Posivan ja sen osakasyhtiöiden oman työn lisäksi hankkeen edellyttämiä töitä tehdään suomalaisissa konsulttiyrityksissä ja tutkimuslaitoksissa, kuten VTT:ssä ja korkeakouluissa. Tarvittaessa käytetään myös ulkomaisia konsulttipalveluja. - Periaatteena on ollut luoda ja ylläpitää yhteydet laitoksiin ja yhtiöihin, jotka edustavat mahdollisimman korkeata asiantuntemusta hankkeeseen liittyvillä alueilla. Yhteistyön myötä Posivan käyttämille asiantuntijaorganisaatioille on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ydinjätehuoltoon liittyvää asiantuntemusta. Asiantuntemuksen kehittämiseksi ja varmistamiseksi on solmittu kumppanuussopimuksia, Posivan toimitusjohtaja Eero Patrakka kertoo.

                                                            

Posiva ja sen pitkäaikaiset yhteistyökumppanit tekevät loppusijoitukseen liittyvää työtä myös alan kansainvälisessä kärjessä. Posivan kanssa samassa rintamassa kulkee myös Ruotsin Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB), joka on suunnitellut aloittavansa loppusijoitustoiminnan noin vuoden 2020 paikkeilla samaan aikaan Posivan kanssa. Ranskassa loppusijoitus tullaan parlamentin päätöksen mukaan aloittamaan vuonna 2025. Saksa on neljäs eurooppalainen maa, jolla olisi valmius aloittaa loppusijoitus vuoteen 2030 mennessä. Muut Euroopan maat seuraavat näitä hankkeita.

Posivalla ja SKB:llä on ollut vuodesta 2001 lähtien sopimus laajasta yhteistyöstä turvallisen loppusijoitusratkaisun kehittämiseksi. Yhteistyön tarkoituksena on saada synergiahyötyä kapselointi- ja loppusijoitustekniikassa, turvallisuustutkimuksessa sekä sijoituspaikan kallioperän tutkimuksissa. Yhteistyön kautta Posiva osallistuu Oskarshamnin kapselilaboratoriossa ja Äspön maanalaisessa kalliolaboratoriossa tehtäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja hyödyntää niissä syntyvää tutkimustietoa.

- Posivan suunnittelema loppusijoituslaitos perustuu TVO:n ja myöhemmin Posivan tekemään kehitystyöhön KBS-3 -ratkaisun pohjalta. Yhteistä SKB:n esittämälle ratkaisulle ovat pitkäaikaisen eristämisen takaavat tekniset vapautumisesteet, kapseli ja bentoniittipuskuri. Yhtiöt ovat myös yhteisesti kehittäneet ratkaisusta KBS-3H -muunnoksen, jossa kapseli sijoitetaan vaakasuoraan asentoon porattuun tunneliin, Patrakka kertoo. - Kapselointilaitoksen samoin kuin käyttötoiminnassa tarvittavien laitteistojen ja järjestelmien osalta yhtiöt tukeutuvat kumpikin omiin ratkaisuihinsa, joissa on otettu huomioon sijoituspaikan ominaisuudet ja polttoaineesta aiheutuvat suunnitteluehdot, hän lisää.

Euroopan Unionissa Suomea, Ruotsia ja Ranskaa pidetään loppusijoituksen mallimaina.
- Posivan ohjelman lähtökohtana on Suomen hallituksen vuonna 1983 asettama tavoiteohjelma, jonka myöhemmätkin hallitukset ovat päätöksillään pitäneet voimassa. Voimme hyvällä syyllä todeta, että Posiva on tässä asiassa suunnannäyttäjä useille muille organisaatioille, Patrakka kertoo.