Sähkön hankinta ja tuotanto Suomessa

Suomessa sähkön hankinta on kansainvälisesti katsottuna monipuolista ja tasapainoista. Lähes kolmasosan Suomen sähköenergiasta kattaa sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Yksi viidesosa tuotetaan ydinvoimalla, yksi viidesosa hiiltä polttavissa lauhdevoimalaitoksissa ja runsas kymmenesosa vesivoimalla. Sähkön tuonti naapurimaista kattaa noin yhden kymmenesosan kulutuksesta.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saavutetaan korkea hyötysuhde, koska siinä hyötykäyttöön saadaan myös se lämpöenergia, joka pelkästään sähköä tuottavissa voimaloissa (lauhdevoimalaitoksissa) menee hukkalämpönä ympäristöön. Sopiva lämmön kuluttaja luonnollisesti tarvitaan. Teollisuudessa se on lämpöenergiaa tarvitseva tuotantoprosessi, esimerkiksi selluloosan keitto, tai kaupungeissa kaukolämpöjärjestelmä.                                               
                                                                                                                                                  Lähde: Energiateollisuus

Monet yhteistuotantolaitokset toimivat kotimaisella uusiutuvalla polttoaineella. Puunjalostusteollisuuden jätepuu eri muodoissaan kuten puun kuoret, hakkuu- ja sahausjätteet sekä selluloosankeiton jäteliemet hyödynnetään energiantuotannossa. Suomessa uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun sähkön osuus, noin 30 %, onkin maailman korkeimpia.

Olkiluodon kaksi 860 megawatin tehoista ydinvoimalaitosyksikköä tuottaa vuosittain noin 14 miljardia kilowattituntia sähköä. Loviisan kahden teholtaan 490 megawatin laitosyksikön tuotanto on vuodessa noin 8 miljardia kilowattituntia. Alhaisten käyttökustannusten takia ydinvoima soveltuu hyvin ns. perusvoiman tuotantoon ts. kattamaan sitä sähkön kulutusta, joka on jatkuvasti olemassa vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta.

Sähkön tuotannon ja kulutuksen täytyy olla joka hetki yhtä suuret. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa sähköä kuluu eniten talvella; tarvitaan paljon lämmitystä ja valaistusta. Kaukolämpöön liittyvä sähköntuotanto seuraa luontevasti tätä kulutuksen kasvua. Monet hiiltä polttavat lauhdevoimalaitokset ovat toiminnassa vain korkean sähkönkulutuksen aikana.

Kulutuksen huiput ajoittuvat talven kylmimpiin päiviin ja niiden sisällä vielä aamu- ja iltapäiviin. Korkein kulutushuippu on tammikuulta 2006, jolloin sähkötehon tarve oli noin 14 800 megawattia yhden tunnin keskiarvona. Käytettävissä oleva oma voimalaitoskapasiteetti ei riittänyt kyseistä kulutusta kattamaan, vaan sähköhuolto oli runsaan 1100 megawatin osalta tuonnin varassa.

Vuosittainen tuontisähkön määrä vaihtelee riippuen sateiden määrästä. Runsassateisina aikoina on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla runsaasti tarjolla vesivoimalla tuotettua sähköä ja sen tuonti on edullista. Pitkät sateettomat kaudet voivat puolestaan nostaa sähkön pörssihinnan erittäin korkeaksi.

Suomessa on (syyskuussa 2007) 106 tuulivoimalaitosta, joiden yhteinen teho on 107 megawattia. Tuulivoimakapasiteetti on kesän 2007 aikana lisääntynyt 21 megawatilla. Valtakunnallinen tavoite vuoteen 2010 mennessä on kuitenkin niinkin korkea kuin 500 megawattia tuulivoimatehoa.