Klaus Luotonen on työskennellyt TVO:ssa pitkään. Ensi kesäkuun alussa tulee neljännesvuosisata täyteen. TVO:lla Klaus Luotosen työt alkoivat lakimiehen tehtävillä 1980-luvun alussa. Vuosikymmenen puolivälissä tehtäviin tulivat myös rahoitusasiat. Vuonna 1990 hän aloitti työnsä talousjohtajana ja on siitä alkaen vastannut yhtiön koko taloushallinnon moninaisista tehtävistä.

Maija Löytömäki

TVO:n talousosastoon kuuluu useita toimintoja ja moninaisia tehtäviä: rahoitus, talous, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus sekä controller-toiminto. Suurin osa talousosaston henkilöstöstä työskentelee sähkön tuotantopaikkakunnalla, Eurajoen Olkiluodossa. Lähinnä rahoitukseen keskittyvät toiminnot ovat Helsingin konttorissa. Talousjohtaja joutuu näin ollen jakamaan aikansa molemmille paikkakunnille, ja on jo tottunut sukkuloimaan sujuvasti viikoittain Helsingin ja Olkiluodon välillä.

Talousosastoon kuuluu parikymmentä henkilöä. Osastolle on OL3-rakennusprojektin myötä saatu uusia, nuoria taloushallinnon osaajia pitkäaikaisten, vahvojen osaajien rinnalle. Talousosaston tehtävät ovat yritykselle tärkeitä kuten kenen tahansa taloudessa: kun on talous tarkka, niin on vakaa markka. Tai nykyisin euro. Klaus Luotonen kertoo, mitä muita muutoksia on hänen TVO-uraansa mahtunut kuin markan vaihtuminen euroon sekä valottaa mitä lukujen taakse kätkeytyy.

Rahoituksen rooli on merkittävä

TVO:n investointien lisääntymisestä kertovat selkeät luvut. Vuonna 2003 investoitiin 30 miljoonaa euroa, vuonna 2004 382 miljoonaa euroa, ja viime vuonna 647 miljoonaa euroa.

– Rahoituksen rooli on viime vuosina kasvanut OL3-projektin myötä. Kyseessä on Euroopan suurin meneillään oleva rakennusprojekti. Projektin rahoitus oli suuri ponnistus, mutta se toteutui suunnitelmien mukaan. Käytössä oli jo kokemus käyvien yksiköiden OL1 ja OL2 sekä myös Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden rahoituksesta. Eli oltiin kokemusta rikkaampia. Merkittävää oli kuitenkin se, että rahoitusympäristö ja -markkinat olivat Suomen euroon liittymisen myötä kehittyneet tällaisen suuren ja pitkäaikaisen hankkeen kannalta vakaaseen ja suotuisaan suuntaan ja sähkömarkkinoiden tilanne on myös kehittynyt tukemaan tätä merkittävää investointia, kertoo Luotonen tyytyväisenä.

Muitakin rahoitusta vaativia hankkeita on TVOssa käynnissä jatkuvasti. Käyvillä laitoksilla tehdään parhaillaan merkittäviä modernisointitöitä. Yksiköiden OL1 ja OL2 ns. TIMO-projektin eli turpiinien modernisoinnin rahoitustarve kohdistuu vuosille 2005 – 2006 ja Olkiluotoon rakennettavan kaasuturpiinilaitoksen rahoitus kuluvalle ja seuraavalle vuodelle. OL3-projekti ja muut isot hankkeet ovat heijastuneet Olkiluodon infrastruktuuriin, jota on vahvistettu: konttoritiloja, teitä, aitoja, portteja on rakennettu. TVO:n uusi vierailukeskus ja siihen liittyvä tiedenäyttely valmistui vuoden 2005 lopulla. Suuri majoituskylä on rakenteilla Olkiluodon saarelle laitosyksiköiden läheisyyteen. Kaikki nämä hankkeet ovat vaatineet runsaasti myös taloushallinnon osaamista ja resursseja.

Kiihtyvätempoinen kvartaalitalous, sähköiset systeemit ja euro

Luotonen kertoo, että raportoinnin ja laskennan määrä on vuosien varrella kasvanut. Ennen tehtiin vuositilinpäätöksen lisäksi yksi välitilinpäätös. Nyt tehdään välitilinpäätökset neljännesvuosittain ja sisäisen laskennan käytännössä lähes saman tasoiset raportit kuukausittain. Trendi on nykyisen talouselämän mukainen, ja vaatii paljon niin järjestelmiltä kuin ihmisiltä. Uudet sähköiset järjestelmät ovat mahdollistaneet nopeutuvan toiminnan. Laskujen kierto ja arkistointi hoituvat sähköisesti. Tietokoneiden talousohjelmat edesauttavat esimerkiksi lainasalkun hallintaa, mm. eräpäivien ja korkojen seurantaa. Luotonen kertoo, että hänen TVO-aikansa alussa oli Helsingin konttorin pääkassalla vahdittavanaan kassakaapissa niin sanottu ”Pandoran lipas”, jossa olivat talon tärkeät sopimukset maksujen eräpäivineen. Historiaan ovat jääneet pääosin kaikki manuaaliset käsittelyt sekä käteisen rahan käyttö. Aikaisemmin maksettiin esimerkiksi matkakorvaukset henkilökunnalle käteisellä kassasta, nyt ne menevät suoraan tileille sähköisen käsittelyn jälkeen, luettelee Luotonen muutoksia entiseen.

Euron käyttöönotto on Luotosen mukaan ollut yritykselle myönteinen asia. Suomi on nyt selvästi osa isompaa kokonaisuutta, Eurooppaa. Yhtiön lainasalkku on täysin euromääräinen, joten markkinoiden ja korkojen seuranta on mutkattomampaa kuin ennen.

Vakuutukset ja riskien hallinta

Talousjohtaja vastaa myös laitosyksiköiden vakuutusasioista ja riskien hallinnasta. Ydinvoimalaitoksen erityiset vakuutukset, ydinlaitoksen esinevakuutus ja lain edellyttämä ydinlaitoksen vastuuvakuutus ovat järjestetyt osaksi vakuutusyhtiöiden pohjoismaisen ydinvakuutuspoolin sekä osaksi eurooppalaisten ydinvoimalaitosyhtiöiden keskinäisen vakuutuspoolin kautta. OL3-hankkeen rakennusaikainen vakuutus on järjestetty kansainvälisiltä markkinoilta. Laitoksen muu toiminta on katettu lähinnä suomalaisissa vakuutusyhtiöissä. Riskienhallinta on osa yhtiön turvallisuusajattelua. Riskejä seurataan yhtiötasolla keskitetysti ja yhtiön riskikarttaa päivitetään säännöllisesti. Viime vuonna keskityttiin erityisesti OL3-yksikön rakentamisesta aiheutuvien riskien hallintaan. Jatkuvia seurattavia alueita ovat mm. OL1- ja OL2 -yksiköiden tuotannollisten riskien hallinta sekä rahoituksen korkoriskit, kertoo Luotonen.

Yksin ja yhdessä

Talousjohtaja Luotonen kertoo olevansa kiinnostunut lukemisesta, erityisesti elämäkerroista ja historiasta. Hän tunnustaa, että monesti kyllä lukeminenkin lipsahtaa omaan alaan liittyvään aineistoon. Luotonen kertoo hymyillen tenniksen olevan koko perheen harrastus. Hän kertoo käyvänsä pelaamassa pari kertaa viikossa. Sauvakävelykin on tullut vapaa-ajan ohjelmistoon, koska Etelä-Suomen lumitilanne on nykyisin usein niin heikko, ettei ladulle pääse, vaikka se olisikin miehelle mieluinen laji.

	MITÄ TVO:N LUVUT KERTOVAT
	TVO:n liikevaihto kuvaa tuotantokustannuksia, koska TVO tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Vuonna 2005: TVO:n ydinsähkön liikevaihto oli 182 miljoonaa euroa. TVO:n osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksen liikevaihdosta oli 17 miljoonaa euroa. Käyttökustannukset olivat 92 miljoonaa euroa. Käyttökustannukset sisältävät mm. henkilöstökulut, kunnossapitokulut ja käyttöpalvelut sekä vuosihuoltokustannukset. Polttoainekustannukset olivat 40 miljoonaa euroa, Polttoainekustannukset sisältävät raakauraanin hinnan, rikastuskustannuksen sekä uraanipolttoaineen valmistuskulut. Ydinjätehuoltomaksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon oli 16 miljoonaa euroa. Valtion ydinjätehuoltorahasto on ydinjätehuoltolain mukaisesti ydinjätehuollon kustannusten kattamiseksi perustettu rahasto, jonne TVO suorittaa maksuja. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa vuosittain vastuumäärän ja rahasto-osuuden. Vuoden 2005 lopussa vastuumäärä oli 826,6 miljoonaa euroa. Pääomakustannukset olivat 30 miljoonaa euroa ja siihen sisältyvät rahoituskustannukset, lainojen lyhennykset ja korot. Sähkön siirrosta valtakunnanverkkoon aiheutuva kustannus oli 4 miljoonaa euroa.