydin- eikä säteily-
turvallisuuden kannalta
INES-luokitus
Alla olevassa kuvassa on esitetty seitsemän portainen INES-luokitus. Tapahtumat INES-luokissa 1, 2 ja 3 on
luokiteltu poikkeuksellisiksi tapahtumiksi, onnettomuudet INES-luokissa 4, 5 ja 6 on luokiteltu turvallisuutta
heikentäviksi tapahtumiksi ja INES-luokka 7 on luokiteltu onnettomuudeksi.
Kyberturvallisuus
Kyberturvallisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
KYBERTURVALLISUUS
Kyber-
turvallisuus
»
Mahdolliset kyberturvallisuusongelmat, kuten hyökkäkset
hallinnollisiin järjestelmiin tai laitosjärjestelmiin
Riski Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Toimintaperiaatteet
Tieto- ja kyberturvallisuus on osa TVO:n turvalli-
suuskulttuuria. Tietoturvallisuus toimintana on osa
yritysturvallisuuden organisaatiota ja se tekee yhteis
-
työtä kaikkien konsernin yritysten ja organisaatioiden
kanssa. Ylin päätöksentekovalta on TVO:n hallituksella.
TVO:n hallitus hyväksyy muun muassa konsernin stra
-
tegiset tavoitteet ja toiminnalliset suuntaviivat, kuten
arvot, politiikat ja toimintaohjeen. Tietoturvallisuus on
yksi osa TVO:n vastuullisuuspolitiikkaa. Vastuullisuus
-
politiikka on julkaistu TVO:n internetsivuilla. Vastuul-
lisuuspolitiikan mukaisesti tietoturvallisuusmenettelyt
mitoitetaan TVO- konsernin toimintojen tärkeyden ja
riskin mukaisesti. Tavoitteena on ydinturvallisuuden,
taloudellisten etujen ja henkilöstön yksityisyyden
suojan turvaaminen sekä oikean ja luotettavan tiedon
käytettävyyden varmistaminen ja tietojen käsittelystä
aiheutuvien vahinkojen välttäminen.
Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät kyberturvallisuuden
ylläpitämisessä ovat viranomaiset (muun muassa

TVO-konsernin laite-, järjestelmä- ja palvelutoimit
-
tajat. Myös kansainvälisten organisaatioiden, kuten
IAEA:n ja WANO:n kanssa tehdään kanssa tehdään
yhteistyötä. Sidosryhminä ovat myös omistajat, joista
osan kanssa tehdään yhteistyötä. Lisäksi yhteistyötä
ja tiedonjakoa on muiden huoltovarmuuskriittisten
toimijoiden kanssa.
Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmänä toimii
tietoturvallisuuskäsikirja, joka on koko konsernin
henkilöstön ja tietojärjestelmätunnukset omaavien
alihankkijoiden saatavilla dokumentaatiohallinta
-
järjestelmässä vastaavasti kuin muutkin konsernin
käsikirjat. Ylimmällä tasolla ohjeistusten noudat
-
tamisesta vastaa konsernin johto, joka on vahvasti
sitoutunut tietoturvallisuuteen ja sen kehittämiseen.
Hallintajärjestelmää ollaan kehittämässä ISO 27001
-standardia vastaavaksi ja tässä huomioidaan myös
NIS2 (Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi)
vaatimukset. Myös muita standardeja ja suosituksia
on käytössä niin laitosjärjestelmien kuin hallinnol
-
listen järjestelmien kehittämisen osalta. Osaltaan
kehitystyötä tehdään muun muassa viranomaisar
-
viointien perusteella tehtyjen suositusten pohjalta
ja käytäntöjä vertaillaan myös omistajatahojen sekä
vastaavien muiden laitosten kanssa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
116
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Toimet
Kyberturvallisuuden toimet kohdistuvat omaan
toimintaan ja tietoturvallisuuden osalta maantieteel
-
lisesti Olkiluotoon sekä TVO:n muihin toimipisteisiin.
Ulkopuolisen tahon vaikutusmahdollisuudet ydinlai
-
toksiin ja niiden toimintaan on minimoitu kerroksel-
lisella puolustuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa
esimerkiksi järjestelmien eristämistä julkisista
verkoista, järjestelmien erottamista toisistaan sekä
varajärjestelmien käyttöä. Osaltaan yhtenä turva
-
kerroksena ovat myös fyysisten pääsyjen hallinnan
keinot. Hallinnollisen verkon ja järjestelmien pääsyjä
suojataan teknisin keinoin ja jatkuvalla valvonnalla.
Tietoa ja siihen pääsyä suojataan muun muassa
pääsynhallinnan keinoin. TVO:n kriittisillä järjes
-
telmillä on jatkuvuussuunnitelmat. TVO kouluttaa
työntekijöitään ja alihankkijoitaan muun muassa
pakollisella tietoturvallisuuskoulutuksella, joka tulee
uusia kolmen vuoden välein. Lisäksi laitosalueiden
tietoturvallisuuskoulutus on pakollinen kulkuoikeuden
saamiseksi alueelle.
Vuonna 2024 TVO:n toimet tukivat toimintaperiaat
-
teita. Jatkuvalla tiedottamisella ja kouluttamisella sekä
harjoittelulla varmistettiin henkilöstön kyky tunnistaa
tietoturvariskejä ja reagoida niihin sekä havaita ja
raportoida tietoturvapoikkeamia. Koko henkilöstölle
ja alihankkijoille järjestettiin pakollisia tietoturvalli
-
suuskoulutuksia ja niitä täydennettiin ja kehitettiin
jatkuvan parantamisen mallilla. TVO:n toimitusjoh
-
taja raportoi turvallisuusasioista ja mahdollisista poik-
keamista jokaisessa hallituksen kokouksessa. Lisäksi
ydinturvallisuusvaliokunnassa käydään tarkemmin
läpi neljän kuukauden välein laadittavat johtoryhmän
käsittelemät turvallisuuden valvontaraportit.
Osana yritysturvallisuuden kehityshanketta on
tietoturvallisuus. Hankkeen yhtenä osana on hallin
-
nollisen tietoturvan kehittäminen sekä useita yksit-
täisiä teknisten kontrollien parannushankkeita, joissa
huomioidaan jatkuvuussuunnittelu, palautuminen ja
haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstöä osallistuu
sekä kansallisiin että kansainvälisiin koulutuksiin ja
harjoituksiin ja lisäksi järjestetään omia harjoituksia
vuosittain. Tapahtumanhallintaa ollaan yhtenäistä
-
mässä valmiustoiminnan käytäntöjen kanssa ja tähän
liittyy myös kriisinhallinta. Yksittäisiä kehitystoimen
-
piteitä on priorisoitu ja aikataulutettu kolmen tulevan
vuoden ajalle.
Tietoturvallisuuden toimet ovat jatkuvia ja TVO on
varannut niille tarvittavat resurssit.
Kehityshankkeet on huomioitu TVO:n pitkän aika
-
välin investointisuunnitelmissa. Hankkeet eivät
ole suuruudeltaan olennaisia TVO:n kokonaisin
-
vestointimäärissä. TVO ei ole asettanut erikseen
ESRS-standardien mukaisia tavoitteita tieto- tai
kyberturvallisuudelle.
Käytettävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
KÄYTETTÄVYYS
Käytettävyys
»
TVO:n toiminta lisää Suomen sähköntuotannon omavaraisuutta
»
TVO:n vakaa ja ennustettava sähkön tuotanto tasaa
sähkömarkkinoiden hintavaihteluita
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettävyys (viat tai häiriöt)
sekä sen aiheuttamat jälkimarkkinakustannukset omistajille
»
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettävyys (viat tai häiriöt)
sekä sen kielteiset vaikutukset sähkönkäyttäjille
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun
loppupää
»
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettävyys (viat tai häiriöt)
pienentää käytettävyyskerrointa ja aiheuttaa kustannuksia
»
Käytettävyyden ja sähköntuotannon häiriöistä johtuvat mahdolliset
mainehaitat
Riski Oma toiminta
»
Korkea käytettävyys ja sähköntuotannon hyvä ennustettavuus voi
lisätä TVO:n kilpailukykyä
Mahdollisuus Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Käytettävyys
Energiantuotantolaitoksia tarkasteltaessa käytettä-
vyyskerroin on yksi käytetyimmistä suorituskyvyn
mittareista. Mittari kuvaa kuinka paljon energiaa
olisi ollut tuotettavissa tarkastelujaksolla suhteessa
täydellä teholla keskeytyksettä tuotettuun energia
-
määrään. Käytettävyyskerrointa pienentää laitosyk-
sikön vuosihuoltojen sekä vikojen tai häiriöiden takia
tuottamatta jäänyt energia.
Mahdollinen suunnittelematon epäkäytettä
-
vyys pienentää käytettävyyskerrointa ja siitä
aiheutuu kustannuksia TVO:lle ja sen omistajille.
Epäkäytettävyyttä voivat aiheuttaa äkilliset viat,
pidempiaikaiset häiriötilanteet laitosyksiköillä tai
vuosihuoltojen pidentymiset ja näistä voi aiheutua
mainehaittaa TVO:n sähköntuotannon varmuudelle ja
luotettavuudelle.
Hyvällä käytettävyydellä ja korkealla käytettävyysker
-
toimella TVO lisää Suomen sähköntuotannon omava-
raisuutta ja tasaa sähkömarkkinoiden hintavaihteluita.
Vuonna 2024 Olkiluodon sähköntuotannolla tuotettiin
noin 28 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.
TVO:n sähköntuotanto on luotettavaa, ennakoitavaa,
vähäpäästöistä ja sääriippumatonta, mikä on luonut
TVO:n omistajille kilpailukykyä. TVO:n omistajien
kautta TVO:n tuottama sähkö leviää ympäri Suomea,
sillä TVO:n suurimman omistajan, Pohjolan Voiman,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
117
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
omistajina ja sähkön saajina on suuri joukko suoma-
laisia yrityksiä sekä 131 kuntaa omistamiensa
energiayhtiöiden kautta.
Toimintaperiaatteet
OL1-, OL2- ja OL3-laitosyksiköiden käyttösopi-
mukset ja niiden sovellutusohjeet määrittelevät käyt-
tötoiminnan periaatteet, käytön suunnittelun, laitos-
yksiköiden ajon sekä laitosyksiköiden infrastruktuurin
käytön periaatteet. Käytön ohjausta ja valvontaa
varten TVO:n hallitus on asettanut omistajayritysten
edustajista koostuvan käyttötoimikunnan.
TVO:lla on tuotantopolitiikka, johon sisältyy ydinlai
-
tosten käyttöön, ylläpitoon sekä tuotantokapasiteetin
lisäämiseen liittyviä periaatteita. Käyttö- ja ylläpito
-
toiminnan tavoitteena on häiriötön, ennustettava ja
kilpailukykyinen sähköntuotanto. Konserni seuraa
ydinenergiateknologian kehitystä ja osallistuu
kansainväliseen yhteistyöhön sekä laitostoimittajien
että ydinlaitosyhtiöiden kanssa. Tuotantopolitiikka on
TVO-konsernin johtoryhmän hyväksymä, joka myös
vastaa sen käytännön toteutuksesta.
Tuotantopolitiikan mukaan käytettävyyttä kehitetään
suunnitelmallisesti tehokkaalla eliniän hallinnalla,
oikeanlaajuisilla koestus- ja tarkastustoimenpiteillä,
vuosihuoltojen laadukkaalla suunnittelulla ja toteu
-
tuksella sekä varmistamalla varaosien saanti. Toimet
ovat jatkuvia ja TVO on varmistanut niille riittävät
taloudelliset resurssit.
Toimenpiteet
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen jatkuva hyvä kunto ja
käyttöjaksojen mahdollisimman häiriötön tuotanto
varmistetaan määrävälein toteutettavilla vuosihuol
-
loilla. OL1- ja OL2-laitosyksiköillä polttoaineenvaihto-
ja huoltoseisokit järjestetään vuorovuosina. OL3:n
huoltoja voidaan ensimmäisten käyttövuosien jälkeen
toteuttaa myös 18 tai 24 kuukauden välein. OL1:llä
oli vuonna 2024 vuorossa huoltoseisokki, jonka
suurimpia töitä olivat esimerkiksi päämuuntajan ja
generaattorikatkaisijan huollot, säätösauvatoimilait
-
teiden vaihdot sekä syöttövesi-, lauhdepumppujen
sekä kahden pääkiertopumpun huollot. Lisäksi laitos
-
yksiköllä uusittiin suojarakennuksen sähköläpivientejä
ja reaktoriautomaatiota.
Vuonna 2024 TVO selvitti mahdollisuutta OL1- ja
OL2-laitosyksiköiden käyttöiän pidennyksiin ja tehon
-
korotukseen. Nykyinen käyttölupa ulottuu vuoteen
2038 ja mahdollisuuksia selvitetään jatkaa käyttöikää
10 tai 20 vuotta. Samalla selvitetään mahdollista
laitosyksiköiden tehonkorotusta 80 MW/laitosyksikkö.
Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt pidetään jatku
-
vasti hyvässä tuotannollisessa ja toiminnallisessa
kunnossa pitkän aikavälin investointisuunnitelman
mukaisesti. TVO:n investoinnit liittyvät pääasiassa
laitosyksiköiden käytettävyyden ja tuottavuuden
turvaamiseen. TVO on laatinut skenaariolaskelmia
mahdollisten laitosyksiköiden käyttöiän pidennyksen
ja tehonkorotuksen investointisuunnitelmiin liittyen.
Skenaariolaskelmissa on selvitetty myös investointien
rahoitusta ja niiden vaikutusta TVO:n taloudellisiin
tunnuslukuihin ja kassavirtaan.
Tavoite Tavoite 2024 Toteuma 2024 Edistyminen 2024 ESRS
OL1 ja OL2 -laitosyksiköiden käytettävyyskerroin

90-95 %
OL1 89,2 %
OL2 84,9 %
Yhteisö-
kohtainen

liukuvana viiden vuoden keskiarvona (jatkuva).
85-90 % OL3 76,1 %
Yhteisö-
kohtainen
Tavoitteet ja mittarit
Käytettävyyskertoimella kuvataan, kuinka paljon
energiaa olisi ollut tuotettavissa tarkastelujaksolla
suhteessa täydellä teholla keskeytyksettä tuotettuun
energiamäärään. Käytettävyyskerrointa pienentää
laitosyksikön vuosihuoltojen, vikojen tai häiriöiden
takia tuottamatta jäänyt energia. Käytettävyyskerroin
on asetettu yhdeksi TVO:n strategiseksi mittariksi
ja se on asetettu myös konsernin tulospalkkauksen
osatekijäksi.
OL1 ja OL2 -laitosyksiköiden käytettävyyskertoimen


prosenttia. Asetetut tavoitearvot eroavat OL1:n,
OL2:n ja OL3:n välillä erityisesti vuosihuoltojen
pituuden ja laitosten eri ominaisuuksien vuoksi.
OL3 on laitosyksikkönä uudempi ja sen käyttö on
vielä vakiintumassa, jolloin OL3 havaittujen vikojen
määrä voi olla OL1- ja OL2-laitosyksiköitä suurempi,
mikä on huomioitu myös käytettävyyskertoimien
tavoitearvoissa.
Vuonna 2024 OL1:n käytettävyyskerroin oli 89,2
prosenttia, OL2:n 84,9 prosenttia ja OL3:n 76,1
prosenttia eli tavoitteita ei saavutettu. Sähkön toimi
-
tusmäärä osakkaille oli 23 222 GWh. Edellistä vuotta
alhaisempaan sähkön toimitusmäärään vaikuttivat
vuoden 2024 pitkät vuosihuollot sekä OL2:n tuotanto
alhaisemmalla tehotasolla.
Käytettävyyskertoimien tavoiteasetanta tehdään
vuosittain vuosisuunnittelun yhteydessä, jolloin
lukitaan oletukset kertoimien laskennassa. Tavoitteet
ovat jatkuvia. Käytettävyyskertoimien määrityksessä
otetaan huomioon suunnitellut vuosihuoltojen
pituudet pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti
sekä kokemus- ja toteumapohjaiset oletukset vikojen,
häiriöiden ja suunniteltujen epäkäytettävyyksien
määristä. Käytettävyyskertoimen laskennassa
käytettävät suureet ovat suoran mittauksen piirissä.
Käytettävyyskerroin tavoite käsitellään vuosittain
TVO:n toimikunnissa sekä valiokunnissa ja hyväksy
-
tään TVO:n hallituksessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
118
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osaosa-aihe Kestävyysseikan kuvaus Kestävyysseikan tyyppi Arvoketjun osa
YRITYSKULTTUURI
Yrityskulttuuri
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mukaan toimiminen
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mahdollinen noudattamatta jättäminen omassa toiminnassa
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mukaan toimiminen arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
myönteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
»
Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden (toimintaohje ja politiikat)
mahdollinen noudattamatta jättäminen arvoketjun alkupäässä
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun alkupää
SUHTEET TAVARAN- JA PALVELUNTOIMITTAJIIN
Suhteet
tavaran- ja
palvelun-
toimittajiin
»
Laadukas hankintaprosessi mahdollistaa laitosyksiköiden
turvallisen ja pitkäikäisen käytön sekä kilpailukykyisen ja
luotettavan tuotannon
Mahdollisuus Oma toiminta
»
Epäonnistuminen toimittajasuhteissa tai riippuvuus toimittajaan voi
vaikuttaa polttoaineen, varaosien tai muiden toiminnan kannalta
olennaisten tuotteiden tai palveluiden saatavuuteen
»
Toimittajaverkostossa käytettävissä olevan osaamisen
heikkeneminen
Riski Arvoketjun alkupää
POLIITTINEN VUOROVAIKUTUS
Poliittinen
vuorovaikutus
»
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen asiantuntijatiedon välittäjänä ja
alan etujärjestöjen toimintaan osallistumalla
Tosiasiallinen
myönteinen vaikutus
Oma toiminta
»
Sääntelyn uudistaminen voi keventää viranomaisvaatimuksia ja
alentaa kustannuksia
»
Ilmastopolitiikka ja sähkön omavaraisuustavoite voi lisätä
myönteistä suhtautumista ydinvoimaan
Mahdollisuus Oma toiminta
Myönteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan
Mahdollisuus TVO:n liiketoiminnalle
Riski TVO:n liiketoiminnalle
Tosiasiallinen
Mahdollinen
Hallintotapatiedot (G)
LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN (G1)
Yrityskulttuuri (G1-1)
Yrityskulttuuri on organisaation toimintatavoista ja
yksittäisten ihmisten asenteista muodostuva koko
-
naisuus. TVO:n missiona on tehdä ilmastoystävällistä
sähköä osakkaille turvallisesti ja kilpailukykyisesti
ja luoda siten hyvinvointia koko Suomelle. TVO:n
visio on olla Suomen merkityksellisin sähköntuottaja.
TVO:n henkilöstö, toimittajat ja alihankkijat ovat
sitoutuneet tinkimättömään turvallisuuskulttuuriin.
Käytännön työssä turvallisuuskulttuuri tarkoittaa
ydinalan ammattilaisuuden periaatteiden ja TVO:n
arvojen mukaista vastuullista, ennakoivaa, avointa
ja jatkuvaan parantamiseen perustuvaa toimintaa.
TVO:n yrityskulttuuria luodaan, kehitetään, edis
-
tetään ja arvioidaan perustuen yrityksen missioon,
visioon ja arvoihin. Ydinalan ammattilaisuutta ja
johtamista kehitetään määrittelemällä odotukset ja
tekemällä toimenpiteitä odotusten vahvistamiseksi.
Odotukset ydinalan ammattilaiselle ovat osa TVO:n
toimintajärjestelmää. TVO:lla on lisäksi turvallisuus
-
kulttuuriohjelma, jonka avulla tavoitellaan IAEA:n
turvallisuuskulttuurin korkeinta kehitystasoa eli
oppivaa organisaatiota. TVO:n johtamis- ja toiminta
-
kulttuuria kehitetään Parempi työpaikka -ryhmässä,
jonka tavoitteina on toiminnan tehostaminen ja
hyvien toimintaedellytysten varmistaminen kehit
-
tämällä omaan työhän, lähiyhteisöön sekä koko
TVO:hon liittyviä asioita. Yrityskulttuuria arvioidaan
puolentoista vuoden välein toteutettavilla henkilöstö
-
tutkimuksella ja säännöllisesti toteutettavalla turvalli-
suuskulttuurikyselyllä, joille on myös asetettu tavoit-
teet. Yrityskulttuurille ei ole asetettu ESRS-standardin
mukaista tavoitetta.
TVO on huomioinut vastuullisuusasiat osana
yrityksen toimintaohjeita, menettelyjä ja hallinto
-
järjestelmää sekä järjestänyt tarvittavat resurssit
vastuullisuuteen liittyviin toimintoihin. Vastuullisen
liiketoiminnan periaatteet on kuvattu yhtiön halli
-
tuksen hyväksymässä ja koko henkilöstöä, yhteis-
työkumppaneita ja alihankkijoita velvoittavassa
TVO-konsernin toimintaohjeessa. Johtoryhmä vastaa
toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Toiminta
-
ohje on laadittu TVO-konsernin henkilöstölle sekä
toimittajille ja sidosryhmille erikseen. TVO-konsernin
toimintaohje noudattaa OECD:n toimintaohjeita
monikansallisille yrityksille ja se on käsitelty vuoro
-
puhelukokouksessa sekä hyväksytty hallituksessa.
TVO ei hyväksy toimintaohjeen vastaista toimintaa.
Toimintaohjeet on julkaistu TVO:n verkkosivuilla
osoitteessa .
TVO:n vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin
kuuluvat osana TVO:n yrityskulttuuria ihmisoikeuk
-
sien kunnioitus ja täysin kielteinen suhtautuminen
korruptioon ja lahjontaan, eturistiriitatilanteisiin,
väärinkäytöksiin, syrjintään sekä epäterveeseen
poliittiseen vaikuttamiseen. Toimintaohjetta täyden
-
tävät sisäiset ohjeistukset ”Yhtiön vieraanvaraisuu-
teen liittyvät käytännön suositukset” sekä ”Menette-
lytapa eturistiriitatilanteissa”.
Korruption- ja lahjonnan vastaiset toimintaperiaatteet
on sisällytetty TVO:n toimintaohjeeseen, ja ne ovat
linjassa YK:n yleissopimuksen mukaisten korruption
ja lahjontaa koskevien toimintaperiaatteiden kanssa.
TVO-konsernin alihankkijoille ja sidosryhmille
tiedotetaan Toimintaohjeesta esimerkiksi liittämällä
Toimintaohje toimittajien ja yhteistyökumppaneiden
sopimuksiin. Toimintaohje on osa tulokoulutusta,
joka on edellytys kulkuluvan saamiseen Olkiluodon
alueelle. Tulokoulutus koskee TVO-konsernin henki
-
löstöä sekä Olkiluodossa työskenteleviä toimittajia, ja
se on toistettava säännöllisin väliajoin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
119
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Toimintaohje on viestitty ja koulutettu omalle henki-
löstölle TVO:n intranetissä ja kaikille pakollisessa
määrävälein kerrattavassa tulokoulutuksessa. Olki
-
luodossa työskenteleville toimittajille toimintaohje
on viestitty ja koulutettu niin ikään pakollisessa
määrävälein kerrattavassa tulokoulutuksessa. Muille
toimittajille toimintaohjeen keskeiset asiat on esitetty
osana hankintavaatimuksia muun muassa liittämällä
toimintaohje sopimusliitteeksi. Toimintaohjeesta ja
siihen liittyvästä prosessista viestitään konsernissa
työskenteleville omalle työvoimalle ja toimittajille
erityisesti vuosihuoltojen aikana, mutta tarvittaessa
myös muulloin.
Mahdollisesta Toimintaohjeen vastaisesta toimin
-
nasta ilmoittava henkilö voi valita tapaukseen liitty-
vien olosuhteiden perusteella soveltuvimman tavan
ilmoittaa. Väärinkäytöksistä voi ilmoittaa esihenkilölle,
yhtiön johtoon kuuluvalle henkilölle tai sisäiselle
tarkastukselle. Sisäiselle tarkastukselle ilmoittaessa
voi käyttää julkisesti saatavilla olevaa ilmoituska
-
navaa (whistleblowing), sähköpostia, puhelua, henki-
lökohtaista keskustelua tai kirjettä. Kaikki ilmoitukset
tutkitaan asianmukaisesti, luottamuksellisesti ja
ilmoittajan toivoessa anonyymisti sisäisen tarkas
-
tajan toimesta. Toimintaohjeen vastaisen toiminnan
tutkinnasta vastaa TVO:lla sisäinen tarkastus, jolla
on tarvittava koulutus ilmoitusten vastaanottoon.
Toimenpiteet noudattavat sovellettavaa lainsää
-
däntöä, jolla Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi ((EU) 2019/1937 (121)) on saatettu osaksi
kansallista lainsäädäntöä. Toimintaohjeen vastaisen
toiminnan tutkinnasta on ohjeistus ja prosessikuvaus,
jolla varmistetaan ilmoitusten luottamuksellinen käsit
-
tely ja väärinkäytön ilmoittajien suojelu. Mikäli epäilys
toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta tulee ilmoi
-
tuskanavan ulkopuolelta, ohjataan se sisäisen tarkas-
tuksen toiminnan tutkinnan prosessiin ja tutkitaan
viipymättä, riippumattomasti, puolueettomasti sekä
luottamuksellisesti. TVO ei ole tunnistanut sisäisiä
toimintoja, jotka olisivat erityisen alttiita lahjonnalle
tai korruptiolle.
Toimintaohjeen vastaisen toiminnan epäily etenee
sisäisen tarkastajan kautta esiselvitykseen, luokit
-
teluun ja tarkempaan selvitykseen. Mikäli epäily
osoittautuu aiheelliseksi, asia etenee ehdotettuine
toimenpiteineen käsiteltäväksi TVO:n johdolle sekä
tarvittaessa talous- ja rahoitusvaliokunnalle, TVO:n
hallitukselle ja viranomaiselle.
Toimintaohjeen vastaisiin tapahtumiin puututaan
esihenkilöiden ja johdon toimenpitein. Toimintaoh
-
jetta rikkoneelle henkilölle aiheutuu asianmukaisia
kurinpidollisia seuraamuksia. Sisäinen tarkastus
raportoi tulleista ilmoituksista säännöllisesti talous- ja
rahoitusvaliokunnalle ja TVO:n hallitukselle.
Jos havaitaan, että toimittaja ei noudata toiminta
-
ohjeita, annetaan toimittajalle ohjeita korjausta tai
parannusta vaativissa asioissa. Toimittajan tulee
tehdä kyseisen ohjeistuksen mukaiset korjaavat
toimenpiteet viipymättä. TVO pidättää itsellään
oikeuden peruuttaa tilaukset, keskeyttää tulevat
tilaukset tai purkaa sopimus toimittajan kanssa, mikäli
toimintaohjeita on rikottu olennaisesti.
Toimintajärjestelmä
TVO:n toimintajärjestelmä kattaa Olkiluodon ydin
-
voimalaitoksen tuotantotoiminnan, tuotantokyvyn
ylläpidon ja kehittämisen, tuotantokapasiteetin lisä
-
rakentamisen sekä niiden ohjaukseen ja resursointiin
tarvittavat toiminnot. Järjestelmä täyttää kansainvä
-
listen laadunhallinta-, ympäristö- sekä työterveys- ja
työturvallisuusstandardien vaatimukset ja sen on

Ab. Toimintajärjestelmän yleinen osa toimii myös
Säteilyturvakeskuksen hyväksymänä luvanhaltijan
laadunhallintajärjestelmänä. Toimintajärjestelmän
toteutusta, toimivuutta ja tehokkuutta seurataan
säännöllisesti sisäisillä auditoinneilla ja johdon
katselmuksissa.
TVO:n toimintajärjestelmä täyttää muun muassa
seuraavissa ohjeissa ja standardeissa esitetyt
vaatimukset:
»
Laadunhallintajärjestelmä ISO 9001:2015, STUK YVL A.3
Turvallisuuden johtaminen ydinalalla
»
Ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2015
»
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+)
»
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä ISO
45001:2018.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2)
TVO vaatii liikekumppaneiltaan ja heidän konsernissa
työskenteleviltä henkilöiltään sitoutumista korkea
-
tasoiseen turvallisuuskulttuuriin ja laadukkaisiin
toimintatapoihin. TVO hankkii tuotteita ja palveluita
vain arvioimiltaan ja hyväksymiltään toimittajilta,
ja valinnassa arvostetaan erityisesti kotimaisuutta
ja paikallisuutta. Toimittajien taustat tarkistetaan
lakisääteisten tilaajavastuu-, työntekijä-, vero- ja
pakotetietojen sekä toiminnan jatkuvuuden kannalta
olennaisten taloustietojen osalta.
TVO:n hankkimien tuotteiden ja palvelujen tulee
täyttää TVO:n turvallisuus-, laatu- ja ympäristövaa
-
timukset. Yleisvaatimukset on kuvattu hankinnan
yleisehdoissa. Toimittajalle asetettavat vaatimukset
riippuvat hankinnan kohteesta. TVO:n toimittajilla
on yleisesti käytössä ISO 9001 -laatujärjestelmän,
ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän sekä ISO 45001
-työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän (TTT)
edellyttämä vaatimustaso. Lisäksi TVO edellyttää
sopimuskumppaniensa toimintatapojen vastaavan
TVO:n toimintaohjetta toimittajille ja periaatteita ja
politiikkoja. Toimintaohjeesta toimittajille kerrotaan
tarkemmin osiossa Yrityskulttuuri (G1-1). Konser
-
nissa työskenneltäessä toimittajien tulee noudattaa
turvallisia työskentelytapoja, jotka kuvataan Toimitta
-
jien työturvallisuusohjeessa, joka toimitetaan tila-
uksen yhteydessä toimittajalle. Jollei toimittajalla ole

toimittajan tulee muulla tavoin osoittaa hallintajär
-
jestelmän tason riittävyys. TVO pidättää yleisesti
oikeuden terminoida sellaiset toimeksiannot, jotka
eivät täytä asetettuja vaatimuksia.
TVO on säännöllisessä vuoropuhelussa toimittajien
kanssa niin päivittäisessä yhteistyössä kuin eril
-
listen toimittajatapaamisten, urakoitsijafoorumin,
palautetilaisuuksien ja erilaisten arviointien kautta.
Arvioinneilla varmistetaan, että toimittajat noudat
-
tavat TVO:n vaatimuksia. TVO:lla on tarvittaessa
oikeus auditoida toimittajan ja sen alihankkijoiden
laatu-, turvallisuus-, tietoturvallisuus- ja ympäristö
-
järjestelmiä tai toimintaa tarpeelliseksi katsomassaan
laajuudessa. Toimittajan tulee huolehtia siitä, että
edellä mainittu oikeus sisältyy toimittajan ja sen
alihankkijoiden välisiin sopimuksiin koko hankin
-
taketjun osalta. STUK voi halutessaan varmistaa
TVO:n toimittajien ja niiden alihankkijoiden toimintaa
osallistumalla auditointeihin. Mahdollisia korjaavia
toimenpiteitä tehdään arviointien tulosten pohjalta
yhdessä toimittajan kanssa. Uusittavien sopimusten
kohdalla varmistetaan, että toimittaja on täyttänyt
aiemmat vaatimukset ja sitoutuu myös jatkossa
parantamaan suorituskykyään.
Toimittajaluokittelu tehdään kaikille toimittajille sen
perusteella, millainen merkittävyys niillä on TVO:n
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
120
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
turvallisuuden ja tuotantotoiminnan mahdollisille
riskeille. Välttämättömien tuotteiden ja palvelujen
saatavuus varmistetaan tiiviillä toimittajayhteistyöllä
ja pitkäaikaisilla sopimuksilla.
Avaintoimittaja-toimintamalli on keskeinen osa
yrityksen sisäistä toimittajahallintaa. Toimintamalli
mahdollistaa toimitusketjun häiriöiden ennakoinnin
ja riskien minimoinnin. Tämä saavutetaan jatkuvalla
vuoropuhelulla ja toimittajien suorituskyvyn seuran
-
nalla. Yhteistyö hankintaorganisaation ja keskeisten
sisäisten sidosryhmien välillä varmistaa, että erityi
-
sesti strategisilla osa-alueilla pystytään reagoimaan
nopeasti mahdollisiin toimitusketjuhäiriöihin ja
riskeihin sekä tukemaan toimittajien jatkuvaa kehi
-
tystä. Toimittajien suorituskykyä arvioidaan säännölli-
sesti osana laadunhallinnan ja hankinnan prosesseja.

-
kartoituksilla ja -analyyseilla, kuten toimiala- ja maaris-
kianalyyseilla tai avaintoimittajien SWOT-analyysilla.
Toimittajasuhteiden hallinnassa valituilla avaintoi
-
mittajilla on käytössä palvelunohjausmalli, joka tukee
toimittajien suorituskyvyn kehittämistä, tehokasta
TVO:n ja toimittajan välistä yhteistyötä ja ongelmien
nopeaa ratkaisemista.
TVO:n työturvallisuusorganisaatio järjestää neljä
kertaa vuodessa urakoitsijafoorumin, jossa pääasial
-
lisena kohderyhmänä ovat TVO:n Olkiluodossa
työskentelevien toimittajien yhteyshenkilöt ja työtur
-
vallisuusvastaavat. Urakoitsijafoorumissa käsitellään
muun muassa turvallisuustilastoja, kuten työtapa
-
turmia, läheltä piti -tilanteita sekä turvallisuushavain-
toja ja -poikkeamia. Lisäksi käsitellään muun muassa
ajankohtaisia työturvallisuusasioita ja -ohjeita sekä
esimerkiksi ympäristöasioita.
Vuonna 2024 TVO:n on kehittänyt työkalun toimit
-
tajien maa- ja toimialariskien arviointiin, päivittänyt
toimittajille suunnattua toimintaohjetta sekä päivit
-
tänyt konsernitason politiikkoja. TVO tulee edelleen
toteuttamaan kehitystoimenpiteitä hankinta- ja
toimittajahallintaprosesseihinsa edistääkseen
yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien kriteerien
kattavamman huomioimisen toimittajavalinnois
-
saan sekä kehittämään vastuullisuusviestintää ja
sopimushallintaa.
Hankintahenkilöstön osaamista kehitetään vuosikou
-
lutussuunnitelman mukaisesti ja TVO on huolehtinut,
että yrityksessä on riittävät resurssit hoitavat suhteita
palvelun- ja tavarantoimittajiin. Hankintahenkilöstö
osallistuu työtehtäviensä mukaisesti koulutuksiin,
jotka kattavat muun muassa ostotehtävät, riskienhal
-
linnan, vastuullisuuden, kategoriajohtamisen, neuvot-
telutaidon ja tuoteväärennösten tunnistamisen.
Avaintoimittaja-toiminnalle on oma koulutuksensa.
TVO ei ole asettanut toimittajasuhteiden olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä
ESRS-standardien mukaisia tavoitteita. Toimitta
-
jasuhteiden olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyviä toimintaperiaatteita ja
toimien vaikuttavuutta seurataan toimittaja-arvioin
-
neilla, joihin liittyen tavoitteena on, että kaikki TVO:n
kaupalliset yhteistyökumppanit on tunnistettu ja
arvioitu ohjeiden mukaisesti.
Maksukäytännöt
TVO edistää vastuullista ja tasavertaista kump
-
panuutta toimitusketjussaan ja tukee pk-yritysten
liiketoiminnan jatkuvuutta noudattamalla toimin
-
taperiaatteita, jotka ehkäisevät maksuviivästyksiä
(erityisesti pk-yrityksille), tukien toimittajien taloudel
-
lista vakautta ja liiketoiminnan kestävyyttä. Selkeä
maksuaikapolitiikka varmistaa, että maksut suori
-
tetaan sopimusten mukaisesti, ja käytössä olevan
toiminnanohjausjärjestelmän sekä automaattisten
hyväksymismenettelyjen ansiosta laskut käsitellään
tehokkaasti. Laskujen maksuajaksi sovitaan pääsään
-
töisesti 30 päivää. Avoin viestintä ja ennakoivat
tarkistukset ovat keskeisiä, ja mahdollisista käsitte
-
lyongelmista tiedotetaan toimittajia viipymättä.
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
(G1-5)
Poliittinen vaikuttaminen
TVO osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
EU- ja kansallisella tasolla, erityisesti Suomessa ja

-
kisteriin (jäsennumero 352103717639-15). TVO:n
hallitus vastaa siitä, että konsernilla on käytössä
sen liiketoimintaan tarkoituksenmukainen edun
-
valvontatoiminta. TVO:n toimitusjohtaja, tukenaan
konsernin johtoryhmä, seuraa näiden edistymistä.
Edunvalvonnan tavoitteet ja pääviestit ovat osa
vaikuttamisstrategiaa. Vaikuttamisstrategia päivitet
-
tiin syksyllä 2024. Vaikuttamisstrategia käsitellään
kokonaisuudessaan TVO:n johtoryhmässä ja rapor
-
toidaan hallitukselle vuosittain. TVO on asettanut
sidosryhmien luottamukseen ja TVO:n avoimuuteen
sekä ydinvoima-asenteisiin liittyviä tavoitteita, ja ne
raportoidaan osiossa Sidosryhmien edut ja näke
-
mykset (ESRS 2 SBM-2).
TVO ei tue poliittista toimintaa eikä näin ollen osal
-
listu esimerkiksi ehdokkaiden vaalirahoitusta varten
järjestettyihin seminaareihin. TVO ei ole nimittänyt
kuluneella raportointijaksolla sellaisia hallinto-,
johto- ja valvontaelinten jäseniä, jotka olisivat
nimitystä edeltäneiden kahden vuoden aikana olleet
vastaavassa asemassa julkishallinnossa. TVO ei ole
vuonna 2024 lahjoittanut tai tukenut rahallisesti
poliittista toimintaa.
TVO:n viestinnän osaamiskeskus vastaa käytännön
vaikuttamistyöstä konsernijohdolle ja hallitukselle.
Tunnistaakseen merkittävimmät lainsäädännölliset
riskit ja edunvalvontatyön painopistealueet, TVO

huomioitu myös TVO:n kaksinkertaiseen olennai
-
suuteen perustuvassa olennaisuusanalyysissa. TVO
on vaikuttanut aktiivisesti useisiin EU-lakialoitteisiin,
kuten kestävän rahoituksen taksonomian teknisiin
arviointikriteereihin, sähkömarkkinauudistukseen,

for 55”-paketti) ja vihreään vetyyn liittyvään lainsää
-
däntöön. Suomessa keskeisiä vaikuttamisen kohteita
ovat olleet Suomen kannat edellä mainittuihin
EU-aloitteisiin, ydinenergiaa koskevan säännöstön
kokonaisuudistus, sähkön riittävyyttä edistävät
toimet, korkovähennysoikeuden rajoituksen infra
-
struktuuripoikkeuksen laajennus sekä niin sanotun
mitoittavan vikaantumisen tehorajan sääntely. TVO
tukee EU:n ympäristötavoitteita ja tavoitetta ilmasto
-
neutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
TVO:n vaikuttamisen pääviestit ovat:
Olkiluoto on Suomen merkittävin sähköntuottaja.

jossa hallitaan ydinvoiman koko elinkaari.
TVO valmistelee investointipäätöksiä kahden
laitosyksikön käyttöiän pidentämisestä. Investointi
toteutuu vain, mikäli toimintaedellytykset käyttöikien
loppuun asti on varmistettu:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
121
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
1. Suomen ydinenergialain uudistuksen on varmistettava
korkean ydinturvallisuuden taso ja samalla mahdollis
-
tettava alan uudet, kustannustehokkuutta parantavat
toimintatavat.
2. 
-
telmäsuojauksen kustannukset alenevat merkittävästi.
Ylipäätään on erikoista, että järjestelmäsuojakustannukset
voidaan kohdistaa investointipäätöksen jälkeen jälkijät
-
töisesti yhden yrityksen maksettavaksi. Tämä aiheuttaa
epävarmuutta uusille ydinvoimahankkeille.
3. 
-
naehtoisin perustein, eikä niiden toimintaedellytyksiä saa
huonontaa uuden ydinvoiman tuella.
4. Korkojen vähentämisoikeutta rajoitettiin (EVL 18 a §)
vuoden 2019 alusta alkaen. TVO:n toimintaedellytysten ja
tulevien investointien turvaamiseksi ydinvoiman korkovä
-
hennysoikeus on palautettava.
5. Sääntelyn on oltava teknologianeutraalia ja kohdella
ydinvoimaa yhdenvertaisesti muiden puhtaiden energian
-
lähteiden kanssa. Esimerkiksi ydinvoimalla tuotetun vedyn
asema on korjattava EU:ssa.
6. Puhdas siirtymä tarvitsee lisää julkista ja yksityistä
rahoitusta. Rahoitusinstrumenttien sekä muiden keinojen
(kuten kestävän rahoituksen taksonomian) on huomioitava
ydinvoimahankkeet yhdenvertaisesti muiden puhtaiden
energianlähteiden kanssa.
7. 
ei saa olla Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimayk
-
sikön rakentamisen este.
8. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksella varmistetaan
kestävä ydinsähkön tuotanto. Käyttölupa myönnetään
loppusijoituslaitokselle.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
122
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja ........ 124
Emoyhtiön keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja ...... 125
Konsernin tilinpäätös ........................................ 126
Emoyhtiön tilinpäätös ....................................... 166
Hallituksen lausumat ja toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ........................ 180
Tilintarkastuskertomus ..................................... 181
Kestävyysraportin varmennuskertomus ............ 186
ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti ............ 188
Taloudelliset tiedotteet vuonna 2025 ................ 189
Tässä kappaleessa:
Tilinpäätös
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
123
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja
TVO-konserni (IFRS) (M€) 2024 2023 2022 2021 2020
Liikevaihto 897 876 358 299 275
Tilikauden voitto/tappio
5)
82 106 -48 -20 0
Tutkimustoiminnan menot 16 14 10 12 12
Poistot 251 179 47 44 45
Investoinnit
1)
91 461 312 578 56
Oma pääoma 2 278 2 252 2 218 2 063 2 043
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat (sisältyvät edelliseen)
3)
629 929 929 929 929
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat (ilman lainaa VYR:ltä)
2) 6)
4 613 4 750 4 831 4 337 4 281
Laina VYR:ltä
2)
728 728 651 711 716
Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus 1 336 1 289 1 294 1 368 1 030
Taseen loppusumma 9 126 9 229 9 171 8 662 8 181
Omavaraisuusaste, %
4)
32,3 31,2 30,7 31,3 31,7
Henkilöstö keskimäärin 1 095 1 057 1 031 1 004 984
1)

2)

3)

4)

taseen loppusumma - ydinjätehuoltoon liittyvä varaus - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
5)
29
6)
22 ja 23
Konsernin oikaistu tulos (M€) 2024 2023 2022 2021 2020

1)
82 106 -48 -20 0
Ydinjätehuoltovastuun vaikutus
2)
(voitto -/tappio +) -6 -13 36 17 6

1)
9 25 0 0 0
Yhteisyritysten vaikutus -1 0 2 -1 3
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja 84 118 -10 -4 9
Oikaistu tilikauden voitto/tappio 84 118 -10 -4 9
1)
29
2)

(M€) 2024 2023 2022 2021 2020
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta (VYR) 1 525 1 458 1 436 1 451 1 479
TVO:n rahastotavoite Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 438 1 525 1 458 1 436 1 451
TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo
(pitkäaikaiset varat) 1 081 1 035 1 000 1 010 1 030
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
124
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Emoyhtiön keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja
Teollisuuden Voima Oyj (FAS) (M€)
 2024 2023 2022 2021 2020
Liikevaihto 895 873 353 294 271
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja 83 118 -10 -4 8
Polttoainekulut 110 111 70 61 64
Ydinjätehuoltokulut -17 106 100 41 28
Pääomakulut (poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut) 351 266 37 38 34
Investoinnit
1)
68 449 339 220 52
Oma pääoma 1 164 864 864 861 861
Tilinpäätössiirtojen kertymä 383 299 181 193 197
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat
(ilman lainaa VYR:ltä ja osakaslainoja)
2)
4 457 4 610 4 798 4 277 4 180
Osakaslainat
3)
629 929 929 929 929
Laina VYR:ltä
2)
728 728 651 711 716
Taseen loppusumma 7 625 7 714 7 602 7 156 6 995
Omavaraisuusaste, %
4)
31,6 30,0 28,4 30,8 31,7
Henkilöstö keskimäärin 1 092 1 055 1 029 1 002 983
1)

2)

3)

4)

taseen loppusumma - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
Sähkön toimitus osakkaille (GWh) 2024 2023 2022 2021 2020
 6 939 7 417 6 918 7 393 7 299
 6 602 6 855 7 522 7 021 7 264
 9 681 10 361 1 876 0 0
Olkiluoto yhteensä 23 222 24 633 16 316 14 414 14 563
Meri-Pori 0 0 0 0 82
Yhteensä 23 222 24 633 16 316 14 414 14 645
 2024 2023 2022 2021 2020
 89,1 95,4 89,1 95,1 93,7
 84,8 88,3 96,8 90,4 93,3
 70,4 75,2 16,9 - -
Käyttökerroin yhteensä
1)
    
1)

 2024 2023 2022 2021 2020
28,0 30,8 19,9 16,8 18,1
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
125
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin tuloslaskelma
1 000 €  1.1.–31.12.2024
Oikaistu
1.1.–31.12.2023
Liikevaihto 34 897 412 876 204
Valmistus omaan käyttöön 5 0 7 143
Liiketoiminnan muut tuotot 6 13 807 11 904
Materiaalit ja palvelut 7 -174 529 -222 211
Henkilöstökulut 8 -90 293 -84 430
Poistot ja arvonalentumiset 4, 9 -250 570 -178 674
Liiketoiminnan muut kulut 10 -235 246 -160 119
Liikevoitto/-tappio 160 581 249 817
Rahoitustuotot 11 147 525 76 445
Rahoituskulut
1)
11 -227 269 -220 569
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
1)
-79 744 -144 124
Osuus yhteisyritysten tuloksesta 796 173
Voitto/tappio ennen veroja
1)
81 633 105 866
Tuloverot 12 0 -13
Tilikauden voitto/tappio
1)
81 633 105 853
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
1)
81 633 105 853
1)
liitetieto 29
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 €  1.1.–31.12.2024
Oikaistu
1.1.–31.12.2023
Tilikauden voitto/tappio
1)
81 633 105 853
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirtojen suojaukset
1)
11 -11 756 -31 782
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä -11 756 -31 782
Tilikauden laaja tulos yhteensä 69 877 74 071
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
69 877 74 071
1)
liitetieto 29
Konsernin tilinpäätös
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
126
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin tase
OikaistuOikaistu
1 000 €

31.12.2024
31.12.20231.1.2023
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
13
6 197 030
6 357 069
6 363 783
Aineettomat hyödykkeet
14
2 784
2 515
2 476
Laina- ja muut saamiset
17
728 034
784 734
710 962
Osuudet yhteisyrityksissä
15
4 866
4 070
3 897

18
1 692
1 692
1 935
Johdannaissopimukset
20
95 375
169 076
225 183
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
24
1 080 552
1 035 276
999 662
Pitkäaikaiset varat yhteensä
8 110 333
8 354 432
8 307 898
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
19
491 273
486 932
272 378
Myyntisaamiset ja muut saamiset
3, 17
205 080
95 973
233 078
Johdannaissopimukset
20
5 998
3 555
4 463
Rahavarat
313 121
287 684
353 203
Lyhytaikaiset varat yhteensä
1 015 472
874 144
863 122
Varat yhteensä
9 125 805
9 228 576
9 171 020
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
21
600 365
600 365
600 365
Ylikurssirahasto ja vararahasto
21
242 383
242 383
242 383

21
300 000
Arvonmuutosrahasto
1)
21
7 955
19 712
51 494
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat
21
629 300
929 300
929 300

1)
21
497 854
460 200
393 975
Oma pääoma yhteensä
2 277 857
2 251 960
2 217 517
OikaistuOikaistu
1 000 €

31.12.2024
31.12.20231.1.2023
Velat
Pitkäaikaiset velat
Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus
24
1 336 220
1 289 352
1 294 345
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
22
727 500
727 500
651 339
Joukkovelkakirjalainat
22
3 655 059
3 458 390
3 254 801
Muut rahoitusvelat
22
344 140
819 905
1 276 463
Johdannaissopimukset
20, 22
11 604
19 859
40 040
Pitkäaikaiset velat yhteensä
6 074 523
6 315 006
6 516 988
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
2)
22
602 132
444 665
308 361
Johdannaissopimukset
20, 22
555
6 708
544

3, 23
67 225
68 063
23 064
Ostovelat
23
22 395
22 793
16 821
Muut lyhytaikaiset velat
2)
23
81 118
119 381
87 725
Lyhytaikaiset velat yhteensä
773 425
661 610
436 515
Velat yhteensä
6 847 948
6 976 616
6 953 503
Oma pääoma ja velat yhteensä
9 125 805
9 228 576
9 171 020
1)
29
2)
22 ja 23
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
127
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen
Ylikurssirahasto ja Sijoitetun vapaan oman Oman pääoman omistajille kuuluva Oma pääoma
1 000 €

Osakepääoma
vararahasto
pääoman rahasto
Arvonmuutosrahasto
1)
ehtoiset osakaslainat

1)
oma pääoma yhteensäyhteensä
Oma pääoma alun perin esitetyn mukaisesti 1.1.2024
600 365
242 383
138 799
929 300
341 113
2 251 960
2 251 960
Oikaisu
1)
0
-119 087
0
119 087
0
0
Oikaistu oma pääoma 1.1.2024
1)
29
600 365
242 383
19 712
929 300
460 200
2 251 960
2 251 960
Tilikauden tulos
0
0
81 633
81 633
81 633
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirtojen suojaukset
0
-11 756
0
0
-11 756
-11 756
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen maksetut korot
0
0
0
-43 980
-43 980
-43 980
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen vähennys
0
-300 000
0
-300 000
-300 000

300 000
0
0
0
300 000
300 000
Oma pääoma 31.12.2024
21
600 365
242 383
300 000
7 955
629 300
497 854
2 277 857
2 277 857
Emoyrityksen
Ylikurssirahasto ja Sijoitetun vapaan oman Oman pääoman omistajille kuuluva Oma pääoma
1 000 €

Osakepääoma
vararahasto
pääoman rahasto
Arvonmuutosrahasto
1)
ehtoiset osakaslainat

1)
oma pääoma yhteensäyhteensä
Oma pääoma alun perin esitetyn mukaisesti 1.1.2023
600 365
242 383
228 727
929 300
216 742
2 217 517
2 217 517
Oikaisu
1)
0
-177 233
0
177 233
0
0
Oikaistu oma pääoma 
1)
29
600 365
242 383
51 494
929 300
393 975
2 217 517
2 217 517
Tilikauden tulos, oikaistu
1)
0
0
0
105 853
105 853
105 853
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirtojen suojaukset, oikaistu
1)
0
-31 782
0
0
-31 782
-31 782
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen maksetut korot
0
0
0
-39 628
-39 628
-39 628
Oikaistu oma pääoma 
1)
21
600 365
242 383
19 712
929 300
460 200
2 251 960
2 251 960
1)
29
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
128
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin rahavirtalaskelma
Oikaistu
1 000 €

2024
2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio
2)
81 633
105 853
Oikaisut:
Verot
13
Rahoitustuotot ja -kulut
2)
79 744
144 124
Poistot ja arvonalentumiset
250 570
178 674
Osuus yhteisyritysten voitosta/tappiosta
-796
-173
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa
1)
27 716
-42 303
Myyntivoitot ja -tappiot käyttöomaisuushyödykkeistä ja osakkeista
-20
24


-30 798
-34 838
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+)
-4 341
35 319
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
-31 066
93 986
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-90 903
-63 464

36 744
17 041
Maksetut verot
-13
Liiketoiminnan nettorahavirta
318 483
434 243
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-82 275
-273 515
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot
20
0
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-832
-541
Luovutustulot muista sijoituksista
220
Myönnetyt lainasaamiset
-73 772
Investointien nettorahavirta
-83 087
-347 608
Oikaistu
1 000 €

2024
2023
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot
686 826
1 250 408
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-835 467
-1 352 230
Vuokrien pääomaosuus
-5 179
-3 799
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen maksetut korot
-48 929
-36 393
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys
11 080
89 020
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut
-18 290
-99 160
Rahoituksen nettorahavirta
-209 959
-152 154
Rahavarojen muutos
25 437
-65 519

287 684
353 203
Rahavarat 31.12.
18
313 121
287 684
1)

2)
29
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
129
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Konsernin perustiedot
Teollisuuden Voima Oyj ja sen tytäryhtiö muodostavat
TVO-konsernin. Konsernin emoyhtiö on Teollisuuden
Voima Oyj, jonka rekisteröity kotipaikka on Helsinki.
TVO omistaa ja käyttää kolmea ydinvoimalaitos-
yksikköä (OL1, OL2 ja OL3) Olkiluodossa,
Eurajoen kunnassa. Lisäksi TVO:lla on osuus
kaasuturbiinilaitoksesta.
Jäljennöksiä konsernitilinpäätöksestä on saatavilla
verkkosivuilla www.tvo.fi.
Tämä konsernitilinpäätös hyväksyttiin julkistettavaksi
TVO:n hallituksen kokouksessa 24.2.2025. Suomen
osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi muuttaa tai
hylätä tilinpäätöksen.
Tämä tilinpäätös on myös julkaistu European Single
Electronic Format (ESEF) –raportointivaatimusten
mukaisesti. ESEF-tilinpäätös on saatavilla verkkosi
-
vuilla www.tvo.fi.
OMAKUSTANNUSPERIAATE
TVO on julkinen suomalaisten teollisuus- ja voima-
yhtiöiden omistama osakeyhtiö. Yhtiöjärjestyksen
mukaisesti TVO toimittaa sähköä osakkailleen
omakustannusperiaatteella (ns. Mankala-periaatteella)
eli luovuttaa tuottamansa tai hankkimansa sähkön
osakkailleen näiden kunkin osakesarjan omistuksen
suhteessa ja kukin kyseisen osakesarjan osakas vastaa
yhtiötä kohtaan yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määri
-
tellyistä muuttuvista ja kiinteistä vuosikustannuksista.
TVO:n yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin osakesarjan
osakas vastaa yhtiön seuraavista osakesarjaan
kohdistuvista muuttuvista vuosikustannuksista siinä
suhteessa kuin tämä on käyttänyt yhtiön kehittämää
tai välittämää sähköä:
1. polttoaineen hankinta-, kuljetus-, kuljetusvakuutus-,
varastoimis- ja käsittelykustannukset;
2. energian tuotannosta riippuvat verot; ja
3. muut asianomaisen osakkaan käyttämistä
energiamääristä suoraan riippuvat yhtiölle aiheutuneet
kustannukset.
Lisäksi TVO:n yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin
osakesarjan osakas vastaa yhtiön seuraavista kiinteistä
vuosikustannuksista siinä suhteessa kuin tämä omistaa
tietyn osakesarjan osakkeita, riippumatta siitä, onko
tämä käyttänyt kyseessä olevaa sähköosuuttaan tai ei:
4. tavanomaiset käyttö-, kunnossapito- ja hallintomenot;
5. muut kuin energian tuotannosta riippuvat verot;
6. vakuutuskustannukset;
7. yhtiön lainasopimusten mukaiset vuosittain
erääntyvät lainojen lyhennykset ja korot sekä muut
yhtiön rahoituksesta tai sen järjestämisestä johtuvat
kustannukset;
OLKILUOTO 3 LAITOSYKSIKÖN VAIKUTUKSET
LAADINTAPERIAATTEISIIN JA KONSERNIN
TULOKSEN JA TASEEN VERTAILUKELPOISUUTEEN
Olkiluoto 3-laitosyksikön (OL3) säännöllinen sähkön-
tuotanto alkoi huhtikuussa 2023. TVO vahvisti laitos-
yksikön kaupallisen käytön alkavaksi toukokuussa
2023 alkaen.
Kaupallinen käyttö siirsi vastuun OL3-laitosyksiköstä
TVO:lle. Kaupallisen käytön aloituksen myötä, IAS 16
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin
mukaisesti, OL3:n kustannusten aktivointi lopetettiin
ja poistojen kirjaaminen aloitettiin, koska hyödyke
on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se
pystyy toimimaan johdon alun perin tarkoittamalla
tavalla. Osakkaiden oikeus OL3:n tuottamaan
sähköön ja velvollisuus vastata sähköntuotannosta
aiheutuvista vuosikustannuksista määräytyy TVO:n
yhtiöjärjestyksen mukaisesti. OL3:n kaupallisen
käytön kiinteä veloitus osakkailta aloitettiin 1.5.2023
alkaen. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti osakkaan on
maksettava kiinteä veloitus etukäteen viimeistään
edellisen kuukauden 24. päivänä.
OL3-projektin aikana kaikki aktivointikriteerit täyt
-
tävät menot mukaan lukien rahoituskulut kirjattiin
konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödyk
-
keiden hankintamenoon. OL3:n kaupallisen käytön
aloittamisen yhteydessä kustannusten aktivointi lope
-
tettiin, joten tällä on vaikutusta konsernin tuloslas-
kelman vertailukelpoisuuteen. Tuloslaskelmassa
merkittävimmät muutokset näkyvät erissä liikevaihto,
materiaalit ja palvelut, poistot ja arvonalentumiset,
liiketoiminnan muut kulut ja rahoitustuotot- ja kulut.
8. poistot;
9. yhtiön ydinjätehuollon ydinenergialain mukaiset
kustannukset (ydinvoimalaitosten osalta); ja
10. muut energian tuotannosta riippumattomat yhtiön
tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät ja yhtiön
talousarvioon sisältyvät tai hallituksen hyväksymät
kustannukset.
TVO:n yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin osakkaan
vastuuosuus vuosikustannuksista rajoittuu aina
osakeomistuksen suhteellista osuutta kaikista saman
sarjan osakkeista vastaavaan määrään eikä toisen
osakkaan mahdollinen laiminlyönti laajenna osakeo
-
mistukseen perustuvaa osakkaan vastuuta. Vain yhti-
öllä on oikeus vedota yhtiöjärjestyksessä määrättyyn
osakkaiden kuluvastuuseen. Osakkaat eivät vastaa
muista kuin edellä mainituista yhtiön kustannuksista,
ellei muuta ole erikseen sovittu.
Kunkin osakkaan sähkönsaantioikeuden edellytyk
-
senä on, että tämä on maksanut osalleen tulevat
kustannukset ajallaan. Mikäli osakas laiminlyö tämän
maksuvelvollisuutensa, yhtiöllä on oikeus katkaista
sähköntoimitus kyseiselle osakkaalle ja myydä
osakkaan sähköosuus eniten tarjoavalle, ensi sijassa
yhtiön toiselle osakkaalle.
Omakustannusperiaate on tarkemmin kuvattu
yhtiöjärjestyksessä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
130
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
2 Laadintaperiaatteet
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN YHDISTELTÄVÄT
YHTIÖT
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Teollisuuden Voima
Oyj (TVO) ja sen tytäryritys TVO Nuclear Services Oy.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on
määräysvalta tilikauden lopussa. Määräysvalta syntyy,
kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on
muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryritykset yhdis
-
tellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien,
kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta
lakkaa. TVO:n omistusosuus sen tytäryhtiö TVO
Nuclear Services Oy:stä on 100 prosenttia. TVO:n
osuus tytäryhtiön äänivallasta on 100 prosenttia.
Tytäryritykset yhdistellään konserniin hankinta
-
menomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu
hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastik
-
keeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle
otettujen velkojen yhteissumma. Hankintaan välittö
-
mästi liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa konsernin
keskinäinen osakkeenomistus, konsernin sisäiset
liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat
voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan. Realisoitu
-
mattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa,
että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten
laadintaperiaatteet on pääosin muutettu vastaamaan
konsernin omaksumia laadintaperiaatteita yhtenäi
-
syyden varmistamiseksi.
Osuudet yhteisyrityksissä
Konserni soveltaa kaikkiin yhteisjärjestelyihin IFRS
11 -standardia. IFRS 11 -standardin mukaan yhteis
-
järjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai
yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoittajien
sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet.
TVO:n yhteisyritys on Posiva Oy, jonka pääasialli
-
sesta toiminnasta (A-osakesarja), käytetyn ydinpolt-
toaineen loppusijoituksesta, vastaa sen kumpikin
omistaja oman käyttönsä mukaisesti. Posiva Oy:n
kokonaan omistama tytäryhtiö on Posiva Solutions
Oy (B-osakesarja). Posiva Solutions Oy keskittyy
Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen
liittyvässä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystoimin
-
nassa syntyneen tietotaidon myyntiin sekä konsul-
tointiin. Posiva-konserni yhdistellään TVO-konserniin
pääomaosuusmenetelmällä.
Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhtei
-
syritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon
määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaa
-
malla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkei-
LAADINTAPERUSTA
TVO-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu
Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilin
-
päätösstandardit) mukaisesti. Sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja
IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-
tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa
sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä
annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin
hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta
käypään arvoon kirjattavia sijoituksia osakkeisiin ja
johdannaissopimuksia.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on
emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja
laadintaperiaatteita kuin vuonna 2023. Konserni
on soveltanut 1.1.2024 alkaen seuraavia uusia ja
muutettuja standardeja sekä tulkintoja:
»
IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen: Velkojen
luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiin eriin
»
IFRS 16 (muutos) Vuokrasopimukset: Vuokrasopimusvelka
myynti ja takaisinvuokrauksessa
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2025 tai
myöhemmin seuraavat jo julkaistut muutokset
olemassa oleviin standardeihin:
»
IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot sekä siihen liittyvä soveltamisohjeistus
1)
»
IFRS 9 (muutos) Rahoitusinstrumentit
1)
»
IFRS 10 (muutos) Konsernitilinpäätös
1)
»
IAS7 (muutos) Rahavirtalaskelmat
1)
Alustavien selvitysten perusteella konsernin johto
arvioi, että näillä muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen, ellei yllä erikseen todettu.
»
IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial
Statements
1)
Konsernin johto on selvittämässä standardin vaiku-
tusten muutosta konsernitilinpäätökseen.
1)
Kyseistä standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Standardin voimaantulo 1.1.2027.
SEGMENTTIRAPORTOINTI
TVO:n ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus,
joka vastaa resurssien kohdistamisesta toiminta
-
segmenteille ja arvioi niiden tulosta, päättää yhtiön
strategiasta, merkittävistä investoinneista, organi
-
saatiorakenteesta sekä rahoitus- ja vakuusasioista.
Hallitus myös hyväksyy toimintasuunnitelman ja
budjetin sekä valvoo niiden toteuttamista sekä
varmistaa edellytykset ydinturvallisuuden ja turval
-
lisuuskulttuurin kannalta keskeisten järjestelmien ja
menetelmien toiminnalle.
TVO omistaa ja käyttää kolmea ydinvoimalaitosyk
-
sikköä (OL1, OL2 ja OL3). TVO:n osakkeet jaetaan
A- ja B-osakesarjoihin. A-sarja oikeuttaa osakkeen
-
omistajan OL1- ja OL2-ydinvoimalaitosyksiköiden
tuottamaan sähköön. B-sarja oikeuttaa osakkeen
-
omistajan OL3-ydinvoimalaitosyksikön tuottamaan
sähköön. TVO-konsernin koko liiketoiminta on yhtiö
-
järjestyksen mukaisesti voimalaitosten ja voimansiir-
tolaitteiden rakentaminen ja hankkiminen sekä sähkön
tuottaminen, välittäminen ja siirtäminen ensi sijassa
sistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen
eristä. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista
on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyri
-
tyksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole
suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja sen yhteisyritysten välisistä liiketapah
-
tumista aiheutuvat realisoitumattomat voitot elimi-
noidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös
realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketa
-
pahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon
alentumisesta. Yhteisyritysten noudattamat tilinpää
-
töksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu
vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
131
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
JULKISET AVUSTUKSET
Avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään
arvoon silloin, kun konserni täyttää avustusten
saamiseen liittyvät ehdot ja on kohtuullisen varmaa,
että avustukset tullaan saamaan. Menoihin liittyvät
avustukset merkitään tuloennakoiksi taseeseen
TULOUTUSPERIAATTEET
TVO toimii omakustannusperiaatteella. Tuotot
määräytyvät saadun vastikkeen perusteella sähköä
tai palveluja luovutettaessa. Tuotot esitetään vähen
-
nettynä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla. Tuotot
on kirjattu seuraavasti:
Sähkön myynti ja muu liikevaihto
Sähkön myyntituotot jaotellaan kiinteään ja muut-
tuvaan veloitukseen. Muuttuvan veloituksen sähkön
myyntituotot kirjataan sähkön toimituksen perusteella.
Kirjatut myyntituotot osakkaille perustuvat toimitet
-
tuihin määriin, poislukien järjestelmäsuojan muuttuvat
kustannukset, jotka laskutetaan järjestelmäsuojan
osakaskohtaisen käyttötarpeen mukaan. Muut
-
tuva veloitus laskutetaan ja kirjataan liikevaihtoon
kuukausittain. Muuttuvat kustannukset maksetaan
jälkikäteen seuraavan kuukauden 24 päivänä.
Asiakassopimuksiin perustuvat velat eli etukäteen
laskutettava seuraavan kuukauden kiinteä veloitus
kirjataan saatuihin ennakkomaksuihin, josta kiinteä
veloitus tuloutetaan liikevaihtoon oikealle kalenteri
-
kuukaudelle. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti osakkaan
on maksettava kiinteä veloitus etukäteen viimeistään
edellisen kuukauden 24 päivänä.
Palvelujen myyntituotot kirjataan sillä tilikaudella,
jolloin palvelu tuotetaan ja määräysvalta siirtyy
asiakkaalle.
Usean tilikauden kestävät pitkän aikavälin konsul
-
tointipalveluprojektien tuotot tuloutetaan tilinpäätös-
päivään mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden
menojen suhteessa projektin arvioiduista kokonais
-
menoista. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen
valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot
ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotetta
-
vissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Muut tuotot
Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot
sisältyvät muihin tuottoihin. Tähän ryhmään luetaan
yhteisyrityksen palvelutuotot, vuokratuotot ja kerta
-
luonteiset erät kuten aineellisten käyttöomaisuushyö-
dykkeiden myyntivoitot. Vuokrat tuloutetaan tasae-
rinä vuokrakaudelle ja käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntivoitot, kun määräysvalta on siirtynyt ostajalle.
tuksen suhteessa. Sähkön hinnan veloitusperuste
on kaikille osakesarjan osakkaille sama. Toiminta
-
segmenttien sääntely-ympäristö on yhteneväistä.
Ydinenergialain (990/1987) lähtökohtana on, että
ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonai
-
sedun mukaista ja turvallista, eikä siitä saa aiheutua
vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
Ydinenergian käyttöön liittyy useita velvoitteita
luvanhaltijalle; luvanhaltijan on muun muassa
huolehdittava käytön turvallisuudesta ja toiminnassa
syntyvistä ydinjätteistä sekä kaikista ydinjätehuollon
kustannuksista. Toimintasegmenteillä on lisäksi
yhteinen rahoitus ja henkilöstö. TVO:n yksi liiketoi
-
minta on sähköntuotanto ja omistajien näkökulmasta
ydinvoimaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Edelllä mainittujen kriteerien perusteella toimintaseg-
mentit yhdistetään yhdeksi raportointisegmentiksi;
’Ydinvoima’. Segmenttiin sisältyy myös konsernin
tytäryhtiö TVO Nuclear Services Oy (TVONS), jonka
toiminta liittyy ydinvoimaan.
yhtiön osakkaille yhtiöjärjestyksessä määrättävin
ehdoin. Osakesarjoihin perustuen TVO:lla tunnistetaan
kaksi toimintasegmenttiä ’OL1/OL2 (A-osakesarja)’ ja
’OL3 (B-osakesarja)’, joista raportoidaan säännöllisesti
hallitukselle. Toimintasegmentit ’OL1/OL2 (A-osa
-
kesarja)’ ja ’OL3 (B-osakesarja)’ yhdistetään yhdeksi
raportointisegmentiksi ’Ydinvoima’ standardin yhdis
-
tämiskriteerien (IFRS 8:12) perusteella.
Toimintasegmenteillä on samanlaiset taloudelliset
ominaispiirteet, sillä niillä on samanlainen kustannus
-
rakenne ja koko TVO toimii omakustannusperiaat-
teella (Mankala-periaate). Kustannukset veloitetaan
osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos
on lähtökohtaisesti nolla, ellei erityisistä olosuhteista
muuta aiheudu. Osakkaat maksavat muuttuvat
kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan
ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa
suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta
käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen tulok
-
seen perustuvia tunnuslukuja ei raportoida.
Toimintasegmentit ovat lisäksi samankaltaiset
kaikissa seuraavissa suhteissa: tuotteiden ja palve
-
lujen luonne, tuotantoprosessien luonne, tuotteiden
tai palvelujen asiakastyyppi ja -ryhmä, tuotteiden
jakelussa tai palvelujen tuottamisessa käytet
-
tävät menetelmät ja sääntely-ympäristön luonne.
Molemmat toimintasegmentit tuottavat sähköä
ydinvoimalla Eurajoen Olkiluodossa. TVO:n suorien
omistajien kautta TVO:n tuottamaa sähköä menee
suomalaiselle teollisuudelle ja energiayhtiöille.
Toimintasegmenttien asiakkaat ovat yrityksen
osakkaat. Osakesarjojen osakkaat ovat olennaisilta
osin samat. Osakkaiden omistusosuudet osakesar
-
joista ovat olennaisilta osin samanlaiset ja osakkaille
myydään sähköä näiden kunkin osakesarjan omis
-
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
Konsernin muut kuin ydinjätehuoltoon liittyvät
tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan liiketoiminnan
muihin kuluihin. Kehittämismenot aktivoidaan, jos
on varmuus siitä, että ne kerryttävät tuloja tulevai
-
suudessa, jolloin kyseessä olevat kulut aktivoidaan
aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina
kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana. Konsernilla
ei ole tällä hetkellä aktivointiedellytykset täyttäviä
kehittämismenoja.
Ydinjätehuoltoon liittyvät tutkimusmenot on käsitelty
laadintaperiaatteiden kohdassa Ydinjätehuoltovas
-
tuuseen liittyvät varat ja varaus.
ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudella,
jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät
avustukset vähennetään kyseisten käyttöomaisuus
-
hyödykkeiden hankintamenosta.
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Konsernin käyttöomaisuus on arvostettu taseessa
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla
avustuksilla, kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla
arvonalentumisilla sekä saaduilla lisäkorvauksilla. Alku
-
peräinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat
välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta.
Voimalaitoshankkeiden hankintamenoon sekä muiden
merkittävien investointien, joiden valmistuminen
kestää yli vuoden, hankintamenoon sisällytetään
rakennusaikaiset vieraan pääoman menot.
Ydinvoimalaitoksen hankintameno sisältää lisäksi
arvioidut hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä
ja ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta
aiheutuvat menot. Käytöstä poistamiseen liittyvästä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
132
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat hyödykkeet arvostetaan taseessa
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
saaduilla avustuksilla, kertyneillä poistoilla ja mahdol
-
lisilla arvonalennuksilla. Alkuperäinen hankintameno
sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen
hyödykkeen hankinnasta.
AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN
JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN
ARVONALENTUMINEN
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymis-
päivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän
arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan
kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva raha
-
määrä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa
tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkö
-
tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton,
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät ICT-ohjelmistot
ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapois
-
toina kuluksi tuloslaskelmaan niiden arvioidun talou-
dellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muita aineettomia
hyödykkeitä ovat eräät käyttökorvaukset.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
Vuosia
ICT-ohjelmistot
10
Muut aineettomat hyödykkeet
10
Aineettomien hyödykkeiden poistoaikaa muutetaan
tarvittaessa, jos arvioitu taloudellinen käyttöikä
muuttuu aikaisemmista arvioista.
Lisäksi aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät hiilidiok
-
sidi (CO
2
) -päästöoikeudet. Päästöoikeudet kirjataan
hankintahintaan ja ne näkyvät omana eränään. Palau
-
tettavia päästöoikeuksia koskeva velvoite kirjataan
hallussa olevien päästöoikeuksien kirjanpitoarvolla lyhyt-
aikaisiin velkoihin. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi
kattamaan toteutuneita päästöjä, kirjataan puuttuvista
päästöoikeuksista lyhytaikainen velka tilinpäätöspäivän
markkina-arvolla. Päästöoikeushankinnat kirjataan
tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään.
Päästöoikeuksien myyntitulot hyvitetään omistajille.
Vuosia
OL1-, OL2- ja OL3-ydinvoimalaitosyksiköt:
Modernisointihankeinvestoinnit 16–35
Modernisointiin liittyvät automaatioinvestoinnit
15
Lisäinvestoinnit
10
Rakennukset ja rakennelmat
10–40
Olkiluodon kaasuturbiinilaitososuus
30
Ydinvoimalaitosyksiköiden käytöstäpoisto:
OL1/OL2 61
OL3
60
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen
vaikutusaika oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan
taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita
muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen tai sen osan uusimiseen
liittyvät menot aktivoidaan, jos osaa käsitellään
erillisenä hyödykkeenä. Muussa tapauksessa
myöhemmin syntyvät menot sisällytetään
hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on
todennäköistä, että menoista koituu vastaista
taloudellista hyötyä.
Vuosittain toistuvat korjaus- ja huoltomenot
kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Voimalaitosten modernisointeihin ja ylläpitoon
liittyvät investoinnit aktivoidaan.
ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja joka on pitkälle
riippumaton muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän
käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä
on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä
omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja,
jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskor
-
kona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka
kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-ar
-
vosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän
kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välit
-
tömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio
kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdiste
-
taan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle
kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään
muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvon
-
alentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen
kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaiku
-
tusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu
arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa,
että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on
käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä
olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuiten
-
kaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpi-
toarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä
on alempi. Hankintameno muodostuu raaka-ai
-
neista, raaka-aineisiin kohdistuvista välittömistä
työsuorituksista ja muista välittömistä menoista.
investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen
ennakoidun käyttöajan kuluessa. Lisätietoja laadinta
-
periaatteiden kohdassa Ydinjätehuoltovastuuseen
liittyvät varat ja varaus.
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Muu käyttöomaisuus poistetaan tasapoistomene
-
telmällä niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa.
OL3-projektin aikana kaikki aktivointikriteerit täyt
-
tävät menot mukaan lukien rahoituskulut kirjattiin
konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyö
-
dykkeiden hankintamenoon. OL3-laitosinvestoinnin
suunnitelman mukaiset poistoajat perustuvat raken
-
nusten, pääkomponenttien, prosessijärjestelmien,
sähkö-, kone- ja automaatiotekniikan, putkistojen ja
muiden koneiden ja laitteiden taloudellisiin pitoai
-
koihin. Yleiskustannukset sekä rakennusaikaiset korot
on jaettu jokaiselle hyödykkeelle taloudellisen arvon
tai hankintamenon suhteessa.
Tasapoistot perustuvat seuraaviin odotettuihin
taloudellisiin pitoaikoihin:
Vuosia
OL1- ja OL2-perusinvestointi
61
OL3-laitosinvestointi:
Tietojärjestelmät, akustot, varaosat, säätösauvat 10
Turbiinit, päägeneraattori, simulaattori, muuntajat
20
Kevytrakenteiset rakennukset, höyrystimet,
lauhdutin, säätösauvakoneistot, reaktoripaineastian
sisäosat ja kaapelit, venttiilit ja pumput 30
Laitossopimukseen kuuluvat rakennukset,
reaktoripaineastia, primääripiirin putkisto
60
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
133
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
RAHOITUSVARAT
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 -stan-
dardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta sekä jaksotettavaan hankinta
-
menoon arvostettavat. Standardin mukaan luokittelu
tehdään rahoitusvaran liiketoiminnallisen tavoitteen
sekä sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella ja
ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon paitsi, jos kyseessä on
erä, joka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikuttei
-
sesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivän käypään arvoon.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun
konserni on menettänyt sopimusperusteisen
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkit
-
täviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Johdannaissopimukset, jotka eivät täytä IFRS 9
-standardin mukaisen suojauslaskennan kriteereitä,
kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän
arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitus
-
tuottoihin ja kuluihin.
Jaksotettu hankintameno
Jaksotettuun hankintamenoon sisältyvät pitkäaikaiset
laina- ja muut saamiset sekä lyhytaikaiset myynti- ja
muut saamiset. Jos erä erääntyy yli 12 kuukauden
kuluttua, se kirjataan pitkäaikaisiin varoihin. Alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen kaikki laina- ja muut saamiset arvos
-
tetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen
transaktiohintaan, mikä vastaa niiden käypää arvoa.
Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta
Osakesijoitukset sisältyvät pitkäaikaisten varojen
sijoitukset osakkeisiin -luokkaan ja ne kirjataan
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta. Käyvän arvon muutokset merkitään muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman
arvonmuutosrahastossa.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa
nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin
luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Arvonalentumismallin mukaan rahoitusvarojen
arvonalentuminen on määritettävä odotettavissa
oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia käyttäen.
Konsernin kannalta arvonalentumismalli koskee
myyntisaamisia ja niiden luottotappioiden kirjaamista.
IFRS 9 -standardin mukaan konserni soveltaa
myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksin
-
kertaistettua varausmatriisia, jonka mukaan kaikista
myyntisaamisista kirjataan vähennyserä koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotap
-
VUOKRASOPIMUKSET
Vuokrasopimukset ovat sopimuksia, jotka tuottavat
oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa
omaisuuserää tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.
Sopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja
vastaava vuokrasopimusvelka. Käyttöoikeusomai
-
suuserä kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana
ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä
vuokralle antajalle vuokra-ajan alkamispäivään
mennessä suoritetut maksut vähennettyinä mahdol
-
lisesti saaduilla kannustimilla, alkuperäisen arvion
mukaiset ennallistamismenot sekä vuokralle ottajan
alkuvaiheen välittömät menot. Vuokrasopimusvelka
kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana ja arvos
-
tetaan niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien
nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu. Vuokramaksut
diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä
korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos
vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti
määrittää, diskonttauskorkona käytetään lisäluoton
korkoa eli konsernin lainojen ja johdannaisten keski
-
korkoa. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot
IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
vaatimusten mukaisesti. Maksettavat vuokrat jaetaan
rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-ai
-
kana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle
muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.
pioiden perusteella. Arvonalentuminen kirjataan,
jos on näyttöä velallisen maksukyvyttömyydestä,
konkurssista tai selvitystilasta.
Konsernin vuosittaiset luottotappiot ovat olleet
hyvin vähäisiä eikä arvonalentumismallin mukaisilla
odotetuilla luottotappiolla ole merkittävää vaikutusta.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta käypään
arvoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, koska odotetut
luottotappiot otetaan jo huomioon käyvässä arvossa
IFRS 9 -standardin mukaan. Jaksotettuun hankinta
-
menoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta
konserni suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kritee
-
rien mukaisesti arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista ei kirjata odotettuun luottotappioon
perustuvaa luottotappiovarausta eikä käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatuista
muista oman pääoman ehtoisista sijoituksista kirjata
luottotappiovarauksia.
RAHOITUSVELAT
Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -stan-
dardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat.
Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon käypään arvoon
sisällyttäen transaktiomenot silloin, kun kyseessä on
erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikut
-
teisesti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joukkovel-
kakirja- ja rahalaitoslainat arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin
velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Erä
kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin, jos se erääntyy 12
kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Mikäli vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinta
tilinpäätöspäivänä on alhaisempi kuin alkuperäinen
hankintameno, arvostetaan vaihto-omaisuus jälleen
-
hankintahintaan ja erotus kirjataan kuluksi. Tarvike-
varaston osalta hankintameno määritetään painotet-
tuun, juoksevaan keskihintaan. Ydinpolttoaineen käyttö
kirjataan laskennallisen kulutuksen mukaisesti.
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja kaikkiin arvoltaan
vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin
liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasaerinä. Lyhytai
-
kaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden vuok-
ra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin
omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita.
Vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokrat kirja
-
taan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin
tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
134
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA
Konserni käyttää johdannaissopimuksia suojautuak-
seen polttoainehankintojen valuuttariskiltä ja lainojen
valuutta- ja korkoriskiltä. Johdannaissopimukset
merkitään taseeseen käypään arvoon sinä päivänä,
kun konsernista tulee johdannaissopimuksen
osapuoli ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätös
-
hetken käypään arvoon.
IFRS 9 -standardin suojauslaskennan piiriin kuuluu
konsernin uraanin hankintasopimusten valuutta
-
kurssiriskiltä suojautumiseen tehdyt instrumentit
(valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset)
ja osa konsernin lainasopimusten korkoraha
-
virtojen heilahtelulta suojautumiseen tehdyistä
koronvaihtosopimuksista.
Konserni dokumentoi suojausta aloittaessa sekä
säännöllisesti suojauksen aikana suojausinstrument
-
tien ja suojauskohteiden välisen taloudellisen suhteen
sekä sen, odotetaanko suojausinstrumenttien
rahavirtojen muutosten kumoavan suojauskohteiden
rahavirtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan
riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden
mukaan suojaustoimiin ryhdytään. Suojauslasken
-
nassa mukana olevat johdannaissopimukset jaetaan
pitkä- ja lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin sen
mukaan, miten suojattava instrumentti erääntyy.
Konserni soveltaa sekä rahavirran että käyvän arvon
suojauslaskentaa.
IFRS 9 -standardin myötä suojauksen tehokkuuden
arvioiminen perustuu tulevaisuuteen suuntautuvana.
Konsernin suojaussuhteiden tehottomuuden odote
-
taan olevan jatkossakin hyvin vähäistä.
IFRS 9 -standardissa määritellään kolme suojauksen
tehokkuuden vaatimusta suojauslaskennan sovel
-
tamista varten. Ensimmäinen vaatimus edellyttää
taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojaus-
instrumentin välillä. On voitava odottaa, että suojaus-
instrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat
vastakkaisia yhteisen perustana olevan instrumentin
tai riskin takia. Standardi myös vaatii, että luottoriskin
vaikutus ei dominoi taloudellisesta suhteesta aiheu
-
tuvia arvonmuutoksia. Kolmanneksi suojaussuhteen
suojausaste tulee olla sama kuin suojausaste, joka
syntyy siitä suojauskohteen määrästä, jota yhteisö
tosiasiallisesti suojaa ja siitä suojausinstrumentin
määrästä, jota yhteisö tosiasiallisesti käyttää suojaus
-
kohteen kyseisen määrän suojaamiseen. IFRS 9
-standardi edellyttää samaa suojausastetta kuin mitä
tosiasiallisesti käytetään riskienhallinnassa.
Rahavirran suojaus
Rahavirtojen suojauksiksi määritettyjen ja rahavirran
suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaisinstru
-
menttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus
merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Tehottomaan
osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskel
-
maan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen
muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä kaudella,
jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Polttoainehankintojen valuuttariskiä suojattaessa
suojausinstrumentin voitot ja tappiot siirretään
omasta pääomasta korjaamaan kyseisen vaih
-
to-omaisuuserän hankintamenoa. Polttoainehankin-
tojen suojauksesta vaihto-omaisuuteen kirjattu voitto
tai tappio tuloutetaan vaihto-omaisuuden tuloutus
-
periaatteiden mukaisesti oikaisemaan Materiaalit ja
palvelut -erän polttoainehankintoja.
Kun lainojen korkoriskisuojaus ei enää täytä suojaus
-
laskennan soveltamisedellytyksiä tai kun suojaukseksi
hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai myydään,
kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt
voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kun polttoainehankintojen valuuttariskin suojaus ei
enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä
tai kun suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti
erääntyy tai se myydään, kyseisellä hetkellä omassa
pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan
vaihto-omaisuuteen samalla hetkellä vaihto-omai
-
suuden oston kanssa. Kun ennakoidun liiketoimen ei
enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva
kertynyt voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojaus
Konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa
julkisesti noteerattujen kiinteäkorkoisten velkojen
korkoriskin suojauksessa. Johdannaisinstrumenttien
käyvän arvon muutokset, jotka täyttävät käyvän
arvon suojauslaskennan kriteerit ja niihin liittyvien
suojauskohteiden korkoriskistä aiheutuva käyvän
arvon muutos, kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslas
-
kelman rahoituseriin. Lainojen tasearvot ja lainoihin
kohdistuvien suojausinstrumenttien käyvät arvot
sisällytetään korollisiin velkoihin ja varoihin. Jos
suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojat
-
tavaan lainaan tehdyt oikaisut puretaan tuloslaskel-
maan efektiivisen koron menetelmällä lainan jäljellä
olevalle maturiteetille.
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset
Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien koronvaih-
tosopimusten ja valuuttatermiinien käyvän arvon
muutokset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
VIERAAN PÄÄOMAN MENOT
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikau-
della, jonka aikana ne ovat syntyneet paitsi, jos ne
johtuvat merkittävästä investoinnista, jonka valmis
-
tuminen kestää yli vuoden. Tällöin vieraan pääoman
menot aktivoidaan osaksi kyseisen hyödykkeen
hankintamenoa.
ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja
rahoituserät kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat
arvostetaan tilinpäätöspäivän EKP:n viralliseen
valuuttakurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton ylä-
puolelle. Rahoituserien kurssierot kirjataan rahoitus-
tuottoihin ja -kuluihin.
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
TVO:lla on A- ja B-osakesarjat. A-sarja oikeuttaa
osakkeenomistajan OL1- ja OL2-ydinvoimalaitos
-
yksiköiden tuottamaan sähköön. B-sarja oikeuttaa
osakkeenomistajan OL3-ydinvoimalaitosyksikön
tuottamaan sähköön.
Osakkeista yhtiön perustamisen yhteydessä ja
osakepääoman korotuksina saadut suoritukset
on kirjattu osakepääomaan, vararahastoon ja
ylikurssirahastoon.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on
konvertoitu oman pääoman ehtoisia osakaslainoja.
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat käsitellään
omana pääomana. Oman pääoman ehtoiset osakas
-
lainat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään
arvoon sisällyttäen transaktiomenot. Oman pääoman
ehtoisille osakaslainoille ei ole eräpäivää, mutta
lainanottaja voi maksaa lainan takaisin valintansa
mukaan yhdessä tai useammassa erässä. Lainan
-
ottajan hallituksella on oikeus päättää, että lainoille
ei joltakin kuluvalta koronmaksukaudelta makseta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
135
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
VARAUKSET
Konserni kirjaa varauksen ympäristön alkuperäiseen
tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä pois
-
tamisesta ja lakiin perustuvista vaateista silloin, kun
konsernilla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite
ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen
edellyttää maksusuoritusta ja että velvoitteen määrä
on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen määrä on
niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen
odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään
korkoa, joka muodostuu TVO:n luottoluokituksen
omaavien yhtiöiden keskimääräisestä arvioidusta riski
-
preemiosta suhteessa riskittömään korkoon lisättynä
EKP:n inflaatiotavoitteella. Ajan kulumisesta johtuva
varauksen määrän kasvu kirjataan korkokuluksi.
Merkittävin varaus on ydinenergialakiin perustuva
ydinjätehuoltovastuu, joka kattaa kaikki tulevat
olemassa olevan ydinjätteen käsittelystä aiheutuvat
kulut mukaan lukien ydinvoimalaitosten käytöstä
poiston, käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen
sekä riskimarginaalin.
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus
Emoyhtiön ydinenergialain mukainen ydinjätehuolto-
vastuu katetaan maksamalla Valtion ydinjätehuoltora-
hastoon ydinjätehuoltomaksua. Vastuu kattaa kaikki
tulevat olemassa olevan ydinjätteen käsittelystä
aiheutuvat kulut mukaan luettuna ydinvoimalaitosten
käytöstä poiston, käytetyn polttoaineen loppusijoi
-
tuskustannukset sekä riskimarginaalin siten, että
käytöstä poiston oletetaan alkavan arviointivuotta
seuraavan vuoden alusta. Posiva Oy huolehtii TVO:n
käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimuksista
ja toteutuksesta. Posiva perii TVO:lta näistä toimen
-
piteistä vuosittain aiheutuneet kustannukset mukaan
lukien käyttöomaisuuden hankintamenot.
Konsernitilinpäätöksessä TVO:n rahasto-osuus
Valtion ydinjätehuoltorahastosta esitetään pitkä
-
aikaisissa varoissa. Se on käsitelty noudattaen
IFRIC 5:n ”Oikeudet osuuksiin rahastoissa, jotka on
tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen
tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostami
-
seen” tulkintaa, jossa todetaan, että rahaston varat
arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan
kyseisten velkojen arvoon, koska TVO:lla ei ole
määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion
ydinjätehuoltorahastossa. Oikaisu kirjataan vain,
mikäli lakimääräinen rahasto-osuus on suurempi
kuin IFRS:n mukainen varaus.
31.12.2024 OL1/OL2-laitosten rahasto-osuus on
suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus, jolloin OL1/
OL2 -laitosten ydinjätehuollon IFRS-laskennassa
kirjataan oikaisu. OL3-laitoksen rahasto-osuus
puolestaan on pienempi kuin IFRS:n mukainen
varaus, jolloin oikaisua ei kirjata (katso liitetieto 24
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus).
TVO:n rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahas
-
tosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava
taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuollon
vastuumäärä on katettu TVO:n rahasto-osuudella
ydinjätehuoltorahastossa ydinenergialain mukai
-
sesti. Ydinjätehuollon vastuumäärää ei diskontata.
Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon
perustuu ydinjätehuoltovastuun ja rahastotavoitteen
muutokseen, osuuteen ydinjätehuoltorahaston tulok
-
sesta ja tehdyistä toimenpiteistä johtuviin muutoksiin.
Toukokuussa 2021 voimaan tulleen ydinenergialain
52 c §:n mukaan jätehuoltovelvollisen kalente
-
rivuoden rahastotavoitteeseen lisätään kolmen
prosentin suojaosuus. Suojaosuus katetaan ensisijai
-
sesti ydinenergialain 42 §:ssä tarkoitetulla ylijäämällä
ja ydinenergialain 51 §:ssä tarkoitetulla rahaston
voitolla. Mikäli rahaston sijoitustoiminta on tappi
-
ollista, jätehuoltovelvollisen tulee täydentää rahas-
to-osuuksia maksamalla lisää ydinjätehuoltomaksua
siltä osin kuin tappio ylittää suojaosuuden määrän.
Mikäli rahaston sijoitustoiminta on voitollista, hyvittää
rahasto jätehuoltovelvollista ydinjätehuoltomaksussa
siltä osin kuin voitto ylittää suojaosuuden määrän.
Jätehuoltovelvollisen on lisäksi luovutettava Valtion
ydinjätehuoltorahastolle ydinenergialain 45 §:ssä
säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia siten, että
maaliskuun viimeisenä päivänä vakuuksien yhteis
-
määrä vastaa suojaosuutta siltä osin kuin siirretty
ylijäämä ja voitto eivät kata sitä. Vastaavasti ne
jätehuoltovelvollisen aiemmin luovuttamat vakuudet,
joita ei enää tarvita suojaosuuden kattamiseen,
on palautettava jätehuoltovelvolliselle viimeistään
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Konserni ei esitä osakekohtaista tulosta, koska
emoyhtiö toimii omakustannusperiaatteella. TVO:n
osakkeet eivät myöskään ole julkisen kaupan
-
käynnin kohteena.
korkoa. Maksamatta jäänyt korko ei kumuloidu
seuraaville koronmääräytymisjaksoille.
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen korot kirja
-
taan velaksi, kun velvollisuus korkojen maksamiseksi
on syntynyt. Korkokulut kirjataan suoriteperusteisesti
suoraan kertyneisiin voittovaroihin eikä niitä kirjata
tilikauden tulokseen.
Oman pääoman ehtoisiin osakaslainoihin liittyvät
koronvaihtosopimukset kirjataan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti eikä niihin sovelleta rahavirran
suojauslaskentaa.
saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä
arkipäivänä.
Ydinjätehuoltovastuu esitetään varauksena pitkäai
-
kaisissa veloissa. Ydinjätehuollon varauksen käypä
arvo on laskettu diskonttaamalla kassavirrat, jotka
perustuvat suunnitelmiin arvioiduista tulevista
toimenpiteistä ja niiden kustannuksista huomioiden jo
tehdyt toimenpiteet.
Ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen liittyvän
varauksen alkuperäinen nykyarvo (ydinvoimalai
-
toksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu investointina
taseeseen ja sitä oikaistaan myöhemmin suunnitel
-
maan tulevilla muutoksilla. Käytöstä poistamiseen
liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoima
-
laitoksen ennakoidun käyttöajan kuluessa.
Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa
tulevat ydinjätteen loppusijoituskustannukset kunkin
tilikauden loppuun saakka. Käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoittamiseen liittyvät kustannukset kirjataan
kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön
perusteella. Suunnitelmiin tulevien muutosten
vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perus
-
tuen käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden
loppuun mennessä.
Aikatekijä otetaan huomioon kirjaamalla ydinjäte
-
huoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu.
TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle
kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa.
VEROT
Konserni ei kirjaa laskennallisia veroja, koska TVO
toimii omakustannusperiaatteella ja tilikauden tulos on
lähtökohtaisesti nolla. Näin ollen verotettavaa tuloa ei
muodostu ellei erityisistä olosuhteista muuta aiheudu.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
136
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUT KESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Mahdollinen varauksen kasvu kompensoituu tasee-
seen kirjattavalla yhtä suurella TVO:n osuuden
kasvulla Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista.
IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää
varauksen arvoa, koska TVO:lla ei ole määräysvaltaa
Valtion ydinjätehuoltorahastossa (katso liitetieto 24
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus).
Olkiluoto 3
OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkoi huhtikuussa
2023. TVO vahvisti laitosyksikön kaupallisen käytön
alkavaksi toukokuussa 2023.
Kaikki OL3-laitosprojektin toteutuneet aktivointi
-
kriteerit täyttävät menot kirjattiin konsernin taseen
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-
menoon. TVO:n johto on harkinnut OL3-laitosinves-
toinnin aikana, että kaikki hankintamenoon sisältyvät
menot, mukaan lukien rahoitusmenot, johtuivat
välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Koska
OL3-ydinvoimalaitosyksikkö tilattiin kiinteähintaisena
avaimet käteen periaatteella, ei laitostoimitukseen
kuuluville yksittäisille hyödykkeille ole suoraan määri
-
tettävissä hankintamenoa.
TVO:n johdon arvion mukaan kaupallisen käytön
alkaessa OL3-laitosyksikkö oli sellaisessa sijaintipai
-
kassa ja kunnossa, että se pystyi toimimaan johdon
alun perin tarkoittamalla tavalla. Tällöin koekäyttö oli
päättynyt ja laitos oli vastaanotettu laitostoimittajalta,
joten aktivointi aineellisen käyttöomaisuushyödyk
-
keen kirjanpitoarvoon lopetettiin.
TVO:n johto on arvioinut perusteet OL3-laitosyksikön
hankintamenon kohdistamiselle eri käyttöomaisuus
-
hyödykkeille, yleiskustannusten sekä rahoitusme-
nojen kohdistamiselle eri käyttöomaisuushyödykkeille
sekä käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisille
vaikutusajoille. OL3-laitosinvestoinnin suunnitelman
mukaiset poistoajat perustuvat rakennusten, pääkom
-
ponenttien, prosessijärjestelmien, sähkö-, kone- ja
automaatiotekniikan, putkistojen ja muiden koneiden
ja laitteiden arvioiduille taloudellisille vaikutusajoille.
TVO:n johto on arvioinut ulkoisten ja sisäisten
informaatiolähteiden avulla OL3-omaisuuserän arvoa
tilinpäätöshetkellä. Arvioinnin perusteella ei ole
tiedossa viitteitä siitä, että jonkin OL3-omaisuuserän
arvo olisi alentunut.
TVO:n johto seuraa tarkasti maaliskuussa 2018
solmitun sekä kesäkuussa 2021 ja joulukuussa 2024
täydennetyn sovintosopimuksen mukaisten ehtojen
täyttymistä. Laitostoimittaja on velvollinen viimeis
-
telemään OL3:n valmiiksi laitostoimitus- ja sovin-
tosopimusten mukaisesti. OL3:n vastaanottamisen
jälkeen alkoi laitostoimitussopimuksen mukainen
takuuaika. Lopullinen laitosyksikön vastaanotto
tapahtuu kahden vuoden takuuajan päättymisen
jälkeen. Senkin jälkeen laitostoimittajan takuuvas
-
tuut jatkuvat tietyiltä osin enintään kahdeksaan (8)
vuoteen saakka.
Arvonalentumistestaus
Pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia
tehdään silloin, kun on viitteitä siitä, että omaisuu
-
serän arvo saattaa olla alentunut. Arviona testauk-
sissa käytetään tulevia diskontattuja rahavirtoja, jotka
voidaan saada omaisuuserän käytöllä ja sen mahdol
-
lisella myymisellä.
TVO toimii omakustannusperiaatetta noudattaen.
Yhtiöasiakirjojen mukaan osakkaat ovat velvollisia
maksamaan saamansa sähkön hinnassa yhtiön kulut
mukaan lukien käyttöomaisuuden poistot. Arvioita
-
essa mahdollisia omaisuuserien arvon alentumisia
ja tästä seuraavia arvonalentumistappioiden kirjaus
-
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT
TVO:n johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja,
jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
valintaa ja niiden soveltamista. Konsernitilinpää
-
töksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot ja
oletukset pohjautuvat johdon parhaaseen näkemyk
-
seen tilipäätöshetkellä. Arviot ja oletukset vaikuttavat
varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin sekä tilikauden
tuottoihin ja kuluihin. Mahdolliset arvioiden ja
oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tili
-
kaudella, jonka aikana arvioita tai oletusta korjataan
ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvä varaus
Arvioita ja oletuksia on käytetty ydinvoimalan tule-
vaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoittamiseen liittyvien varojen, velkojen,
kulujen ja tuottojen arviointiin. Arviot perustuvat
pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista
syntyvistä kustannuksista.
Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin,
aikatekijään, kustannusennusteisiin ja diskontto
-
korkoon. Valtion viranomaiset hyväksyvät tekniset
suunnitelmat. Muutokset oletetussa diskonttokorossa
vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa
pienennetään, varaus kasvaa.
tarpeita kerrytettävissä olevien rahamäärien kautta,
vastaavat kerrytettävissä olevat rahamäärät aina
eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta omaisuu
-
serän kirjanpitoarvoa eikä tarvetta arvonalentumisten
kirjaamiseen näin ollen pääsääntöisesti synny.
Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet
TVO:n sähköntuotanto perustuu hiilidioksidiva-
paaseen sähköntuotantoon. Ilmastonmuutoksen ei
katsota aiheuttavan merkittäviä uhkia TVO:n ydinvoi
-
malaitoksille. Olennaisiksi ilmastoriskeiksi on tunnis-
tettu lämpötilaan liittyvä krooninen fyysinen riski ja
tuuleen liittyviä akuutteja fyysisiä riskejä. Olennaisia
siirtymäriskejä ovat polttoaineen saatavuus- ja
kustannusriski sekä sääntelyriski. Lisäksi TVO on
tunnistanut mahdollisuuksia, jotka liittyvät säänte
-
lyyn sekä laitosyksiköiden käyttöiän jatkamiseen ja
tehonkorotukseen. Ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia
on kuvattu tarkemmin TVO:n kestävyysselvityksessä
kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutoksen fyysisten riskien ja mahdollisuuk
-
sien vaikutukset huomioidaan konsernitilinpäätök-
sessä erässä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet,
kun näihin liittyvät toimenpiteet on hyväksytty.
Toimenpiteinä ovat esimerkiksi investoinnit, joilla
varmistetaan hiilidioksidivapaa sähköntuotanto
sekä laitosyksiköiden käytettävyys tai varaudutaan
ilmastoriskien vaikutuksiin. Polttoaineeseen liittyvillä
siirtymäriskeillä voi toteutuessaan olla taloudellisia
vaikutuksia, jotka kohdistuvat eriin materiaalit ja
palvelut sekä vaihto-omaisuus.
TYÖSUHDE-ETUUDET
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu
ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuu
-
tusyhtiöissä oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty
maksupohjaisena järjestelynä kuten myös eräät
vapaaehtoiset eläkevakuutukset.
Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset
kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
137
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
4 Segmenttiraportointi
TVO-KONSERNIN SEGMENTTIRAKENNE
Konsernilla on yksi raportoitava segmentti; ydinvoima. Ydinvoima-segmentin sähköä tuotetaan kolmessa
ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 1 (OL1), Olkiluoto 2 (OL2) ja Olkiluoto 3 (OL3). Ydinvoimasegmenttiin
sisältyy myös konsernin tytäryhtiö TVO Nuclear Services Oy (TVONS), jonka toiminta liittyy ydinvoimaan.
Olkiluoto 3 (OL3) kaupallinen käyttö alkoi 1.5.2023. Sen myötä OL3:n kustannusten aktivointi lopetettiin ja
poistojen kirjaaminen aloitettiin.
Segmenttitietojen laskentaperiaatteet
Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavaan
sisäiseen raportointiin. Segmenttiraportoinnissa käytetään samoja laadintaperiaatteita kuin TVO-konsernin
tilinpäätöksessä. IFRS-laadintaperiaatteiden edellyttämät oikaisut raportoidaan konsernitasolla.
TVO:n ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus, joka seuraa raportointia sekä Suomen kirjanpitolain (FAS)
että IFRS-tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. TVO-konsernin segmenttiliitetiedossa esitetään liikevaihto,
poistot ja arvonalentumiset, rahoitustuotot ja -kulut sekä tilikauden tulos ja varat.
Liikevaihto segmenteittäin
1 000 €
2024
2023
Ydinvoima
897 412
876 204
Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
1 000 €
2024
2023
Ydinvoima
-239 099
-169 356
Poistot ja arvonalentumiset (AS
-239 099
-169 356
Ydinjätehuoltovastuun vaikutus
-12 171
-9 773
Muut IFRS-vaikutukset
700
455
Yhteensä (IFRS)
-250 570
-178 674
Asiakassopimuksiin liittyvät varat ja velat
1 000 €
31.12.2024
31.12.2023
Myyntisaamiset
4 963
18 624
Saadut ennakot
64 083
64 928
Sopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen kirjatut myyntituotot
1 000 €
2024
2023
Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyivät sopimuksiin perustuviin velkoihin kauden alussa
64 928
23 033
3 Liikevaihto
Asiakassopimuksiin perustuvat velat eli etukäteen laskutettava seuraavan kuukauden kiinteä veloitus kirjataan
saatuihin ennakkomaksuihin, josta kiinteä veloitus tuloutetaan liikevaihtoon oikealle kalenterikuukaudelle.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
138
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tilikauden voitto/tappio segmenteittäin
1 000 €
2024
2023
Ydinvoima
83 615
118 216
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja (AS
83 615
118 216
Ydinjätehuoltovastuun vaikutus
6 139
12 998
Rahoitusinstrumenttien vaikutus
1)
-58 916
-58 386
Rahoitusleasingien vaikutus
2)
38
-1 514
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen vaikutus
43 980
29 291
OL3 IFRS laitosinvestoinnin poistojen vaikutus
4 510
3 007
Muut IFRS-vaikutukset
2)
1 471
2 068
Yhteisyritysten vaikutus
796
173
Yhteensä (IFRS)
1)
81 633
105 853
1)
 Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
2)
 Siirto erien välillä. Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu.
Varat segmenteittäin
1 000 €
2024
2023
Ydinvoima
7 625 539
7 713 972
Yhteensä (AS
7 625 539
7 713 972
Ydinjätehuoltovastuun vaikutus
1 428 851
1 375 844
Rahoitusinstrumenttien vaikutus
84 524
155 782
Rahoitusleasingien vaikutus
41 621
43 892
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen vaikutus
-60 863
-60 863
Muut IFRS-vaikutukset
2 279
-3 110
Yhteisyritysten vaikutus
3 854
3 059
Yhteensä (IFRS)
9 125 805
9 228 576
Myyntisaamiset segmenteittäin
1 000 €
2024
2023
Ydinvoima
5 942
18 949
KONSERNINLAAJUISET TIEDOT
Liikevaihdon jakautuminen sähkön tuotantoon ja palveluihin
1 000 €
2024
2023

895 252
872 868
Palvelut
2 160
3 336
Yhteensä
897 412
876 204
Myyntisaamisten jakautuminen sähkön tuotantoon ja palveluihin
1 000 €
2024
2023

5 676
18 784
Palvelut
266
165
Yhteensä
5 942
18 949
Rahoitustuotot ja -kulut segmenteittäin
1 000 €
2024
2023
Ydinvoima
-111 759
-96 168
Rahoitustuotot ja -kulut (AS
-111 759
-96 168
Ydinjätehuoltovastuun vaikutus
46 026
-19 532
Rahoitusinstrumenttien vaikutus
1)
-58 916
-58 386
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen korkojen vaikutus
43 980
29 291
Muut IFRS-vaikutukset
925
671
Yhteensä (IFRS)
1)
-79 744
-144 124
1)
 Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
139
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
5 Valmistus omaan käyttöön
1 000 € 2024 2023
 0 7 143
6 Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 €
2024
2023
Vuokratuotot
1 240
1 108
Palvelujen myyntituotot
11 729
10 092
Muut tuotot
838
704
Yhteensä
13 807
11 904
7 Materiaalit ja palvelut
1 000 €
2024
2023
Ydinpolttoaine
113 830
70 015
Aineet ja tarvikkeet
9 156
7 613
Hiilidioksidipäästöoikeudet
105
100
Ydinjätehuollon kulut
1)
10 286
63 674
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
-4 664
40 472
Ulkopuoliset palvelut
45 816
40 337
Yhteensä
174 529
222 211
1)
 Katso liitetieto 24 Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1 000 €
2024
2023
Palkat
76 466
70 935
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
12 246
11 052
Muut pakolliset henkilösivukulut
1 581
2 443
Yhteensä
90 293
84 430
Konsernin palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin
2024
2023
Toimihenkilöitä
898
859
Työntekijöitä
197
198
Yhteensä
1 095
1 057
Konsernin palveluksessa 31.12.
2024
2023
Toimihenkilöitä
887
856
Työntekijöitä
195
189
Yhteensä
1 082
1 045
8 Henkilöstökulut
Lähipiiri
TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄ
-
-

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT





HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
140
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
9 Poistot ja arvonalentumiset
1 000 €
2024
2023
Aineettomat hyödykkeet
ICT-ohjelmistot
517
449
Muut aineettomat hyödykkeet
43
38
Yhteensä
560
487
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
25 211
18 477
Koneet ja kalusto
210 344
148 548
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2 284
1 389
Voimalaitoksen käytöstäpoisto
12 171
9 773
Yhteensä
250 010
178 187
Yhteensä
250 570
178 674
10 Liiketoiminnan muut kulut
1 000 €
2024
2023
Kunnossapitopalvelut
59 326
29 244
Aluehuoltopalvelut
16 293
12 197
Tutkimuspalvelut
3 999
3 490
Muut ulkopuoliset palvelut
87 059
54 159
Kiinteistöverot
17 153
14 483
Vuokrakulut
2 500
1 186
ICT-kulut
8 388
7 425
Henkilöstöön liittyvät muut kulut
4 565
4 948
Viestintäkulut
896
969
Muut kulut
35 067
32 018
Yhteensä
235 246
160 119
Tilintarkastajien palkkiot ja tilintarkastukseen liittymättömät palvelut
1 000 €
PricewaterhouseCoopers Oy
2024
2023
Tilintarkastus
237
199
Veropalvelut
19
12
Muut palvelut
1)
195
51
Yhteensä
451
262
1)
 Erä sisältää palkkiot kestävyysraportoinnin varmennuksesta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
141
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
1 000 €
2024
2023
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
Ydinjätehuoltolainasaamiset osakkailta
32 171
24 560
Muut
12 184
13 629
Ydinjätehuoltoon liittyvien varojen korkotuotot
102 766
38 047
Rahoitustuotot yhteensä
2)
147 121
76 236
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Valtion ydinjätehuoltorahastolle
32 171
24 560
Muille
2)
147 771
164 530
Osakaslainoihin liittyvien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos
59 022
Realisoituneet johdannaiskulut, netto
-68 733
-26 548
Ydinjätehuoltoon liittyvän varauksen korkokulut
56 740
57 579
Rahoituskulut yhteensä
2)
226 971
220 121
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset, netto
1)
106
-240
Yhteensä
2)
-79 744
-144 124
1)
 Esitystapa on muutettu, aikaisemmin käypien arvojen muutokset esitettiin erikseen rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Vuoden 2024
tilinpäätöksessä arvot ovat omana rivinään netotettuna.
2)
 Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
Muut laajan tuloksen erät
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät:
1 000 €
2024
2023
Rahavirran suojaukset
1)
Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot tai tappiot,
josta on siirretty seuraavat erät:
30 454
65 681
Tuloslaskelmaan siirretty määrä
15 938
29 376
Vaihto-omaisuuteen siirretty määrä
2 760
2 474
Keskeneräiseen laitosinvestointiin siirretty määrä
0
2 049
Siirretyt erät yhteensä
18 698
33 899
Rahavirran suojaukset yhteensä
11 756
31 782
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
11 756
31 782
1)
 Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
11 Rahoitustuotot ja -kulut
12 Tuloverot
1 000 €
2024
2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
0
13
TVO toimii omakustannusperiaatteella (katso liitetieto 1 Konsernin perustiedot) ja tilikauden tulos on lähtö-
kohtaisesti nolla. Tilikauden verot muodostuvat verotuksessa vähennyskelvottomista kuluista.
Suojauslaskennassa lainan käyvän arvon oikaisun muutos oli 14,0 (26,5) miljoonaa euroa ja
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 13,8 (26,1) miljoonaa euroa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
142
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2024 Muut aineelliset Voimalaitoksen
1 000 €
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
käyttöomaisuushyödykkeet
Ennakkomaksut
käytöstäpoisto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12 075
1 481 519
5 666 539
131 255
92 366
507 103
7 890 857
Lisäykset
0
1 223
47 070
285
37 454
19 902
105 934
OL3-projektin hankintamenon vähennys
0
-3 090
-12 693
-179
0
0
-15 962
Vähennykset
-1
-6 641
0
0
0
-6 642
Uudelleenryhmittelyt
0
0
20 825
0
-20 825
0
0
Hankintameno 31.12.
12 074
1 479 652
5 715 100
131 361
108 995
527 005
7 974 187
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
248 908
1 121 547
51 169
0
112 164
1 533 788
Vähennysten kertyneet poistot
-6 641
0
0
0
-6 641
Tilikauden poistot
0
25 211
210 344
2 284
0
12 171
250 010
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
274 119
1 325 250
53 453
0
124 335
1 777 157
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
12 074
1 205 533
4 389 850
77 908
108 995
402 670
6 197 030
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
12 075
1 232 611
4 544 992
80 086
92 366
394 939
6 357 069
2023 Muut aineelliset Voimalaitoksen
1 000 €
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
käyttöomaisuushyödykkeet
Ennakkomaksut
käytöstäpoisto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12 075
301 129
1 418 997
55 190
5 427 099
515 420
7 729 910
Lisäykset
0
1 021
31 477
1 280
406 493
19 830
460 101
Vähennykset
-2 628
-7 899
0
-260 416
-28 147
-299 090
Uudelleenryhmittelyt
0
1 181 997
4 223 964
74 785
-5 480 810
0
-64
Hankintameno 31.12.
12 075
1 481 519
5 666 539
131 255
92 366
507 103
7 890 857
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
233 059
980 897
49 780
0
102 391
1 366 127
Vähennysten kertyneet poistot
-2 628
-7 898
0
0
0
-10 526
Tilikauden poistot
0
18 477
148 548
1 389
0
9 773
178 187
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
248 908
1 121 547
51 169
0
112 164
1 533 788
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
12 075
1 232 611
4 544 992
80 086
92 366
394 939
6 357 069
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
12 075
68 070
438 100
5 410
5 427 099
413 029
6 363 783
OL3 laitosyksikön kaupallinen käyttö alkoi 1.5.2023. Kaupallisen käytön aloituksen myötä, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeeet -standardin mukaisesti, OL3:n kustannusten aktivointi lopetettiin ja poistojen kirjaaminen aloitettiin. Vuonna 2024 OL3 hankintamenoa on pienennetty
yhteensä 16 miljoonalla eurolla, josta merkittävin osuus perustuu syyskuussa 2024 tehtyyn sopimukseen, jonka perusteella laitostoimittaja maksaa TVO:lle 14 miljoonaa euroa helmikuussa 2025. OL3 laitosinvestoinnin kirjanpitoarvo 31.12.2024 on 5 121 (5 325) M€
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
143
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Käyttöoikeusomaisuuserät
Keskeneräinen Rakennukset ja
1 000 € laitosinvestointi
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
0
2 019
68 831
Lisäykset
449
163
Tilikauden poistot
0
-730
-3 950
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 738
65 044
Keskeneräiseen laitosinvestointiin luokiteltu käyttöoikeusomaisuuserä valmistui koneisiin ja kalustoon vuoden
1 000 €
2024
2023
Rakennukset ja rakennelmat
730
586
Koneet ja kalusto
3 950
2 498
Yhteensä
4 680
3 084
Korkokulut (
985
397
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin)
39
40
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, jotka eivät
sisälly edelliseen erään (sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin)
723
742
Keskeneräinen Rakennukset ja
1 000 € laitosinvestointi
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
70 228
2 311
170
Lisäykset
474
294
457
Siirrot erien välillä
-70 702
0
70 702
Tilikauden poistot
0
-586
-2 498
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
2 019
68 831
2023 aikana.
Vuokrasopimusvelat
Tuloslaskelmaan merkityt määrät
Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
1 000 €
2024
2023
Lyhytaikaiset
44 326
2 753
Pitkäaikaiset
1 259
44 647
Yhteensä
45 585
47 400
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta vuonna 2024 oli yhteensä 6 926 (4 979) tuhatta euroa.
Konsernin vuokraustoiminta ja sen kirjanpitokäsittely
Konserni on ottanut vuokralle ydinvoimalaitoksessa tarvittavan varaosan, toimitiloja, ajoneuvoja ja laitteita.
Näiden vuokrasopimusten pituus vaihtelee vajaasta vuodesta viiteen vuoteen. Rakennukset ja rakennelmat
sisältävät toimitilat, joiden vuokrasopimuksista osa on voimassa toistaiseksi. Johto käyttää harkintaa toistai
-
seksi voimassa olevien vuokrasopimusten pituuden arvioinnissa. Koneisiin ja kalustoon sisältyvä omaisuus on
mahdollista lunastaa aikaisintaan vuonna 2025.
Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määritettävissä.
Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, diskonttauskorkona käytetään lisäluoton
korkoa eli konsernin lainojen ja johdannaisten keskikorkoa. Lainojen ja johdannaisten keskikorko tilinpäätös
-
hetkellä 31.12. on esitetty liitetiedossa 27. Laitteita ja ajoneuvoja koskeviin lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja
kaikkiin arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasa
-
erinä. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan
vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita.
VUOKRASOPIMUKSET
Taseeseen merkityt määrät
Taseessa esitetään seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
144
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
14 Aineettomat hyödykkeet
2024 Muut aineettomat
1 000 €
Hiilidioksidipäästöoikeudet
ICT-ohjelmistot
hyödykkeet
Ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
114
4 182
168
Lisäykset
105
418
0
414
937
Vähennykset
-108
0
0
0
-108
Hankintameno 31.12.
111
22 954
4 182
582
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
0
3 742
0
24 485
Vähennysten kertyneet poistot
0
0
0
0
0
Tilikauden poistot
0
518
42
0
560
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
0
21 261
3 784
0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
111
1 693
398
582
2 784
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
114
1 793
440
168
2 515
2023 Muut aineettomat
1 000 €
Hiilidioksidipäästöoikeudet
ICT-ohjelmistot
hyödykkeet
Ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
129
3 843
352
Lisäykset
100
661
-248
64
577
Vähennykset
-115
-275
275
0
-115
Uudelleenryhmittelyt
0
0
312
-248
64
Hankintameno 31.12.
114
4 182
168
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
0
3 429
0
23 998
Vähennysten kertyneet poistot
0
-275
275
0
0
Tilikauden poistot
0
449
38
0
487
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
0
20 743
3 742
0
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
114
1 793
440
168
2 515
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
129
1 581
414
352
2 476
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
145
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Rakennusaikaiset korot
2024 Muut aineelliset
1 000 €
Muut aineettomat hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
käyttöomaisuushyödykkeet
Ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1 167
413 247
1 423 839
0
1 859 568
OL3-projektin hankintamenon vähennys
0
-1 031
-3 543
-51
0
-4 625
Hankintameno 31.12.
1 167
412 216
1 420 296
0
1 854 943
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
960
112 427
2 202
0
142 226
Tilikauden poistot
12
6 779
365
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
972
164 366
2 567
0
201 321
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
195
378 800
1 255 930
0
1 653 622
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
207
386 610
1 311 412
0
1 717 342
2023 Muut aineelliset
1 000 €
Muut aineettomat hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
käyttöomaisuushyödykkeet
Ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1 167
2 402
1 702 465
1 828 550
Lisäykset
0
0
0
0
Vähennykset
0
0
0
0
-111
-111
Siirrot erien välillä
0
386 125
1 328 445
-1 733 483
0
Hankintameno 31.12.
1 167
413 247
1 423 839
0
1 859 568
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
948
1 950
0
102 360
Tilikauden poistot
1)
12
4 618
252
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
960
112 427
2 202
0
142 226
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
207
386 610
1 311 412
0
1 717 342
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
219
5 103
452
1 702 465
1 726 190
1)
Vuoden 2023 tilikauden poistoja oikaistu erässä koneet ja kalusto.
Vuoden 2024 aikana OL3 hankintamenoa on pienennetty yhteensä 16 miljoonalla eurolla, josta merkittävin osuus perustuu syyskuussa 2024 tehtyyn sopimukseen, jonka perusteella laitostoimittaja maksaa TVO:lle 14 miljoonaa euroa helmikuussa 2025.
AINEELLISIIN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEISIIN JA AINEETTOMIIN HYÖDYKKEISIIN SISÄLTYVÄT AKTIVOIDUT VIERAAN PÄÄOMAN MENOT
OL3 laitosyksikön kaupallinen käyttö alkoi 1.5.2023. Kaupallisen käytön aloituksen myötä, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeeet -standardin mukaisesti, OL3:n kustannusten aktivointi lopetettiin ja poistojen
kirjaaminen aloitettiin. OL3 vieraan pääoman menot on aktivoitu kaupallisen käytön aloitukseen asti ja siihen asti toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut on jaettu sitoutuneen pääoman mukaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
146
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Yhteenveto taseesta (1 000 €)
Posiva-konserni 2024
Posiva-konserni 2023
Lyhytaikaiset
Rahavarat
Muut lyhytaikaiset varat (kuin rahavarat)
6 524
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Rahoitusvelat (lukuun ottamatta ostovelkoja)
0
0
Muut lyhytaikaiset velat (ml. ostovelat)
-14 900
-22 070
Lyhytaikaiset velat yhteensä
-14 900
-22 070
Pitkäaikaiset
Varat
70
79
Rahoitusvelat
0
0
Pitkäaikaiset velat yhteensä
0
0
Nettovarallisuus
6 920
5 839
Yhteenveto laajasta tuloslaskelmasta (1 000 €)
2024
2023
Liikevaihto
118 223
Poistot
-9
-20
Korkotuotot
164
78
Korkokulut
-15
-192
Jatkuvien toimintojen voitto tai tappio ennen veroja
1 351
296
Tuloverot
-270
-61
Jatkuvien toimintojen voitto tai tappio verojen jälkeen
1 081
235
Taloudellista informaatiota koskeva yhteenveto (1 000 €)
2024
2023
Nettovarallisuus 1.1.
5 839
5 604
Tilikauden voitto
1 081
235
Osingonjako
0
0
Nettovarallisuus tilikauden lopussa
6 920
5 839
Osuus yhteisyrityksistä
4 865
4 070
Kirjanpitoarvo
4 865
4 070
15 Osuudet yhteisyrityksissä
1 000 €
2024
2023
Posiva-konserni
4 865
4 070
31.12.
4 865
4 070
Yhteisyrityssijoitukset
Yrityksen nimi
Kotipaikka
Omistusosuus, %
Arvostusmenetelmä
Posiva Oy - A-osakesarja
Eurajoki
60
Pääomaosuusmenetelmä
Posiva Oy - B-osakesarja
Eurajoki
74
Pääomaosuusmenetelmä
TVO:lla on 60 prosentin omistusosuus Posiva Oy:n A-osakesarjasta. Posiva vastaa käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta osakkaidensa TVO:n ja Fortum Power and Heat Oy:n (FPH)
lukuun.
TVO hallinnoi yhteisesti yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen nojalla FPH:n kanssa Posiva Oy:tä. TVO:n
kustannusvastuu on noin 74 prosenttia Posivan kuluista. Posiva Oy:n toimialana on sen osakkaiden Suomeen
rakennettavien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ydinenergialaissa tarkoitetun jäte
-
huoltovelvollisten huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. Posivan toimintaan kuuluu myös loppusijoitusrat-
kaisuun liittyvät tutkimus- ja rakennustyöt. Käytetyn polttoaineen huoltoa toteutetaan Säteilyturvakeskuksen
tarkastaman ja Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
Posiva Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Posiva Solutions Oy perustettiin 20.5.2016. Posiva Solutions Oy
keskittyy Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvässä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystoi
-
minnassa syntyneen tietotaidon myyntiin sekä konsultointiin.
YHTEENVETO POSIVA-KONSERNIN FAS-TILINPÄÄTÖKSEN TALOUDELLISESTA INFORMAATIOSTA
Posiva Oy ja Posiva Solutions Oy ovat yksityisiä osakeyhtiöitä, joiden osakkeilla ei ole noteerattua
markkinahintaa.
Posiva-konserni on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
147
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
16 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin
2024 Käypään arvoon muun
1 000 €
Käypä arvo tulosvaikutteisesti
laajan tuloksen kautta
Jaksotettu hankintameno
Kirjanpitoarvo yhteensä
Käypä arvo yhteensä
Liitetieto
Pitkäaikaiset varat
Laina- ja muut saamiset
728 034
728 034
728 034
17
Sijoitukset osakkeisiin
1 692
1 692
1 692
18
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
20
Johdannaissopimukset, käyvän arvon suojauslaskenta
19 871
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
8 611
8 611
8 611
20
Lyhytaikaiset varat
Myynti- ja muut saamiset
205 080
205 080
205 080
17
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
494
494
494
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
5 504
5 504
5 504
20
Rahavarat
313 121
313 121
313 121
Yhteensä arvostusryhmittäin
15 807
1 246 235
1 349 300
1 349 300
Pitkäaikaiset velat
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
727 500
727 500
727 500
22
Muut rahoitusvelat
3 999 199
3 999 199
4 023 580
22
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
0
0
0
20
Johdannaissopimukset, käyvän arvon suojauslaskenta
5 490
5 490
5 490
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
6 114
6 114
6 114
20
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
1)
602 132
602 132
602 132
22
Ostovelat
22 395
23
Muut lyhytaikaiset velat
1)
81 118
23
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
97
97
97
20
Johdannaissopimukset, käyvän arvon suojauslaskenta
412
412
412
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
46
46
46
20
Yhteensä arvostusryhmittäin
5 999
6 160
5 432 344
5 444 503
5 468 884
1)
Siirto erien välillä. Katso liitetiedot 22 ja 23.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
148
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
2023 Käypään arvoon muun
1 000 €
Käypä arvo tulosvaikutteisesti
laajan tuloksen kautta
Jaksotettu hankintameno
Kirjanpitoarvo yhteensä
Käypä arvo yhteensä
Liitetieto
Pitkäaikaiset varat
Laina- ja muut saamiset
784 734
784 734
784 734
17
Sijoitukset osakkeisiin
1 692
1 692
1 692
18
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
1)
132 491
132 491
132 491
20
Johdannaissopimukset, käyvän arvon suojauslaskenta
14 372
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
1)
20
Lyhytaikaiset varat
Myynti- ja muut saamiset
95 973
17
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
201
201
201
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
3 354
3 354
3 354
20
Rahavarat
287 684
287 684
287 684
Yhteensä arvostusryhmittäin
147 064
1 168 391
1 342 714
1 342 714
Pitkäaikaiset velat
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
727 500
727 500
727 500
22
Muut rahoitusvelat
4 278 295
4 278 295
4 197 754
22
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
36
36
36
20
Johdannaissopimukset, käyvän arvon suojauslaskenta
14 217
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
5 607
5 607
5 607
20
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
2)
444 665
444 665
444 665
22
Ostovelat
23
Muut lyhytaikaiset velat
2)
119 381
119 381
119 381
23
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskenta
6 459
6 459
6 459
20
Johdannaissopimukset, rahavirran suojauslaskenta
248
248
248
20
Yhteensä arvostusryhmittäin
5 855
5 592 634
5 619 201
5 538 659
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
2)
Siirto erien välillä. Katso liitetiedot 22 ja 23.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
149
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
2024
1 000 €
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset 67 387
Johdannaissopimukset rahavirran suojauslaskennassa
14 115
Johdannaissopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa
19 871
Sijoitukset osakkeisiin
1 692
Yhteensä
101 373
1 692
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset 97
Johdannaissopimukset rahavirran suojauslaskennassa
6 160
Johdannaissopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa
5 902
Yhteensä
12 159
2023
1 000 €
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
1)
132 692
Johdannaissopimukset rahavirran suojauslaskennassa
1)
25 567
Johdannaissopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa
Sijoitukset osakkeisiin
1 692
Yhteensä
172 631
1 692
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset 6 495
Johdannaissopimukset rahavirran suojauslaskennassa
5 855
Johdannaissopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa
Yhteensä
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29 .
KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen käypiin arvoihin ja myöhemmin arvostettu käypiin
arvoihin jokaisena tilinpäätöshetkenä. Käyvät arvot on määritelty käyttämällä useita eri menetelmiä sekä
arvonmääritystekniikoita ja lisäksi taustaoletukset perustuvat kyseisten tilinpäätöspäivien markkinanoteerauk
-
siin (Taso 2). Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ovat ennustettujen ja tulevien kassavirtojen nykyarvoja.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Koronvaihto- ja
valuuttatermiinisopimusten käypien arvojen muutokset on raportoitu joko omassa pääomassa tai tuloslaskel
-
massa riippuen siitä, täyttävätkö ne suojauslaskennan ehdot.
Yhtiöllä oli 31.12.2024 noteeraamattomia osakkeita 1 692 (1 692) tuhatta euroa. Noteerattomille osakesijoi
-
tuksille ei ole suoraa markkinahintaa saatavilla, joten niiden käypä arvo määritellään menetelmin, jotka perus-
tuvat johdon harkintaan.
Pitkäaikaisten velkojen käyvät arvot on arvioitu seuraavasti:
Noteeratuilla joukkovelkakirjalainoilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla ja niiden käyvät arvot perustuvat
tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin (Taso 1). Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen käyvät arvot perus
-
tuvat arvioitujen tulevien maksujen diskontattuun nykyarvoon (Taso 2).
Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan olevan lähellä käypää arvoa, sillä diskont
-
tauksen vaikutus ei ole merkittävä.
IFRS 9 -standardin mukaan kaikki johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
Taulukossa rahavirran suojauslaskennan alaiset johdannaiset on esitetty kirjaamistavan mukaan eli käypään
arvoon muun laajan tuloksen kautta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
150
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
2023 Rahoituserät, joita
1 000 €
Bruttomäärä
ei ole netotettu
Nettomäärä
Johdannaissopimukset varat
172 631
-26 567
146 064
Johdannaissopimukset velat
-26 567
0
Edellä esitettyihin johdannaisvaroihin ja -velkoihin koskee toimeenpantavissa oleva yleinen nettoutusjärjestely,
jonka mukaan kyseiset johdannaisvarat ja -velat saadaan selvittää nettomääräisesti, jos molemmat osapuo
-
let valitsevat tämän tavan. Jos tällaista valintaa ei tehdä, rahoitusvarat ja -velat selvitetään bruttomääräisesti,
mutta yleisen nettoutusjärjestelyn kumpikin osapuoli on oikeutettu kaikkien tällaisten rahamäärien nettomää
-
räiseen selvittämiseen, jos toinen osapuoli laiminlyö velvoitteensa täyttämisen. Kunkin sopimuksen ehtojen
mukaan laiminlyönnillä tarkoitetaan tapauksia, joissa osapuoli ei pysty suorittamaan maksua sen erääntyessä.
Laina- ja muut saamiset (pitkäaikaiset)
1 000 €
2024
2023
Ydinjätehuoltolainasaamiset
727 500
727 500
Lainasaamiset
504
504
Muut saamiset
30
Yhteensä
728 034
784 734
Ydinjätehuoltolainasaamiset muodostuvat seuraavasti:
1 000 €
2024
2023
EPV Energia Oy
57 324
Fortum Oyj
232 341
232 341
Oy Mankala Ab
71 798
Kemira Oyj
Pohjolan Voima Oyj
350 000
350 000
Yhteensä
727 500
727 500
17 Laina- ja muut saamiset
Muut saamiset vuonna 2023 muodostuvat pääosin OL3-projektin kokonaissovintosopimuksen mukaisesta
lisäviivekorvauksesta 56 700 (56 700) tuhatta euroa. Viivekorvaus erääntyy maksettavaksi helmikuussa 2025,
joten saaminen on siirretty pitkäaikaisista lyhytaikaisiin saamisiin.
Ydinenergialain 52 §:n mukaan TVO:lla on oikeus saada turvaavia vakuuksia vastaan lainaa määräajaksi
Valtion ydinjätehuoltorahastosta enintään määrä, joka vastaa 60 prosenttia TVO:n viimeksi vahvistetusta
rahasto-osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa. Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta on lainattu samoin
lainaehdoin edelleen yhtiön osakkaille ja Fortum Oyj:lle. YJH-laina on vakuudeton Teollisuuden Voima Oyj:n ja
osakkaiden välillä. Lainan kaupalliset ehdot ovat 12 kk Euribor + 0,5 marginaali.
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)
1 000 €
2024
2023
Myyntisaamiset
5 942
Siirtosaamiset
126 389
Muut saamiset
72 749
Yhteensä
205 080
Myynti- ja muiden saamisten maksimiluottoriski vastaa niiden kirjanpitoarvoa. Konsernilla oli 31.12.2024
erääntyneitä saatavia 420 (3) tuhatta euroa, joista yli 6 kk erääntyneitä myyntisaatavia oli 322 (0) tuhatta
euroa. Erääntyneiden saatavien ei odoteta aiheuttavan konsernille luottotappioita tai arvonalennuksia.
Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
2024 Rahoituserät, joita
1 000 €
Bruttomäärä
ei ole netotettu
Nettomäärä
Johdannaissopimukset varat
101 373
-12 159
89 214
Johdannaissopimukset velat
-12 159
0

1 000 €
2024
2023
Korkosaamiset ydinjätehuolto
32 171
Vakuutussaamiset
2 046
1 919
Valtion ydinjätehuoltorahasto
0
Muut siirtosaamiset
5 872
5 109
Yhteensä
126 389
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
151
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
18 Sijoitukset osakkeisiin
1 000 €
2024
2023
Osakesijoitukset
1 692
1 692
19 Vaihto-omaisuus
1 000 €
2024
2023
Raakauraani ja luonnonuraani
Jälleenhankintahinta
501 745
564 859
Kirjanpitoarvo
171 911
183 183
Erotus
329 834
381 676
Raakauraani ja luonnonuraani
171 911
183 183
Ydinpolttoaine
308 052
293 197
Aineet ja tarvikkeet
Yhteensä
491 273
486 932
20 Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten nimellisarvot
2024
Maturiteettirakenne
1 000 €
< 1 vuosi
1–3 vuotta
3–5 vuotta
5–7 vuotta
> 7 vuotta
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
300 000
540 000
240 000
690 000
305 000
2 075 000
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
1)
1 729
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
194 246
194 246
Yhteensä
325 721
553 608
435 975
690 000
305 000
2 310 304
2023
Maturiteettirakenne
1 000 €
< 1 vuosi
1–3 vuotta
3–5 vuotta
5–7 vuotta
> 7 vuotta
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
400 000
620 000
850 000
405 000
2 275 000
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
1)
3 447
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
137 091
194 246
331 337
Yhteensä
159 296
434 457
623 447
1 044 246
405 000
2 666 446
1)
Valuuttatermiinejä käytetään pääosin polttoainehankintojen valuuttariskiltä suojautumiseen. Vastakkaiset valuuttatermiinit, jotka on hankittu
kyseisten suojausmäärien säätämiseksi, on netotettu taulukossa keskenään, jolloin nominaali kuvastaa suojattua positiota.
Johdannaissopimusten käyvät arvot
2024
1 000 €
Positiivinen
Negatiivinen
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa
8 045
-6 114
1 931
Sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa
-5 902
13 969
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa
6 070
-46
6 024
Ei sovelleta suojauslaskentaa
853
-97
756
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Ei sovelleta suojauslaskentaa
6 469
6 469
Yhteensä
101 373
-12 159
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
152
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Käyvän arvon suojauslaskennassa olevat korkosuojaukset
1 000 €
2024
2023
Johdannaisten kirjanpitoarvo, saatavat
-317
Nimellisarvo
905 000
705 000
Eräpäivä
02/2025–12/2033
02/2025–12/2033
Suojauskohteen kirjanpitoarvo, velat
891 154
705 129
Suojausaste
1:1
1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. lähtien
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytetty suojauskohteen arvon muutos
-13 975
-26 526
Koron painotettu keskiarvo vuoden aikana
2,67 %
3,88 %
SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUKSET TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA TULOKSEEN
Suojauslaskennassa lainan käyvän arvon oikaisun kertynyt määrä oli 13,8 (0,1) miljoonaa euroa.
Rahavirran suojauslaskennassa olevat korkosuojaukset
1)
1 000 €
2024
2023
Johdannaisten kirjanpitoarvo, velat
1 931
Nimellisarvo
550 000
650 000
Eräpäivä
02/2025–09/2032
01/2025–09/2032
Suojausaste
1:1
1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. lähtien
-11 677
-26 719
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytetty suojauskohteen arvon muutos
11 677
Koron painotettu keskiarvo vuoden aikana
2,41 %
2,85 %
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
Rahavirran suojauslaskennassa olevat valuuttasuojaukset
1 000 €
2024
2023
Johdannaisten kirjanpitoarvo, saatavat
6 070
6 696
Johdannaisten kirjanpitoarvo, velat
-46
-592
Nimellisarvo
41 058
Eräpäivä
01/2025–01/2028
01/2024–01/2028
Suojausaste
1:1
1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien spot-arvon muutos 1.1. lähtien
208
-5 638
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytetty suojauskohteen arvon muutos
-208
5 638
Suojatun kurssin (mukaan lukien termiinipisteet) painotettu keskiarvo vuoden aikana (USD)
1,23
1,25
2023
1 000 €
Positiivinen
Negatiivinen
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
1)
Sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa
18 871
-5 263
Sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa
14 372
-14 217
155
Ei sovelleta suojauslaskentaa
119 087
119 087
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa
6 696
-592
6 104
Ei sovelleta suojauslaskentaa
569
-82
487
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Ei sovelleta suojauslaskentaa
-6 413
6 623
Yhteensä
172 631
-26 567
146 064
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
153
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
21 Oma pääoma
OSAKEPÄÄOMA
Yhtiöjärjestyksen mukainen yhtiön rekisteröity osakepääoma oli 600 365 tuhatta euroa 31.12.2024. TVO:lla
ei ole osakepääoman vähimmäis- ja enimmäismäärää. Osakkeiden lukumäärä oli 1 360 000 000 osaketta
31.12.2024. Osakkeista kuuluu A-sarjaan 680 000 000 osaketta ja B-sarjaan 680 000 000 osaketta.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti TVO toimittaa sähköä osakkailleen omakustannusperiaatteella eli luovuttaa
tuottamansa tai hankkimansa sähkön jokaisen osakesarjan omistuksen suhteessa ja kukin kyseisen osake
-
sarjan osakas vastaa yhtiötä kohtaan yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyistä muuttuvista ja kiinteistä
vuosikustannuksista. Yhtiö laatii vuosittain laskelman, jossa yhtiön tase jaetaan osakesarjoille. Yhtiökokoukselle
esitettävästä laskelmasta käy ilmi eri osakesarjoille kuuluvat varat, velat ja oma pääoma.
Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma
Osakkeiden Ylikurssirahasto
1 000 €
lukumäärä (kpl)
Osakepääoma
ja vararahasto
31.12.2023
1 360 000 000
600 365
242 383
31.12.2024
1 360 000 000
600 365
242 383
Osakkeiden lukumäärä
31.12.2024
31.12.2023
A-osakesarja
680 000 000
680 000 000
B-osakesarja
680 000 000
680 000 000
Yhteensä
1 360 000 000
1 360 000 000
Yhtiöllä on 31.12.2024 kaksi eri rekisteröityä osakesarjaa: A ja B.
YLIKURSSIRAHASTO
Ylikurssirahastoon on kirjattu osakeantien ylikurssit 232 435 tuhatta euroa.
VARARAHASTO
Vararahastoon on kirjattu Fortum Power and Heat Oy:n edeltäjän Imatran Voima Oy:n maksama ylikurssi
9 948 tuhatta euroa sen liittyessä yhtiön osakkaaksi vuonna 1979.
SIJOITETUN VAPAAN OMAAN PÄÄOMAN RAHASTO
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on konvertoitu B-osakesarjan osakaslainaeriä yhteensä
300 000 (0) tuhatta euroa.
ARVONMUUTOSRAHASTO
Arvonmuutosrahastoon kirjataan rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon
muutokset. Johdannaisten käyvän arvon muutokset siirretään tulokseen, kun niiden suojaamat rahavirrat ovat
realisoituneet.
OMAN PÄÄOMAN EHTOISET OSAKASLAINAT
Yhtiön taseessa 31.12.2024 on oman pääoman ehtoisia korollisia osakaslainoja yhteensä 629 300 (929 300)
tuhatta euroa. Lainoilla ei ole eräpäivää, mutta lainanottaja voi maksaa lainat takaisin valintansa mukaan
yhdessä tai useammassa erässä. Lainanottajan hallituksella on oikeus päättää, että näille lainoille ei joltakin
kuluvalta koronmaksukaudelta makseta korkoa. Näin maksamatta jäänyt korko ei kumuloidu seuraaville
koronmääräytymisjaksoille.
Oman pääoman ehtoiset lainat ovat vakuudettomia ja muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa.
Oman pääoman ehtoisten lainojen velkakirjanhaltijoilla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä laina
laimenna osakkeenomistajien omistuksia.
KERTYNEET VOITTOVARAT
Tässä erässä esitetään aikaisempien tilikausien kertyneet voittovarat sekä tilikauden voitto/tappio. Oman
pääoman ehtoisten osakaslainojen korkokulut kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
154
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
22 Korolliset velat
1 000 €
2024
2023
Pitkäaikaiset korolliset velat
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
727 500
727 500
Joukkovelkakirjalainat
3 655 059
3 458 390
Lainat rahoituslaitoksilta
488 048
Lainat muilta
280 000
287 210
Vuokrasopimusvelat
1 259
Johdannaissopimukset
11 604
Yhteensä
4 738 303
5 025 654
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista
239 277
342 530
Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta
226 104
Lyhytaikainen osuus vuokrasopimusveloista
44 326
2 753
Korkojaksotukset
1)
73 278
Johdannaissopimukset
555
6 708
Yhteensä
602 687
451 373
Yhteensä
5 340 990
5 477 027
1)
Korkojaksotukset siirretty siirtovelat ja muut velat -erästä lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin omaksi eräkseen.
23 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
1 000 €
2024
2023
Saadut ennakot
67 225
Ostovelat
22 395
Siirtovelat ja muut velat
1)
119 381
Yhteensä
170 738
210 237
1)
Korkojaksotukset siirretty siirtovelat ja muut velat -erästä lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin omaksi eräkseen.
TVO:lla oli 31.12.2024 EUR-määräisiä Private Placement -lainoja yhteensä 683,0 miljoonaa euroa sekä
SEK-määräisiä lainoja 194,2 miljoonaa euroa. Valuuttamääräiset vaihtuva- ja kiinteäkorkoiset lainat oikaistaan
tilinpäätökseen EUR-määräisiksi tilinpäätöspäivän EKP:n virallisella valuuttakurssillla. Private Placement -lainat
on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Tilikaudella 2024 valuuttakurssivaikutus suojauksista oli
tappiollinen 0,2 miljoonaa euroa ja vastaavasti lainojen valuuttakurssivaikutus voitollinen 0,2 miljoonaa euroa.
Siirtovelat ja muut velat jakautuvat seuraavasti:
1 000 €
2024
2023
Valtion ydinjätehuoltorahasto
1)
Henkilöstökulujaksotukset
23 977
Hiilidioksipäästöoikeuksiin liittyvät jaksotukset
111
114
Verotilitykset
Muut
1)
Yhteensä
81 118
119 381
1)
Korkojaksotukset siirretty siirtovelat ja muut velat -erästä lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin omaksi eräkseen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
155
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
24 Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus
LAADINTAPERIAATTEET
Suomen ydinenergialain mukaan TVO:lla on velvoite varautua olemassa olevien ydinjätteiden, mukaan lukien
ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto, hoitamisen tuleviin kustannuksiin keräämällä varoja Valtion ydinjätehuol
-
torahastoon (=ydinjätehuoltovastuu). TVO suorittaa maksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon, josta tulevat
vastuut katetaan ydinenergialain mukaisesti. Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuu
ydinjätehuoltovastuun ja rahastotavoitteen muutokseen, osuuteen ydinjätehuoltorahaston tuloksesta ja
tehdyistä toimenpiteistä johtuviin muutoksiin.
Rahaston tasearvo taseen vastaavissa on esitetty noudattaen IFRIC 5 -tulkintaa ”Oikeudet osuuksiin rahas
-
toissa, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnos-
tamiseen”. Tulkinnan mukaan rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä sitä alempaan kyseisten
velvoitteiden arvoon, koska TVO:lla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa.
Taseen veloissa esitetty varaus liittyy tuleviin ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoon sekä käytetyn polttoaineen
ja voimalaitosjätteiden huoltovelvollisuuteen. IAS 37:n mukainen varauksen käypä arvo on laskettu diskont
-
taamalla tulevat kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin. Kustannusarvio perustuu
käytetyn ydinpolttoaineen varastoinnin ja loppusijoituksen sekä voimalaitosjätehuollon ja voimalaitoksen
käytöstäpoiston kattavaan ydinjätehuollon kokonaissuunnitelmaan. Uuteen ydinjätehuollon tekniseen suunni
-
telmaan ja aikatauluun perustuva kokonaiskustannusarvio päivitetään kolmen vuoden välein. Seuraava päivitys
on vuonna 2025. Tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet hyväksytetään valtion
viranomaisilla.
Uuteen ydinjätehuollon tekniseen suunnitelmaan ja aikatauluun perustuva kokonaiskustannusarvio on päivi
-
tetty kesäkuussa 2022. Ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nykyarvo
(ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu investointina taseeseen ja sitä oikaistaan myöhemmin
suunnitelmaan tulevilla muutoksilla. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvät kustannukset kirja
-
taan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin sekä aikatauluihin tulevien
muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen käytetyn polttoaineen määrään kunkin
tilikauden loppuun mennessä.
YDINJÄTEHUOLTOVASTUUSEEN LIITTYVÄT VARAT JA VELAT
Vuoden lopussa taseeseen sisältyvät seuraavat ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja velat:
1 000 €
2024
2023
TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo (pitkäaikaiset varat)
1 080 552
1 035 276
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvä varaus (pitkäaikaiset velat)
Tilikauden alussa
1 289 352
1 294 345
Varauksen lisäys/vähennys
21 327
Käytetty varaus
-58 177
-83 900
Diskonttauksesta johtuvat muutokset
Tilikauden lopussa
1 336 220
1 289 352
Diskonttauskorko, %
4,0
4,0
SUOMEN YDINENERGIALAIN MUKAINEN TVO:N YDINJÄTEHUOLLON VASTUUMÄÄRÄ JA OSUUS
VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTOSSA
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) päättää TVO:n rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa
yhteydessä kun lainmukaisen vastuumäärä päätetään vuosittain. TVO suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion
ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti.
1 000 €
2024
2023
Ydinjätehuollon vastuumäärä ydinenergialain mukaan
1 959 700
1 918 200
TVO:n vuoden 2025 (2024) rahastotavoite Valtion ydinjätehuoltorahastossa
1 437 800
1 525 100
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2024 (31.12.2023)
1 525 100
1 457 900
Vastuumäärän ja TVO:n rahasto-osuuden erotus 31.12.2024 (31.12.2023)
434 600
460 300
TVO:n ydinjätehuoltorahaston suojaosuus (ei sisälly rahasto-osuuteen)
45 753
OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erik-
seen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan laitosyksiköittäin. Ydinenergialain
mukaisesti määräytyvä ja valvontaviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö, TEM) päättämä vastuumäärä on
1 959,7 (1 918,2) miljoonaa euroa 31.12.2024, josta 1 507,7 (1 493,2) miljoonaa euroa on OL1/OL2 -laitosten
osuutta ja 452,0 (425,0) miljoonaa euroa OL3-laitoksen osuutta. Taseeseen IAS 37:n mukaan kirjattu diskon
-
tattu velka on 1 336,2 (1 289,4) miljoonaa euroa 31.12.2024. Suurin ero ydinenergialain mukaisen vastuun
ja taseeseen kirjatun varauksen välillä on se, että lainmukaista vastuuta ei ole diskontattu nettonykyarvoon.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
156
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tulevien kassavirtojen ulottuessa yli sadalle vuodelle, on ero diskonttaamattoman lainmukaisen vastuun ja
diskontatun ydinjätehuoltovarauksen välillä merkittävä. Muutos diskonttokorossa vaikuttaa ydinjätehuoltova
-
rauksen määrään. Ydinjätehuoltovaraus kasvaa, kun diskonttokorkoa pienennetään.
Kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen kustannukset kuuluvat vuodesta
2025 lähtien Posiva Oy:n ydinjätehuollon taloudelliseen varautumiseen, ja poistuvat näin ollen Posivan omista
-
jien vastuumääristä, TEM vahvisti joulukuussa 2024, että TVO:n rahasto-osuudesta siirretään 115,1 miljoonaa
euroa Posivan rahasto-osuudeksi.
Ydinenergialain 40 §:n 1 momentin mukaan kunkin kalenterivuoden rahastotavoite on yhtä suuri kuin edellisen
kalenterivuoden vastuumäärä. Ydinjätehuollon kustannusvaikutusten tasoittamiseksi usealle ydinlaitoksen
toimintavuodelle on rahastotavoite kuitenkin 40 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä vastuumäärää
pienempi. OL3-laitoksen rahastotavoitteen laskennassa käytetään aikaperusteista jaksottamista (40 vuotta)
ydinenergialain 40 § 2 momentin ja valtioneuvoston asetuksen (991/2017) 5 §:n mukaisesti.
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2024 on 1 525,1 (1 457,9) miljoonaa euroa. Taseessa
esitetty osuuden arvo on 1 080,6 (1 035,3) miljoonaa euroa. Tämä ero johtuu siitä, että IFRIC 5 -tulkinnan
mukaan TVO:n Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei voi ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua
siihen liittyvien velkojen määrää taseessa, koska TVO:lla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa.
Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen oikaisu
Materiaalit ja palvelut -erään liikevoittoon aina, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuol
-
torahastoon. Negatiivinen oikaisu Materiaalit ja palvelut -erään liikevoittoon kirjataan, kun nettomaksut ydin-
jätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. 31.12.2024 OL1/OL2-laitosten rahasto-osuus on
suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus, jolloin OL1/OL2-laitosten ydinjätehuollon IFRS-laskennassa kirjataan
yllä mainittu oikaisu. OL3-laitoksen rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus,
jolloin yllä mainittua oikaisua ei kirjata.
Lain mukainen rahastotavoite Valtion ydinjätehuoltorahastossa ja osuus rahastosta ovat erisuuruiset kunkin
vuoden lopussa sen vuoksi, että vuotuinen lainmukainen rahastotavoite täydennetään maksamalla ydinjäte
-
huoltomaksu seuraavan tilikauden ensimmäisen neljänneksen aikana. Rahaston vuoden 2024 sijoitustoiminta
oli voitollista, jolloin osa vuoden 2024 sijoitustuotoista allokoidaan lakisääteisen suojaosuuden vakuudeksi ja
sen ylittävä osa alentaa TVO:n vuotta 2024 koskevaa ydinjätehuoltomaksua. Vuoden 2024 ydinjätehuolto
-
maksu vahvistetaan maaliskuussa 2025.
YDINJÄTEHUOLLON VASTUUMÄÄRÄÄN LIITTYVÄT VAKUUDET
TVO on antanut valtiolle vastuumäärän kattamattomasta osuudesta omistajien omavelkaiset takaukset, jotka
kattavat myös vastuun ydinjätehuollon mahdollisista ennalta-arvaamattomista menoista ydinenergialain
mukaisesti. Takaukset sisältyvät ydinjätehuoltovastuisiin, katso liitetieto 25 Vastuut ja muut sitoumukset.
Pantatut velkakirjat ja takaukset
1 000 €
2024
2023
Valtion ydinjätehuoltorahastolle pantatut velkakirjat
727 500
727 500
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät osakkaiden antamat takaukset
596 250
557 740
25 Vastuut ja muut sitoumukset
Ydinenergialain mukaan ydinjätehuoltovelvollinen tai sen osakkeenomistaja on oikeutettu lainaamaan takaisin
enintään 60 prosenttia osuudestaan Valtion ydinjätehuoltorahastossa. TVO on lainannut rahastolta lainaamansa
varat edelleen osakkailleen ja pantannut osakkailta olevat saatavansa rahastolle lainansa vakuudeksi.
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät osakkaiden antamat omavelkaiset takaukset kattavat ydinjätehuoltovastuun
kattamattoman osuuden ja vastuun ydinjätehuollon mahdollisista ennalta-arvaamattomista menoista ydin-
energialain mukaisesti. Ydinenergialain 44 §:n mukaan jätehuoltovelvollisen on luovutettava valtiolle 45 §:ssä
säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia ennen jätteitä tuottavan toiminnan aloittamista ja muutoin aina kesäkuun
loppuun mennessä siten, että valtiolla tuolloin olevien vakuuksien yhteismäärä vastaa kalenterivuoden vastuu
-
määrän ja rahastotavoitteen erotusta.
Vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet
1 000 €
2024
2023
Pankkitakaukset
550
550
Investointisitoumukset
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset:
1 000 €
2024
2023
Investointisitoumukset
114 900
117 500
TAKAISINLAINAUS VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTOLTA
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. TVO on
käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut osakkailleen edelleen lainattujen varojen velkakirjat
vakuudeksi. Takaisinlainauksen laina-aika on kolme vuotta. Lainat sisältyvät korollisiin velkoihin,
katso liitetieto 22 Korolliset velat.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
157
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
t CO
2
2024
1 000 € t CO
2
2023
1 000 €
Tuotantolaitosten yhteenlasketut vuotuiset päästömäärät 1 742 1 528
Hallinnassa olevat päästöoikeudet 1 643 1 615
Ulkopuoliset päästöoikeusostot
1)
1 550 105 1 450 100
1)
Päästöoikeusostot sisältyvät kohtaan ”Materiaalit ja palvelut” ja tilinpäätöshetkellä hallussa olevat ostetut oikeudet taseen aineettomiin
oikeuksiin.
26 Lähipiiri
IAS 24 -standardin mukaiseen konsernin lähipiiriin kuuluvat Teollisuuden Voima Oyj:n yhteisyritys, emoyhtiön
hallituksen jäsenet ja johtoryhmä mukaan lukien toimitusjohtaja sekä yrityksen johtoon kuuluvien avainhen
-
kilöiden läheiset perheenjäsenet sekä yritykset, joissa heillä tai heidän perheenjäsenillään on määräysvalta.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat lisäksi TVO:n kaksi suurinta omistajaa Pohjolan Voima Oyj (PVO) ja Fortum
Power and Heat Oy (FPH), jotka käyttävät huomattavaa vaikutusvaltaa, sekä PVO:n suurin omistaja
UPM-Kymmene Oyj (UPM) sekä FPH:n omistaja Fortum Oyj.
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat
2024 Rahoitus-
1 000 €
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
järjestelyt
Posiva-konserni
4 703
1 342
0
PVO, Fortum Oyj, Fortum Power and Heat Oy
759 040
1 697
612 390
593 127
255 717
Yhteensä
771 547
617 093
594 469
255 717
2023 Rahoitus-
1 000 €
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
järjestelyt
Posiva-konserni
3 582
6 694
0
PVO, Fortum Oyj, Fortum Power and Heat Oy
737 598
7 944
614 542
854 106
0
Yhteensä
748 432
618 124
860 800
0
VIREILLÄ OLEVAT OIKEUDENKÄYNNIT JA RIITA-ASIAT
TVO on osapuolena välimiesmenettelyssä, joka liittyy OL1:n ja OL2:n vuosina 2017 ja 2018 toteutettuun lauh-
duttimien uusintaan. Välimiesmenettelyn toisena osapuolena on Balcke-Dürr GmbH. TVO pitää vastapuolen
välimiesmenettelyssä esittämiä vaatimuksia perusteettomina ja vaatii niiden hylkäämistä sekä oikeudenkäynti
-
kulujensa korvaamista.
Energiavirasto antoi tammikuussa 2024 päätöksen OL3:n täyden tehon tuotantoon kytkeytyvästä kantaverkon
suojauksesta. Täytäntöönpanokelpoisen päätöksen mukaan kantaverkon suojaus on verkonhaltijan erityinen
suojausjärjestelmä, joka kuuluu kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuulle. Päätöksessään Energiavirasto katsoi
Fingridin siirtäneen perusteettomasti TVO:n vastuulle kantaverkon suojausjärjestelmään liittyviä velvoitteitaan.
Sekä TVO että Fingrid valittivat helmikuussa 2024 Energiaviraston päätöksestä markkinaoikeuteen. Fingrid
vaati helmikuussa 2024 ja uudelleen toukokuussa 2024 markkinaoikeutta kiireellisesti keskeyttämään Energi
-
aviraston päätöksen täytäntöönpanon. Markkinaoikeus hylkäsi kummallakin kerralla Fingridin vaatimuksen.
Tammikuussa 2024 antamassaan päätöksessä Energiavirasto edellytti Fingridiä toimittamaan ehdotuksen
suojauksen kustannusten kattamisperiaatteista Energiaviraston vahvistettavaksi huhtikuun 2024 loppuun
mennessä. Fingrid käynnisti huhtikuun 2024 alussa sidosryhmäkuulemisen valmistelemistaan OL3-järjestel
-
mäsuojaan liittyvistä ehdoista ja maksujen määräytymisperusteista. Sidosryhmäkuulemisen jälkeen Fingrid
toimitti ehdot ja maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi huhtikuun lopussa. Myös
TVO osallistui sidosryhmäkuulemiseen ja julkaisi oman lausuntonsa verkkosivuillaan. Tähän asti TVO on
maksanut kantaverkon suojausjärjestelmän ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista valtaosan.
Energiavirasto antoi joulukuussa 2024 päätöksen järjestelmäsuojan maksujen määräytymisperusteista. Ener
-
giavirasto katsoi, että Fingrid voi kohdistaa pääosan järjestelmäsuojasta aiheutuvista kustannuksista erilliseen
OL3:n järjestelmäsuojan palvelumaksuun, jota Fingrid voi veloittaa palvelua tarvitsevalta TVO:lta.
TVO käynnisti joulukuussa 2024 välimiesmenettelyn Hitachi Energy Finland Oy:tä (entinen ABB Power Grids
Finland Oy) ja Hitachi Energy Italy S.p.A:ta (entinen ABB Power Grids Italy S.p.A) vastaan keskeneräisessä
Olkiluodon akkusähkövarastoprojektissa todettujen toimittajan vastuulla olevien viiveiden, puutteiden ja
virheiden johdosta.
Tilikauden 2024 lopussa TVO:lla ei ollut muita vireillä olevia oikeudenkäyntejä tai riita-asioita.
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖOIKEUDET
TVO:n hiilidioksipäästöt muodostuvat varalämpökattiloiden ja varavoimadieselien päästöistä. Pääsääntöi-
sesti TVO:lla on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.
Jos toteutuneet päästöt ylittävät TVO:n hallussa olevat päästöoikeudet, TVO on tehnyt ylimeneviä tonneja
vastaavan kulukirjauksen tilinpäätöshetken markkinahinnalla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
158
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
27 Rahoitusriskien hallinta
TVO-konsernin rahoitus ja riskienhallinta hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoitustoiminnossa yhtiön hallituksen
hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoituspolitiikan noudattamista valvoo hallitus ja yhtiön johto.
Rahoitustoiminnosta vastaa rahoitusjohtaja. TVO-konsernin liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-,
markkina- ja luottoriskeihin. Näihin ei ole luettu yhtiön ja omistajien välisiä saamisia ja vastuita, koska yhtiö
toimii omakustannusperiaatteella (katso liitetieto 1 Konsernin perustiedot).
TVO-konsernin rahoituksen ensisijainen tehtävä on varmistaa yhtiön riittävä likviditeetti ja toiseksi vähentää
kassavirtojen heilahteluja, jotka aiheutuvat rahoitusmarkkinoiden muutoksista lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä.
Yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti johdannaissopimuksia solmitaan vain suojaustarkoituksessa ja niihin
pyritään soveltamaan IFRS:n tarkoittamaa suojauslaskentaa.
LIKVIDITEETTIRISKI
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä vaikutusta yhtiön tulokseen ja kassavirtaan, mikä syntyy
jos yhtiö ei kykene varmistamaan riittävää rahoitusta toiminnalleen. Riittävien likvidien varojen sekä sitovien
luottolimiittien lisäksi TVO-konserni pyrkii alentamaan jälleenrahoitusriskiä hajauttamalla lainojensa eräänty
-
misajankohtia sekä rahoituslähteitä mahdollisimman hyvin eri markkinoille.
TVO-konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti pitkäaikaisten luottojen maturiteetit ja jälleenrahoitus suunnitel
-
laan sellaisiksi, että seuraavan 12 kk:n aikana ei eräänny yli 25 prosenttia yhtiön luotoista. Poikkeuksena ovat
Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta nostetut lainat, jotka on edelleen lainattu omistajille.
Lyhytaikaiseen rahoitukseen TVO-konserni käyttää kotimaista yritystodistusohjelmaa. Sitovia vähintään 12
kuukauden mittaisia luottolimiittejä tulee aina olla sellainen määrä, joka vastaa yhtiön seuraavan 12 kuukauden
rahoitustarvetta.
Pitkäaikaisten luottositoumusten lisäksi yhtiöllä pitää olla rahoituspolitiikan vaatimuksen mukainen määrä
likvidejä varoja. Rahoituspolitiikan mukaisina sijoituskohteina käytetään pankkitalletusten ohella pankkien
sijoitustodistuksia, yritystodistuksia, kuntatodistuksia ja valtion velkasitoumuksia sekä lyhyen koron sijoitus
-
rahastoja. Sijoitukset ovat pääasiassa lyhytaikaisia (alle 12 kk).
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuudet
1 000 €
2024
2023
Toimitusjohtaja palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
373
348
Muun johtoryhmän palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1 736
1 706
Muun johtoryhmän lakisääteiset eläkkeet
282
280
Muun johtoryhmän lisäeläkkeet
179
175
Yhteensä
2 570
2 509
Hallituksen palkat ja palkkiot
1 000 €
2024
2023
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
Tiina Tuomela
35
41
Ilkka Tykkyläinen
46
49
Hannu Jokinen
34
37
Esa Kaikkonen
29
32
Tapio Korpeinen
40
40
Petra Lundström
44
37
Timo Rajala
34
36
Anders Renvall
30
32
Rami Vuola
34
37
Höysniemi Kaarlo 1.4.2024 alkaen
30
0
Hallituksen aiemmat jäsenet
Juha-Pekka Weckström,
31.12.2022 asti
0
1
Yhteensä
356
342
Johdon työsuhde-etuudet
TVO:n ylin johto koostuu hallituksen jäsenistä ja johtoryhmästä mukaan lukien toimitusjohtaja. Konsernilla ei
ole liiketoimia johdon kanssa.
TVO ylläpitää lähipiiriluetteloa, jonka tarkoituksena on auttaa tunnistamaan sellaiset liiketoimet, joiden osapuo
-
lena on Teollisuuden Voima Oyj:n lähipiiriin kuuluva. Yhtiö käy vuosittain läpi lähipiirin ja onko sen tiedossa
muutoksia lähipiiriin. Yhtiön lähipiiritietojen keruuprosessi varmistaa, että kaikki tarvittavat tiedot tulevat
sisällytetyksi tilinpäätökseen. Mahdollisista Teollisuuden Voima Oyj:n johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä
liiketoimista päättää aina yhtiön hallitus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
159
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Rahoitusvelkojen diskonttaamattomat kassavirrat
6)
2023
1 000 €
2024
2025
2026
2027
2028–
Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta
1)
426 104
525 814
Rahoituskulut
2)
15 577
1 878
1 153
429
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
3)
727 500
727 500
Rahoituskulut
137 824
Joukkovelkakirjalainat
1)
4)
348 943
500 000
650 000
675 000
1 632 247
3 806 190
Rahoituskulut
168 801
523 401
Lainat muilta
4
)
280 000
280 000
Rahoituskulut
116 346
172 678
Vuokrasopimusvelat
2 771
516
503
11
Muut velat
105 839
105 839
Korkojohdannaiset
5)
2 918
1 357
1 382
1 377
3 548
Yhteensä
642 699
1 127 943
809 992
820 742
2 972 674
6 374 049
Valuuttatermiinien kassavirrat
297
199
209
705
1)
Lyhennykset vuonna 2024 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.
2)
Korkokulujen lisäksi rahoituskulut sisältävät sitoutumispalkkiot.
3)
Laina uusitaan vuosittain ja korkokulut tästä lainasta on laskettu viidelle vuodelle.
4)
Valuuttamääräiset lainat on koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla muutettu EUR-määräisiksi vaihtuva- tai kiinteäkorkoisiksi kassavirroiksi.
5)
Korkojohdannaisten esitystapa muutettu.
6)
Esitystapa muutettu: osakaslainojen kassavirrat poistettu taulukosta.
Rahoitusvelkojen diskonttaamattomat kassavirrat
2024
1 000 €
2025
2026
2027
2028
2029–
Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta
1)
226 104
290 130
Rahoituskulut
2)
6 209
1 453
882
312
8 857
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
3)
727 500
727 500
Rahoituskulut
32 270
22 437
131 600
Joukkovelkakirjalainat
1)
4)
239 580
650 000
675 000
600 000
1 722 247
3 886 827
Rahoituskulut
116 550
111 501
104 147
85 685
183 595
601 478
Lainat muilta
4)
280 000
280 000
Rahoituskulut
14 815
14 815
107 383
166 641
Vuokrasopimusvelat
597
593
36
59
Muut velat
Korkojohdannaiset
5)
2 332
2 987
2 982
1 711
1 279
Yhteensä
774 273
839 727
846 467
736 814
3 044 839
6 242 121
Valuuttatermiinien kassavirrat
143
143
1)
Lyhennykset vuonna 2025 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.
2)
Korkokulujen lisäksi rahoituskulut sisältävät sitoutumispalkkiot.
3)
Laina uusitaan vuosittain ja korkokulut tästä lainasta on laskettu viidelle vuodelle.
4)
Valuuttamääräiset lainat on koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla muutettu EUR-määräisiksi vaihtuva- tai kiinteäkorkoisiksi kassavirroiksi.
5)
Korkojohdannaisten esitystapa muutettu.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
160
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Rahavirran suojauksien osalta kaudet, joiden aikana rahavirtojen odotetaan
toteutuvan ja milloin niiden odotetaan vaikuttavan
1)
2024
1 000 €
2025
2026
2027
2028
2029–
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Kassavirrat
270
617
604
604
1 687
3 782
2023
1 000 €
2024
2025
2026
2027
2028–
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
1)
Kassavirrat
5 059
2 605
3 096
3 072
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29 .
Herkkyys markkinariskeille
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille.
2024 2023
1 000 €
Tuloslaskelma
Oma pääoma
Tuloslaskelma
Oma pääoma
+ 10 % muutos EUR/USD ja valuuttakurssissa
-4 106
-6 011
- 10 % muutos EUR/USD valuuttakurssissa
4 106
6 011
1
%-yksikön nousu markkinakoroissa
1)
-3 529
17 742
-4 260
1
%-yksikön lasku markkinakoroissa
1)
3 529
-17 369
4 260
-31 463
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoja oikaistu. Katso liitetieto 29.
Oletukset:
Euron ja dollarin sekä kruunun valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 prosenttia.
Valuuttamääräinen positio sisältää valuuttatermiinisopimukset, jotka vaikuttavat tuloslaskelmaan ja suojaus
-
laskennan kautta omaan pääomaan.
Korkotason muutokseksi oletetaan yksi prosenttiyksikkö. Laskennassa on huomioitu rahavirran suojauslasken
-
nassa olevat johdannaiset.
Korkopositio sisältää vaihtuvakorkoiset lainasaamiset, rahoituslainat, korkojohdannaiset sekä rahavarat.
Korolliset lainasaamiset ja vaihtuvakorkoiset rahoituslainat vaikuttavat tuloslaskelmaan. Korkojohdannaiset
vaikuttavat tuloslaskelmaan sekä omaan pääomaan suojauslaskennan kautta.
MARKKINARISKIT
Valuuttariski
TVO-konserni altistuu valuuttakurssiriskille lähinnä polttoainehankinnoissa. Raakauraanin ja rikastuksen kauppava-
luuttana on usein USD. Valuuttamääräisen oston suojaukseen ryhdytään, kun sopimus on solmittu, jolloin ennus-
tettu valuuttakurssiriski muuttuu erittäin todennäköiseksi. Sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat nostetaan pääsään-
töisesti euromääräisinä. Muiden kuin euromääräisten lainojen pääomat suojataan viimeistään lainojen nostohetkellä.
Valuuttariskin suojausinstrumentteina voidaan käyttää valuutanvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä.
Korkoriski
Korollinen velka altistaa yhtiön korkoriskille. Yhtiön korkoriskin hallinnan tavoitteena on mahdollisimman alhainen
korkokustannus sekä korkokulujen vaihtelun vähentäminen. Rahoituspolitiikan mukaan yhtiön korkosidonnaisuus
-
aika voi vaihdella 36 ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli noin 40 kuukautta.
Keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa voidaan muuttaa kiinteäkorkoisilla lainoilla, koronvaihtosopimuksilla,
korkotermiineillä sekä korkokatto- ja lattiasopimuksilla.
Lainojen ja johdannaisten keskikorko tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli 2,88 % (2,62 %).
Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat yhtiön rahavirran korkoriskille. Kiinteäkorkoiset lainat altistavat yhtiön
käyvän arvon korkoriskille. Yhtiö pyrkii soveltamaan lainoihin rahavirran ja käyvän arvon suojauslaskentaa, kun
se on mahdollista. Rahavirran korkoriskiä hallitaan eri skenaarioiden perusteella käyttämällä koronvaihtosopi
-
muksia, joista maksetaan kiinteää ja saadaan vaihtuvaa korkoa. Tällaisten koronvaihtosopimusten taloudellinen
vaikutus vastaa lainojen muuttamista vaihtuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi. Yhtiö tekee myös koronvaihtosopi
-
muksia, joissa maksetaan vaihtuvaa ja saadaan kiinteää korkoa, suojautuakseen käyvän arvon korkoriskiltä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
161
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Euro Medium Term Note Programme EUR 5 000 000 000
1 000 € 2024 2023
Valuutta
Nimellisarvo
Tasearvo
Nimellisarvo
Tasearvo
Korko-%
Eräpäivä
EUR
19 998
2,80
8.5.2024
EUR
191 848
191 704
2,00
8.5.2024
EUR
239 580
239 252
500 000
495 096
2,13
4.2.2025
EUR
650 000
649 030
650 000
648 211
1,13
9.3.2026
EUR
600 000
592 152
600 000
586 737
2,63
31.3.2027
EUR
75 000
74 827
74 769
3,60
14.12.2027
EUR
600 000
598 126
600 000
597 585
1,38
23.6.2028
EUR
23 000
22 952
22 943
3,50
3.5.2030
EUR
600 000
602 192
600 000
607 041
4,75
1.6.2030
EUR
45 000
44 909
44 897
3,90
31.3.2032
EUR
150 000
149 711
150 000
149 674
4,19
13.9.2032
EUR
20 000
19 877
19 862
3,88
8.11.2032
EUR
90 000
89 913
3,49
29.10.2029
EUR
600 000
605 837
4,25
22.5.2031
SEK
135 000
12 171
2,38
15.2.2024
SEK
315 000
28 389
Stibor 3M + 1,78
15.2.2024
SEK
500 000
45 061
Stibor 3M + 1,42
29.10.2024
SEK
500 000
45 061
1,56
29.10.2024
SEK
1 000 000
87 268
1 000 000
Stibor 3M + 5,81
23.1.2029
SEK
1 300 000
113 157
1 300 000
117 160
5,20
23.1.2029
Yhteensä
3 889 203
3 796 482
TVO-konsernin velkarakenne
31.12.2024
1 000 €
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034–
Yhteensä
Lainat rahoitus-
laitoksilta
226 104
290 130
Joukkovelka-
kirjalainat
239 580
650 000
675 000
600 000
284 247
623 000
600 000
215 000
280 000
4 166 827
Vuokrasopimus-
velat
597
593
36
11
48
Yhteensä
509 984
676 701
701 697
611 854
284 258
623 048
600 000
215 000
280 000
4 502 542
TVO-konsernin luottositoumuksien erääntyminen
31.12.2024
1 000 €
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034–
Yhteensä
Syndikoitu
valmiusluotto
111 111
888 889
1 000 000
Kahdenvälinen
pankkilaina
200 000
200 000
Yhteensä
200 000
111 111
888 889
1 200 000
TVO-konsernilla oli 31.12.2024 nostamattomia luottositoumuksia 1 000 (1 000) miljoonaa euroa sekä kassa-
varoja 313 (288) miljoonaa euroa.
JOUKKOVELKAKIRJALAINAT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
162
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Yhtiön johdon seuraama omavaraisuusaste
1 000 €
2024
2023
Omavaraisuusaste, % (IFRS, konserni)
1)
32,3
31,2
Omavaraisuusaste, % (emoyritys)
2)
31,5
30,0
1)
 Omavaraisuusaste % = 100 x oma pääoma + osakaslainat
taseen loppusumma - ydinjätehuoltoon liittyvä varaus - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
2)
 Omavaraisuusaste % = 100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + osakaslainat
taseen loppusumma
- laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
Nettovelkojen täsmäytys
1 000 €
2024
2023
Rahavarat
313 121
287 684
Lainat
5 190 821
5 329 782
Vuokrasopimusvelat
Nettovelat
4 923 285
5 089 499
Rahoitukseen liittyvät velat
Muut varat
1 000 €
Lainat
Vuokrasopimukset
Välisumma
Rahavarat
Yhteensä
Nettovelat 1.1.2023
-5 391 707
-49 566
-5 441 273
353 203
-5 088 070
Rahavirrat
111 962
3 799
115 761
-65 519
Hankinnat - vuokrasopimukset
-1 634
-1 634
-1 634
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
1)
-50 037
-50 037
-50 037
Nettovelat 31.12.2023
-5 329 782
-47 401
-5 377 183
287 684
-5 089 499
Rahavirrat
152 677
5 179
157 856
183 293
Hankinnat - vuokrasopimukset
-3 363
-3 363
-3 363
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
1)
-13 716
-13 716
-13 716
Nettovelat 31.12.2024
-5 190 821
-45 585
-5 236 406
313 121
-4 923 285
1)
Muihin muutoksiin kuuluvat maksutapahtumia sisältämättömät muutokset, kuten johdannaisten arvonmuutokset ja järjestelypalkkiot, jotka
esitetään rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtoina, kun ne maksetaan.
LUOTTORISKI
Luottoriski voi syntyä, jos vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Kaupalliset
myyntisaatavat sekä sijoituksiin, talletuksiin ja johdannaissopimuksiin perustuvat saatavat rahoituslaitoksilta
altistavat yhtiön luottoriskille. Vastapuoliksi hyväksytään lyhyen koron rahastojen lisäksi sellaisia rahoituslai
-
toksia, joiden pitkäaikainen luottoluokitus on yhtiön rahoituspolitiikan mukainen. Tämän lisäksi TVO-konsernilla
on voimassa puitesopimukset (ISDA) johdannaissopimusten vastapuolten kanssa.
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta on lainattu samoin lainaehdoin edelleen yhtiön osakkaille, kuitenkin niin,
että Fortum Power and Heat Oy:n osuus on lainattu Fortum Oyj:lle. Lainoilla ei ole erillisiä vakuuksia. Ydinjäte
-
huoltolainasaamiset ja -velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Johto on arvioinut edelleenlainausso-
pimusten osapuolien luottokelpoisuudet näille lainoille riittäviksi ja siten lainasaamisten odotetut luottotappiot
ovat epäolennaiset, eikä niihin sisälly merkittävää luottoriskiä.
POLTTOAINEEN HINTARISKI
Konsernin sähkön tuotantoon käyttämä polttoaine on uraani.
TVO-konserni hankkii uraanipolttoaineen maailmanmarkkinoilta. Hankinta käsittää neljä vaihetta: raakau
-
raanin, konversion, väkevöinnin ja valmistuksen hankinta. TVO-konserni käyttää kaikissa näissä vaiheissa
pitkäaikaisia toimitussopimuksia eri toimittajien kanssa. Yhtiön hankintapolitiikan mukaan polttoaineiden
saatavuutta varmistetaan ja hintariskiä minimoidaan varastoja pitämällä sekä hajauttamalla pitkäaikaissopi
-
mukset eri toimittajien kesken.
TVO-konserni ei ole käyttänyt hintariskiltä suojautumiseen hyödykejohdannaisia.
PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA
Riittävällä omanpääomanehtoisen rahoituksen määrällä mahdollistetaan monipuoliset rahoituslähteet.
Yhtiön omavaraisuusaste vaihtelee investointisyklien mukaisesti. Tavoitteena on, että konsernin omavaraisuus
-
aste (IFRS) ylittää pitkällä aikavälillä 25 prosentin tason. Omavaraisuusastetta laskettaessa mukaan ei lasketa
Valtion ydinjätehuoltorahastolta nostettuja lainoja, jotka on edelleen lainattu omistajille eikä ydinjätehuoltoon
liittyvää varausta. Lisäksi muita lainoja huonomman etuoikeuden omaavat osakaslainat tai muut vastaavat
lainat luetaan täysimääräisesti omaan pääomaan.
Yhtiö on sitoutunut eräissä lainasopimuksissa ylläpitämään IFRS:n mukaisen omavaraisuusasteen vähintään
25 prosentin tasolla. TVO-konsernilla ei ole muita taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia ehtoja yhtiön
lainasopimuksissa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
163
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
28 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
VTM Joni Juuri nimitettiin TVO:n talousjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi.
Nimitys astuu voimaan 6. maaliskuuta 2025.
OL3:n laitostoimittaja on maksanut TVO:lle helmikuussa 2025 sovintosopimuksen mukaisen 56,7 miljoonan
euron suuruisen lisäviivekorvauksen sekä 14,0 miljoonan euron suuruisen korvauksen liittyen OL3:n nettote
-
hosta tehtyyn sopimukseen.
29 Aikaisempaa tilikautta koskevien virheiden korjaaminen
Teollisuuden Voima Oyj on oikaissut vuoden 2023 International Financial Reporting Standardin (IFRS)
mukaisen konsernitilinpäätöksen taloudellisia tietoja. Oikaisu johtuu rahavirran suojauslaskentaan liittyvien
tiettyjen koronvaihtosopimusten käypien arvojen kirjaustavan korjauksesta.
TVO-konserni on suojannut osakaslainoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksin ja on tähän asti sovel
-
tanut rahavirran suojauslaskentaa kirjaamalla käyvät arvot laajaan tuloslaskelmaan sekä omaan pääomaan.
Suojauslaskennan soveltaminen oman pääoman ehtoisten osakaslainojen suojaussuhteissa ei täytä IFRS-stan
-
dardin määrittämiä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä konsernitilinpäätöksessä. Rahavirran suojauslas-
kennan soveltamisen yhtenä kriteerinä on, että suojattavilla rahavirroilla saattaisi olla vaikutus tuloslaskelmaan.
Osakaslainojen korkomaksuilla ei kuitenkaan ole vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan ja siten osakaslainojen
korkosuojaukset eivät täytä rahavirran suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Oikea käytäntö on kirjata
osakaslainoihin liittyvien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutos tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.
Oikaisun vaikutukset kohdistuvat tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja laajan tuloslaskelman
rahavirtojen suojaukset-erään sekä taseessa arvonmuutosrahastoon ja kertyneisiin voittovaroihin. Oikaisu
on tehty korjaamalla jokainen muutosta vaativa tilinpäätösrivi. Oikaisulla ei ole vaikutusta oman pääoman
määrään kokonaisuudessaan eikä kassavirtaan. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä tilikausien 2023 ja 2024
avaavat taseet oikaistaan arvonmuutosrahaston ja kertyneiden voittovarojen osalta.
Vuoden 2022 lopussa arvonmuutosrahastossa esitettyjen osakaslainoihin liittyvien koronvaihtosopimusten
arvo oli 177 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa arvonmuutosrahastossa esitettyjen osakaslainoihin
liittyvien koronvaihtosopimusten arvo oli 119 miljoonaa euroa. Tilikauden 2023 vaikutus tuloslaskelmaan
oli -58 miljoonaa euroa ja laajan tuloslaskelman erään rahavirtojen suojaukset 58 miljoonaa euroa. Vuoden
2023 oikaisu pienentää arvonmuutosrahaston arvoa 119 miljoonaa euroa ja lisää kertyneitä voittovaroja 119
miljoonaa euroa (sisältäen korjauksen tulosvaikutuksen).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
164
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Konsernin tase 31.12.2023
Oikaistu
1 000 €
31.12.2023
Oikaisu
31.12.2023
Oma pääoma
Osakepääoma
600 365
600 365
Ylikurssirahasto ja vararahasto
242 383
242 383
Arvonmuutosrahasto
138 799
-119 087
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat
929 300
929 300
Kertyneet voittovarat
177 114
177 233
354 347
Tilikauden tulos
163 999
-58 146
105 853
Oma pääoma yhteensä
2 251 960
2 251 960
Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2023
Oikaistu
1 000 €
1.1.-31.12.2023
Oikaisu
1.1.-31.12.2023
Tilikauden voitto/tappio
163 999
-58 146
105 853
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirtojen suojaukset
-89 928
58 146
-31 782
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä
-89 928
-31 782
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2023
Oikaistu
1 000 €
1.1.-31.12.2023
Oikaisu
1.1.-31.12.2023
Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutos
-58 146
-58 146
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-85 978
-58 146
-144 124
Tilikauden voitto/tappio
163 999
-58 146
105 853
Konsernin tase 1.1.2023
Oikaistu
1 000 €
1.1.2023
Oikaisu
1.1.2023
Oma pääoma
Osakepääoma
600 365
600 365
Ylikurssirahasto ja vararahasto
242 383
242 383
Arvonmuutosrahasto
228 727
-177 233
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat
929 300
929 300
Kertyneet voittovarat
216 742
177 233
393 975
Oma pääoma yhteensä
2 217 517
2 217 517
Konsernin rahavirtalaskelma (Liiketoiminnan nettorahavirta) 31.12.2023
Oikaistu
1 000 €
1.1.-31.12.2023
Oikaisu
1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio
163 999
-58 146
105 853
Oikaisut:
Verot
13
13
Rahoitustuotot ja -kulut
144 124
Poistot ja arvonalentumiset
178 674
178 674
Osuus yhteisyritysten voitosta/tappiosta
-173
-173
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa
-42 303
-42 303
Myyntivoitot ja -tappiot käyttöomaisuushyödykkeistä ja osakkeista
24
24
Käyttöpääoman muutokset:
Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+)
-34 838
-34 838
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+)
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-63 464
-63 464
Saadut korot
17 041
Maksetut verot
-13
-13
Liiketoiminnan nettorahavirta
434 243
434 243
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
165
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Emoyhtiön tuloslaskelma
1 000 €  1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liikevaihto 2 895 252 872 868
Valmistus omaan käyttöön 3 0 7 143
Liiketoiminnan muut tuotot 4 15 465 14 685
Materiaalit ja palvelut 5 -146 758 -264 408
Henkilöstökulut 6 -90 063 -84 256
Poistot ja arvonalentumiset 7 -239 099 -169 356
Liiketoiminnan muut kulut 8 -239 602 -162 515
Liikevoitto/-tappio 195 195 214 161
Rahoitustuotot ja -kulut 9 -111 759 -96 168
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 83 436 117 993
Tilinpäätössiirrot 10 -83 436 -117 993
Tuloverot 0 0
Tilikauden voitto/tappio 0 0
Emoyhtiön tilinpäätös
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
166
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Emoyhtiön tase
1 000 €  31.12.2024 31.12.2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
11 2 784 2 515
Aineelliset hyödykkeet 11 5 865 946 6 036 939
Sijoitukset 12
Osuudet saman konsernin yrityksissä 8 8
Osuudet yhteisyrityksissä 1 011 1 011
Muut osakkeet ja osuudet 3 976 3 976
Muut saamiset 728 035 733 030 784 735 789 730
Pysyvät vastaavat yhteensä 6 601 760 6 829 184
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
13 491 273 486 932
Lyhytaikaiset saamiset 14
Myyntisaamiset 5 676 18 784
Muut saamiset 70 806 43 931
Siirtosaamiset 143 073 219 555 47 879 110 594
Rahat ja pankkisaamiset 312 752 287 017
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 023 580 884 543
Vastaavaa 7 625 340 7 713 727
1 000 €  31.12.2024 31.12.2023
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma
15 600 365 600 365
Ylikurssirahasto 15 232 435 232 435
Vararahasto 15 9 948 9 948
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 15 300 000 0
Edellisten tilikausien voitto/tappio 15, 16 20 939 20 939
Tilikauden voitto/tappio 15, 16 0 0
Oma pääoma yhteensä 1 163 687 863 687
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero
383 037 299 423
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
17, 18
Joukkovelkakirjalainat 3 647 247 3 457 247
Rahalaitoslainat 64 026 490 130
Osakaslainat 629 300 929 300
Muut pitkäaikaiset lainat 1 007 500 5 348 073 1 014 710 5 891 387
Lyhytaikainen vieras pääoma 19
Joukkovelkakirjalainat 239 580 348 943
Lainat rahoituslaitoksilta 226 104 26 104
Saadut ennakot 67 222 68 063
Ostovelat 24 165 22 779
Muut velat 25 358 25 370
Siirtovelat 148 114 730 543 167 971 659 230
Vieras pääoma yhteensä 6 078 616 6 550 617
Vastattavaa 7 625 340 7 713 727
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
167
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1 000 € 2024 2023
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto/-tappio
195 195 214 161
Oikaisut liikevoittoon/-tappioon
1)
239 079 169 380
Käyttöpääoman muutos
2)
-66 351 94 675
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -138 847 -94 142
Saadut korot 36 744 17 040
Liiketoiminnan rahavirta 265 820 401 114
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-84 877 -281 135
Osakkeiden myynnit 0 220
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 20 0
Myönnetyt lainasaamiset 0 -73 772
Investointien rahavirta -84 857 -354 687
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
686 826 1 250 408
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -835 467 -1 352 229
Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys 11 080 89 020
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut -18 290 -99 160
Saadut konserniavustukset 623 192
Rahoituksen rahavirta -155 228 -111 769
1 000 € 2024 2023
Rahavarojen muutos 25 735 -65 342
Rahavarat 1.1. 287 017 352 359
Rahavarat 31.12. 312 752 287 017
1)
Oikaisut liikevoittoon/-tappioon
Poistot ja arvonalentumiset
239 099 169 356
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) tai -tappiot (+) -20 24
Yhteensä 239 079 169 380
2)
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+)
-4 341 35 319
Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -30 991 -34 582
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -31 019 93 938
Yhteensä -66 351 94 675
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
168
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1 Laadintaperiaatteet
ARVOSTUSPERIAATTEET
Pysyvät vastaavat ja niiden poistoajat
Pysyvät vastaavat on aktivoitu hankintamenoon
vähennettynä saaduilla avustuksilla, kertyneillä pois
-
toilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla sekä saaduilla
lisäkorvauksilla. Suunnitelman mukaiset poistot perus
-
tuvat tasapoistoon arvioituna taloudellisena pitoaikana.
Poistoajat ovat seuraavat:

OL1-, OL2- ja OL3-ydinvoimalaitosyksiköt
OL1- ja OL2-perusinvestointi
61
OL3-laitosinvestointi 10–60
Modernisointihankeinvestoinnit 16–35
Modernisointiin liittyvät automaatioinvestoinnit 15
Lisäinvestoinnit 10
Rakennukset ja rakennelmat 10–40
Olkiluodon kaasuturbiinilaitososuus 30
Vaihto-omaisuuden arvostus
Aineet ja tarvikkeet on arvostettu muuttuvaan
hankintamenoon, ydinpolttoaineen osalta laskennal
-
lisen kulutuksen mukaisesti ja tarvikevaraston osalta
painotettuun, juoksevaan keskihintaan. Mikäli vaih
-
to-omaisuuden jälleenhankintahinta tilinpäätöspäi-
vänä on alhaisempi kuin alkuperäinen hankintameno,
arvostetaan vaihto-omaisuus jälleenhankintahintaan
ja erotus kirjataan kuluksi.
Hiilidioksidipäästöoikeudet
Hiilidioksidipäästöoikeudet (CO
2
) sisältyvät aineetto-
miin hyödykkeisiin. Päästöoikeudet kirjataan hankin-
tahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia koskeva
velvoite kirjataan hallussa olevien päästöoikeuksien
kirjanpitoarvolla lyhytaikaisiin velkoihin. Jos päästö-
oikeuksia ei ole riittävästi kattamaan toteutuneita
päästöjä, kirjataan puuttuvista päästöoikeuksista
lyhytaikainen velka tilinpäätöspäivän markkina-
arvolla. Päästöoikeushankinnat kirjataan tulos-
laskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään.
Päästöoikeuksien myyntitulot hyvitetään omistajille.
Tutkimus- ja kehityskulut
Tuotantotoimintaan liittyvät tutkimus- ja kehityskulut
on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu
tapahtumapäivän kurssiin tai valuuttaostojen ja
-myyntien osalta kaupantekokurssiin. Tilikauden
päättyessä valuuttatilien kurssierot on kirjattu
tuloslaskelman rahoituseriin.
Rahoitusarvopaperit
Rahoitusarvopaperit koostuvat lyhyen koron sijoitus-
rahasto-osuuksista ja pankkien sijoitustodistuksista.
Rahoitusarvopaperit arvostetaan taseessa alkuperäi
-
seen hankintamenoon. Ne sisältyvät rahoituslaskel-
massa rahoituksen rahavirtoihin.
Johdannaissopimukset
Yhtiö soveltaa johdannaissopimusten suojaamisessa
suojauslaskentaa. Johdannaissopimuksia ei ole
kirjattu taseeseen. Niiden nimellisarvot ja käyvät
arvot on eritelty liitetiedoissa.
Vaihtuvakorkoisten lainojen korkosidonnaisuusaikaa
on muutettu koronvaihtosopimuksilla. Näihin sopi
-
muksiin liittyvät korot on tilinpäätöksessä jaksotettu
suoriteperusteisesti ja ne on esitetty nettomääräisinä
korkokulujen pääryhmässä.
Valuuttajohdannaisilla on suojattu valuuttamääräisiä
vaihto-omaisuushankintojen maksuja. Johdannaisten
realisoituneilla kurssieroilla on oikaistu vaihto-
omaisuuden hankintamenoa. Valuutta- ja koronvaihto-
sopimuksilla on suojattu valuuttamääräisiä pitkä-
aikaisia lainoja.
YDINJÄTEHUOLTOVASTUUSEEN LIITTYVÄT ERÄT
Ydinjätehuoltovastuu määräytyy ydinenergialain mukaan.
Vastuu kattaa kaikki tulevat ydinjätteen käsittelystä
aiheutuvat kulut mukaan luettuna ydinvoimalaitosten
käytöstä poiston, käytetyn polttoaineen loppusijoitus
-
kustannukset sekä riskimarginaalin siten, että käytöstä
poiston oletetaan alkavan kunkin vuoden lopussa.
Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa vuosittain kalen
-
terivuoden lopussa kuluvan vuoden vastuumäärän
ja rahastotavoitteen seuraavalle vuodelle.
Jätehuoltovelvollisen on suoritettava ydinjätehuol
-
tomaksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon siten, että
maaliskuun viimeisen päivän rahasto-osuus on yhtä
suuri kuin saman kalenterivuoden rahastotavoite.
1.5.2021 voimaan tulleen ydinenergialain 52 c §:n
mukaan jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden
rahastotavoitteeseen lisätään kolmen prosentin
suojaosuus. Suojaosuus katetaan ensisijaisesti
ydinenergialain 42 §:ssä tarkoitetulla ylijäämällä
ja ydinenergialain 51 §:ssä tarkoitetulla rahaston
voitolla. Mikäli rahaston sijoitustoiminta on tappi
-
ollista, jätehuoltovelvollisen tulee täydentää rahas-
to-osuuksia maksamalla lisää ydinjätehuoltomaksua
siltä osin kuin tappio ylittää suojaosuuden määrän.
Mikäli rahaston sijoitustoiminta on voitollista, hyvittää
rahasto jätehuoltovelvollista ydinjätehuoltomaksussa
siltä osin kuin voitto ylittää suojaosuuden määrän.
Jätehuoltovelvollisen on lisäksi luovutettava Valtion
ydinjätehuoltorahastolle ydinenergialain 45 §:ssä
säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia siten, että maalis
-
kuun viimeisenä päivänä vakuuksien yhteismäärä
vastaa suojaosuutta siltä osin kuin siirretty ylijäämä
ja voitto eivät kata sitä. Vastaavasti ne jätehuoltovel
-
vollisen aiemmin luovuttamat vakuudet, joita ei enää
tarvita suojaosuuden kattamiseen, on palautettava
jätehuoltovelvolliselle viimeistään saman kalenteri
-
vuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
169
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vuotuinen maksu ydinjätehuoltorahastoon ja ydinjätehuollon toimenpiteistä ja palveluista aiheutuvat kulut
kirjataan vuosikuluiksi. Ydinjätehuoltomaksu perustuu TVO:n esitykseen. Mikäli ydinjätehuoltorahaston
määräämä ydinjätehuoltomaksu poikkeaa esityksestä, erotus kirjataan seuraavalle tilikaudelle.
Ydinjätehuoltovastuu ja TVO:n rahastotavoite ydinjätehuoltorahastossa esitetään konsernin liitetiedoissa.
Ydinjätehuoltovastuun ja yhtiön rahasto-osuuden mahdollisen erotuksen samoin kuin ydinjätehuollon ennal
-
ta-arvaamattomien menojen varalta on ministeriölle luovutettava vakuudet. Vakuudet on esitetty konsernin
liitetiedoissa.
Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitustoimintaa koskeva ydinenergialain muutos tuli voimaan 1. tammikuuta
2022. Lakimuutoksella ydinjätehuoltovelvollisten takaisinlainauksen määrää rajoitettiin 60 prosenttiin ja
sijoitustoimintaa laajennettiin käsittämään myös muita omaisuusluokkia kuin Suomen valtion velkakirjat.
TVO on käyttänyt oikeuttaan takaisinlainaukseen ja lainaa rahat edelleen osakkeenomistajille.

1 000 € 2024 2023
Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 216 580 370 163
Olkiluoto 3 678 672 502 705
Yhteensä 895 252 872 868
Sähkön toimitus osakkaille (GWh)
Olkiluoto 1
6 939 7 417
Olkiluoto 2 6 602 6 855
Olkiluoto 3 9 681 10 361
Yhteensä 23 222 24 634

1 000 € 2024 2023
OL3-projektin henkilöstökulut 0 7 143
4 Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 € 2024 2023
Vuokratuotot 1 240 1 108
Palvelujen myyntituotot 13 387 12 873
Muut tuotot 838 704
Yhteensä 15 465 14 685
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
170
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

1 000 € 2024 2023
Suoriteperusteiset ostot
Ydinpolttoaine
113 830 70 015
Aineet ja tarvikkeet 9 156 7 613
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 664 40 472
Yhteensä 118 322 118 100
Hiilidioksidipäästöoikeudet 105 100
Ydinjätehuolto
Ydinjätehuoltomaksu
1)
-75 606 27 746
Ydinjätehuoltopalvelut 58 177 78 232
Yhteensä -17 429 105 978
Ulkopuoliset palvelut 45 760 40 230
Yhteensä 146 758 264 408
Kulutus
Ydinpolttoaine
110 246 111 464
Tarvikkeet 8 076 6 636
Yhteensä 118 322 118 100
1)
Perustuu yhtiön esitykseen. Mikäli ydinjätehuoltorahaston määräämä ydinjätehuoltomaksu tilikaudelle poikkeaa esityksestä, erotus kirjataan
seuraavalle tilikaudelle.

2024 2023
Toimihenkilöt 895 857
Työntekijät 197 198
Yhteensä 1 092 1 055

2024 2023
Toimihenkilöt 885 854
Työntekijät 195 189
Yhteensä 1 080 1 043
Henkilöstökulut
1 000 € 2024 2023
Palkat ja palkkiot 76 270 70 787
Eläkekulut 12 215 11 030
Muut pakolliset henkilösivukulut 1 578 2 439
Yhteensä 90 063 84 256

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilipäätöksen liitetiedossa 26 .
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
171
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

1 000 € 2024 2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot
560 487
Rakennukset ja rakennelmat 24 973 18 218
Koneet ja kalusto 211 252 149 241
Muut aineelliset hyödykkeet 2 314 1 410
Yhteensä 239 099 169 356
8 Liiketoiminnan muut kulut
1 000 € 2024 2023
Kunnossapitopalvelut 59 326 29 244
Aluehuoltopalvelut 16 293 12 197
Tutkimuspalvelut 3 999 3 490
Muut ulkopuoliset palvelut 87 059 54 160
Kiinteistöverot 17 153 14 483
Vuokrakulut 6 895 3 621
ICT-kulut 8 386 7 425
Henkilöstöön liittyvät muut kulut 4 560 4 943
Viestintäkulut 893 967
Muut kulut 35 038 31 985
Yhteensä 239 602 162 515

 2024 2023
Tilintarkastus 229 191
Veropalvelut 19 12
Muut palvelut
1)
195 51
Yhteensä 443 254
1)
Erä sisältää palkkiot kestävyysraportoinnin varmennuksesta.
9 Rahoitustuotot ja -kulut
1 000 € 2024 2023
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Yhteisyrityksiltä
0 97
Muilta 32 171 24 560
Yhteensä 32 171 24 657
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
12 184 13 532
Yhteensä 12 184 13 532
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 44 355 38 189
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Valtion ydinjätehuoltorahastolle
32 171 24 560
Muille 123 943 151 307
Pysyvien vastaavien eriin aktivoidut korkomenot 0 -41 510
Yhteensä 156 114 134 357
Rahoitustuotot (+) ja -kulut (-) yhteensä -111 759 -96 168
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät kurssivoittoja (+) tai -tappioita (-) (netto)
1)
103 -9
1)
Vuoden 2023 tilinpäätöstietoa oikaistu.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
172
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

1 000 € 2024 2023
Konserniavustus 178 223
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus, lisäys (-) tai vähennys (+) -83 614 -118 216
Yhteensä -83 436 -117 993

1 000 € 




  
Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno
1.1.2024 54 011 114 27 381 168 81 674
Lisäykset 0 105 419 414 938
Vähennykset 0 -108 0 0 -108
Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2024 54 011 111 27 800 582 82 504
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 54 011 0 25 149 0 79 160
Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0 0
Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 560 0 560
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0 111 2 091 582 2 784
Kertynyt poistoero 1.1. 0 0 1 196 0 1 196
Poistoeron muutos 0 0 -103 0 -103
Kertynyt poistoero 31.12. 0 0 1 093 0 1 093
Poistamaton hankintameno 31.12.2024 0 111 998 582 1 691
1 000 €
Maa- ja






  
Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno
1.1.2024 12 075 1 504 967 5 715 452 132 278 91 206 7 455 978
Lisäykset 0 773 45 863 285 36 585 83 506
OL3-projektin hankintamenon vähennys 0 -3 090 -12 693 -179 0 -15 962
Vähennykset -1 0 -6 641 0 0 -6 641
Siirrot erien välillä 0 0 20 825 0 -20 825 0
Hankintameno 31.12.2024 12 074 1 502 650 5 762 806 132 384 106 966 7 516 881
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 0 247 770 1 120 743 50 524 0 1 419 037
Vähennysten kertyneet poistot 0 0 -6 641 0 0 -6 641
Suunnitelman mukaiset poistot 0 24 973 211 252 2 314 0 238 539
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 12 074 1 229 907 4 437 452 79 546 106 966 5 865 946
Kertynyt poistoero 1.1. 0 29 009 264 204 5 014 0 298 227
Poistoeron muutos 0 58 995 22 841 1 881 0 83 717
Kertynyt poistoero 31.12. 0 88 004 287 045 6 895 0 381 944
Poistamaton hankintameno 31.12.2024 12 074 1 141 903 4 150 407 72 651 106 966 5 484 002
Koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta 31.12.2024 3 907 694
Koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta 31.12.2023 4 042 226
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
173
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
12 Sijoitukset
1 000 €












 
Hankintameno 1.1.2024 8 1 011 3 976 728 005 56 730 789 730
Lisäykset 0 0 0 0 0 0
Vähennykset 0 0 0 0 -56 700 -56 700
Hankintameno 31.12.2024 8 1 011 3 976 728 005 30 733 030
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 8 1 011 3 976 728 005 30 733 030
Osakkaille edelleen lainattu ydinjätehuoltolaina 727 500 727 500
 
TVO Nuclear Services Oy, Eurajoki 100
 
Posiva Oy, Eurajoki, A-osakesarja 60
Posiva Oy, Eurajoki, B-osakesarja 74

1 000 € 2024 2023
Raakauraani ja luonnonuraani
Jälleenhankintahinta
501 745 564 859
Kirjanpitoarvo 171 911 183 183
Erotus 329 834 381 676
Raakauraani ja luonnonuraani 171 911 183 183
Ydinpolttoaine 308 052 293 197
Tarvikkeet 11 310 10 552
Yhteensä 491 273 486 932

1 000 €






ja



Muut

 
Rakennusaikaiset korot
Hankintameno
1.1.2024 11 046 1 167 430 517 1 481 727 22 313 1 946 770
OL3-projektin hankintamenon vähennys 0 0 -1 031 -3 543 -51 -4 625
Hankintameno 31.12.2024 11 046 1 167 429 486 1 478 184 22 262 1 942 145
Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 11 046 960 26 829 113 919 2 214 154 968
Suunnitelman mukaiset poistot 0 12 7 070 54 178 382 61 642
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0 195 395 587 1 310 087 19 666 1 725 535
Kertynyt poistoero 1.1. 0 207 40 632 90 293 2 179 133 311
Poistoeron muutos 0 -12 33 156 87 374 1 603 122 121
Kertynyt poistoero 31.12. 0 195 73 788 177 667 3 782 255 432
Poistamaton hankintameno 31.12.2024 0 0 321 799 1 132 420 15 884 1 470 103
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
174
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
14 Lyhytaikaiset saamiset
1 000 € 2024 2023
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
5 676 18 784
Muut saamiset 70 806 43 931
Yhteensä 76 482 62 715
Siirtosaamiset
Saamiset, konserniyritykset
481 927
Saamiset, yhteisyritykset 4 702 3 580
Korkosaamiset 46 483 38 768
Vakuutussaamiset 2 046 1 919
Valtion ydinjätehuoltorahasto 86 300 0
Muut siirtosaamiset 3 061 2 685
Yhteensä 143 073 47 879
Yhteensä 219 555 110 594

1 000 € 2024 2023
Osakepääoma 1.1. 600 365 600 365
Osakepääoma 31.12. 600 365 600 365
Ylikurssirahasto 1.1. 232 435 232 435
Ylikurssirahasto 31.12. 232 435 232 435
Vararahasto 1.1. 9 948 9 948
Vararahasto 31.12. 9 948 9 948
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 0 0
Muutos 300 000 0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 300 000 0
Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1. 20 939 20 939
Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12. 20 939 20 939
Tilikauden voitto/tappio 0 0
Yhteensä 1 163 687 863 687

1 000 € 2024 2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 300 000 0
Edellisten tilikausien voitto/tappio 20 939 20 939
Tilikauden voitto/tappio 0 0
Yhteensä 320 939 20 939
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
175
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

1 000 € 2024 2023
Joukkovelkakirjalainat 3 647 247 3 457 247
Lainat rahoituslaitoksilta 64 026 490 130
US Private Placements lainat 280 000 280 000
Muut lainat 0 7 210
Yhteensä 3 991 273 4 234 587
Osakaslainat
1)
629 300 929 300
Laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta
2)
727 500 727 500
Yhteensä 5 348 073 5 891 387
1)
Osakaslainoilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla.
2)
Lainattu edelleen yhtiön osakkaille.
Euro Medium Term Note Programme EUR 5 000 000 000


31.12.2024
1 000 €
2024

31.12.2023
1 000 €
2023 
EUR 20 000 20 000 8.5.2024

EUR 191 848 191 848 8.5.2024

EUR 239 580 239 580 500 000 500 000 4.2.2025

EUR 650 000 650 000 650 000 650 000 9.3.2026
EUR 600 000 600 000 600 000 600 000 31.3.2027
EUR 75 000 75 000 75 000 75 000 14.12.2027
EUR 600 000 600 000 600 000 600 000 23.6.2028
EUR 23 000 23 000 23 000 23 000 3.5.2030
EUR 600 000 600 000 600 000 600 000 1.6.2030
EUR 45 000 45 000 45 000 45 000 31.3.2032
EUR 150 000 150 000 150 000 150 000 13.9.2032
EUR 20 000 20 000 20 000 20 000 8.11.2032
EUR 600 000 600 000 22.5.2031
EUR 90 000 90 000 29.10.2029
EUR 315 000 30 732 15.2.2024

EUR 135 000 13 171 15.2.2024

SEK 500 000 46 624 29.10.2024

SEK 500 000 46 568 29.10.2024

SEK 1 000 000 84 459 1 000 000 84 459 23.1.2029
SEK 1 300 000 109 788 1 300 000 109 788 23.1.2029
Yhteensä 3 886 827 3 806 190
Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista
1)
239 580 348 943
Yhteensä 3 647 247 3 457 247
JOUKKOVELKAKIRJALAINAT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
176
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET



31.12.2024
1 000 €
2024

31.12.2023
1 000 €
2023 
EUR 105 000 105 000 105 000 105 000 15.12.2033
EUR 85 000 85 000 85 000 85 000 15.12.2035
EUR 90 000 90 000 90 000 90 000 15.12.2038
Yhteensä 280 000 280 000 280 000 280 000
Saadut vakuudet 0 0 7 210 7 210 30.11.2024
Yhteensä 280 000 280 000 287 210 287 210

1 000 € 2024 2023
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2 347 300 1 569 457

1 000 € 2024 2023
Velat muilta
Saadut ennakot
67 222 68 063
Ostovelat 24 165 22 779
Yhteensä 91 387 90 842
Korolliset velat
Joukkovelkakirjalainat
239 580 348 943
Lainat rahoituslaitoksilta 226 104 26 104
Yhteensä 465 684 375 047
Muut velat
Verotilitykset
25 335 25 350
Muut velat 23 20
Yhteensä 25 358 25 370
Siirtovelat
Velat, konserniyritykset
1 0
Velat, yhteisyritykset 1 342 6 694
Valtion ydinjätehuoltorahasto 11 300 29 100
Korkovelat 94 711 80 513
Henkilöstökulujaksotukset 23 977 24 093
Hiilidioksidipäästöoikeudet 111 114
Laskuttamattomat palvelut 16 601 27 386
Muut siirtovelat 71 71
Yhteensä 148 114 167 971
Yhteensä 730 543 659 230
MUUT LAINAT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
177
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

1 000 € 2024 2023
Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvuokravastuut 44 839 3 899
Myöhemmin erääntyvät leasingvuokravastuut 562 44 515
Yhteensä 45 401 48 414

1 000 € 2024 2023
Pankkitakaukset 550 550

1 000 € 2024 2023
Ydinjätehuollon vastuumäärä ydinenergialain mukaan
1)
1 959 700 1 918 200
TVO:n vuoden 2025 (2024) rahastotavoite Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 437 800 1 525 100
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät vakuudet 596 250 557 740
Valtion ydinjätehuoltorahastolle pantatut velkakirjat 727 500 727 500
1)
Perustuu yhtiön laatimaan jätehuoltokaavioon ja esitykseen vastuumääräksi, jonka TEM vahvistaa vuoden lopussa.

TVO:lla on oikeus lunastaa leasing-kohde 42,7 miljoonalla eurolla vuonna 2025.
VIREILLÄ OLEVAT OIKEUDENKÄYNNIT JA RIITA-ASIAT
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 25 .
21 Johdannaisopimukset
1 000 € 2024 2023
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset (nimellisarvo)
2 075 000 2 275 000
Käypä arvo 75 491 132 378
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset (nimellisarvo)
41 058 60 109
Käypä arvo 6 780 6 590
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset (nimellisarvo)
194 247 331 337
Käypä arvo 6 469 6 623
Riskienhallinnan periaatteet, johdannaisten kirjaamisperiaatteet sekä yksityiskohtaiset tiedot johdannaisista on
kuvattu IFRS-konsernin liitetiedoissa. Suojaussuhteet ovat tehokkaita eli suojattava riski ja suojausinstrumentti
vastaavat ehdoiltaan täysin toisiaan. Näistä suojaussuhteista on laadittu dokumentit, joissa on kuvattu katta
-
vasti suojattavat riskit ja sitä suojaavat instrumentit sekä osoitettu niiden välinen tehokkuus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
178
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET

1 000 €
2024

2023

2024
1 000 €
2023
1 000 €
A-sarja - OL1 ja OL2
1.1. 680 000 000 680 000 000 115 600 115 600
Muutos 0 0 0 0
31.12. 680 000 000 680 000 000 115 600 115 600
B-sarja - OL3
1.1. 680 000 000 680 000 000 484 765 484 765
Muutos 0 0 0 0
31.12. 680 000 000 680 000 000 484 765 484 765
Yhteensä 1 360 000 000 1 360 000 000 600 365 600 365
22 Osakesarjat
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti TVO toimittaa sähköä osakkailleen omakustannusperiaatteella eli luovuttaa
tuottamansa tai hankkimansa sähkön osakkailleen näiden kunkin osakesarjan omistuksen suhteessa ja kukin
kyseisen osakesarjan osakas vastaa yhtiötä kohtaan yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyistä muuttuvista
ja kiinteistä vuosikustannuksista. Yhtiö laatii vuosittain laskelman, jossa yhtiön tase jaetaan osakesarjoille.
Yhtiökokoukselle esitettävästä laskelmasta käyvät ilmi eri osakesarjoille kuuluvat varat, velat ja oma pääoma.
2024

2
2024
1 000 €
2023

2
2024
1 000 €
Tuotantolaitosten yhteenlasketut vuotuiset päästömäärät 1 742 1 528
Hallinnassa olevat päästöoikeudet 1 643 1 615
Ulkopuoliset päästöoikeusostot
1)
1 550 105 1 450 100
1)
Päästöoikeusostot sisältyvät kohtaan ”Materiaalit ja palvelut” ja tilinpäätöshetkellä hallussa olevat ostetut oikeudet taseen aineettomiin
oikeuksiin.

TVO:n hiilidioksipäästöt muodostuvat varalämpökattiloiden ja varavoimadieselien päästöistä. Pääsääntöi-
sesti TVO:lla on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.
Jos toteutuneet päästöt ylittävät yhtiön hallussa olevat päästöoikeudet, yhtiö on tehnyt ylimeneviä tonneja
vastaavan kulukirjauksen tilinpäätöshetken markkinahinnalla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
179
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Hallituksen lausumat ja toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Petra Lundström
Esa Kaikkonen
Anders Renvall
Jarmo Tanhua
toimitusjohtaja
Kaarlo Höysniemi
Tapio Korpeinen
Tiina Tuomela
Ilkka Tykkyläinen
Hannu Jokinen
Timo Rajala
Rami Vuola
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 24. helmikuuta 2025
Hallituksen lausumat
Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätös-
säännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän
kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätök
-
seen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,
vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai
tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan
antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten koko
-
naisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta
sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävar
-
muustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toiminta-
kertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu
noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8
artiklaa.
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu
kertomus.
Helsingissä 24. helmikuuta 2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KHT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
180
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tilintarkastuskertomus
Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
LAUSUNTO
Lausuntonamme esitämme, että
»
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
»
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Teollisuuden Voima Oyj:n (y-tunnus 0196656-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:
»
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman
ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää
informaatiota
»
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
LAUSUNNON PERUSTELUT
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatI-
musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaati-
musten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme
ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA
Yhteenveto
»
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 25 miljoonaa euroa, joka on
0,3 % taseen loppusummasta.
»
Tarkastimme konsernin ja emoyhtiö Teollisuuden Voima Oyj:n tilinpäätökset.
Tarkastus on kattanut valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.
»
Olkiluoto 3 -laitosyksikön arvostus
»
Ydinjätehuoltovastuuseen liittyvät varat ja varaus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
181
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilin-
päätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt
subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja
tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen
tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheel
-
lisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja,
kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot
yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja
yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien
vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
2023
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde
Perustelut vertailukohteen valinnalle
25 miljoonaa euroa (2023: 25 miljoonaa euroa)
0,3 % taseen loppusummasta
Valitsimme olennaisuuden määrittämiseen
vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska
yhtiön toiminta on erittäin pääomavaltaista ja
koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat
käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin
suoriutumista.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Teollisuuden Voima Oyj
-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Tilintarkas
-
tuksen laajuuteen kuuluivat konsernin ja emoyhtiö Teollisuuden Voima Oyj:n tilinpäätökset.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäy
-
töksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
182
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
2023
OLKILUOTO 3 -LAITOSYKSIKÖN ARVOSTUS
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot 1, 9, 13 ja 14 sekä emoyhtiön liitetieto 7 ja 11.
Konsernin taseessa Aineelliset käyttöomaisuushyödykket sisältää Olkiluoto 3 -laitosyksikön kirjanpito
-
arvon 5,1 miljardia euroa.
Olkiluoto 3 -laitosyksikön arvostus on konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkas
-
tuksen kannalta keskeinen seikka sen merkittävän tasearvon johdosta ja koska poistoaikoihin liittyy
johdon harkintaa.
YDINJÄTEHUOLTOVASTUUSEEN LIITTYVÄT VARAT JA VARAUS
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot 1, 9, 13 ja 24.
Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus 1,3 miljardia euroa esitetään konsernin taseen pitkäaikaisissa veloissa ja
osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1,1 miljardia euroa pitkäaikaisissa varoissa.
Ydinjätehuoltoon liittyvän varauksen käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kassavirrat, jotka perus
-
tuvat suunnitelmiin arvioiduista tulevista toimenpiteistä ja niiden kustannuksista huomioiden jo tehdyt
toimenpiteet. Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan
varauksen arvoon.
Kiinnitimme konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksessa erityistä huomiota ydinjätehuoltovastuuseen liit
-
tyviin taseen ja tuloslaskelman eriin, koska niiden arvot ovat merkittäviä ja niiden laskennan perusteena
käytettävät oletukset, kuten tekniset suunnitelmat, aikatekijä, kustannusennusteet ja diskonttokorko,
sisältävät merkittävää arvionvaraisuutta.
Kävimme läpi johdon laatiman arvion sekä muita asiakirjoja liittyen siihen, onko mitään viitteitä siitä, että
OL3 -laitosyksikön arvo saattaa olla alentunut tai siitä, että sen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi
poistamatonta hankintamenoa pienempi.
Arvioimme poistoaikojen asianmukaisuutta ja testasimme poistolaskentaa.
Täsmäytimme käyttöomaisuuskirjanpidon saldot tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Arvioidessamme taseeseen kirjattua määrää otimme huomioon yhtiöjärjestyksen osakkaiden vastuuta
koskevat säännökset.
Arvioimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.
Vertasimme yhtiön soveltamia laskentaperiaatteita voimassa oleviin IFRS tilinpäätösstandardeihin.
Kävimme läpi kassavirtaennusteita ja niihin liittyvää dokumentaatiota. Testasimme laskelmien taustalla olevia
oletuksia ja arvioita sekä sitä, että kassavirtaennusteet on laadittu johdonmukaisesti parhaan tämänhetkisen
tiedon mukaisesti.
Testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta sekä sitä, että laskelmat laaditaan teknisesti samoilla
periaatteilla tilikaudesta toiseen ja johdonmukaisesti kaikkien laitosyksiköiden osalta.
Arvioimme yhteistyössä arvostusasiantuntijoidemme kanssa sitä, onko laskennassa käytetty diskonttokorko
asianmukaisesti määritetty.
Arvioimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
183
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätöss
-
tandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatku
-
vuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytök-
sestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-
tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys
aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä
voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
»
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse
-
matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheel-
listen tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
»
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme anta
-
maan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
»
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
»
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä
emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat
tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
»
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan.
»
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastus-
lausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituk-
sesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk
-
sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
184
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Muut raportointivelvoitteet
TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT
Teollisuuden Voima Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö kesäkuussa 2009. Olemme toimineet
yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana koko sen ajan, kun Teollisuuden Voima Oyj:stä tuli yleisen edun
kannalta merkittävä yhteisö.
MUU INFORMAATIO
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuk-
seen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdes
-
sämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritetta-
essa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toiminta-
kertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpito
-
lain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestä
-
vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
MUUT LAUSUMAT
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
ARVOPAPERIMARKKINALAIN 7:8.2 §:N MUKAINEN ILMOITUS
Arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7:8.2 §:n edellyttämällä tavalla ilmoitamme, että käsityksemme mukaan
puolivuosikatsausta kaudelta 1.1.-30.6.2024 (Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2024) ei ole laadittu sitä koskevien
säännösten mukaisesti.
Suojauslaskennan soveltaminen oman pääoman ehtoisten osakaslainojen suojaussuhteissa ei ole täyttänyt
IFRS-standardin määrittämiä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä konsernitilinpäätöksessä eikä käyvän
arvon muutosta ole kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Käyvän arvon muutosta
ei ole esitetty konsernin omassa pääomassa kertyneissä voittovaroissa.
HUOMAUTUS
Huomautuksena esitämme, että kuten kertomuksemme Arvopaperimarkkinalain 7:8.2 §:n mukainen ilmoitus
-osiossa kuvataan, käsityksemme mukaan puolivuosikatsausta kaudelta 1.1. - 30.6.2024 (Osavuosikatsaus
1.1.-30.6.2024) ei ole laadittu sitä koskevien säännösten mukaisesti.
Helsingissä 24.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KHT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
185
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Teollisuuden Voima
Oyj:n (y-tunnus 0196656-0) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestä
-
vyysraportti raportointikaudelta 1.1.-31.12.2024.
LAUSUNTO
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parla
-
mentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Teollisuuden Voima Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointis-
tandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestä
-
vyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
LAUSUNNON PERUSTELUT
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksian-
tona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantos-
tandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelli-
seen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiökokoukselle
KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaati-
musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaati-
musten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestä
-
vyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET
Teollisuuden Voima Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
»
konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten
»
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia
»
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
LUONTAISET RAJOITTEET KESTÄVYYSRAPORTIN LAATIMISESSA
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan
tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat
tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköi
-
sesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
186
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuu
-
della odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
»
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden
riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnitte
-
lemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
»
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perus-
taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse
-
matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheel-
listen tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
KUVAUS SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoi
-
tetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus,
joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
»
Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä organisaation eri tasoilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
»
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konser-
nikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
»
Vierailimme yhtiön toimipisteellä Olkiluodossa
»
Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuk-
siin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
»
Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
»
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset
ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 24.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KRT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
187
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Teollisuuden Voima Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva
kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti
Teollisuuden Voima Oyj:n johdolle
Olemme Teollisuuden Voima Oyj:n (y-tunnus
0196656-0) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyyn
-
nöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön
IFRS-konserni tilinpäätös tilikaudelta 1.1.- 31.12.2024
European Single Electronic Format -muodossa
(”ESEF-tilinpäätös”).
JOHDON VASTUU ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Teollisuuden Voima Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpää-
töksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018
annetun komission delegoidun asetuksen (EU)
2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän
vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan
käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on
relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen
kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudatta
-
matta jättämistä.
MEIDÄN RIIPPUMATTOMUUTEMME JA
LAADUNHALLINTAMME
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics
Standards Board for Accountants) Kansainvälisten
eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille
(sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit)
(IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuus
-
vaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen
pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,
objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus,
salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastan
-
dardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaat
-
teet ja menettelytavat.
MEIDÄN VELVOLLISUUTEMME
Meidän velvollisuutenamme on esittää suoritta-
miemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmen
-
nustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu)
Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti.
Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme
ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme
kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätök
-
sessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta
jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen
varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimen
-
piteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-ti-
linpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat
toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan,
johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan
olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta
jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioi
-
dessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa,
joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen
laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun
-
tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
LAUSUNTO
Lausuntonamme esitämme, että Teollisuuden Voima
Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä
tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-
vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava
varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme
ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä
raportista ja esittämästämme lausunnosta vain
Teollisuuden Voima Oyj:lle, emme kolmansille
osapuolille.
Helsingissä 24.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KHT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
188
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Taloudelliset tiedotteet vuonna 2025
Teollisuuden Voima Oyj julkaisee vuonna 2025 osavuosikatsaukset seuraavasti:
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUULTA 2025
julkaistaan 22.4.2025
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2025
julkaistaan 18.7.2025
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2025
julkaistaan 17.10.2025
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
189
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
ESEF-raportti
Yrityksen perustiedot
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste Teollisuuden Voima Oyj
 Suomi
Yhteisön oikeudellinen muoto Julkinen osakeyhtiö
 Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
Pääasiallinen toimipaikka Olkiluoto, 27160 Eurajoki
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista Sähköntuotanto ydinvoimalla
Emoyrityksen nimi Teollisuuden Voima Oyj
Koko konsernin emoyrityksen nimi Teollisuuden Voima Oyj
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYS JA TILINPÄÄTÖS 2024
190
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISET TUNNUSLUVUTKESTÄVYYSSELVITYS KONSERNIN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Teollisuuden Voima Oyj