Usein kysytyt kysymykset

Ydinvoima ja TVO yleisesti

Kuinka suuri osa voimalaitoksen tehosta menee lämpönä mereen?
Noin 2/3 reaktorin lämpötehosta. Sama pätee kaikkiin lauhdutusvoimaloihin, kuten kivihiilivoimalaitoksiin. Toki voimalaitoksen hyötysuhdetta parannetaan jatkuvasti. Esimerkiksi TVO teki vuosien 2010 ja 2011 aikana merkittävän, noin 160 miljoonan euron arvoisen investoinnin, jolla parannettiin OL1 ja OL2 -laitosyksiköiden hyötysuhdetta ja turvallisuutta. Hyötysuhteen paraneminen merkitsee sitä, että laitosyksiköiden tehosta menee aiempaa pienempi osa lämpönä mereen.

Miksi jäähdytysveden lämpöä ei hyödynnetä kaukolämmöksi?
Hyödyntäminen ei ole kannattavaa, koska Olkiluodon voimalaitos sijaitsee kaukana suurista asutuskeskuksista ja lähistöllä ei ole muita merkittäviä sähköä kuluttavia keskittymiä. Olkiluodon ydinvoimalaitos on rakennettu suurimittaiseen sähköntuotantoon ja lämmön tuottaminen pienentäisi sähkön tuotantoa.

Miksi laitosyksiköiden katolla on piippu?
Se on ydinvoimalaitosyksikön ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava.

Voiko ydinvoimalaitos räjähtää?
Varsinainen ydinräjähdys ydinvoimalaitoksella ei ole mahdollinen, koska reaktoreiden polttoaineen uraani-235:n väkevyys on vain 3-4 %. Jotta ydinräjähdys olisi mahdollinen, olisi väkevyyden oltava yli 90 %. Japanissa maaliskuussa 2011 tapahtuneen luonnonkatastrofin seurauksena sattuneessa Fukushiman ydinvoimalan onnettomuudessa reaktorirakennuksissa tapahtuneet räjähdykset johtuivat vedyn kertymisestä reaktorirakennusten yläosiin. Vastaavanlainen vedyn kertyminen on estetty OL1 ja OL2 -laitosyksiköillä teknisin järjestelyin. Vedyn muodostumista varten reaktorin suojarakennus on tehoajon aikana typpitäytteinen, mikä estää vetyräjähdykset. Lisäksi suojarakennuksessa on kiinteät järjestelmät mahdollisessa onnettomuustilanteessa vapautuvan vedyn hallittua polttamista varten. Reaktorihallin altaissa olevan käytetyn polttoaineen ylikuumenemisen aiheuttama vedynkehitys ja mahdolliset vetypalot estetään varmistamalla polttoaineen jäähdytys.

Miten toiminnassanne on otettu huomioon mahdollinen terrorismi?
Terrorismiin on varauduttu jo ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamisessa, laitosparannushankkeissa sekä laitosyksiköille tehdyissä analyyseissa. Turvallisuus on sekä rakenteellista että hallinnollista. Laitoksen turvallisuudesta huolehtivat järjestelmät on sijoitettu laitosyksikön eri puolille, kauas toisistaan. On epätodennäköistä, että ne kaikki tuhoutuvat samanaikaisesti.

Lisäksi TVO:lla on yritysturvallisuudesta huolehtiva organisaatio, joka tarvittaessa toimii yhteistyössä yhteiskunnan muiden organisaatioiden, kuten poliisiviranomaisen, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien kanssa. Turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole julkisia.

Kuka vastaa väestönsuojelusta onnettomuustilanteissa?
Pelastuslain määrittelemät viranomaistahot, kuten esimerkiksi väestönsuojelu-, palo- ja pelastus- sekä poliisiviranomaiset, vastaavat väestönsuojelusta onnettomuustilanteissa. TVO on ydinenergialain perusteella velvoitettu ylläpitämään valmiusorganisaatiota sekä valmistautumaan valmius- ja hätätilanteisiin laitosyksiköillä. TVO:lla on myös lakisääteinen velvoite tiedottaa laitostilanteesta onnettomuustilanteessa. Suurta yleisöä informoidaan myös Säteilyturvakeskuksen sekä muun muassa Yleisradion kanavien kautta. Viimeisin uudistus pelastuslakiin on tehty 1.7.2011, ja tässä yhteydessä on tarkennettu myös menettelyjä ydinvoimalaitosonnettomuuden ja säteilyvaaratilanteen varalta. Teollisuuden Voima Oyj harjoittelee säännöllisesti hyvin epätodennäköisen ydinvoimalaitosonnettomuuden varalta yhteistyössä viranomaisten kanssa.

TVO:n oma valmiusorganisaatio toimii valmiussuunnitelman mukaisesti. Valmiussuunnitelman tarkoituksena on varautua laitoksen henkilökuntaa, laitoksen ympäristöä ja itse laitosta mahdollisesti uhkaavien säteily¬onnettomuuksien ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Kuka on vastuussa, jos ydinvoimalaitoksella tapahtuu onnettomuus?
Suomen ydinvoimalaitoksilla on lakisääteinen ydinvastuuvakuutus, joka korvaa ulkopuolisille aiheutuneet vahingot. Ensisijaisessa vastuussa on aina laitoksen luvanhaltija. Toisen portaan muodostaa Suomen valtion vastuu, ja kolmantena korvausportaana on Suomen ja muiden OECD-sopimusvaltioiden muodostama yhteenliittymä.

Mitä tapahtuu, jos lentokone törmäisi ydinvoimalaitokseen?
Ydinvoimalaitos on rakenteiltaan niin massiivinen, että merkittävien vaurioiden syntyminen lentokoneen törmäyksen vaikutuksesta on epätodennäköistä. Lentokoneen raskaimmat osat tunkeutuisivat todennäköisesti ulkoseinästä vain ensimmäisiin huonetiloihin. Laitoksen turvallisuudesta huolehtivat järjestelmät on sijoitettu laitosyksikön eri puolille, kauas toisistaan. On epätodennäköistä, että ne kaikki tuhoutuvat. OL3:lla lentokoneen törmäykseen on varauduttu jo suunnitteluvaiheessa ja reaktorirakennuksen seinistä tuleekin lentokoneentörmäyksen kestävät.

Onko ydinvoimalaitoksissa tapahtunut onnettomuuksia?
Sähköä tuottavilla ydinvoimalaitoksilla on tapahtunut kolme vakavaa onnettomuutta. Nämä onnettomuudet ovat tapahtuneet vuonna 1979 Three Mile Islandin laitoksella USA:ssa, vuonna 1986 Tshernobylin laitoksella Neuvostoliitossa ja vuonna 2011 Fukushimassa Japanissa.

Three Mile Islandin onnettomuudessa menetettiin auki juuttuneesta varoventtiilistä niin paljon jäähdytysvettä, että reaktori kuivui, ylikuumeni ja suli osittain. Radioaktiivisia aineita levisi runsaasti laitoksen sisätiloihin, mutta päästöt ympäristöön jäivät vähäisiksi.

Tshernobylin ydinvoimalaitoksen reaktori Neuvostoliitossa (nykyisessä Ukrainassa) tuhoutui räjähdyksenomaisesti vuonna 1986. Reaktorin täydellinen rikkoutuminen aiheutti suuren radioaktiivisten aineiden päästön.

Viimeisin vakava ydinonnettomuus tapahtui Japanissa Fukushima Daichi laitoksella. Onnettomuuden perimmäinen syy oli hyvin poikkeuksellisen luonnonkatastrofi, jossa voimakasta maanjäristystä seurannut tsunamiaalto iskeytyi Tyynenmeren rannalla olevalle laitosalueelle aiheuttaen sen, että jo automaattisesti käynnistyneiden laitosalueen reaktoreiden hallitut alasajomekanismit eivät toimineet suunnitellusti ulkoisen sähkönsaannin sekä jäähdytysveden menetyksen seurauksena.
INES (International Nuclear Event Scale) -asteikko on Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) käyttämä ydinlaitostapahtumien ja ydinonnettomuuksien luokitusasteikko, jonka avulla havainnollistetaan tapahtumien säteily- ja ydinturvallisuusmerkitystä.

INES-asteikolla on seitsemän luokkaa. Tapahtuman tai onnettomuuden INES-luokka määräytyy turvallisuuden heikkenemisen tai ympäristöön tai laitosalueeseen kohdistuneiden säteilyvaikutusten perusteella. Seitsemän luokan lisäksi käytössä on nolla-luokka, jolle määritellään ne tapahtumat, joiden merkitys säteily- tai ydinturvallisuuden kannalta on vähäinen.
Fukushiman ja Tshernobylin onnettomuudet on luokiteltu luokkaan seitsemän ja Three Mile Islandin onnettomuus tasolle viisi.

Kerrotteko todellakin kaikista häiriötilanteista avoimesti julkisuuteen?
TVO kertoo avoimesti kaikista merkittävistä voimalaitoksen käyttöön ja turvallisuuteen vaikuttavista häiriötilanteista sekä medialle että kansalaisille verkkosivuillaan. Kaikki poikkeavat tapahtumat laitoksella raportoidaan ydinvoimaloiden turvallisuutta valvovalle viranomaiselle eli säteilyturvakeskukselle (STUK). Sekä TVO että STUK julkaisevat tiedotteen tärkeimmistä tapahtumista. Lisäksi STUK julkaisee säteilyturvallisuutta koskevan yhteenvedon neljännesvuosittain, joka on luettavissa Säteilyturvakeskuksen nettisivuilla.

Kuinka lähellä ydinvoimalaitosta saa asua?
Viranomaissäädökset (Säteilyturvakeskuksen YVL-ohje 1.10) kieltävät pysyvän asutuksen perustamisen noin yhtä kilometriä lähemmäksi ydinvoimalaa. Laitosaluetta ympäröi suojavyöhyke, joka ulottuu noin viiden kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Suoja-alueelle ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200 henkilöä. Sisäasiainministeriön määräyksen mukaisesti on määritelty noin 20 km etäisyydelle laitoksesta ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat.

Miksi vierailijoilta vaaditaan henkilötiedot?
Viranomaisten määräykset edellyttävät, että yhtiöllä on tieto siitä, keitä ydinvoimalaitosalueella on.

Voiko kuka tahansa tulla Olkiluotoon kalastamaan?
Veneestä voi kalastaa Olkiluodon vesialueella ottaen huomioon rajoituksen, joka kieltää kalastuksen veden sisäänotto- ja purkukanavien suulla. Voimalaitosalueella liikkuminen edellyttää kulkulupaa.

Onko laitosyksiköiden ympärillä olevassa aidassa sähköä?
On, koska aita toimii hälyttimenä.

Paljonko voimalaitos käyttää sähköä omaan tarpeeseensa?
Yksi laitosyksikkö tekee sähköä 880 MW:n teholla. Tuotetusta sähköstä laitosyksikkö käyttää omaan tarpeeseensa noin 30 MW.

Miksi painevesireaktoreita on maailmalla enemmän kuin kiehutusvesireaktoreita?
Vaikuttamassa ovat muun muassa historialliset syyt. Kaupallisten laitosten kehityksessä 1960- ja 1970-luvuilla painevesireaktori oli ydinvoiman alkuvaiheessa vahvemmin esillä kuin kiehutusvesireaktori. Painevesireaktoreita rakennettiin suurina sarjoina muun muassa Ranskaan. Olkiluotoon rakenteilla oleva laitosyksikkö, OL3, on tyypiltään painevesireaktori.

Minkä verran muissa maissa rakennetaan uusia ydinvoimalaitoksia?
Maailmassa on parhaillaan rakenteilla 64 reaktoria (helmikuu 2012). Ilmastokysymys ja huoli energian toimitusvarmuudesta on alkanut synnyttää uutta kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan monissa maissa. Lisäksi ydinenergialla tuotetun sähkön taloudellinen kilpailukyky on vahvistanut ydinvoiman asemaa vertailussa muihin vaihtoehtoihin.

Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n elokuussa 2011 julkaiseman raportin mukaan 60 IAEA:n jäsenmaata on ilmaissut kiinnostuksensa jatkaa ydinvoiman käyttöä ja 24 maata suunnittelee laajentavansa olemassa olevaa ydinvoimaohjelmaansa.

Euroopan unionissa noin 30 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö on Suomen lisäksi rakenteilla Ranskassa. Uusia ydinvoimalaitoshankkeita on Euroopan maista lisäksi vireillä Slovakiassa, Bulgariassa, Romaniassa, Tshekissä, Unkarissa, Sloveniassa, Iso-Britanniassa ja Puolassa.

Naapurimaassamme Ruotsissa käytössä olevia laitosyksiköitä on modernisoitu, niiden tehoa on korotettu ja käyttöikää jatkettu. Uuden poliittisen linjauksen mukaan nykyisiä reaktoreita korvaaville uusille laitosyksiköille alettaisiin myöntää rakentamislupia ja ne rakennettaisiin nykyisille laitospaikoille.

Miten laitosyksikön tehoa on voitu nostaa?
Tekniikan kehittyessä ja käyttökokemusten karttuessa on voitu ottaa käyttöön yhä tehokkaampia laitteita ja järjestelmiä. Olkiluodon laitosyksiköiden turpiinien hyötysuhdetta on voitu merkittävästi parantaa. Uusi polttoainetekniikka on antanut mahdollisuuden saada samasta polttoainemäärästä enemmän energiaa.

Eikö tehon nosto vaaranna turvallisuutta?
Tehon noston lähtökohtana on ollut laitoksen korkean turvallisuustason ylläpitäminen ja parantaminen. Uusi kehittyneempi teknologia on lisännyt laitoksen luotettavuutta ja siten parantanut turvallisuutta.

Voiko nykyisten laitosyksiköiden tehoa korottaa?
Vuosien 2010 ja 2011 aikana tehdyillä uudistuksilla saatiin kummankin laitosyksikön, OL1 ja OL2, nettotehoa nostettua noin 20 MW. Kun laitosyksiköt pidetään koko ajan uudenveroisina, niin myös jatkossa voidaan selvittää mahdollisuuksia tehonkorotuksiin siinä yhteydessä kun laitosyksiköitä muutenkin kehitetään.

Miten pitkään voimalaitosta voidaan käyttää?
Tämän hetkisen käsityksen mukaan Olkiluodon laitosyksiköitä 1 ja 2 voitaisiin käyttää vielä 40 vuotta. Olkiluoto 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1979 ja Olkiluoto 2 vuonna 1982.

Miten laitosyksiköt puretaan? Onko suunnittelu jo valmiina?
Laitosyksiköiden radioaktiiviset osat puretaan ja sijoitetaan Olkiluodon voimalaitosjäteluolaan, jota laajennetaan purkujätettä varten. Purkaminen on suunniteltu tehtävän vasta noin 30 vuoden kuluttua käytön päättymisen jälkeen. Suunnitelmat, jotka käsittävät sekä kustannusarvion, aikataulun että työsuunnitelman, ovat valmiina ja kustannuksiin varaudutaan keräämällä siihen tarvittavat varat sähkön hinnassa.

Mistä eri maiden ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaerot johtuvat?
Erot johtuvat monestakin eri syystä. Rakennustekniset eroavuudet (esimerkiksi kallis jäähdytystorni tai tarvittava uusi infrastruktuuri), se, paljonko sähköä vuosittain tuotetaan eli käyttökerroin, polttoaineeseen liittyvät erot, käytetyn polttoaineen huolto ja rahastointimenettelyt sekä mahdollinen sitoutuminen kalliiseen jälleenkäsittelyyn ovat esimerkkejä ydinsähkön kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Kasvaako sähkön tarve ja tarvitaanko Suomessa lisää sähköä tulevaisuudessa?
Sähkön kysynnästä esitetään jatkuvasti erilaisia arvioita. Arvioiden mukaan sähkön kulutus kasvaa talousheilahteluista huolimatta. Hallituksen vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian mukaan sähkön vuosikysyntä olisi vuonna 2020 noin 103 terawattituntia (TWh) tai mikäli energiatehokkuustoimilla voidaan kulutusta alentaa, 98 TWh. Strategia lähtee siitä, että tuotantokapasiteetti ei rajoittaisi teollisuuden investointeja.

Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittivät yhteisen arvion sähkön kysynnästä vuonna 2030. Järjestöt totesivat, että mikäli vallitsevasta taantumasta toipuminen on nopeaa, vuonna 2030 sähkön tarve on 111 TWh. Hidas toipuminen merkitsisi 100 TWh:n kulutusta. Sähkön kysyntä kasvaa nopeimmin palvelualoilla ja liikenteessä. Palveluissa sähkön kysyntä kasvaa noin 40 prosenttia, hybridi- ja sähköautot moninkertaistavat sähkön kysynnän liikenteessä. Sähkölämmityksen sähkönkulutus voi laskea energiatehokkuustoimien seurauksena. Teollisuuden sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan 2-16 prosenttia taantumaa edeltävään tilanteeseen verrattuna.

Viime vuosina tehtyjen EU:n energiapoliittisten selvitysten, kuten EU:n energia Road Map 2050 mukaan, sähkön osuus kaikesta energiatuotannosta kasvaa energiatehokkuuden lisääntymisestä huolimatta. Vuonna 2011 Suomessa kulutetusta sähköstä 16,4 % oli tuontisähköä, ja tuonnin määrä kasvoi vuoteen 2010 nähden yli 30 prosenttia. Tuontisähköä tulee korvata kotimaisella sähkön tuotantokapasiteetilla. Myös sähkön käytön kasvu on katettava suomalaisella sähkön tuotannolla.

Syitä sähkön käytön kasvuun ovat mm. väestömäärän ja bruttokansantuotteen kasvu sekä elintason lisääntyminen. Kotitalouksissa sähkökäyttöisten laitteiden määrä kasvaa edelleen, esimerkkinä mm. lämpöpumput öljylämmityksen korvaajana. Teollisuus valmistaa yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita. Niiden valmistamisessa sähköllä on keskeinen rooli. Kaikki uudet tuotteet kuten biojalosteet tarvitsevat valmistuksessaan sähköä. Myös lisääntyvä palvelukysyntä vaatii nykyistä enemmän sähköä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sähköä on tuotettava mahdollisimman päästöttömästi.

Onko TVO mukana Suomeen suunnitelluissa uraanikaivoshankkeissa?
Uraania louhitaan monissa maissa useiden yhtiöiden toimesta. TVO ei ole mukana kaivostoiminnassa. TVO hankkii uraanin pääasiassa Kazakstanista, Australiasta ja Kanadasta. Uraanitoiminnalle, samoin kuin muulle kaivostoiminnalle, on asetettu tiukat ympäristömääräykset. TVO varmistaa käymällä itse uraanikaivoksissa sen, että toiminta kaivoksissa täyttää niille asetetut ympäristönsuojelun ja yhteiskuntavastuun tavoitteet.

Kuinka paljon uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen tulee maksamaan veronmaksajille?
Ei mitään. Ydinvoimalan rakentaminen ei vaadi yhteiskunnan varoja.

Miten käy uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden edistämisen, jos Suomeen rakennetaan uutta ydinvoimaa?
Ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet eivät kilpaile keskenään samoista markkinoista. Ydinvoima on yhteiskunnan tarvitsemaan perusvoimaa. Biomassaa käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, ydinvoimaa on perinteisesti käytetty erillisessä sähkön tuotannossa. Edellisen ydinvoimalaitospäätöksen jälkeen vuodesta 2002 bioenergian käyttö on lisääntynyt 2 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi TVO:n suurin omistaja Pohjolan Voima on investoinut yhteistyökumppaneidensa kanssa yli 1,4 miljardia euroa biopolttoainelaitoksiin (1990-2008). Tätä kautta on Suomeen saatu yli 1100 MW uutta bioenergiaan pohjautuvaa sähkön tuotantoa. Lisäksi tuulivoimaa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti ja sen edistämiseksi on oma ohjelmansa, jossa mm. omistajayhtiömme ovat mukana.

Energian säästölle strategia asettaa myös kunnianhimoiset tavoitteet. Käytännön toimenpiteitä on esitetty uudessa energiansäästöohjelmassa. Valtaosa säästökohteista liittyy lämmön säästöön.

Milloin OL3 lopulta valmistuu?
TVO odottaa OL3:n valmistuvan vuonna 2014, kuten laitostoimittaja on meille aiemmin ilmoittanut. Olemme ilmaisseet huolen edistymisestä ja ilmoitetun aikataulun pitämisestä, mutta laitostoimittaja on vastuussa valmistumisaikataulusta.

OL3:n automaatiosta on uutisoitu paljon. Tuleeko siitä luotettava?
Kuten kaikissa muissakin ydinvoimalan toimintaan liittyvissä ratkaisuissa, myös automaatiossa tulee olemaan useita toisiaan tukevia ja toisistaan riippumattomia järjestelmiä. Olkiluoto 3:lla tulee olemaan sekä ohjelmoitava järjestelmä että langoitettu järjestelmä. Näin taataan laitoksen turvallisuus kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa.

Miksi TVO on hakenut lupaa neljännelle ydinvoimalaitosyksikölle Olkiluotoon?
Olkiluodon neljättä ydinvoimalaitosyksikköä koskeva periaatepäätöshakemus jätettiin huhtikuussa 2008, jotta uusi hiilidioksidipäästötön sähköntuotantokapasiteetti olisi käytössä ensi vuosikymmenen lopulla. OL4 korvaa käytöstä poistuvaa kapasiteettia sekä vähentää sähkön tuontia kilpailukykyisellä tavalla. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan useita tuhansia megawatteja seuraavien vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi omistajayhtiöltämme Pohjolan Voimalta poistuu 1200 megawattia fossiilipolttoaineisiin pohjautuvaa sähkön tuotantokapasiteettia vuoteen 2020 mennessä.

Lupahakemus jätettiin puolitoista vuotta sitten, jotta korvaavaa kapasiteettia ehditään rakentaa ennen kuin vanhat hiilivoimalaitokset poistetaan käytöstä. Ydinvoimalaitoksen lupaprosessi ja rakentaminen vie yli kymmenen vuotta.

OL4:n rakentaminen ajoittuisi hyvään vaiheeseen, sillä OL3 alkaa valmistua ja TVO:n oma projektiorganisaatio olisi käytettävissä seuraavassa hankkeessa, sen suunnittelussa, tarjouskilpailussa ja rakentamisessa.

Useiden yksiköiden keskittäminen samalle laitospaikalle on sekä ekologista että taloudellista. Se myös lisää tuotantovarmuutta sekä turvallisuutta.