Uraanin kosminen elinkaari

Maapallollamme esiintyy luonnossa noin sata erilaista alkuainetta, joista vety on kevyin ja uraani kaikkein raskain.

Kevyimmät alkuaineet, vety ja helium, syntyivät jo maailmankaikkeuden alkuräjähdyksessä. Uraani ja muut rautaa raskaammat alkuaineet syntyivät supernovaräjähdyksissä ja sekoittuivat tähtienväliseen kaasu- ja pölyaineeseen. Uusia tähtiä syntyi tähtienvälisen aineen pilvistä, jotka tiivistyivät tähtijoukoiksi.

Tällä tavalla syntyi myös Aurinkomme noin viisi miljardia vuotta sitten. Pyörivän pilven keskiosa kasaantui Auringoksi ja ulommista osista muodostuivat planeetat ja muut aurinkokunnan kappaleet. Lähelle Aurinkoa muodostui raskaista alkuaineista koostuvia kiviplaneettoja, kuten Maa, ja kauemmaksi kaasuplaneettoja, kuten Jupiter ja Saturnus.

Maapallon syntyessä aineet järjestäytyivät kovassa kuumuudessa painonsa mukaisesti; raskaimmat keskelle ja kevyimmät ulkokehälle. Raskaat alkuaineet, kuten uraani, rauta ja nikkeli, vajosivat alaspäin maapallon sisustaan. Radioaktiivisten aineiden hajoamiset lämmittävät edelleen maapallon sisäosaa pitäen sitä sulana. Uraania on ollut Maapallon alkuaikoina enemmän, mutta radioaktiivisena aineena osa siitä on hiljalleen hajonnut toisiksi aineiksi.