Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen
Ydinenergialain (990/1987) mukaan ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että ydinlaitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöstä haetaan valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella, josta kauppa- ja teollisuusministeriön on hankittava Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio ja pyydettävä lausunnot ympäristöministeriöltä, suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunnan kunnanvaltuustolta sekä lähikunnilta. Periaatepäätöshakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaan laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Kauppa- ja teollisuusministeriön on varattava suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiympäristön asukkaille ja kunnille sekä paikallisille viranomaisille mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ennen periaatepäätöksen tekemistä. Lisäksi ministeriön on järjestettävä ydinvoimalaitoksen suunnitellulla sijaintipaikkakunnalla julkinen tilaisuus, jossa hankkeesta voidaan esittää mielipiteitä. Mielipiteet on saatettava valtioneuvoston tietoon.
Myönteisen periaatepäätöksen tekeminen valtioneuvostossa edellyttää, että
- ydinvoimalaitoksen suunniteltu sijaintikunta on puoltanut rakentamista
- esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittavat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa laitosyksikkö turvalliseksi
- hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukanen.
Periaatepäätöksen harkinta on osittain poliittista harkintaa, jossa päättäjien ei tarvitse perustella ratkaisujaan esimerkiksi teknisin perustein. Turvallisuutta koskevan ehdon täyttymisen toteaminen perustuu pääosin Säteilyturvakeskuksen alustavaan turvallisuusarvioon.
Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös annetaan eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta voi joko kumota periaatepäätöksen tai jättää sen voimaan, mutta ei muuttaa sen sisältöä.
Periaatepäätös ei merkitse valtion osallistumista ydinvoimalaitoshankkeen rahoitukseen tai taloudellista tukea sille. Rahoituksesta vastaa luvanhakija; tyypillisesti valtaosa hankkeesta rahoitetaan lainoilla rahalaitoksilta, erityisrahalaitoksilta ja pääomamarkkinoilta. Luvanhakija ei ennen periaatepäätöksen vahvistamista eduskunnassa saa tehdä voimalaitoshankkeen investointipäätöstä. Ydinvoimalaitoksen perusinvestoinnin rahoitus jakautuu noin viidelle vuodelle.
Myönteisen periaatepäätöksen jälkeen luvanhakija voi hakea laitokselle ydinenergialain mukaista rakentamislupaa valtioneuvostolta. Lupa voidaan myöntää, jos eduskunta on katsonut laitoksen rakentamisen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja jos ydinenergialaissa määritellyt muut edellytykset laitoksen rakentamisluvan myöntämiselle täyttyvät. Näitä edellytyksiä ovat muun muassa, että ydinvoimalaitosta koskevat suunnitelmat ovat turvallisuuden kannalta riittävät, että sijoituspaikka on tarkoituksenmukainen ja ympäristön suojelu on riittävästi otettu huomioon sekä että hakijalla on käytettävissään tarpeellinen asiantuntemus ja riittävät taloudelliset mahdollisuudet.
Ennen ydinvoimalaitoksen rakentamisen aloittamista on sille saatava maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Lupaa haetaan kunnan rakennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun asemakaavan mukainen.
Euroopan Atomienergiayhteisön, (Euratom) perustamissopimus edellyttää, että jäsenvaltio toimittaa EU-komissiolle ydinjätteen loppusijoitusta koskevat suunnitelmat ja että toiminnanharjoittaja tekee komissiolle turvavalvontaa varten ilmoituksen laitoksen teknisistä tiedoista sekä investointi-ilmoituksen.
Rakentamisluvan myöntämisen jälkeen Säteilyturvakeskus valvoo yksityiskohtaisesti laitoshankkeen toteuttamista. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen eri vaiheet saa aloittaa vasta kun Säteilyturvakeskus on todennut ydinenergia-asetuksessa mainittujen asiakirjojen sekä muiden edellyttämiensä yksityiskohtaisten suunnitelmien ja asiakirjojen perusteella kunkin vaiheen osalta, että turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja turvallisuutta koskevat määräykset on otettu riittävästi huomioon.