Teollisuuden Voima Oyj:n hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2009

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009 (PDF)

Teollisuuden Voima Oyj - Toimintakertomus  ja tilinpäätös 2009 (PDF)

Toimintaympäristö

Euroopan unionin sähköstä kolmannes tuotetaan ydinvoimalaitoksissa, joita on käytössä 15 jäsenmaassa, kaikkiaan noin 150 reaktoria. Suurin osa näistä ydinvoimalaitoksista rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Viime vuosina on kiinnostus uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseen kasvanut jälleen voimakkaasti sellaisissakin maissa, jotka eivät tähän mennessä ole hyödyntäneet ydinvoimaa. Suunniteltuja uusia ydinvoimalaitoshankkeita on Euroopassa 16 ja enemmän kuin 16 on harkinnassa. Myös käytössä olevien ydinvoimalaitosten käyttöiän pidentämistä tutkitaan kaikkialla.

Koko maailmassa oli vuoden 2009 lopussa käytössä 436 ydinvoimalaitosyksikköä 30 eri maassa. Näillä tuotettiin noin 16 prosenttia maailman sähköntarpeesta. Lisäksi on rakenteilla yli 50 uutta reaktoria. Lähivuosien aikana uusia ydinvoimalaitoshankkeita odotetaan Euroopan lisäksi käynnistyvän varsinkin Aasiassa (Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea) ja Yhdysvalloissa. Vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisen ydinvoimalaitoskapasiteetin arvioidaan kasvavan nykyisestä vajaasta 400 GW:sta noin 500 GW:n tasolle.

Suomessa eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2009 selonteon pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Sen mukaan sähkön tarve Suomessa tulee kasvamaan jatkossakin lamavaiheen jälkeen. Uutta kapasiteettia tarvitaan tuonnin korvaamiseksi, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja lisääntyvän kulutuksen kattamiseksi. Strategian mukaan maamme sähkön hankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin ja sen tulee pystyä kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. Oman kapasiteetin rakentamisessa etusijalle tulee asettaa päästöttömät ja vähäpäästöiset laitokset. Poliittisessa päätöksenteossa varaudutaan myös lisäydinvoiman rakentamiseen.

Vuonna 2009 Suomessa käytettiin sähköä 80,8 TWh. Vähennys vuoteen 2008 verrattuna oli 6,5 TWh eli 7,4 prosenttia. Sähkön käyttö väheni jo toisena vuotena peräkkäin. Syy vähennykseen oli taloudellinen taantuma, ja tämä näkyi erityisesti teollisuuden sähkön tarpeen vähenemisenä. Vuoden lopulla teollisuustuotannossa oli näkyvissä viitteitä piristymisestä. Tuotannon kasvun myötä myös teollisuuden sähkön tarve kääntyi loppuvuonna nousuun. Teollisuussektoreista metsäteollisuus oli edelleen suurin sähkön käyttäjä 19,7 TWh sähkömäärällä.

Vuonna 2009 sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi sähkön käytöstä lähes 30 prosenttia, ydinvoima 27,9 prosenttia, vesivoima 15,6 prosenttia ja hiili- ja muu lauhdevoima 11,3 prosenttia. Sähkön nettotuonilla katettiin sähkön tarpeesta 15,0 prosenttia. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli runsaat 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. 


Keskeiset tapahtumat

TVO:n perustamisesta tuli 23.1.2009 kuluneeksi 40 vuotta. Yhtiö perustettiin tuottamaan teollisuudelle edullista sähköä, mutta vuosikymmenten kuluessa TVO:sta on kehittynyt koko Suomea palveleva sähkön tuottaja. Olkiluoto 3 -hankkeen myötä TVO:n sähkönsaajien omistuspohja laajeni ja hankkeessa on mukana yli 50 suomalaista energiayhtiötä. Vuonna 2009 Olkiluodon kaksi laitosyksikköä tuottivat noin 18 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä.

Olkiluodon ydinvoimalaitos saavutti vuonna 2009 käyttöhistoriansa parhaan tuotantotuloksen. OL1- ja OL2-voimalaitosyksiköiden yhteenlaskettu sähköntuotanto oli 14,5 TWh (miljardia kilowattituntia). Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa tuotanto oli 15,3 TWh.

Suomalaisen Työn Liitto myönsi toukokuussa TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuottamalle sähkölle kotimaisuutta korostavan Avainlippu-tunnuksen. Avainlippu-alkuperämerkki annettiin TVO:lle tunnustuksena suomalaisesta työstä ja osaamisesta.

Uusi vuosihuoltorakennus, jonka rakennustyöt aloitettiin keväällä 2008, otettiin käyttöön toukokuussa.

TVO perusti kesäkuussa 2 miljardin suuruisen joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN), joka on listattu Luxemburgin pörssiin. Yhtiö laski ohjelman puitteissa liikkeeseen 750 miljoonan euron määräisen seitsemän vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan. Lainasta saatavat varat käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.

Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentaminen ja laite- ja komponenttitoimitukset Olkiluotoon jatkuivat. Reaktorilaitoksen paineastia, neljä höyrystintä ja paineistin, toimitettiin Olkiluotoon ja pääkiertoputkien valmistus jatkui Ranskassa. Reaktorirakennus sai syyskuussa katon päälleen, kun teräsvuorauksen "katto" eli kupoliosa nostettiin paikalleen. OL3:n harjakaisia vietettiin 11.11.2009. Työmaavahvuus vuonna 2009 oli enimmillään noin 4300 henkilöä ja työturvallisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla. Turpiinilaitoksella asennustyöt saatiin loppusuoralle.

TVO on arvioinut laitostoimittajan raporttien perusteella, että laitosyksikön valmistuminen saattaa edelleen viivästyä kesäkuusta 2012, joka on laitostoimittajan viimeksi ilmoittama aikataulu. TVO on tilannut laitosyksikön kiinteähintaisena avaimet käteen -toimituksena, jossa vastuu aikataulusta on laitostoimittajalla.

Olkiluoto 4 -hankkeen periaatepäätös on TVO:n näkemyksen mukaan kaikilta osin valmis päätöksentekoon. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on saanut kaikki hakemuksen käsittelyyn tarvittavat lausunnot, joihin liittyvän vastineen TVO on toimittanut TEMille. Eurajoen kunnan hanketta puoltava lausunto on lainvoimainen. Posiva Oy:n periaatepäätöshakemus käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi OL4:ää varten on TVO:n näkemyksen mukaan myös valmis päätöksentekoon.

OL1:n ja OL2:n vuosihuollot toteutettiin suunnitelmien mukaisesti 3.-30.5.2009.

Vuoden aikana yhtiöön palkattiin 31 (vuonna 2008: 70) vakinaista henkilöä. Yhtiöstä lähti vuoden aikana 23 (37) vakinaista henkilöä, joista 13 (12) siirtyi eläkkeelle. 


Konsernin liiketoiminnan tulos

TVO toimii omakustannusperiaatteella. Syntyvät kustannukset veloitetaan vuosittain osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos lähtökohtaisesti on nolla. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen tulokseen perustuvia tunnuslukuja ei esitetä.

Konsernin liikevaihto raportointikaudella oli 305,4 (257,3) miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 15 230 (15 144) GWh.

Konsernin tulos oli 41,4 (53,1) miljoonaa euroa tappiollinen. Konsernin oikaistu tulos oli 24,4 (46,8) miljoonaa euroa tappiollinen (katso Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja). Liikevaihdon lisäys (50,8 miljoonaa euroa) johtui pääosin OL1:n ja OL2:n veloituksen lisäyksestä kulujen kattamiseksi.

Liite 1: Keskeisiä tietoja ja tunnuslukuja

* VYR = Valtion ydinjätehuoltorahasto

** Huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla.

*** Omavaraisuusaste (%) =   100 x    omapääoma + osakaslainat                                             
                                                                     taseen loppusumma - ydinjätehuoltoon liittyvä varaus
                                                                     - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta

* Sisältää IFRS-säännösten mukaisen ydinjätehuoltovastuun tulosvaikutukset.

** Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

* VYR = Valtion ydinjätehuoltorahasto

** Huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla.

*** Omavaraisuusaste (%) =    100 x    omapääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + osakaslainat    
                                                                      taseen loppusumma - laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta

* Sisältää tuulivoimasähköä 1,5 (1,6 vuonna 2008) GWh ja kaasuturpiinisähköä 0,5 (0,5) GWh.

Lehdistötiedustelut:
Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua, puh. (02) 8381 2000
Viestintäjohtaja Anna Lehtiranta, puh. (02) 8381 5200.