Uusi ydinsähkö on kilpailukykyistä toimivilla markkinoilla

Taantuman pitäessä energian markkinahintaa alhaalla ja ydinvoiman rakentamiskustannusten noustua viime vuosina käydään meillä nyt kiivasta keskustelua siitä, onko uusi ydinsähkö enää kilpailukykyistä. Keskustelu ajoittuu tietysti hetkeen, kun Suomessa ollaan käynnistämässä uusia ydinvoimalahankkeita ja hakemassa niille rahoitusta.

Huoli ydinvoiman kilpailukyvyn säilymisestä syntyy siitä, että energia-ala on erittäin pääomaintensiivinen toimiala. Varsinkin ydinvoiman rakentamisessa voimalaitosinvestoinnit ovat isoja ja takaisinmaksuajat pitkiä.

Vastaan lyhyesti: ydinsähköllä on kaikki edellytykset olla edelleen ja tulevaisuudessakin kilpailukykyistä. Kukaan ei tietenkään varmasti pysty ennustamaan, mille tasolle sähkön hinta tulevaisuudessa kehittyy. Kuitenkin taantuman joskus helpottaessa paine sähkön markkinahinnan nousulle kasvaa. Päästöttömän ydinsähkön kilpailukyky paranee myös, kun päästöoikeuden hinta vääjäämättä taas alkaa nousta.

Ydinsähköllä on hinnan lisäksi muitakin hyviä ominaisuuksia. Sen tuotanto on vakaata ja ennustettavaa sekä määrältään että kustannuksiltaan pitkän, jopa 60 vuotta kestävän käyttövaiheen aikana.

Meillä Suomessa on jo pitkään ollut käytössä yhteisomistukseen perustuva niin sanottu mankalamalli. Tämä mahdollistaa suurten, tuotantokustannuksiltaan tehokkaiden voimalaitosten rakentamisen. Omakustannushintaista sähköä saavat omistajamme, suomalaiset teollisuus- ja energiayhtiöt, tietävät vuosikymmeniksi eteenpäin, mitä Olkiluodosta saavat ja mihin hintaan.

Kilpailukyky on noussut keskusteluissa ilmastonmuutoksen rinnalle Euroopassa. Kasvihuonepäästöjen rajoittaminen ja yhteiskunnan kilpailukyvyn säilyttäminen samanaikaisesti on haastava tehtävä. Ydinvoima sopii erittäin hyvin tähän ympäristöön, kunhan poliittiset päättäjät vain hoksaisivat olla vääristämättä tätä luontaista kilpailukykyä. Ydinsähkö tekee hyvää ilmastolle. Sen tuotannossa ei synny kasvihuonepäästöjä.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin tähden sopiikin toivoa, että ydinvoiman kannattavuutta pohdiskeltaessa ei ajateltaisi lyhytjännitteisesti. Poliittisten päättäjien ei myöskään tulisi siirtää markkinaehtoisen ydinvoiman paikkaa energiapelissä tai vaikeuttaa sen toimintaa ylimääräisillä veroilla. Vakaan ja pitkäjänteisen ydinvoimainvestoinnin merkitystä ei voi aliarvioida.

Lauri Piekkari
rahoitusjohtaja

Olkiluoto 2 -laitosyksikkö on tuottanut sähköä 200 terawattituntia

 

TVO:n ydinvoimalaitoksen Olkiluoto 2 -yksikkö saavutti 200 terawattitunnin (TWh) rajan kaupallisessa tuotannossaan 1.11.2013 aamulla.

Olkiluoto 2:n kaupallinen käyttö aloitettiin vuonna 1982. Alun perin sen nettoteho oli 660 megawattia, kuten ykkösyksikönkin, joka tahdistettiin kantaverkkoon vuonna 1978. Useiden modernisointiprojektien jälkeen kummankin yksikön nettoteho on nyt 880 megawattia. Lue lisää

 
OL3:n materiaaliluukku testeissä

<empty>  

Polttoaine- ja reaktorirakennuksen välissä olevan materiaaliluukun käyttöönottotestaus on meneillään. Luukulla on merkittävä rooli suojarakennuksen tiiveydessä.

Reaktori- ja polttoainerakennuksen välissä sijaitsee halkaisijaltaan kahdeksan metriä oleva materiaaliluukku. Luukku on osa suojarakennusta ja täten tärkeä osa suojarakennuksen tiiveyttä ja ydinturvallisuuden varmistamista. Rakennustöiden aikana luukun kautta sisälle reaktorirakennukseen siirrettiin primääripiirin isot komponentit kuten reaktoripaineastia ja höyrystimet. Lue lisää

 
Uraania vain vastuullisilta toimittajilta

  TVO käyttää ydinpolttoaineen hankinnassa hajautettua hankintaketjua, eli eri hankintavaiheille tehdään erilliset sopimukset, ja kullekin vaiheelle on tavanomaisesti myös useampia toimittajia. Hankintojen perustan muodostavat pitkäaikaiset toimitussopimukset alan johtavien toimittajien kanssa. TVO:lla on käytössä toimittajien arviointimenetelmä, ja TVO hankkii uraania ja ydinpolttoaineen valmistusketjuun liittyviä jalostuspalveluita ainoastaan yhtiön arviointiprosessin läpäisseiltä hyväksytyiltä toimittajilta. Jokaisen toimitussopimuksen solmimista edeltää järjestelmällinen arviointiprosessi, jossa tuotteille asetettujen vaatimusten lisäksi painottuu myös toimittajan luotettavuus ja vastuullisuus. Lue lisää
 
Bentoniittisekoittimella varmistetaan tasalaatuiset puskurimateriaalit

 

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa vapautumisesteenä toimivan bentoniittisaven koostumus on tarkoin määriteltyä. Loppusijoitusrei'issä käytettävät bentoniittilohkot puristetaan jauheseoksesta, jolle on asetettu tiukat kriteerit. Savijauheen kosteudensäätöön hankittu bentoniittisekoitin saapui Suomeen syyskuussa. Lue lisää

 
 
TVO lyhyesti   TVO:n viestintä   Uutiskirjeen toimittaja
         

TVO on suomalainen ydinvoimayhtiö, joka on jo yli 30 vuoden ajan tuottanut sähköä Suomelle kilpailukykyiseen hintaan, turvallisesti ja luotettavasti. Olkiluoto on ydinvoimaosaamisen keskus, jossa on syvällistä osaamista ja pitkäaikaista kokemusta sekä monipuolinen valmius myös neljännelle yksikölle.

 

Anna Lehtiranta
johtaja, Yhteiskunta

Puhelin (02) 8381 5200


TVO:n ja Olkiluodon ajankohtaisia uutisia osoitteessa www.tvo.fi. Voit tilata uutiset myös RSS-syötteenä.

 

Susan Pietilä
verkko- ja markkinointi-viestintäpäällikkö

Puhelin (02) 8381 5205
Sähköposti viestinta@tvo.fi
Mikäli haluat erota postituslistaltamme tai jos viesti on tullut osoitteeseesi virheellisesti, voit poistua listalta klikkaamalla tätä linkkiä. Mikäli haluat tehdä osoitteenmuutoksen, voit tehdä sen klikkaamalla tätä linkkiä. Tämä viesti on automaattisesti lähetetty. Älä lähetä palautetta vastaamalla suoraan tähän viestiin.