Reaktorin suojarakennuksen tiiveyskin testataan
Olkiluoto 2:n meneillään olevan huoltoseisokin ohjelmaan kuuluu tänä vuonna myös reaktorin suojarakennuksen tiiveyskoe. Tiiveyskoe on tehtävä laitosyksiköllä kolme kertaa aina 12 vuodessa ja koeväli saa olla enimmillään viisi vuotta. Tiiveyskokeiden mittaukset tekee VTT Expert Services Oy.
Reaktoria ympäröivä sylinterin muotoinen suojarakennus on esijännitettyä betonia, ja sen tiiveyden varmistavat betoniin upotettu teräslevy sekä suojarakennuksen katon muodostava teräksinen kupoli.
Ennen varsinaista suojarakennuksen tiiveyskoetta tarkastetaan jo etukäteen kaikkien eristysventtiilien, sähköläpivientien, suojarakennuksen henkilösulkujen ja kupolien tiiveys. Tavoitteena on löytää ja korjata mahdolliset vuodot jo näissä osatiiveyskokeissa ennen kuin mennnään koko suojarakennuksen suuritöiseen tiiveyskokeeseen, kertoo prosessi-insinööri Mikko Tausa TVO:n konetekniikan toimistosta.
- Tiiveyskokeessa tarkastetaan ensin erikseen suojarakennuksen ylemmän kuivatilan ja märkätilan erottavan välitason tiiveys ja sitten koko suojarakennuksen tiiveys. Välitason tiiveyskoe tehdään 0,22 barin ja suojarakennuksen tiiveyskoe 3 barin ylipaineella. Suojarakennuksen tiiveyskoe, johon kuuluu paineennosto, kaasuatmosfäärin tasaantuminen, itse mittaus ja paineen lasku, kestää kaikkiaan noin vuorokauden.
- Tiiveyskokeessa tarkkaillaan kolmea tekijää: lämpötilaa, painetta ja kosteutta. Lämpötilaa mitataan kaikkiaan 40:llä lämpötila-anturilla. Suhteellisen kosteuden mittaukseen käytetään kahdeksaa anturia. Paine suojarakennuksen sisällä mitataan kahdella ylipainemittarilla ja ilmanpaine mittaushuoneesta yhdellä tarkkuusbarometrilla, Tausa kuvaa mittausta.
Konetekniikan toimistossa traineena työskentelevä Henri Väisänen kertoo, että suojarakennuksen tiiveyskokeen yhteydessä tehdään myös rakenteellisia mittauksia. Niissä käytetään suojarakennuksen betonirakenteeseen valettuja venymäantureita. Niiden antamia mittaustuloksia eri painetasoilla verrataan aikaisemmissa kokeissa saatuihin tuloksiin.
Kullekin eristysventtiilille ja aukolle ja myös koko suojarakennukselle on määritelty vuotorajat tiiveyskokeita varten. Välitasolle taas on määritelty suurin sallittu ekvivalenttinen vuotopinta-ala. Yksittäisten eristysventtiilien tiiveyskokeissa ilmenneiden vuotorajojen ylitysten seurauksena venttiilit on korjattu siten, että vuodot on saatu sallitulle tasolle. Välitason ja suojarakennuksen tiiveyskokeissa on saatu aina hyväksyttävät tulokset ensimmäisellä koestuskerralla. 
Mikko Tausa (vas.) ja Henri Väisänen ovat tyytyväisiä tiiveyskokeiden tuloksiin. Kuva: Hannu Huovila.
Jaa somessa