Energiapolitiikka keskustelun alla ja ydinvoiman rooli mietinnässä
Britit aloittivat kansallisen energiakeskustelunsa tämän vuoden tammikuussa. Tavoitteena on tarkastella, mitä riskejä liittyy energiahuoltovarmuuteen ja ilmastonmuutoksen hallintaan. Ydinvoiman tulevaisuus on yhtenä pääkysymyksenä. Johtopäätöksissä otettaneen kantaa myös siihen, miten uusien ydinvoimalaitosten kehittämistä voitaisiin vauhdittaa.
Vuoteen 2020 mennessä nykyään kolmanneksen sähköstä tuottavat hiili- ja ydinvoimalaitokset on otettu pois käytöstä. Brittihallituksen mielestä nyt on tehtävä investointipäätöksiä, miten poistuva kapasiteetti korvataan. Jos kaasu ja uusiutuvat energialähteet ovat korvaavina, miten suurena riskinä nähdään 80% tuontienergiariippuvuus? Ja miten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää? Keskustelu jatkuu huhtikuun puoliväliin, ja johtopäätöksiä voidaan odottaa alkukesästä.
Lähde: UK government website 23.1.2006
Käyttöikää lisää
Hollannin hallitus on myöntänyt 20 vuotta lisää käyttöikää Borsselen ydinvoimalaitokselle. Päätös tarkoittaa, että Borsselen 449 MW painevesilaitos käy joulukuuhun 2033 saakka. Käyttöiän pidennyksen ehtojen mukaan EPZ, Borsselen operaattori, investoi 250 miljoonaan euroa muihin energiamuotoihin – pääosin energian säästötoimiin, puhtaisiin hiilenpolton teknologioihin ja uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi Borsselen on pysyttävä 25 turvallisimman ydinvoimalaitoksen joukossa, mikä tullaan tarkistamaan joka viides vuosi. Lisäksi Borsselen tullaan purkamaan heti vuonna 2033 tapahtuvan sulkemisen jälkeen.
Borsselen käynnistyi vuonna 1973 ja on maan ainoa ydinvoimalaitos. Viime vuonna tehdyn sopimuksen mukaisesti Borsselen tehoa tullaan nostamaan ainakin 30 MW vuoden 2006 aikana. Borsselen lisäksi operaattorilla, EPZ:lla on 405 MW hiililaitos, 12 MW tuulivoimaa ja 18 MW kaasuturbiini.
Lähde: NucNet 10.1.2006
Oskarshamnin modernisointi ja tehonkorotus
OKG aikoo investoida 1 miljardia Ruotsin kruunua (110 miljoonaa euroa) Oskarshamn 1:n modernisointiin ja tehonkorotukseen. Hankkeen jälkeen laitoksen teho on 1 450 MW. OKG:n omistajat, E.ON Sweden ja Fortum, aikovat toteuttaa tehonkorotuksen vuoden 2008 aikana. Turvallisuusviranomainen, SKI, on jo hyväksynyt tehonkorotuksen viime vuonna, mutta OKG tarvitsee vielä hallituksen luvan. Vuosittain tehonkorotus merkitsee 20% lisää sähköä. Lisäksi investoinnit mahdollistavat laitoksen käyttöiän lisäämisen 60 vuoteen. Oskarshamn 3 otettiin käyttöön 1985, ja ykkös- ja kakkosyksikkö 1971 ja 1974. Kaikki kolme ovat kiehutusvesireaktoreita.
Lokakuussa 2005 Ruotsin hallitus hyväksyi modernisointihankkeet Ringhalsin ykkös- ja kolmosyksikölle, ja uusi käyttöluvan kakkosyksikölle. Hallituksen odotetaan piakkoin tekevän päätöksen myös Forsmarkin ydinvoimalaitoksen kaikkien kolmen yksikön modernisointihankkeesta.
Ruotsin 10 käytössä olevaa ydinvoimalaitosta ovat toimineet erinomaisesti vuonna 2005. Vaikka Barsebäck 2 suljettiin toukokuussa 2005, on vuonna 2005 tuotettu ydinsähköä 70 TWh. Vastaava luku vuonna 2004 oli 75 TWh.
Ruotsin vuoden 1980 kansanäänestyksen perusteella ei Ruotsiin rakenneta uusia ydinvoimalaitoksia ja käytössä olevat laitokset suljetaan, mikäli siitä ei ole haittaa Ruotsin taloudelle. Myöhemmin samana vuonna Ruotsin eduskunta päätti laitosten sulkemisesta vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2004 tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan ruotsalaiset kuitenkin kannattivat vahvasti ydinvoiman käyttöä energialähteenä.
Lähde: NucNet 25.1.2006
Ranskalaiset ovat tuoneet oman panoksensa EU:n energiapoliittiseen keskusteluun
Ranskan muistio painottaa ydinvoiman roolia sekä energiahuoltovarmuutta lisäävänä että ilmastonmuutoksen hallinnassa. Ranskalaiset ehdottavat myös EU:n tukemaa koulutusohjelmaa ydinvoimasektorilla Euratom –sopimuksen perusteella. EU:n energiapolitiikkaan kantaa ottava komission aloite julkaistaan maaliskuun aikana ja se tulee keskusteltavaksi kevään aikana.
Lähde: Eurelectric DD 27.1.2006
Ydinvoimakeskustelu
Espanjan hallitus on aloittanut kansallisen keskustelun ydinvoimasta. Tuloksia odotellaan kesäkuuksi 2006. Energiaministeri Segura johtaa ryhmää, jonka tarkoitus on koota johtopäätökset ydinvoiman tulevaisuudesta. Espanjalaiskomissaari Almunia on hiljattain sanonut, että ydinvoiman käyttöä olisi harkittava uudelleen.
Ensimmäinen kokous tulee keskustelemaan radioaktiivisista jätteistä, muut lähinnä yleisestä mielipiteestä, tarvittavasta lainsäädännöstä ja ydinvoiman roolista sähköntuotannossa. Ryhmään kuuluu teollisuusedustajien lisäksi jäseniä Espanjan molemmista edustuslaitoksista, ydinvoimalaitospaikkakunnilta ja useista eri ministeriöistä.
Espanjassa on yhdeksän käyvää ydinvoimalaitosta, jotka tuottavat vuosittain noin 63 TWh, mikä vastaa 24 % maan sähkön tuotannosta. Johtava sosialistipuolue sanoi vuonna 2004, että se aikoo sulkea maan ydinvoimalaitokset asteittain ja korvata ne muilla energialähteillä, yleisen mielipiteen mukaisesti. IEA (International Energy Agency) tosin toteaa tuoreessa raportissaan, että Espanjalla ei ole paljon omia energiavaroja ja että sen sähkön tuontimahdollisuudet ovat vähäiset. Espanja voikin IEA:n mukaan kohdata vaikeuksia energiahuollossa, sillä kulutus on jatkuvasti kasvussa.
Lähde: NucNet 1.2.2006
Soveltuvuustutkimus uudesta ydinvoimalaitoksesta
Korkean tason konferenssissa tammikuun lopulla Baltian maat Liettua, Latvia ja Eesti sopivat pyrkimyksestä yhteiseen energiapolitiikkaan ja valmistautuvat tekemään soveltuvuustutkimuksen uudesta ydinvoimalaitoksesta. Baltian maiden sähköntuotannossa on vajausta vuoden 2015 jälkeen, kun Ignalinan ydinvoimalaitos on suljettu ja muutakin vanhaa tuotantokapasiteettia on poistettu käytöstä. Baltian maiden energiahuolto tarvitsee kestävää ja turvallista energian tuotantoa, ja aiempaa vähäisempää riippuvuutta aluetta hallitsevasta energian tuottajasta. Kolme balttialaista energiayhtiötä ovatkin nyt sopineet aloittavansa soveltuvuustutkimuksen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.
Lähde: Eurelectric DD 1.2.2006
EU on entistä enemmän riippuvainen pääenergialähteistä
EU on aiempaa heikommassa asemassa energian suhteen, sillä riippuvuus tuontienergiasta vain kasvaa. EU:n tasolla haetaankin nyt yhteistä kantaa energiapolitiikkaan. Kasvava öljyn hinta, epävarmuus Venäjän kaasutuonnista, jännitykset Iranissa ja energian kulutuksen huimaava kasvu esimerkiksi Kiinassa saavat aikaan sen, että EU:lla on entistä vähemmän sanomista kansainvälisillä energiamarkkinoilla. EU tuo nykyisellään 50 % energiastaan, mutta vuoteen 2030 mennessä tuontienergian osuus voi nousta 70 %:iin, öljyriippuvuuden ollessa 90 %, kaasuriippuvuuden 70 % ja hiiliriippuvuuden 100 %. Vasta ilmestynyt raportti ehdottaakin, että EU:n jäsenmaat monipuolistaisivat energialähteitään, vähentäisivät energian kulutustaan ja turvaisivat energiahuoltoaan. Erityisen tärkeää raportin mukaan on vähentää EU:n riippuvuutta Lähi-Idän maiden energialähteistä. Raportti ehdottaakin EU-tason tiedotusstrategiaa ydinvoimasta, erityisesti täsmentäen ydinvoiman roolia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Lähde: EIS 26.1.2006
Taloustieteilijät ydinvoiman roolista
Ydinvoiman edut maiden energiahuollon varmistamisessa olivat keskustelun alla maailman taloudellisessa forumissa (WEF, World Economic Forum) Davosissa Sveitsissä. Johtava taloustieteilijä ennusti, että ilmastomuutos ja energian huoltovarmuus saavat USA:n ja EU:n tulevaisuudessa miettimään ydinvoimaa entistä tarkemmin. Yhdysvaltalainen poliitikko uskoo, että ydinvoima on osa energiapalettia, koska se on puhdasta ja siten auttaa ilmastonmuutoksen hallinnassa ja toivoi, ettei ydinvoimaa korvattaisi fossiilisilla polttoaineilla. AREVA:n johtaja sanoi, että ydinvoima on kustannustehokas perussähkön tuotantomuoto, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä ja jonka tuottaman sähkön hinta voidaan tarkasti ennustaa seuraavien vuosikymmenien ajalle.
Lähde: NucNet 27.1.2006 |
